Vapaa kuvaus

Olen dekkareita lukeva, käsitöitä ja liikuntaa harrastava viisvitonen. Toivoisin maailmaan enemmän suvaitsevaisuutta. Ja että ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan. "Iloitse tästä päivästä sillä se on elämä itse" Eläkäämme elämämme niin että jokainen eilenen olisi ihana muisto ja jokainen huominen uusi toivo! Mutta tärkeintä on tämä päivä, juuri tämä päivä! Suosikkibändit/artistit: Yö, Popeda;Leevi, and, the, Leewinks Suosikkileffat: Badding, Kymmenen, pientä, neekeripoikaa Lempikirjat: Dekkarit Vapaa-aikanani: Teen, teen, pihatöitä, käsitäitä Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Virrat, Koli, Imatra Katson tv:stä mieluiten: Salkkarit, kotikatu, emmerdale, urheilua En pidä: kiireestä Ruoka & juoma: kaalikääryleet, makaroonilaatikko, maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

25

Kommenttia

526

  1. Mulla taas on alkamassa aamuvuoro. En ole hoitoalalla joten mulla ei ole yö- eikä viikonloppuvuoroja. Kremppaa on, kolottaa ja on kankea olo. Yli kahdeksan vuotta minunkin pitäisi vielä jaksaa.
    Palkka on samaa tasoa kuin sinulla. En ymmärrä puheita että naisten keskipalkka liikkuisi kahden ja puolen tyhannen tietämissä! Ottaisin ilomielin sellaisen keskipalkan.

    Hieno ajatus tuo että voisit jättää työpaikan nuoremmille ja elää pienemmällä korvauksella! Niin minäkin haluaisin. Mutta ei onnistu. Puoli vuotta olen pitänyt vuorotteluvapaata. Kaikilla sekään ei onnistu, ei voi jäädä jos ei löydy sijaista.
    Pakko vaan jatkaa ja jaksaa.
    Tsemppiä sinulle, teet raskasta työtä mutta arvokasta! Arvostakaa omaa työtänne, sanoi meille kouluttaja, kun olimme viikolla koulun penkillä. Kyllä, minä arvostan työtäni, kukaan muu sitä ei sitten arvostakkaan! Hyvää jatkoa silti!
  2. Olkapää leikattiin viisi ja puoli vuotta sitten. Oli paha repeämä, yksi jänne kokonaan poikki. Leikkauksen jälkeen laitettiin kainalon alle "tyyny", joku ortoosi tai sen tapainen se oli. Se oli lentokonelastan kevyempi versio, niitä ei kai enää käytetä. Olkapää oli vaakatasossa sivulla neljä viikkoa, yötä päivää. Tyyny otettiin pois vain suihkun ajaksi ja silloinkin kainaloon laitettiin muoviämpäri! Kättä ei siis saanut laskea alas.
    Olihan se hankalaa mutta olkapää sai parantua siinä ihan kaikessa rauhassa.
    Neljän viikon jälkeen uudelleen osastolle ja pikku hiljaa tyynystä laskettiin ilmaa pois ja käsi laskeutui alas. Oli se kipeä ja jäykkä. Alkoi kova jumppa. Kolme kuukautta leikkauksesta palasin töihin. Ennen leikkausta olin ollut yhtäjaksoisesti sairauslomalla melkein kymmenen kuukautta.
    Käsi parani ihan kokonaan! Päivääkään en ole ollut sen takia pois töistä. Ihan niinkuin se ei ikinä olisi kipeä ollutkaan!
    Odottele kaikessa rauhassa, parantele kunnolla. Mutta sitten kun saat jumppaohjeet niin noudata niitä! Jumppa pitää ottaa tosissaan. Vaikka kuinka sattuisi niin se pitää tehdä mikä käsketään. Ota särkylääke tuntia ennen kuntoutusta. Kipu ei saa olla kuntoutuksen este. Käsi ei tule koskaan kuntoon jos sitä ei kuntouta kunnolla. Itselleni asetin tavoitteeksi saada kumpaankin käteen yhtä paljon voimaa ja se onnistui. Mutta ei ilman ponnisteluja.

    Hyvää vointia ja jatkoa sinulle! Nyt sinulla ei ole enää mitään hätää kun käsi on jo leikattu. Tästä eteenpäin on vai paranemista!
  3. Vanhuus sana kuulostaa aika pahalta! Enpä ole ennen ajatellutkaan...
    Kohta kai se osuu meikäläisenkin kohdalle. Hirvittää!!!

    Olen tänä kesänä, pitkästä aikaa, tavannut vanhoja koulukavereitani ja ystäviäni. Olen myös ollut muuten yhteydessä moniin joihin en ole ottanut yhteyttä kymmeniin vuosiin. Hauska on ollut jutella, muistella mitä nyt on sattunut muistamaan... Mutta yhtä kaikki, kivaa on ollut.
    Silloin kin itse kävin koulua, yhdeksäs luokka oli vapaehtoinen. Kävin siis koulua yhdeksän vuotta. Kansakoulu jossa kävin kuusi ensimmäistä luokkaa, lakkautettiin keväällä. Olisi tehnyt mieli mennä laulamaan sinne Suvivirsi viimeistä kertaa mutta olin silloin matkoilla.

    Vanhoihin koulukavereihin kannattaa pitää yhteyttä. Järjestää tapaamisia. Se kouluaika oli kuitenkin vielä sitä huoletonta ja hulvatonta nuoruusaikaa!