- Kiva idea.
Lähtö voisi olla myös tietyn aikaikkunan sisällä. Esim 10 tuntia, vuorokausi tai jopa pari vuorokautta. Tulisi vähän matkapurjehdusaspektia siinäkin muodossa, että tulokseen vaikuttaisi oleellisesti hyvän sääikkunan valitseminen.
Joku kännysovellukseen perustuva träkkeriaplikaatio voisi toimia itsepalvelutuloslaskennan tukena. - Perinteinen ja hyvä resepti on sekoittaa se apteekin oksaalihappo tapettiliisteriin. Liisteri pysyy pystyllä pinnalla ja käsittelyyn tulee oleellisesti lisää tehoa.
- Kiitos kommenteista. Pitää käydä hakemassa butyylia ja käyttää soveltuviin paikkoihin. Jotkut helat toki kaipaa liimaa ruuvien lisäksi ottamaan kuormaa eli käyttökohteet valitsen harkiten. Uuden keulaluukun asennukseen taidan laittaa butyylia, kun kehys tulee tiheällä läpipulttauksella kanteen kiinni (erityisesti sen takia, että saatan muutaman vuoden päästä ottaa kannen maalauksen takia luukun irti).
- Ylivoimaisin märkähiontaepäkesko millä olen hionut kilpaveneen pohjaa oli paineilmakäyttöinen. Otti letkulla ämpäristä veden ja veden syöttö oli säädettävissä. Abralon -laikkoja siinä käytettiin. Paljon sotkua, muttei pölyä... Merkkiä/mallia en muista. Järeän kompuran vaati. Itse laite oli kevyt ja kätevä.
- Sopiiko furlexiin: tähän vaikuttaa oikeastaan pelkästään se, että onko profiilinauha oikeaa kokoa ja onko etuliikin pituus sopiva.
UV-suoja: On tarpeen jos käytät matkaveneessä. Huomaa, että UV suoja voi olla irroitettavaa mallia tai sitten perinteinen takaliikkiin ommeltu/liimattu aurinkosuojakangas.
Rullaustäyte: jos purje tulee kilpakäytöstä, siinä ei varmaankaan ole rullaustäytettä. Voi toki käyttää cruisingissa, mutta käytännössä ei voi purjehtia ollenkaan osin rullattuna. Kovemmalle tuulelle pitäisi siis olla perinteiseen tyyliin toinen purje.
Jos tilanne on se, että sekä UV suoja että rullaustäyte pitäisi lisätä, luultavasti ei ole kannattava hanke. Toki jos käytät kilpapurjetyyliin, eli otat aina käytön jälkeen alas ja valitset purjeen kelin mukaan niin miksei. On minullakin matkaveneessä kilpamallinen G1 satunnaiseen käyttöön, mutta ei sillä koskaan ole ollut tarkoitusta korvata allround cruising genoaa. - Ei ollut yhtään Hansakaupunkia Suomessa - ei. Täällä asuttiin savupirtissä ja syötiin naurista siinä vaiheessa kun lähes koko muu eurooppa kävi ahkeraan kauppaa - myös kansainvälistä. Älkää nyt suuttuko, mutta tosiasia on se, että kaupankäynnin kulttuuri on meillä todella nuori (=keskenkasvuinen). Yritän silti mahdollisimman usein antaa suomalaiselle kauppiaalle mahdollisuuden. Välillä tulee iloisia yllätyksiä, välillä päädyn jonkun muun maalaisen eurooppalaisen kauppiaan puoleen. Ja tällä kommentilla ei sinänsä ole mitään tekemistä vene- tai venetarvikekaupan kanssa.
- Minähän se epoksikitistä puhuin. Tarkoitin nimenomaan täyteaineella paksunnettua yleisepoksia. Esim West105 tai SP106 mikropallot. Toki pieniin tarpeisiin voi käyttää valmista epoksikittiä mutta ovat pääsääntöisesti tällaiseen valuhommaan liian paksuja.
- KAIKKI sisäänpäin lämpeävät lämmittimet kuuluu jonnekin aivan muualle kuin veneeseen.
Kynttilä ja pieni öljylyhty on juuri ja juuri hyväksyttävissä. - Joka tapauksessa läpipulttauksella. Oleellista se onko kiinnityskohdassa umpilaminaatti vai kerrosrakenne. Jos on kerrosrakenne niin kannattaa vahvistaa ruuvinreikä epoksilla. Käytännössä porataan päälipuolelta ruuvinreikää isommalla poralla kerrosrakenteen väliaine pois. Pora voi olla esim 3x pultinreijän paksuus. Jos on käytettävissä sopiva työkalu voidaan väliainetta nakertaa vielä laajemmalta alalta pois. Nakerrustyökalun voi tehdä esim kuusiokoloavaimesta tai teräsnaulasta ja pyörittää porakoneella. Reikä täytetään epoksikitillä. kiinnityspultin kohdasta tulee siis umpilaminaatti. Epoksiin porataan lopullinen kiinnitysreikä. Näin kerrosrakenteeseen ei pääse vettä ja kiinnityksestä tulee vahva. Luonnollisesti riittävän iso aluslevy alle ja kittiä pultinreijän ympärille ettei vuoda myöskään sisään.
- Vähän niinkuin joo. Paitsi että ei ihan. Ahdistaa kyllä , mutta juuri ja juuri mahtuu/ylettää koukkuun.
Selvennyksenä: minulla ongelmana on se, että ratsastajien syöttöaukon yläpuolella on stoppari joka estää ratsastajien pääsyn alas asti. Joissain mastotyypeissä syöttöaukon päälle laitetaan peitelevy joka päästää ratsastajat alas asti. Joissain Seldenin mastoissa taas jousella sulkeutuva syöttökita joka niinikään päästää ratsastajat alas asti.
Mahdollinen ratkaisu (jos purjeessa reivirengas ja reivikoukut molemmin puolin): sopivan pituinen köysilenkki reivikoukusta purjerenkaan läpi, maston ympäsi etupuolitse, renkaan läpi ja toisen puolen koukkuun. Tällöin reivaus tulee vähän ylemmäs . - Kyllä. RIB on vene ja kumpparit on kumppareita.
- Rimapohja, ilmapohja, RIB. Sellainenkin versio on, jossa jäykkä koko pohjan kokoinen pohjalevy (vaneria) ja ilmaköli. --- Painaa vähän enemmän kuin rima- tai ilmapohjainen ja pohjalevyt on astetta hankalammat säilyttää kuin rimat. Pohja tuntuu tukevalta jalan alla ja jäykistää koko härveliä. Hintalappu on käsittääkseni ilmapohjaisen kanssa samaa luokkaa.
- Mielenkiintoinen kysymys. Tavoite on saavutettavissa.
Tiivistettynä:
Etsii/palkkaa kokeneen purjehtijan auttamaan alkuun; tarvekartoituksen ja hankintaprosessin lisäksi kymmenkunta kertaa yhdessä vesillä. Tällainen projekti olisi varmaankin kokeneelle, esim hiljattain eläköityneelle purjehtijalle mielenkiintoinen. Saattaisin itsekin innostuatällaisesta projektista, mutta työt, kilpapurjehdukset ja oman matkaveneen kanssa turaaminen vie tänä vuonna käytännössä kaiken ajan purjehduskaudella.
Tuo kokenut purjehtija saattaisi löytyä esim PORY:n kautta.
Venetyyppiä on turha alkaa pohtimaan ennen kuin tarvekartoitus on tehty. Valintaan vaikuttaa oleellisesti missä, miten ja millaisella miehistöllä on tarkoitus purjehtia. Näistä osaa ei pysty edes ilman kokemuksia kartoittamaan kun omistaja ei vielä voi tietää mitä purjehdukselta haluaa. Siinä mielessä veneen vuokraaminen kipparin kera ensimmäiselle purjehduskaudelle olisi varmaankin luontevin tapa aloittaa. - En+osaa+kadehtia+ja+olen+vilpittömästi+sitä+mieltä,+että+kukin+ajaa+millä+haluaa+ja+mihin+on+varaa.
- Täsmälleen samaa mieltä Joakimin kanssa. Kaikki liikenteeseen liittyvä vero polttoaineeseen ja muulle verokikkailulle ja pelleilylle loppu. Tällä olisi useita merkittäviä positiivisia vaikutuksia:
- Ihmisillä olisi "varaa" ajaa tarkoituksenmukaisilla kapineilla. Tarkoitan sitä, että perheenisä ei jurnuttaisi yksin kehä 1:stä töihin grand vojakerilla tai rankeroverilla. Sen sijaan isännällä olisi työmatkaa varten erikseen tarkoituksenmukainen kulkine. Vojakerilla menisi sitten ison kuorman kanssa veneelle tai mökille.
- Korkea polttoaineen hinta kannustaisi miettimään ajoja. Ei käytäisi jokaista nyssäkkää erikseen hakemassa naapurikaupungista. - Oletan, että Infernon tai Siestan olisit tunnistanut. Seuraavat arvaukset olisi Athena, Lord helmsman tai Lady Helmsman - jos siis arvaukseni siitä että tarkoitat Södergrenin klassisia suunnittelulinjoja on oikein. Kauniita veneitä. Finngulf 32:sta tuskin on koskaan tehty, lienee painovirhe Wikissä.
- Mulla on
https://www.marinekauppa.com/tuote/standard-horizon-gx2200e-vhf-dsc-gps-ais/
Tykkään laitteen itsenäisyydestä. Toimii vaikka kaikki muut laitteet venessä olisi kaput. Samassa paketissa DSC VHF, GPS vastaanotin, AIS vastaanotin ja hyvin alkeellinen näyttö jolla AIS kohteet esitetään. AIS tiedon saa toki myös laitteesta ulos esim plotterille. - Taljaköyden jättäisin pleissaamatta. En vaivan takia, vaan sen takia, että taljaköysi kuluu lukon kohdalta. Kun käyttää solmua, voi parin vuoden välein lyhentää esim 10 cm niin kulumakohta siirtyy.
6:1 talja ei mielestäni ole riittävä 33 jalkaiseen. Voima loppuu juuri silloin kun sitä tarvitsisi. Tein muutama vuosi sitten koko takastaagia koskevan remontin. Keskikiinnityksen sijaan kukonjalka ja välitys on nyt n. 16:1. Köysi 4:1 taljassa on 8mm kuorellista dyneemaa. Varsinainen hekki 6mm kuoretonta ja kertaukset 5 ja 4mm kuoretonta dyneemaa. - Vasta tänä vuonna microtransatin "autonomous/sail propulsion" divisioonassa onnistunut suoritus. Kisassa lähetään itsenäinen robottipurjehärveli atlantin yli ja jos se pääsee 25 km säteelle maalipisteestä katsotaan suoritus onnistuneeksi. Matkaa maaliin on n. 5000 km. Olen monta vuotta ihmetellyt homman vaativuutta. Miten se voi olla niin vaikeaa? On se vaan ollut.
Kisassa on kaksi luokkaa:
- "sail propulsion"; pelkällä tuulivoimalla kulkeva
- "any propulsion"; kulkuvoimaa ei rajoitettu
sekä niiden alla kaksi eri divisioonaa:
- "autonomous"; mitään komentoja ei saa härvelille lähettää kesken kisan
- "unmanned"; saa komentaa vapaasti kesken kisan
Voi kun olisi aikaa ja rahaa... - En heti hahmota mihin kysymykseen edellinen vastaus, mutta olkoon.
Uppoumarunkoisista matkaveneistä puhuttaessa kulutus matkaa kohden (yleensä puhutaan l/nm = litraa merimailille) on sitä pienempi mitä hiljempaa ajaa. Veneen aallonmuodostusvastus kasvaa nopeuden kasvaessa. Tämä on helppo havaita katsomalla ajaessa taaksepäin. Jos muodostuu aaltoa niin energiaa on käytetty aallon muodostamiseen. Allonmuodostusvastus kasvaa melko hitaasti nopeuden funktiona kunnes lähestytään ns. veneen runkonopeutta. Yleensä uppoumarunkoisella ei ole järkevää yrittää ajella ainakaan paljoa yli runkonopeutta. Tyypillinen asetelma on, että pienellä uppoumarunkoisella pääsee runkonopeutta alle 0,5 l/nm. Jos väkisin posottaa solmun yli runkonopeuden kulutus on äkkiä nelinkertainen mailia kohden.