pirjo.kudjoi

Vapaa kuvaus

Olen dekkareita lukeva, käsitöitä ja liikuntaa harrastava viisvitonen. Toivoisin maailmaan enemmän suvaitsevaisuutta. Ja että ihmiset oikeasti välittäisivät toisistaan. "Iloitse tästä päivästä sillä se on elämä itse" Eläkäämme elämämme niin että jokainen eilenen olisi ihana muisto ja jokainen huominen uusi toivo! Mutta tärkeintä on tämä päivä, juuri tämä päivä! Suosikkibändit/artistit: Yö, Popeda;Leevi, and, the, Leewinks Suosikkileffat: Badding, Kymmenen, pientä, neekeripoikaa Lempikirjat: Dekkarit Vapaa-aikanani: Teen, teen, pihatöitä, käsitäitä Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Virrat, Koli, Imatra Katson tv:stä mieluiten: Salkkarit, kotikatu, emmerdale, urheilua En pidä: kiireestä Ruoka & juoma: kaalikääryleet, makaroonilaatikko, maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: Varattu Lapset: Olen ylpeä vanhempi

Aloituksia

25

Kommenttia

526

  1. On se vaan kumma juttu! Mutta moni muukin on sanonut ihan samaa, jopa työterveyslääkäri. Mutta fysioterapeutti pisti leikiksi koko asian kun kysyin hänen mielipidettään asiasta.
    Toivotaan nyt että hasvahakasten poisto helpottaa kipuja ja oloa. Melko kova lääkitys sulla on, luulis auttavan...
    Miten muuten leikkaukset tehtiin noin lähekkäin? Luulin että siinä pitää olla aina se puoli vuotta väliä. Mutta ei näköjään tarvitse.

    Kertoile jatkossa kuukumisia, kiinnostaa tietää miten toipuminen edistyy.
    Hyvää ja parempaa jatkoa sinulle ja kivuttomampia päiviä!
  2. No "aika nuori" olin minäkin, 59 vuotias. Samajuttu, lääkäri sanoi että pitäis odottaa mutta mitä sitä pitkittämään. Tiedän yhden naisen jolta leikattiin molemmat polvet yhtä aikaa. Oli alussa tosi kipeä mutta kipu helpottaa ajan kanssa.
    Minä pääsin julkisella puolella leikkaukseen neljän ja puolen kuukauden jonotuksen jälkeen. Ihan kohtuullinen aika.
  3. Mulla oli leikkaus 16.1 tänä vuonna. Kahta keppiä käytin neljä viikkoa, sitten jätin toisen pois. Ilman keppiä liikun sisällä nyt neljättä päivää. Jalka väsyy kun siinä ei ole voimaa. Turvotusta jonkun verran, kipuja ei juuri ole mutta rauhattomuutta.

    Fysioterapeutti sanoi että on parantunut erinomaisesti, en tiedä onko näin. Taipuu kyllä hyvin, mittasi 122 astetta. Suoraksi saaminen on vaikeampaa, välillä saan, toisinaan jää vähän vajaaksi.

    Voimaharjoittelun saan aloittaa tämän viikon lopulla kunhan leikkauksesta on kuusi viikkoa. Omatoimisuus on kaiken A ja O. Joka päivä pitää jaksaa jumpata ja venytellä. Mulla on kuntopyörä jota poljen vielä ilman vastusta.

    Semmoista ylä- ja alamäkeähän tämä on. Hyvää päivää seuraa huonompi. Yöuni on katkonaista. En tiedä mistä johtuu kun särkyäkään ei enää ole. Yöksi otan kaksi Panacodia, päivällä vain tarvittaessa Burana 600.

    Niin olen kuullut että vasta vuoden, puolentoista päästä näkee milainen polvesta on tullut. Siispä ei auta muuta kuin odottaa ja jumpata ja uskoa ja luottaa että hyvä tulee!

    Tsemppiä kaikille!
  4. Mulla oli sama vaiva, leukattiin kymmenen vuotta sitten. Onnistui täydellisesti. Kärsin kivuista monta vuotta, vaiva paheni koko ajan. Pistettiin kortisonia ja sain sairauslomaa parista päivästä pariin viikkoon kerrallaan. Viimein sain lähetteen ja olkapää kuvattiin ja tutkittiin ja todettiin että repeämä on niin paha että siellä on jatkuva tulehdustila. Leikaukseen pääsin alle kuukaudessa. Nyt kipeästä olkapäästä on muistona enää arpi! Kiitos taitavan ortopedin.
  5. 686, saatat hyvinkin olla oikeassa! Meidän ruokailutottumuksemmahan ovat ihan "peestä"! Jo kymmeniä vuosia sitten nivelreumaa sairastava setäni kertoi, että Pikonlinnan reumaosastolla on kokeiluryhmä joka testaa ruoan merkitystä reuman hoidossa. He eivät syöneet ollenkaan punaista lihaa. Mutta luulen että esim. sokeri on suorastaan myrkkyä nivelrikkopotilaalle. Itse olen ollut ilman punaista lihaa yli puoli vuotta. En osaa sanoa vaikuttiko nivelvaivoihin mitenkään muttaolihan siitä se hyöty että kasvisten syönti lisääntyi. Ja sokeridietti ainakin pudotti painoa ja siten helpotti oloa.

