HulluUkkoMetsästä
Ex-koditon, eronnut psykoosidiagnoosin saanut normijätkä.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia10 aloitusta · 208 kommenttia
- Jos olisit oikeassa ja evoluutioon uskovat kuten mä, väärässä, niin mikset ole saanut meitä uskomaan evoluutioon?
Mä olen aika avoin, mutta mulle ja aika monelle muulle on turha selittää liian tieteellisillä termeillä sun juttuja. Mulla on 128 ÄO mutta muisti ja motivaatio perinteisiin aineisiin sen verta paska etten ole korkeasti koulutettu toisin kuin sä ilmeisesti. Olen kyllä tutkinut ja havainnoinut paljon elämän juttuja, luontoa ja ihmisiä.
Joten selitätkö selkokielellä mikä tekee evoluutioteoriasta väärän? - Rikkaruohot on hyväksi luonnolle ja ihmiselle joten joo...
- Mä kävin protuleirin n. 20v sitten, oli tosi hyvä kokemus. En silloin oikein tiennyt mikä olin henkisesti ja oli tosi hyvä että mun annettiin olla rauhassa ja tuomitsematta sen suhteen, eikä se oma henkisyys siellä selvinnyt, myöhemmin kyllä.
Kristityt on erkaantuneet todellisuudesta. Kristinusko itessään on hyvä, rakkauden uskonto, mutta siellä on paljon mikä sotii luonnonjärjestystä ja todellisuutta vastaan. Kiitos internetin ihmiset tietävät ettei henkisyyden kehittämisestä seuraa riivatuksi tulemista, toisin kuin kristityt tykkäävät väittää. Ja väittävät myös että kun rakastaa montaa ihmistä romanttisesti tekee syntiä, vaikka sehän on aitoa kristinuskoa jakaa rakkautta tarvitseville. Jeesus paransi rakkaudella ja oli prostituoitujen ystävä, miettikää sitä. - Joopajoo... jotkut hakee totuutta mielummin kirjasta kuin oikeasta elämästä. Se on vaan sitä kun pelkää elää.
Et taida tietää että kristityissäkin on "henkimaailman" kanssa toimivia ryhmiä. Mä tiedän. Ota pää perseestä. - Me ollaan vaan käymässä täällä, ja tarkoitus on rakastaa, ei kahlita. En usko että Jeesus tykkäisi avioliiton ideasta, siinä kun estetään ihmistä levittämästä rakkautta toisille. Eihän romanttinen rakkaus ole ainoaa rakkautta. Ja kristinusko on rakkauden usko. Siitä vaan koitetaan aina tehdä sääntöjen uskontoa.
- Karisma ei ole niin tärkeää kuin oma kyky rakastaa toisia. Se on osa karismaa tietty, mutta karismaksi mielletään paljon muutakin, ja mun mielestä on usein hedelmällisempää mennä syvälle itseensä ja kuunnella mikä estää sua rakastamasta enemmän ja vapaammin.
- Olen elänyt semmoista elämää että jos kuolen, niin ei harmita niin paljon kun jäi tekemättä asioita. Vieläkin on tekemättä asioita, mutta ne on lähinnä jotain että antais takas tälle maailmalle eikä että tarvisin lisää kokemuksia. Parisuhde ois kiva kokea kerran elämässä ehkä, mutta se on aika turha jos oma kyky rakastaa on vaillinainen jollain tavalla...
Uskon että jokainen löytää kumppanin kun on valmis tekemään asioita ulkoisen olemuksensa sekä rakastamiskapasiteettinsa kasvattamisen eteen, ja tekee niitä tarpeeksi. Siinä vaiheessa kumppani löytyy luonnollisesti, paikoista joista et häntä etsinyt. - Hanki jotain muuta mielekästä tekemistä tissuttelun tilalle. Usein ongelma on, ettei ole muita mielekkäitä tapoja kuluttaa aikaa. Ja jos se ei ole ongelma, niin vähennä stressiä.
Voisit mun mielestä ihan hyvin kertoa siitä pomollesi ja miehellesi. Läheisten tuki tekee aina hyvää näissä asioissa. - Narsismi kuulostaa siltä että voitaisiin parantaa. On olemassa BDSM-terapiaa jossa voi olla sekä alistettu että alistaja ja roolien ottamisen ja tuskan ja avuttomuuden kautta purkaa omia patoumia. Ja jos aloittajaa on uskominen, niin narsistilla on aivan helvetilliset patoumat.
