Kun yritän unohtaa sinut, on kuin hiihtäisin híekassa vetäen kivirekeä vastamäkeen. Sinä et unohdu minulta eikä minusta poistu suru, suru sinusta ja minusta. Suonissa virtaa masennus kuin jäinen vesi - sitä pumputen syd…
Ja äkkiä lyö silmilleni punainen aurinko! - Vaan kesken odotusta syntyy outo puu hitaasti kasvaen, niin kummallinen - paju sinimusta. Ja tummin lehdin auringonkin peittäin tuo murheen kukka, surun puu kohoaa esiin, varj…
Sinua yhä rakastan, kai enemmän kuin tiedät. Tavan tunnen ainoan ja mitä tuskin siedät. Ja josta siksi tietenkin vain yksi oli tulos: ennemmin tai myöhemmin sun elämästäs ulos.
You dearest of all, I stretched my hand to you to hear your words to fall like an axe is due, and cut so deep and smart, too hard to cure or heal, my sick and empty heart. - I understand and feel your words as you meant…
Jos sinä lähdet, ei ole enää ketään. Jos sinä lähdet. mikään ei ole mitään. Jos sinä lähdet, pitääkö vielä jaksaa? Jos sinä lähdet, tämäkin tuska maksaa? Jos sinä lähdet, jää vain ihmisen kuori. Jos sinä lähdet, tuskast…
Minulla oli sinulle, sinua varten, tuhat suudelmaa, tuhat syleilyä sinua odottamassa. Mutta ei ole paikkaa mihin ne panisin. - Ehkä ne sentään kelpaavat roskiin.
So happy a night and yet so sore. Just a candle light - no need for more. And you so near as a hand can touch. It´s all so clear and still so much.
Näin puiden jonon hiljaisen, näin jonon vakavan. Näin puiden jonon seisovan luona kentän avaran. Oli lunta hiljan satanut ja maa oli valkoinen. Ja ääntäkään ei kuulunut yli lumikentän sen. Ja katso, minä tämän näin: ne …
Sain sinulta pienen kirjeen. Kysyit, onko minulla vain toivo vai jotain varmempaa. Olen miettinyt päiväkausia ja minun pitää vastata: Ei mitään toivoa vahvempaa. Kun varmat asiat pettävät, toivo on pelastusrengas; toivo…
Se vaalea ja ihana, se vihreä suolainen - ja yltäpäältä kuolainen on suu, kun sitä muistelen. Ja siksi sitä rakastan ja ostelen ja maistelen ja paistelen ja haistelen ja paistettuna pakastan. - Sen ihanuus on aitoa; se …
Mietiskelin tässä oman aikani vähyyttä ja kiirettä ja tulin siihen tulokseen, että menossa on niin minun kuin lukemattomien muidenkin kohdalla suuri huijaus, ryöstö suorastaan. Meiltä viedään aika - oikeastaan arvokkain…
Olen takertunut sinuun kuin kärpänen liimapaperiin - ja sinä minuun kuin lehdet puuhun. Tuottaako tämä enää iloa vai pelkkää tuskaa? - Irti tästä kivusta, vaikka siivet lähtisivät! Mutta mitä me voimme, kaksi matoa rinn…
Rakkaus on kuin hevonen, jos se ei saa heiniä, se kuolee. - Niin ei ollut meidän kohdallamme. Rakkautemme oli lahjahevonen; se oli täydellinen, mutta sillä oli huonot hampaat. Siksi se ei kelvannut sinulle. - Siksi sinä…
Niin vaikeaa on antaa mitään pyytämättä, kun itse myöskin tarvitsee ja kaipaa ihmiskättä. Niin vaikeaa on saada enemmän toivomatta - avoimin, kevein sydämin ja toista sitomatta. Niin vaikeaa on rakastaa, niin ettei sitä…
Kun luin tätä palstaa, sieltä mielestäni puuttui jotain - ehkä jotain rakkauden syvimmästä olemuksesta. Yksiyiskohtia kyllä. -Liian usen mielestäni, rakkaus sekoitetaan sukupuolisiin tunteisiin, jopa tarpeisiin, himoon.…
Sinun kätesi pieni ja kaita minut järkytti kokonaan. En tiedä oliko laita, sitä ettet tajunnutkaan. Niin helppo sun oli saada kätes sieluuni - heittää pois. Voi jospa se yhtä helppo myös minulle olla vois. Mut kätes on …
Sinun kirjeeesi sai liikkeelle kaikki jäät ja omani irrotti ne rannasta. Nyt olen kuin jäälautalla, keskellä virtaa, odottaen mitä tulee - putous ja kuolema vai suvanto; tai lumivyöryn silmässä, mitään näkemättä; tai jä…
Sinun jälkeesi, eilisen jälkeen, olen mykkä ja kuollut kuin kuu. Sinun jälkeesi, itkusi jälkeen, ei silmäni itke ja vaiti on suu. Sinun jälkeesi, ihmeen jälkeen, on edessä iloton työ. Sinun jälkeesi, valon jälkeen on jä…
Minä olen kuin pimeä talo, Kun sinä olet lähtenyt. Sinä olit sen ainoa valo ja sen olen menettänyt. Minä olen kuin hyinen vesi ja kohta lohkare jään. Sinun hehkuvan rakkautesi sitä tarvitsen estämään!
Rikkinäinen ihminen on säröinen ruukku, josta vesi vuotaa suoraan maahan. Kaikki luovuus, inhimillinen rikkaus, kasvaa heikkoudesta ja haavoista, ei voimasta. Vahvuus on ehjä astia, joka riittää ja kestää. Mitään ei men…