    D-vitamiinia syön purkista talviaikaan. Paljon puhutaan siitä että sairastuttaako ihminen itse itsenä syömällä väärin. Ja että ei ennenaikaan ollut nivelrikkoa. Väitän että sitä oli, ihmiset vaan kuolivat niin paljon nuorempina. Ja olihan niitä vanhojakin ihmisiä joilla "reumatismi" oli runnellut nivelet! Siis selvää nivelrikkoa!
    Tämä on mielenkiintoinen aihe josta riittää juttua vaikka kuinka pitkäksi aikaa. On eri näkökulmia ja tutkimustuloksia mutta ei selvää ja ainoaa vastausta nivelrikon hoitoon. Jos joku keksii lääkkeen, hän saa varmaan Nobellin lääketieteen palkinnon!
  6. Nivelrikko ei pysähdy. Hidastua se ehkä saattaa mutta en usko siihenkään...
  7. Voi olla alkava nivelrikko. Mutta käy lääkärissä ja pyydä että sinulta tutkittaisiin reumatekijä verestä. tavallinen verikoe osoittaa onko sitä vai ei. Itselläni paha nivelrikko ja veressä on reumatekijä joten minut tutkittiin reumapolilla. Reumaa tämä ei ollut vaikka kuukun riskiryhmään.
  8. Onpa outo laite, en ole koskaan kuullutkaan! Voi auttaa kipuun ja särkyyn mutta nivelrikkoa se ei paranna. Itselläni nivelrikko molemmissa polvissa ja olen menossa tämän kuun lopussa ortopedin juttusille. Tekonivel on ainoa hoito nivelrikkoon. Glukosaminia pidettiin aikoinaan ihmeitätekevänä lääkkeenä, myöhemmin se on tieteellisesti todettu tehottomaksi. Mutta auttaa joitakin ja niinhän monet muutkin ns. lumelääkkeet...

    Ketjun aloittajalle vastaan että nivelrikko voi tulla melkein yhtäaikaa molempiin polviin. Tavallisessa röntgenkuvassa se näkyy ja ihan tavallinen terveyskeskuslääkäri osaa tehdä diaknoosin. Liikunta helpottaa kipua, jos jäät kotiin paikoillesi niin sinne jäät! Lihaksia kannattaa vahvistaa ja onneksi on tehokkaita kipulääkkeitä jotka helpottavat kivun kanssa. Ei muuta kuin lääkäriin ja kunnon lääkkeitä hakemaan. Toivotaan että pärjäät vielä pitkään ilman leikkaushoitoa. Se on se viimeinen keino. Mutta onneksi meille on "varaosia"!
  9. Kyllä kolottaa! Tällä hetkellä hartioita ja niskaa. Polvet on kuitenkin se meikäläisen heikoin lenkki. Ne on olleet kipeät jo monta vuotta.
  10. Kun pitäis miettiä mitä sitä suustaan päästää. Sanottu sana on kuin ammuttu nuoli, sitä ei enää takaisin saa.
  11. Samaa on valitellut moni moni autoilija tänä talvena. Ei ne nää nykyautot oikein tahdo kestää näitä pakkasia. Onneksi et jäänyt tien päälle.

    Se kahvin puuttuminen onkin se suurin ongelma, ainakin mulle olis.
    Jos on pakko päästä jonnekkin, pitää pyytää ystäviä apuun tai soittaa taksi. Minun ainakin olis pakko tehdä niin. Ruuhkasuomessa asuvat ei tällaista tilanetta tajua, siellä kun kulkee juna, bussi tai metro vartin välein melkein ulko-oven edstä...