Synnyinsairauksia tuskin pystyy kokonaan hoitamaan, tiedä sitten, mutta kannattaisi varmaan kokeilla. - Ja unohtu lol, mutta alistaminenkin ym sadismi on tervettä jos on toisen suostumus. Kannattaa etsiä sopiva partneri tai partnereita hommaan, on varmasti parempi vaihtoehto kuin jonkun työntäminen junan alle. Ja tutkimuksissa on todettu BDSM-dominoijien olevan mieleltään paljon terveempiä kuin "normaalien" ihmisten, poikkeuksetta.
- Sori oli tyhmä kysymys multa, kun tiedän että ihmisen pitää kokea tuskaa että voi kokea mielihyvää.
Rupea harrastamaan kylmiä kylpyjä ja ala ruoskimaan itseäsi, kaalimadolta saa hyviä BDSM-ruoskia. Mäkin teen niin, se lisää nautintoa huomattavasti. Googleta vaikka jos et usko, on ihan tiedettä siinä. - Jos sinulla ei ole tiettyjä psykopaattisia piirteitä, niin elät henkisessä helvetissä koko loppuelämäsi kun teet sen. Voisit yhtä hyvin maksaa kaverille tonnin että leikkaisi kätesi poikki kirveellä ja poraisi polvesi paskaksi, about sama vaikutus, mutta vain suhun sattuu eikä muihin.
Miksi ajattelet satuttaa muita kun selvästi haluat satuttaa itseäsi? - Ei se mitään vaikkei ole kokemusta. Ei kokemus takaa että on hyvä sängyssä. Ja hyvä sängyssä on se että olet tutustunut omaan seksuaalisuuteesi ja osaat elää sen verta hetkessä että pystyt lukemaan kumppaniasi eläimen vaistolla ja tuomaan hänelle nautinnon ilman mitään niitä näitä kikkoja. Olen ollut yhdynnässä kolmen naisen kanssa ja olin aika... hukassa? ennenkuin tuli tämä viime leidi, sai olla hänen kanssaan oma itsensä.
Irtaudu häpeästä, et tarvi sitä. Seksi itsensä ja muiden kanssa on luonnollinen ja terveellinen asia. Hoida homma vaan eettisesti ja aidosti kun hoidat. - Ja lisätään vielä että ainakin mun kohalla, mulla on ollut vientiä, mutta mitä iloa siitä on jos ei ole sopivia ja jos ite ei ole tarpeeksi jalostunut? Huomiolla ei tee mitään, aidoilla kohtaamisilla kyllä.
- Todellisuus on erilainen kuin mitä tuo tutkimus antaa ymmärtää. Joo, komeilla miehillä on etulyöntiasema aina, mutta se on paljon pienempi kuin monet luulee.
On eri asia lukea paperilta että "sosiaalinen" tai "hyvä keskustelija" kuin puhua sellaisen kanssa joka osaa rytmittää keskustelun oikein ja olla läsnä, eläimen vaistolla ja hyvällä tahdolla. Hyvässä keskustelussa ei välttämättä sanota juuri mitään, mutta kun sanotaan, se tuntuu oikealta. - Jaa mää vai? No en :D Hullu-ukko oli varattu niin piti lisätä metsästä kun oon hengannut siellä. Puhelinmyyntiä tein joskus päin tai 2, ja tuntu että oli henkisesti ihan helvetin pahalta. Ja mä sentään oon kokenu psykoosin jossa on viikko sitä että sut tapetaan koska tahansa ja kaikkea muuta tommosta. Ja paksu en oo, lääkityksen aikana oli 8kk raskausmaha mut sitä ei oo ny.
- Joojoo,+et+taida+tietää+mitä+nettideittailu+nykyään+on.+Mulla+on+vielä+pahempi+kokemus+kuin+alottajalla,+naiset+ei+vaivaudu+ikinä+vastaamaan+miksei+kiinnosta,+ei+vaan+kiinnosta.+1+kymmenestä+vastasi+mulle.+Ja+niistä+70%+oli+valmis+lähtemään+mun+kanssa+treffeille,+yksi+lähtikin,+muut+vitkutteli+ja+jänisti.
- Ei todellakaan minnekään muualle kuin julkiselle paikalle. Eihän tota voi selittää hyväksyttävästi muuten kuin ihan helvetin kovalla julkisen paikan kammolla tai että haluaa tehdä sulle jotain pahaa.
Olisit kyllä voinut kysyä että miksei julkiselle paikalle sen sijaan että lopetit viestittelyn, en tiedä kysyitkö. Eikä kannata syyttää itseään, aina ei tule mieleen, mutta hyvä pitää mielessä että jos joku lupaava kumppaniehdokas sanoo jotain mikä ei istu hyvin sun mieleen, niin kannattaa kysyä vähän mitä sillä on siinä taustalla. Sitten ei ainakaan tarvi jäädä miettimään jos on jotain oikeesti pahaa, tai se voi ollakin että se tuntee asian paremmin kuin sä ja saat avartavan kokemuksen ja ootte yhdessä. - Monta hyvää kommenttia täällä. En ole todennäköisesti tekemässä lapsia, miksi tehdä kun voi adoptoida? Onhan maailmassa jo tarpeeksi ihmisiä muutenkin, ja eikö se ole sama kenen siittämän lapsen kasvatat kunhan kasvatat hyvin? Jotkut puhuu että aisuri tms mitälie katsovat kieroon ihan kuin alentaisi itsensä kun adoptoi, mutta ei haittaa. Monta itse siitettyä lasta ihmiset kasvattavat miten sattuu niin onko se sitten parempi?
Ja avioliittoon en ole menemässä, koska se on lupaus olla yhdessä jommankumman kuolemaan asti. Eli mun pitäis joko rikkoa se lupaus tai järjestää puolisolle kuolema että voisin olla vapaa kun ei enää ole hyvä. Mitä järkeä siinä on?
Okei, joillekin ihmisille avioliitto sopii paremmin ehkä, mutta mun mielestä rakkaus on sitä että tahtoo sekä itsensä että kumppanin olevan onnellinen. Jos yhdessäolo haittaa sitä onnellisuutta ja jompikumpi löytää toisen niin joka tapauksessa käy usein niin ettei olla enää yhdessä. Mutta kun on ajatus että ollaan yhdessä ikuisesti ja sitten tulee bänät niin se vituttaa. Ei vituta niin paljon kun on jo valmiiksi asennoitunut niin. Ja muutenkin, mun kumppani saa rakastaa muitakin miehiä ja naisia ja harrastaa seksiä heidän kanssaan. En välttämättä halua kuulla niistä kokemuksista ihan hirveästi eikä hän varmaan puhua, mutta ei se mua muuten haittaa.
Toisesta saa tykätä ilman että ripustautuu toiseen. Mulla kesti yli 30 vuotta tajuta se mutta tajusin kuitenkin. Voihan sitä silti olla yhteydessä aina välillä vaikka ajauduttaisiin erilleen, ja sitten myöhemmin jos tuntuu siltä niin voi palata yhteen.
Ei kannata elää niinkuin luulet että muut toivoo sun elävän. Ne voi sanoa että tee sitä tee tätä mutta kun teet omia juttuja ja tulet onneliseksi siitä ja saat täyttymystä, muut tajuaa että parempi näin. - 35 ja elämäni parhain vuosi. On ollut vähän rankka elämä takana, työttömyyttä kodittomuutta velkoja kipeitä ihmissuhteita, lemmikkien kuolema, kuoleman uhkaa, itsariyritys... mutta olen myös viettänyt Laatuaikaa todella hyvän naisen kanssa ja nyt tuntuu siltä ettei ole enää mitään mitä olisi jäänyt kokematta mutta pitäisi. Talous on kunnossa, henkisesti oon vahvempi kuin koskaan, itsetuntemus on parantunut rytinällä vaikka vielä on paljon tehtävää sillä saralla, aika vähän sosiaalista kanssakäymistä vapaa-ajalla muttei se häiritse.
Koen olevani tosi onnekas vaikka olenkin korkeintaan alempaa keskiluokkaa tulotasoltani, ja varmaan myös ikisinkku.