- Ratin lisääminen veneeseen jota ei ole rattiohjaukselle suunniteltu on helpoimmasta päästä konsteja pilata vene. Ei toimi, ellei avotilaa ole nimenomaan rattiohjausta silmällä pitäen suunniteltu.
- Lyhyeen tarpeeseen puhallinlämmitin on omiaan. Matkaveneeseen, jossa asutaan haluaisin ilman muuta öljykamiinan. Öljykamiinaa voi pitää tulilla vaikka viikon, ei pidä meteliä eikä käytä yhtään sähköä. Nykyisessä veneessä on Wallas, mutta ennustaisin sen vaihtuvan kamiinaan kun lakkaa toimimasta. Saattaa mennä tovi, toiminut hyvin (metelöinyt ja rohmunnut sähköä) jo 28 vuotta. Hyvinkin jatkaa samaan malliin vielä 5-10 vuotta.
Tässä youtube -linkki suositun "Sail Life" youtube -sarjan kamiinansytytysvideoon.
https://www.youtube.com/watch?v=U_DeyphzhBs - Erikoinen kommentti. Mitä enemmän veneellä purjehditaan sitä useammin mastossa on tarpeen käydä. Useimmin siellä käydään toteamassa, että kaikki on kunnossa. Seuraavaksi yleisin syy mastoon menemiselle on jonkun sähkölaitteen vian korjaus; käytännössä mastovalon tai VHF -antennin. Varsinaista mekaanista vikaa käydään korjaamassa ylhäällä harvoin. Kilpaveneen mastossa käydään hakemassa tohinassa karannut nostin, säätämässä välivanttien kireyttä, teippaamassa teräviä purjeita kihnuttavia osia ja vielä matkavenettä useammin tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Kilpaveneessä on melko tavallista, että yhdellä miehistönjäsenellä on kiipelyliivit koko ajan päällä pikavisiitin varalta.
- Luin ajatuksella vastaukset ja en vieläkään oikein ymmärrä miksi Joakim pitää lattialämmitystä järjettömänä ajatuksena. Minun mielestä se on erittäin varteenotettava ratkaisu, toimii hyvin ja on erittäin olennaisesti puhalluslämmitystä mukavampi. Tietenkään pelkkä lattialämmitys ei riitä, pattereita linjaan riittävästi lisäksi. Vesikiertoinen lämmitys häviää puhalluslämmitykselle ainoastaan nopeudessa.
Muissa kommenteissa puhalluslämmityksen puolusteluna on esitetty ilmanvaihtoa. Se on ihan höpöjuttu. Ilman pitää vaihtua muutenkin kunnolla - eihän veneessä aina ole lämppäri päällä.
Lämmitysjärjestelmän valinta tarpeen mukaan:
- Vesikiertoinen (patterit putket turkkilevyjen ja punkkien alla) lämmitys kamiinalla on matkapurjehtijalle mielestäni ylivoimainen. Sähkönkulutus mitätön. Lämmitystä voi pitää päällä käytännössä koko ajan vuorokausi tai kuukausitolkulla. Mukava, tasainen lämpö ja erittäin hiljainen. Hidas.
- Puhalluslämmitys on nopea ja tehokas. Retkipurjehtijalle tai kisaveneeseen oikea valinta. Purjehduksen jälkeen saadaan nopeasti kuivattavaa teholämpöä ja tehostettua ilmanvaihtoa. Äänekäs, aiheuttaa vedon tunnetta.
- Retkeilevän matkapurjehtijan kompromissi: pääjärjestelmänä kamiina vesikierto. Pikavaihtoehtona moottorin jäähdytyskiertoon kytketty puhallin/kennolämmitin. - Samaa menetelmää käytän melko usein alueilla missä heikko kännyverkon signaali. Jaan älypuhelimen nettiyhteyden Wifillä ja hilaan laitteen pussitettuna mastoon.
- Joo. Ei trafia kiinnosta yhtään minkä moottorin veneeseesi laitat. Vahinkotilanteessa vakuutusyhtiötä saattaa kiinnostaa jos liika teho tai paino on vaikuttanut vahinkotapahtumaan.
- Älä välitä edellisestä. Kysymyksissä ei mitään vikaa, vastauksissa kyllä.
1. Kun lämppäri ottaa ulkoa ilman niin samalla ilma vaihtuu tehokkaasti ja veneen kuivatus hoituu tehokkaasti. Yleensä siihen nimenomaan lämppäriä tarvitaan. Sitten taas oikeasti kylmillä keleillä, kun lämmitetään pitkään/jatkuvasti, olisi ajatuksesi mukaisesti olla vaihtamatta tarpeettomasit ilmaa, eli haaskata jo lämmitettyä kuivaa ilmaa ulos. Sen takia olisikin hyvä, jos lämppäri olisi sijoitettu siten, että voi säätää ilmanottoa, joko ulkoa tai sisältä.
2. Valmistaja on tinkinyt kustannuksista, koska asiakas on halunnut mahdollisimman edullisen veneen. - Rullamastoa en kyllä huolisi. Peruste: puolittain auki jumittava rullamasto olisi todella ikävä. Sen kanssa ei ole juuri mitään tehtävissä. Keulapurjeen kanssa voi irroittaa skuutit ja ajaa rinkiä kunnes purje staagin ympärillä. Jumittuneen rullamaston/ison kanssa ei voi tehdä mitään muuta kuin odottaa ennen rantautumista, että purje on silppuna. Toinen syy miksi en rullaisoa huolisi, on se että se estää kunnolliset latat purjeesta.
Rullapuomia pitäsin huomattavasti parempana vaihtoehtona, mutta tavallaan siinäkään mitään järkeä, kun purje pitää silti nostaa käsin/vinssillä. - Syksyllä tyhjennän tankin ja pyyhin mahdolliset roskat tankin pohjalta. Keväällä lisään ensimmäiseen tankilliseen kloriittia (pullon ohjeen mukaan annosteltuna) ja annan hölskyä ensimmäisten purjehdusten ajan. Ennen lomareissuja kloriittiliuos käytetty kertaalleen ja täytän puhtaalla vedellä. Ei koskaan ollut ongelmia veden säilyvyyden kanssa.
- Tässä tuli nyt emähuti. Toivottavasti kukaan ei ota edellistä tosissaan.
Epoksi on vesitiivistä. Polyesteri ei ole vesitiivistä. Topcoat on polyesteriä. - Ei sitä cruisailuissa monikaan käytä, mutta kilpailuissa kyllä. Kisassa tehdään ns kuorivaihto, eli nostetaan toinen keulapurje toiseen uraan ja sen jälkeen lasketaan toinen.
- http://www.veneily.fi/venerekisteri/tiedonluovutus_vesikulkuneuvorekisterista
- Mainittu Teknoksen epoksikitti on erittäin käyttökelpoista. Nykyisestä hintatasosta ei tietoa.
- Maston pre-bend säädetään purjeen muodon mukaan. Tai käänteisesti: purjemaakarin kanssa keskustellaan/sovitaan millainen on uuteen purjeeseen tavoiteltava etuliikin kaari eli millaista pre-bendiä veneen rikissä olisi hyvä pitää.
Joka tapauksessa, pre-bend säädetään purjeen mukaan. Lähdetään arvion mukaisesta tavoitteesta ja testipurjehduksen perusteella pre-bendiä joko lisätään tai vähennetään. Jos puhutaan osatakilasta niin 1/2-1 profiilin mittaa on tyypillinen pre-bendin määrä.
Jos yritän vastata myös siihen, että miten säädetään. Takilan tyyppi vaikuttaa oleellisesti proseduuriin. Yksi saalinkipari 7/8 osatakila: Päätetään tavoiteltava pre-bend, muistista, naapurin vinkistä, purjemaakarilta tms. Alavantit täysin löysiksi. Kiristetään ylävantit käsikireyteen. Nostimella mitaten säädetään masto pystyyn. Hekki kireälle. Kiristetään ylävantteja (alavantit edelleen täysin auki, hekkiä välillä kiristäen) kunnes pre-bend on (hekki avattuna) tuplasti tavoiteltu, esim 0,75x2=1,5 profiilin mittaa. Alavantteja kiristetään kunnes prebend on puolitettu edellisestä vaiheesta ja siis tavoitteen mukainen. Koepurjehditaan. Jos/kun tarvetta koepurjehduksen jälkeen hienosäätöön, aloitetaan avaamalla alavantit täysin kiristetään/löysätään ylävantteja ja taas puolitetaan pre-bend kiristämällä alavantteja. Jos tarpeen kiristää tai löysätä rikiä (pitäen sama pre-bend), voidaan koepurjehduksen aikana kiristää/löysätä vantteja suhteessa n. 3 kierrosta ylävantteja/2 kierrosta alavantteja. - En suinkaan tarkoittanut, että kohteliaisuuslipun kanssa käytettäisiin samassa saalingissa muita viirejä. Mistä sellaisen kuvan sait?
Kerrataan vielä:
1. Kohteliaisuuslippu SB:n saalingissa -> muut viirit BB:n saalingissa.
2. Ei kohteiliaisuuslippua -> muut viirit SB:n saalingissa. Mahdollinen vierailijalippu BB:n saalingissa. - Ei kai tuolla muuten väliä, kuin sääennusteen tulkinnassa, ja siinäkään niin tarkkaa... Olen pitänyt henkisenä rajana linjaa stadista etelään.
- Eikös se mene silleen, että silloin kun ei käytetä kohteliasuuslippua SB:n saalingissa, niin siellä on kipparin jäsenyyksiä ja pätevyyksiä osoittavat viirit, arvokkain seuraviiri ylimpänä? BB saalingissa tällöin vierailijalippu (jos miehistössä vieraan kansallisuuden edustaja).
- Erittäin käsitettävä, mutta valitettava haveri. Kun plotteria pitää valtameri-zoomauksellam niin yksityiskohtia jää pois. Hommassa meni pieleen se, että etukäteen ei oltu mantu merkille jokseenkin legin rhumlinella sijaitsevaa saarta ja riutta-aluetta. Toinen pelastava tekijä olisi ollut se, että olisi pidetty koko ajan päällä ja seurannassa kahta plotteria, toista valtameri -zoomauksella ja toista lähizoomauksella (tämä tulee olemaan varmaankin jo seuraavalla VOR legillä pakollinen proseduuri).
Mulle on pienemmässä mittakaavassa tapahtunut kaksi kertaa jokseenkin vastaava yllätys (ei haveria kuitenkaan). Siksi en pidä tapahtumaa käsittämättömänä, kuten ketjun ajoittaja. - Niinhän sen on pakko olla. Ei suomalainen kaveria kehu, ainakaan kukaan terve suomalainen.
Hyvää Joulua Kaikille! - Tätä on vaikea ymmärtää kun on tietävinään, että Gelcoat on myös polyesteriä, väriaineella täydennettyä.