    Toivotaan että pakkaset loppuu pian ja saat autosi kuntoon!
  12. Enpä usko, ei olleet. Muuten vaan oli hyvä jengi koolla ja hyvä fiilis. Oli hyvä ojhelma.
  13. Niinhän sitä sanotaan ja pitää varmaan paikkansa.
    Serkkuni on hyvä esimerkki: aina toitottaa kuinka ihana ja vapaa ja suosittu hän on. Mutta totuus on että hän on itse katkaissut välit isäänsä, sisareensa ja suurimpaan osaan sukulaisistaan. Mutta pärjää kuulemma ihan hyvin yksinkin, ei tarvitse ketään. Mutta kun taas kerroin hänelle joulusuunnitelmistamme, että menemme nuorimman tyttären perheen luo, oli serkun reaktio outo. Hän paheksui suuresti esim. lahjojen ostoa, itse ei ostanut yhtään kun ei saa myöskään keneltäkään. Yhtä äkkiä hänestä tulikin katkera valittaja.
    Mietin vaan että tämä aina niin täydellinen ja aina oikeassa oleva serkkuni onkin pohjimmiltaan hyvin yksinäinen ja surullinen ihminen. Mutta hänellä ei koskaan ole kanttia myöntää sitä...
  14. En kai minä kyllästynyt ole palstaan eikä kai nyt niin kamala kiirekkään ole ollut. Ei vaan ole tullut käytyä täällä. Enemmän käytän nykyisin facebookkia, siellä käyn päivittäin. Aikani roikuin täällä ja nyt kun olen pitänyt taukoa, tää tuntuu taas ihan kivalta ja tutulta. Vierailen täällä jatkossa useammin.

    Hyvää uutta vuotta vaan kaikille!
  15. En muista koska olen täällä viimeksi vieraillut. Mutta olipa kiva bongata täällä heti yksi vanha tuttu! Oikein hyvää ja rauhallista joulun jatkoa sinnekkin ja onnea vuodelle 2011!
  16. Moi vaan pitkästä aikaa! Olin neljä ja puoli viikkoa sairaslomalla. Siihen sopi ne helteetkin. Molemmat lapset kävi kylässä, siis ihan olivat kylässä. Tuntui että olen kesälomalla. Tänään aloitin taas työt, kolme viikkoa tätä jatkuu ja sit alkaa KUUDEN viikon loma! Ihan totta! Siinä on yksitoista päivää lomarahavapaata. Silloin kun lomat anottiin, en tiennyt tästä sairaslomasta mitään. En varmaan olis ostanut lomarahoilla lisälomaa mutta eipä tuo haittaa mitään. Ei loma pahaa tee.

    Niinhän ne yöt alkaa kohta pimetä, ei maha mittää. Mutta voi voi, vielä on kesää jäljellä!
    Hyvää jatkoa Sinulle ja koita klaarata nää muutamat päivät! Kohta alkaa LOMA!
  17. Kun on kerran antanut vaitiololupauksen niin mitä sen jälkeen? Kumman katsoo suuremmaksi "synniksi", murtaa vaitiololupaus vaiko kertoa totuus ja ilmiantaa esim. rikollinen.

    Eikös se ole vähän sama noilla lääkäreillä? Heidän tehtävänsä on suojella ja ylläpitää elämää, kaikin keinoin. Ovat tehneet valankin. Ja sitten tulee ihminen jolla on elvytyskielto? Mitä tekee lääkäri? Siinäkin vaikea valinta, kunnioitanko ihmisen pyyntöä ja rikon oman valani vaiko teen niinkuin omatunto sanoo?

    Elämässä on paljon asioita jotka pitäisi ratkaista sydämellä eikä millään lupauksella...
  18. Hei eks sä nyt tajuu mikä pissis on? hei siis oikeeeeeeeeeeeeeesti... halooooooooooooooo...
  19. Merkitsi se Pohjois-Karjala.

    Eihän se oikeesti mitään perinteistä kuorolaulua ole. Mutta hauskaa viihdettä.
    Kuoronjohtajan omalla persoonalla on iso merkitys. Se nähtiin jo viimeksi kun Timo Kotipellon kuoro voitti. Ja tietysti kappalevalinnat. Esim. se "Pohjois-Karjala", voisko Joensuun kuoro muulla aloittaa kuin sillä! Kun katsoin sitä, itkin kuin vesiputous!

    Kun kuorosotaa mainostettiin ennekkoon, ajattelin etten katso ollenkaan. Vastahan se oli ja silloin se oli hyvä ohjelma. Onneksi aloin seuraamaan ja mielestäni tämä oli parempi kuin eka.
    Mutta juuri siksi kun siinä oli se Joensuun kuoro...
  20. Hyvä kirjoitus ja hyvä asenne! Maailman tärkeimmät asiat, miksi niistä riitelemään!

    Hyvin hoidatte kuntoanne. Itse kävelen ja käyn jumpassa, maltillisessa jossa ei hypitä. Liikun sen mitä polvet kestää. Hassu juttu kun on nivelrikko polvissa: liikkuminen sattuu mutta jos jää paikoilleen niin sitten sitä vasta kipeä onkin!

    Urheilua katson sen minkä töiltäni kerkiän. Olympialaiset oli mulle liian myöhällä, suurin osa jäi katsomatta. Aamuisin ennen töihin lähtöä katsoin kun monesti siellä oli vielä täysi meno päällä. Nyt tänä aamuna näin osan kisojen päättäjäisistä.
    21. 1 / 27
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt