yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Kielen sääntöjen mukaan olet tietysti oikeassa: virke "Toinen poliisipartio oli levittänyt Kajaanintielle piikkimaton, jonka yli auto ajoi, ja jatkoi matkaansa renkaat tyhjenneinä" on väärin pilkutettu ja vieläpä niin, että virkkeen merkitys on teoriassa aivan toinen kuin on tarkoitus. Tässä, kuten yleensäkin, asiasisältö yleensä ohjaa jäsentämään virkkeen oikein, vaikka pilkutus on väärin ja muodollisesti jopa toista jäsennystä merkitsevä.

    Toisaalta perusongelma on se, että koko virke on rakennettu liian vaikeaksi. Se on kirjoittajalle liian vaikea pilkuttaa, mutta ennen muuta se on lukijalle liian vaikea lukea. Se on myös kömpelö ja epälooginenkin, koska se ilmaisee joka-lauseella ajallista järjestystä, vaikka sen pitäisi olla pääsanaansa kuvaava tai sen merkitystä rajaava relatiivilause.

    Sujuvampi ilmaisu olisi:

    "Toinen poliisipartio oli levittänyt Kajaanintielle piikkimaton. Auto ajoi maton yli mutta jatkoi matkaansa renkaat tyhjinä."

    Ylimääräisenä bonushyötynä selvennyksestä on, että pilkutus ei ole ongelma. Jos joku haluaa, voi panna pilkun mutta-sanan edelle. Ymmärrettävyyteen saati merkitykseen se ei vaikuta.

    Mitä suomen sanajärjestykseen tulee (joka olisi sopinut eri viestin aiheeksi), niin se ei suinkaan ole vapaa. Se vain ilmaisee vivahteita ja painotuksia pikemminkin kuin kieliopillisia perussuhteita tai lauseen perusmerkitystä. Lisäksi kaikki sanajärjestykset eivät suinkaan ole mielekkäitä. Yleensä muunneltavuus koskee ns. lausekkeiden keskinäistä järjestystä, ei sanojen yleensä.

    Ajatellaanpa vaikkapa seuraavaa lausetta: "Vanhan poliisimiehen koira otti kiinni pakenevan rikollisen." Voimme järjestää sen lausekkeita eri järjestykseen, esimerkiksi "Pakenevan rikollisen otti kiinni vanhan poliisimiehen koira." Sen sijaan seuraavassa on jo merkitys ihan täysin muuttunut: "Vanhan rikollisen koira otti kiinni pakenevan poliisimiehen." Määritteitä ei siis sovi vaihdella.

    Mainitsemasi esimerkki on tyyppiä, joka yleensä mainitaan suomen lauseopeissa havainnollistamaan, että suomessakin on kuin onkin tilanteita, joissa pelkkä sanajärjestys ilmaisee olennaisia kieliopillisia suhteita. Vaihtelussa "auto ajoi" ~ "ajoi auto" on kyse definiittisyyden ja tunnettuuden ilmaisemisesta sanajärjestyksellä. Esimerkiksi englannissa käytettäisiin vastaavassa tapauksessa artikkelia samaan tarkoitukseen (the car ~ a car).
  2. Oikein on "etteivät rikkaat ole onnellisia", koska kieltoverbi taipuu persoonamuodoissa (en, et, ei, emme, ette, eivät) silloinkin, kun se on yhdistyneenä että-sanaan.

    Puhekielessä on verbitaivutus laajalti yksinkertaistunut mm. niin, että yksikön 3. persoonaa käytetään myös monikossa. Ilmaisu "ettei rikkaat ole" kuuluu siis samanlaiseen kielimuotoon kuin "rikkaat on".
  3. Englannissa "the Dalai Lama" selittyy toisaalta sillä, että englannissa käytetään versaalia sanan alussa paljon useammin kuin suomessa, toisaalta sillä, että määräävää artikkelia käytetään muutenkin silloin, kun johonkuhun yksilöityyn henkilöön viitataan vain arvonimellä. Siis samasta syystä kuin saatetaan kirjoittaa "the Pope" (tai "the pope") tai "the king".

    Suomen kieleen suositeltu asu on "dalai-lama", mutta kirjoitusasussa on paljon horjuvuutta. Versaalialkuisuuteen ei ole perustetta sen enempää kuin kirjoitusasuun "Paavi" lauseen keskellä, vaikka sellainenkin lipsahdus pääsi ainakin kerran Hesariin. Eikä kyse ollut Paavi-nimisestä hevosesta. :-)
  4. Kuten muissa vastauksissa on jo sanottu, ovat ilmaisut "kaksi miestä kävelevät" ja "kaksi miestä kävelee" molemmat periaatteessa mahdollisia, mutta ne tarkoittavat eri asioita. Käytännössä "kaksi miestä kävelevät" ei ole fiksu tapa kirjoittaa - ihan siitäkään syystä, että se saa lukijan turhaan ihmettelemään, kuten tämä keskustelukin osoittaa.

    Jos tarkoitetaan kahta miestä, jotka on aiemmin mainittu tai jotka muuten edellytetään lukijan tuntemiksi, on parempi kirjoittaa esimerkiksi "nämä kaksi miestä kävelevät". Vastaavasti esimerkiksi "molemmat iskut tapahtuivat samana yönä". "Kaksi kulttuuria törmäävät" on hämärä, ja yleensä tällaiset asiat ilmaistaan tyylikkäämmin esimerkiksi otsikolla "Kulttuurit törmäävät toisiinsa" ja kertomalla sisällössä, mitä kummaa tarkoitetaan.

    Ks. myös predikaatin monikollisuudesta eri tapauksissa:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#mon-pred
  5. Kirjoitat nyt kyllä roskaa. Mikä panee ihmisen inttämään tuollaista sen jälkeen, kun huhu on kiistetty ja kun asian voisi aika helposti tarkistaa?

    Tänäkin vuonna on kahdessakin Kielikellon numerossa, 1/2005 ja 2/2005, erikseen mainittu, että alkaa tekemään -ilmaisu on ollut käsiteltävänä suomen kielen lautakunnassa, joka on pitänyt voimassa aiemman kannan. Tosin se on suosittanut Kielitoimiston sanakirjaan, siis kuvailevaan (ei ohjeelliseen) teokseen, otettavaksi maininnan siitä, että "puhutussa kielessä" esiintyy myös "alkaa tekemään". Tämä saattaa ennakoida kannan muuttamista, mutta kanta siis ei ole muuttunut.

    (Kyseinen kuvaileva maininta on sikäli aivan epäjohdonmukainen, että tokihan "alkaa tekemään" esiintyy myös kirjoitetussa kielessä. Sitä vain eivät kielilautakunta ja kielitoimisto pidä oikeana. Lisäksi puhekielessä todellisuudessa varmaankin esiintyy useammin "alkaa tekeen", ehkä jopa niin, että loppukonsonantti assimiloituu, esim. "alkaa tekees sitä".)
  6. Minkähän komennon haluaisit ottaa takaisin?

    Tokihan "ruona" esiintyy Nykysuomen sanakirjassakin; siksi kyselinkin, tarkoitettiinko ehkä sitä. Mutta kysymys koski sanaa "rouna". Ellemme saa tarkempaa tietoa kysymyksestä, voimme vaikka maailman sivu arvailla, mitä kysymys oikeastaan koski. (Olisiko joku kuullut väärin sanan "roina"?)
  7. Ainakaan suomen yleiskielessä ei ole sanaa "rouna". Näin voinee sanoa aika vahvasti, koska sanaa ei esiinny Nykysuomen sanakirjassa eikä Suomen kielen perussanakirjassa.

    Missä asiayhteydessä olet sanan kohdannut?

    Olisikohan kyseessä ehkä väärin kirjoitettu tai muistettu sana "ruona", joka kyllä esiintyy suomessa, joskin harvinaisena ja merkitykseltään erilaisena eri puolilla maata.
  8. Sana "Kyypakkaus" on vakiintunut tavaramerkki. Tavaramerkkinimiä ei käännetä. Esimerkiksi Kyypakkauksen pakkausseloste
    http://spc.nam.fi/humpil/k/113598.pdf
    käyttää myös ruotsinkielisessä tekstissä sanaa "Kyypakkaus". Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytynyt englanninkielinen teksti
    http://www.stm.fi/Resource.phx/julkt/maame/tapaturma.htx.i1412.pdf
    käyttää ilmausta "first aid tablets for a snake bite (sold in pharmacies under the name Kyypakkaus)".

    Jos olet kääntämässä tekstiä, jossa puhutaan Kyypakkauksesta, niin käännösratkaisu riippuu teksti- ja asiayhteydestä sekä kohderyhmästä.

    Kyypakkaustahan käytetään useammin ensiapuna ampiaisen- tai mehiläisenpistoon kuin kyynpuremaan. Koska vaikuttava aine on kortisone, voi "cortisone pills" olla sopiva käännös, jos kohderyhmän voi olettaa suunnilleen tietävän, mitä "cortisone" on.
  9. Onhan "ulko" toki yhdyssanan osakin, tarkemmin sanoen yhdyssanan määriteosana käytettävä sana. Tämä kuitenkin on vain yksi erikoistapaus sen esiintymisestä kielessä. Yleisesti "ulko" on nominivartalo, joka ei nykykielessä esiinny irrallisena vaan aina yhdistyneenä johonkin: yhdyssanan alkuosana, johdoksen kantasanana (esim. "ulkoinen" sisältää vartalon "ulko" ja johtimen "inen") tai eräissä taivutusmuodoissa, jotka ovat "kivettyneet" adverbeiksi (ulkona, ulkoa, ulos).

    Vastaavia tapauksia ovat esimerkiksi "sisä", "keski" ja "ylä".
  10. "Raivokorrektismiksi" kutsuminen on sen luokan sättimistä, että sellaisen sanominen sekoiluksi on aivan korrektia.

    Jos haluat sen takia nimettömänä haukkua toista ties mistä, kuten egopönkityksestä, ja viittailla sekoilevasti johonkin "puolakieleen liityyvään" (!), niin sitä en enää kutsu sekoiluksi, vaan moukkamaisuudeksi.
  11. Jos kertoisit sivusi osoitteen, olisi muiden edes periaatteessa mahdollista nähdä, millainen ongelmasi on. En takaa, että kukaan jaksaa kaivella koodista, mitä siellä tapahtuu, saati selvittää, miten ongelma korjataan. Mutta ainakaan se ei onnistu näkemättä sivua.
  12. Leikkiminen seitsemällä "inframella", mitä se varsinaisesti tarkoittaneekin, on hölmöä kikkailua. Kun lopetat sen, eivät sivusi enää riko selaimen Takaisin-painiketta.
  13. Nykykielessä sanat "kotoa" ja "kotona" ovat adverbeja, jotka eivät kuulu minkään sanan paradigmaan, vaikka niitä käytetäänkin koti-sanan sijamuotojen tilalla tietyissä yhteyksissä. Koti-sanan partitiivi ja essiivi ovat "kotia" ja "kotina", joita toki käytetään, mutta ei paikallissijojen tavoin.

    Kielihistoriallisesti "kotoa" ja "kotona" ovat sanan "koto" muotoja, ja "koto" ja "koti" puolestaan ovat sanan "kota" johdoksia.
  14. Sana "bitch" tarkoittaa naaraspuolista koiraa eli narttua taikka sitten se on naisesta käytetty halventava nimitys. Halventavuuden aste vaihtelee ja riippuu asiayhteydestä.

    Suomen kielessä ei yksinkertaisesti käytetä narttu-sanaa samalla tavalla. Suomessa käytetään naisesta muita halventavia sanoja, lievimpänä ehkä "akka". Jos suomalainen nainen kiinni toisen naisen miehensä sängystä, niin eiköhän sitten tule suunnilleen rankin haukkumasana, jonka hän tuntee - olisi erittäin teennäistä sanoa "narttu".
  15. Höpsistä. Väite alkaa tekemään -ilmauksen hyväksymisestä ei muutu todeksi, vaikka sitä kuinka toistellaan.

    Kuinkahan moni muu käsitys kielenhuollon kannanotoista on harhaluuloa, joka perustuu harhaluulojen lukemiseen? Kielitoimisto sentään nykyisin kertoo kannanotoistaan ihan netissäkin jossakin määrin ( http://www.kotus.fi ), mutta kummasti vain väitteitä niistä toistellaan viitsimättä koskaan yrittääkään tarkistaa niitä.
  16. "Taivaalla on oleva - - suuria merkkejä" on melko suora käännös kreikankielisestä alkutekstistä, mutta varsinaisesti alkuteksti ei puhu taivaalla olevista merkeistä vaan merkeistä, jotka ovat "taivaalta". Esimerkiksi
    http://www.biblegateway.com/passage/?search=Luke 21:11&version=70
    esittää alkutekstiksi seuraavan:
    "σεισμοι τε μεγαλοι κατα τοπους και λιμοι και λοιμοι εσονται φοβητρα τε και σημεια απ ουρανου μεγαλα εσται"
    (Alkutekstistä on toki useita eri versioita, mutta tässä kohdassa tuskin on suurta variaatiota.)

    Siis σημεια (merkkejä) απ ουρανου (taivaalta) μεγαλα (suuria) εσται (on oleva).

