- Tarkkaan ottaen ei ole merkitystä onko pallojen välillä hiuksenhieno rako vai ovatko pallot kiinni toisissaan.
Tehtävän idea perustuu siihen että isomman pallon kimmoisuus alustaan antaa yhteiselle massalle saman nopeuden takaisin päin, mutta pallojen välinen kinnoisuus/painoero muuttaa niiden keskinäistä nopeutta, siis kuten "kollimaattori" ym jo totesivat.
Tuskin ylioppilaskirjoituksiin mutta puuhaa harrastajille olisi muunnos jossa ylempi pallo olisi painavampi . - "+Ei+se+pohjaa+pois+pudota,+kun+labrassa+ei+vastaavaa+nelaria+penkitetty+:-)+"
- No+selitetään+sitten+vähän++mitä+linkin++tulokset+kertovat.
- Ensimmäiset kokonaan elektroniset laskimet yleistyivät vasta 70- luvun puolivälillä, joten m me vanhemman polven " fossiilit " olimme laskutikun varassa koko opiskeluaikamme ja vuosia vielä työelämässäkin.
Tikun tai kiekon perus on pituusmittojen yhteenlasku, kun asteikkona on logaritminen, toiminta on kerto-/jakolasku, potenssilasku kun on eksponenttien kertolaskua, eli logaritmin logaritmien yhteenlaskua.
Muut erikoisasteikot kuten trigonometriset funktiot, siirretyt-, ala- ym. ovat pelkästään " taulukoita " joihin ei liity mitään laskutoimituksia.
Käytön kannalta puutteena oli että suuruusluokka oli arvioitava muilla tavoin, joskin se osaltaan piti päässälaskutaitoa vireänä.
Vanha käyttörutiini näyttää olevan kuin "pyörällä ajo" kun sen kerran oppii niin taito jää selkäytimeen , joskin laskimien myötä ei ole tullut edes mieleen että olisi jotain sellaista laskettavaa, joka olisi kätevämpää tikulla, eli rauhassa on saanut olla kotelossaan pelkkänä muistona ilmeisesti kohtapuolin jälkeläisille vaarin nuoruudesta.
Einar de Kotte - Mitä v****a, onko palstan tila jo siinä pisteessä että "onkelma-ropleemia" rupeaa kyselemään 'aeija' ? ?
Vuosien saatossahan pysyvä status on ollut että nää *tytöt"* Martta00 (= tuplareikä-Martta) ja " aeija" (= antelias-Eija), ovat yleensä olleet ne laskukoneet ja ystävälliset neuvojat jotka ovat pyyteettömästi yrittäneet auttaa kaltaisiani mielen - harhailijoita, ynnä muita hieman hitaampia.
Jos ja kun palstan tila on ajautunut tälle asteelle että totuttu ja luotettu vastaaja joutuu itse esittämään kysymyksetkin, niin tulevaisuus näyttää siltä että itsensä viihdyttäminen tällä palstalla,( kuten myös päivätansseissa) ei enää herätä riittävää kiinnostusta, eli kohtalona kai siirtyminen muihin seurakuntiani "rientoihin"
Ps
Signeeraan nyt kuitenkin vielä tämän , huolimatta että luokiteltaisi ' narsistiksi' :
E.d.K
Einar de Kotte ( = käpy-Eikka, suom.huom)
Joo , ja nuoremmalle väestöryhmälle tiedoksi että vanhuusväestössä esiintyvistä vakavista kroonisista sairauksista kaikkein ' miellyttävin ' on ehdottomasti alkoholismi. - Koska hoitohenkilökunta on nykyään alkanut rajoittaa nettiaikaani, niin olisihan tuo ihan kivaa että edes joku tarttuisi itse asiaankin kaiken tuon sivupöhinän lisäksi.
Ps.
Tähän ei nyt tule signeerausta, koska diagnoosieni sekalaiseen ryppääseen en kaipaa enää mitään lisää mielikipeyksiä. - Suunnilleen noin asia on.
Ja kun tilaisuus tulee on ruvettava saivartelemaan.
Maan vuorokausi (synodinen) on aika joka viipyy kun maan tietty kohta on aurinkoa kohti.
Se ei kuitenkaan ole tasainen, koska maan rata on hieman elliptinen ja lisäksi maan akseli on kallellaan joka aiheuttaa lisäksi suuremmilla latitudeilla lisää vaihtelua vuorokauden pituuteen.
Sideerinen on 4s vaille 4 min alle 24 h se on juuri tuo puolet . - Taisi alkuperäisen kysyjän tarkoitus olla olla toteamansa kaavan a = µg kertominen.
Kaavan liittäminen autoon oli kylläkin huono valinta.
Pari syytä tulee heti eteen kuin lahjaksi meille 'saivartelijoille' kuten että auton renkaiden pito voi ylittää "kitkakertoimen 1 ! " , ei siis käyttäydy ko kaavan mukaan, renkaan pito kun perustuu muihin ilmiöihin kuin puhtaaseen kitkaan.
Toinen autoihin liittyvä seikka on että käytännössä nykyään kaikkiin autoihin pyritään suunnittelemaan pyörien ripustukset niin että sekä jarrutus että kiihdytys "niiausta" vähennetään aiheuttamalla autolle pystysuuntaista liikettä pyörän momentilla tai vaakavoimalla, joten kitkavoima ei ole vakio edes kertoimella 1.
Alkuperäinen oletus on suunnilleen ok , mutta sen yhdistäminen autoon antaa runsaat mahdollisuudet meille " asiantuntijoille (joita me kaikki luonnollisesti olemme kun on kyse autoista)" , esitellä mitä mielikuvituksellisimpia versioita asiaan liittyen. - Ei ole kuin joissain tapauksissa, siis täysin jäykässä 4-vedossa.
Dynaaminen painonsiirtymä mahdollistaa hetkellisesti suuremmankin kiihtyvyyden. - On sillai että potentiaalienergia on pelkästään mgh ja jos oletetaan että kuutio typpeä, ilman lämpövaikutuksia puristetaan puoleen tilavuudestaan, se vaatisi energiaa joka vastaa noin 5000 m pudotuskorkeutta !
No 5000 m korkeudessa kilo typpeä on tilavuudeltaan jo pari kuutiota eli se ei puolikkaaksi kutistettunakaan tulisi maahan asti ja vastaavasti jos puristettaisi 1/10 osaan, pudotusmatka olisi oltava yli 50 km edellyttäen edelleen että kuutio painaisi kilon (ajatuksenakin mahdoton) ja saataisi puristusenergia takaisin.
Esimerkit ovat summittaisia mutta toivottavasti antavat kuvan koko ajatuksen järjettömyydestä. - Niinpä niin.
Nuo painehuiput aiheutuvat lämmöstä ja dynamiikasta jotka kuolevat palotapahtuman loppuessa, toisaalta nekään eivät missään tilanteessa ylitä pakoventtiilin aukeamispainetta ja kysymyskin taisi olla että kuinka suureksi paine putkistossa lopulta nousee. - Olen ymmärtänyt asian niin että nesteen purkautumisnopeus noudattaa Bernoullin yhtälöä P1- ½ ro*v1^2 = P2- ½ ro*v2^2.
Kaavassa P2 on nesteen paine purkauskohdassa ja P1 paine johon se purkautuu, sama paine-ero saadaan jos nesteen liike hidastetaan eli se menettää liike-energiansa, kyseessä on ns. nopeuspaine, joka ei riipu siitä kuinka nesteen noppeus on kiihdytetty tai toisin päin, kuinka paine on muodostettu.
Martan vastaus kattaa ilmeisesti sen että pelkkä letkun paine ei riitä, virtaushäviöt ja suuttimen muoto muuttavat purkauskohdan painetta ja toki silläkin on merkitystä mihin suihkutetaan. (P2) , ja suurissa paineissa myös veden kokoonpuristuminen vaikuttaa asiaan. - Ihan hyviä perusteluja ja arvioita, mutta turhia !
Todellisuus lienee maksimi pakosarjan paineelle jossain alle 4 bar , pakoventtiilin jousivoima ratkaisee.
Muutama otanta : venttiililautasen halkaisija 42 mm jousivoima auki/kiinni 700/300 N ei kovin suurta painetta pidättele. - Lukema pitänee paikkansa.
Laskeskelin huvikseni myös kuinka nuo jakautuu korttien lukumäärään ja päädyin seuraaviin:
1 = 4
2 = 96
3 =656
4= 1888
5 = 2492
6 = 1472
7 =324
8 = 16
1,2 ja 8 kortin vaihtoehdot on päässälaskuja ja esimerkiksi 7 kortilla ei tarvitse kierrättää 5 suurempaa joten luupit jää lyhyiksi. - Vika tuntuu noin moottorin toiminnan kannalta vaikealta ymmärtää joten yksi mahdollisuus voisi olla käytetyssä polttoaineessa.
Nykyisiin polttoaineisiin on säädösten mukaan lisättävä vähintään tietty osa biokomponenttia (maailmaa pelastamaan), kukaan ei tiedä, mitä on lisätty ja voisi olla mahdollista että pumpun ja suuttimien välisissä putkissa suuressa paineessa ajan myötä tapahtuu polttoaineessa kemiallista muutosta, joka lisää polttoaineen itsesyiiymislämpötilaa niin paljon että puristus ei riitä sytyttämään sitä.
Kun suuttimille tulee sitten " terveempää tavaraa ", ongelma poistuu.
Tämä nyt on vain ajatelmia asiasta kun tämän tapaisia ongelmia dieselien kanssa ei aikaisemmin ole ollut, bensiinin lisäaineista kylläkin murheellisiakin tapauksia. - Joo näin.
Periaatteessa käyttämäsi kulman tai sen tangentin sijaan olisi käytettävä kulman siniä dv-lausekkeessa, joskin näin pienillä kulmilla ei tulokseen ole mitään vaikutusta. - Aika kiva tehtävä !
Edellä lasketut tulokset ovat pohjautuneet siihen että suorakulmaisessa koordinaatistossa gravitaation suunta on vakio, mutta todellisuudessa maan pyöriessä suunta kiinteässä koordinaatistossa muuttuu, joten todellinen aika onkin pidempi. - Komppaan kollimaattoria.
Vuodesta -98 lähtien ei muita distroja ole päässyt lähellekään käsitystäni 'oikeasta käyttöjärjestelmästä' . - Mitä tässä kysytään ?
Lujuus tuskin tulee ensin vastaan, palkki kestää lähes 100 kg / m katetta päällään 4 m ulottumallakin.
Tuolla 100 kg kuormalla vapaa pää roikkuisi jo 10 cm luokkaa, joten järkevä kysymys voisi olla että miten suuri vapaan osan olisi oltava jotta taipuma olisi mahdollisimman pieni jos tuet ovat tasavälein.
Ihan kiva harjoitustehtävä nuorelle insinööriopiskelijalle. - Linkistä+kuva+lautasjousen+voimajakautumasta.