Jos sinä lähdet, ei ole enää ketään. Jos sinä lähdet. mikään ei ole mitään. Jos sinä lähdet, pitääkö vielä jaksaa? Jos sinä lähdet, tämäkin tuska maksaa? Jos sinä lähdet, jää vain ihmisen kuori. Jos sinä lähdet, tuskast…
En ole varma, kuinka oikea tämä palsta on käsitellä suomenkielen ongelmia, mutta muitakaan ei ole, vaikka kyllä pitäisi, ehdottomasti! Nykyään tuntuu siltä, ettei lehdissä, sen paremmin kuin TV:ssä tai radiossa ole enää…
Kun luin tätä palstaa, sieltä mielestäni puuttui jotain - ehkä jotain rakkauden syvimmästä olemuksesta. Yksiyiskohtia kyllä. -Liian usen mielestäni, rakkaus sekoitetaan sukupuolisiin tunteisiin, jopa tarpeisiin, himoon.…
Kerran ravintolassa, työasioissa vain, vastapäätä istui ruma nainen. Ehkei alunperin, kolarin jäljiltä, luulisin. Vartalo oli toispuolinen, toinen jalka lyhempi. Kasvoissa kolarin jäljet, joita puuteri ei peittänyt. - S…
Mieleni tekee kysyä, kuinka moni tuntee amerikkalaisen kirjailija-filosofin, H. Thoreaun kirjan "Elämää metsässä"? Vaikka kirja on kirjoitettu 1800-luvulla, siinä on hämmästyttävän paljon nykyajan ihmistä puhuttelevaa. …
(Löysin runon, josta mainitsin. Tässä) Rikki Rikkinäinen ihminen on kuin säröinen ruukku, josta vesi vuotaa ja kastelee maan. Kaikki luovuus, inhimillinen rikkaus kasvaa heikkoudesta, haavoista, ei voimasta. Vahvuus on …
Sinun kätesi pieni ja kaita minut järkytti kokonaan. En tiedä oliko laita, sitä ettet tajunnutkaan. Niin helppo sun oli saada kätes sieluuni - heittää pois. Voi jospa se yhtä helppo myös minulle olla vois. Mut kätes on …
Kun kuljin sinun ohitses - mikä suloinen järkytys - näin tumman kullan hiuksies ja ihmeellisen hymyilys. Ei toista sellaista! Ei mikään pysy käsissä, niin kädet vapisee. Kuin vilusta voi väristä - ja silti - tarkenee. S…
tämä suomen kielen hävittäminen. Melkein joka päivä saa lukea uudesta vieraskielisestä sanasta jonka joku on keksinyt vaihtaa oman tilalle, kai "sivistyneisyyttään" osoittaakseen. Tällä vauhdilla oma kielemme on kyllä n…
Kun yritän unohtaa sinut, on kuin hiihtäisin híekassa vetäen kivirekeä vastamäkeen. Sinä et unohdu minulta eikä minusta poistu suru, suru sinusta ja minusta. Suonissa virtaa masennus kuin jäinen vesi - sitä pumputen syd…
Ja äkkiä lyö silmilleni punainen aurinko! - Vaan kesken odotusta syntyy outo puu hitaasti kasvaen, niin kummallinen - paju sinimusta. Ja tummin lehdin auringonkin peittäin tuo murheen kukka, surun puu kohoaa esiin, varj…
Suomenlinnan kallioita ja hiekkadyyneillä kuloheinää. Sinun hiuksesi koleassa tuulessa ja alhaalla meren aaltoilu. Niin suloista kaikki sentään - käsivarteni olkapäittesi ymärillä ja ruumiittemme lämpö toista varten. Si…
Silmänkantamattomiin keväisiä koivuja - maisema punertaa kuin hiillos. Kuin kulo se odottaa oikeata tuulta räjähtääkseen vastustamattomaan paloon. Pienet vihreät liekit pilkahtavat ensin, syttyvät sitten, leviävät yhä n…
Olen takertunut sinuun kuin kärpänen liimapaperiin - ja sinä minuun kuin lehdet puuhun. Tuottaako tämä enää iloa vai pelkkää tuskaa? - Irti tästä kivusta, vaikka siivet lähtisivät! Mutta mitä me voimme, kaksi matoa rinn…
Pisaroita näin. Näin niissä kuvia kuin taiteilijan käden jälki olisi jokaisessa; ei leikkiä ja huvia. Ja olikin ne tehty käsin taitavin. Valkoista ruutua ja raitaa siroin viivoin kuin kalaverkkoa tai aitaa. Yhdessä oli …
Sinä sanoit: " väärät valinnat" kuin minua tarkoittaen. Voi kuinka sanas sattuvat, ja voiman mistä haen sua yhtäaikaa rakastaa ja kipu silti kestää, kun kumpaakaan en kuitenkaan voi polttamasta estää?
Minä olen kuin pimeä talo, Kun sinä olet lähtenyt. Sinä olit sen ainoa valo ja sen olen menettänyt. Minä olen kuin hyinen vesi ja kohta lohkare jään. Sinun hehkuvan rakkautesi sitä tarvitsen estämään!
Sua ennen en tuntenut sanaa "rakkauslujuus". Sinä opetit sen. Nyt tunnen myös sen merkityksen. Sinä opetit sen.
Niin vaikeaa on antaa mitään pyytämättä, kun itse myöskin tarvitsee ja kaipaa ihmiskättä. Niin vaikeaa on saada enemmän toivomatta - avoimin, kevein sydämin ja toista sitomatta. Niin vaikeaa on rakastaa, niin ettei sitä…
Kirjailijoille, toimittajille ja muille aktiiviseille kielen käyttäjille, aivan tavallisia tallaajiakaan unohtamatta. En ole vähään aikaan antanut mitään ilmaiseksi, hyvästä sydämestä ja nurkumatta. Nyt aion antaa. Suom…