    Käsittääkseni tässä käytetty prepositio απ tarkoittaa jostakin tulemista, ei jossakin olemista. Ilmaus on kuitenkin hämärä, ja hyvin mahdollisesti taustalla on arameankielinen ilmaus, joka on aikoinaan käännetty kreikkaan kömpelösti, jopa orjallisesti, ja jota sitten ei ole uskallettu muuttaa. Meillä ei kuitenkaan ole mitään suorempaa tietoa alkuperäisistä puhutuista ja puhuttuna traditiona säilyneistä sanoista kuin se, mikä voidaan päätellä säilyneestä kreikankielisestä tekstistä.

    Jäänee siis arvoitukseksi, onko kyseisissä sanoissa alkujaan tarkoitettu taivaalla näkyviä merkkejä vai taivaalta peräisin olevia merkkejä. Hämmennystä lisää, että taivas-sana on yksikössä ja ilman määräävää artikkelia, jolloin sitä on hankala tulkita tavanomaiseksi kiertoilmaukseksi, jolla vältetään Jumalan suora mainitseminen.

    Toki ilmaisua voi muutenkin tulkita eri tavoin, ja nykyisen suomennoksen tekijät lienevät ajatelleet vähän selittävänsä käyttämällä sanaa "tunnusmerkkejä" eikä vain "merkkejä", kääntämällä olemisen näkymiseksi jne.

    Käännös "from heaven" selittynee muuten myös siitä, että Vulgatassa on vastaava ilmaus:
    "terraemotus magni erunt per loca et pestilentiae et fames terroresque de caelo et signa magna erunt"
    http://www.thelatinlibrary.com/bible/luke.html#21
  17. Jos kysymys todella tarkoitti sitä, onko "esine" koskaan sanan "object" sopiva käännösvastine - ja kieltämättä kysymyksen sanamuodon pohjalta tämä on luonnollinen tulkinta -, niin kysyn kysyjältä edelleen mutta vähän toisessa mielessä: "Oletko tosissasi?"

    Suppeassakin englanti-suomi-sanakirjassa on varmasti sana "object" ja sille muiden ohessa, tyypillisesti kai _ensimmäisenä_, vastine "esine". Yksikielisessä englannin sanakirjassakin todennäköisesti _ensimmäiseksi_ selitetään merkitys, joka varsin tarkkaan vastaa suomen sanan "esine" merkitystä, esimerkiksi näin: "solid thing that can be seen and touched", esimerkkeinä "glass, wooden and plastic objects" ja "There were several objects on the floor of the room." Toki käännösvastineena voi tällöin tulla kyseeseen myös "tavara", arkikielessä myös "kama", "roju" jne.

    Missä siis kysymyksen idea ja tarkoitus?
  18. Vanha "määritelmä" on, että kieli on murre (kielimuoto), jolla on armeija ja laivasto (eli joka on jonkin itsenäisen valtion kielimuoto). "Määritelmä" on opettavaisempi kuin moni tyhjästä lähtevä omassa mielessä pohdiskelu, vaikka kirjaimellisessa mielessä "määritelmä" on toki absurdi.

    Kielen ja murteen ero on määrittelijässä. Vanha "virallinen" määritelmä perustuu siihen, ymmärtävätkö kahden kielimuodon puhujat toisiaan. Määritelmä on monessakin mielessä kyseenalainen mm. siksi, että ymmärtäminen on _aina_ vajavaista. Lisäksi se on epärealistinen. Kukaan tuskin väittää savoa ja raumaa eri kieliksi, vaikka aitoa vanhaa Rauman murretta puhuva ja aitoa jonkin Savon syrjäseudun murretta puhuva (jos heitä nyt vielä jostain löytyisi edes väljästi tulkiten) tuskin saisivat toistensa puheesta paljoakaan selvää kylmiltään.
  19. On tuskin mitään englannin sanaa, josta voisi sanoa, että on _aina_ oikein kääntää se juuri tietyllä suomen sanalla eikä millään muulla.

    On naurettavan helppoa kehittää vaikka kuinka paljon esimerkkejä, joissa olisi absurdia tai yksinkertaisesti väärin kääntää object-sana esine-sanalla. Aluksi voi vaikka miettiä object-sanan käyttöä kieliopillisessa merkityksessä.
  20. Varmaankin tš on affrikaatta, mutta miten se vaikuttaisi vokaalin pituuteen? Ei lyhytvokaalinen "Aceh" [atše] ole sen kummallisempi kuin vaikkapa lyhytvokaalinen "katse". Tokihan taivutus on katse : katseen : katseeseen, mutta se on eri juttu eikä vaikuta vieraiden nimien taivutukseen. E-loppuiset vieraat nimet taipuvat kuten nalle : nallen : nalleen.
    21. 129 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt