- Yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Riippuu kovasti käytöstä, siis sen huolellisuudesta. Jos kapasiteettia on riittävästi ja varaustila ei pääse liian alas, on mielestäni edelleen perinteinen avoin lyijyakku järkevin vaihtoehto. Jos ei kiinnosta seurata ja pitää huolta niin sitten AGM tai geeli.
Aloittajan avauksesta saa kuvan, että hän hakee startti ja kulutusakustoon identtistä akkua. Siinä ei ole järkeä. Starttipuolelle sopivan kokoinen starttiakku ja kulutuspuolelle niin iso akusto kuin mahtuu. - Korjaus ihan vaan sen takia ettei muodostu väärää mielikuvaa: Mitään automaattitarkennusta näissä ei ole. Tarkennus suoritetaan molemmista okulääreistä erikseen ja käytännössä pysyvästi lähes äärettömälle katseluetäisyydelle. Merellä tämä toimii kun katseltavat merkit ym ovat aina useiden satojen metrien tai kilometrien päässä.
- Meillä on Whitlock Cobra työntötanko -ohjaus ja se on aika vakuuttava. Kulmavaihdetta on pariin otteeseen huollettu/korjattu, mutta helppoja hommia. Itse työntötankomekanismissa ei oikein ole mitään mikä pettäisi, kunhan tarkistaa vuosittain, että pallonivelet on kunnolla kiinni. Itämeren 30 v käytössä ei häiritsevää väljää pallonivelissä. Kulmavaihteen laakerit on kertaalleen vaihdettu - vakiokokoisia laakereita (muistaakseni). Tuntuma on oikein hyvä. Jos jollain on tällainen niin ei kannata vaihtaa toisen tyyppiseksi.
- Tavallinen/tyypillinen purjeveneen runko on aika mahdoton rullaamaan jos painolasti ja masto on poistettu. Lähtisin tekemään kaksi tai kolmerunkoisena ja ilman muuta valitisisin aloittajan mainitseman pitkän ja kapen, kanoottimaisen runkomuodon.
Vaikka tästä voisi lähteä miettimään mallia: http://www.arch2o.com/planet-solar-boat/ - Yhteen veneeseen laturin vaihdon yhteydessä laitoin alkupräistä pienemmän hihnapyörän - nimenomaan sen takia, että tyhjäkäynnin laturikierrokset olivat oman arvion mukaan liian pienet. Lopputulos oli toivottu. Autoissa jota olen yleismittarilla sohaissut, tulee reilu lataus jo tyhjäkäynnillä. Veneiden moottoreissa on hyvin yleistä, että pitää nostaa moottorin kierroksia ennen kuin saa laturista tehoja ulos. En ole asiaa sen enempää tutkinut, mutta mielikuva on vahvahko: veneiden laturien välitykset yleensä aivan liian ujot. En ymmärrä miksi mitoitettu näin. Venedieselin kierroalue on tyypillisesti 700-3000 rpm, bensa-auton 750-6000. Pitäisi olla tosi helppoa mitoittaa laturin välitys siten, että täysi latausteho tulee ulos koko kierrosalueella.
- Ankkuriboksi on kaasupullolle siinä mielessä hyvä paikka, että siellä on joka tapauksessa alareunassa tyhjennysreikä jota kautta mahdollisesti vuotava kaasu pääsee tuulettumaan ulos. Maasähkösyötölle taas hyvä siinä mielessä, että jos on tapana kiinnittyä keula edellä, ei tarvitse vetää kaapelia kannen yli. Ankkuriboksi on kelissä purjehtiessa märkä eli siinä mielessä huono molemmille. Pullot ja maasähkökaapelin liitin ruostuvat. Mulla on molemmat ankkuriboksissa. Maasähkösyötön liitin on halpa vaihtaa sitten kun ruostunut pilalle. Kestänyt 10 vuotta ja menee kohta vaihtoon.
- Aivan oikein. Siksi sanoinkin "lähes tuplata".
- Läpivientiosasta on hankala saada kunnolla kiinni. Pahimmassa tapauksessa pitää vanhan läpiviennin kaulus ajaa ulkopuolelta kulmahiomakoneella pois jolloin koko nippu poistuu ylöspäin. Muuten hommassa ei ole mitään ihmeellistä. Netistä löytyy hyviä ohjeita uuden läpiviennin asentamiseksi jos siihen tarvetta. Käytä kierrreliitoksissa perinteistä hamppua tiivisteenä, antaa paljon anteeksi verrattuna putkiteippeihin. Jos mahtuu niin läpiviennin ja venttiilin väliin kannattaa laittaa kulma. Siitä saa kiinni kun seuraavan kerran tarvetta irroittaa venttiili.
- Kuvaamasi kaksoisdiodikytkentä on ihan järkevä, mutta edellyttää laturin säätöpiirin muuttamista sellaiseksi, että haistelee latausjännitettä diodin takana. Riippuu moottorin laturista onko helppo homma vai ei. Jos muutosta ei tehdä saa molemmat akustot liian alhaisen latausjännitteen. Kuten edellä todettiin, vajaa latausjännite ei haittaa starttiakkua (päinvastoin, pidentää starttiakun ikää), mutta hupiakuston latauksessa on oleellista saada kaikki käytettävissä oleva latausteho hyödynnettyä. Juuri sen takia, laturista suoraan hupiakkuun ja siitä diodin kautta starttiakkuun.
(sivujuonne: diodin virrankeston voi lähes tuplata laittamalla kaksoisdiodin diodit tähän kytkentään rinnakkain, eli laturille tarkoitetttu napa hupiakuston plussaan ja molemmat akuille tarkoitetut navat starttiakun plussaan). - Jokke kirjoittaa taas täyttä asiaa. Aivan varmasti latautuu diodin takana oleva akku täyteen.
Oleellinen on Joakimin viimeisessä kappaleessa: käytettäessä diodia olisi erittäin suositeltavaa ja tärkeää muuttaa moottorin kaapelointi siten, että laturilta menee kaapeli suoraan (pääkytkimen kautta toki) hupiakustoon ja hupiakustosta diodin kautta starttiakustoon. Startille syöttö starttiakustosta. Tällöin hupiakusto saa aina "täyden" lataustehon. Starttiakuston latausjännite on tällöin diodin kynnysjännitteen verran alhaisempi, mutta silti riittävä. Startissa ei montaa Ah:a kulu ja se tulee joka tapauksessa ladattua lyhyenkin ajon aikana vaikka välissä olisikin diodi. - Kyllä+diodin+takana+latauksessa+oleva+akkukin+tulee+100%+täyteen.+Latautuu+vaan+hitaammin.+Laturi+antaa+noin+14,4+A+ja+Diodin+jännitehäviö+on+maksimissaan+0,7+V.+13,7+V:lla+latautuu+ajan+kanssa+täyteen.
- Ainoaa+oikeaa+systeemiä+ei+luonnollisesti+ole.+Käyttökelpoisia+vaihtoehtoja+on+useita.+Samoin+huonoja.
- Jos tekisin nyt veneen pohjan niin sinne tulisi varmaankin
http://coppercoat.com/coppercoat-info/
Tunnustan, etten edes tiedä onko sallittu Itämerelle, mutta laittaisin silti. On niin pitkäkestoinen, että ympäristövaikutukset lievemmät kuin tavallisilla hyväksytyillä pehmeillä kuparipohjaisilla eliönestomaaleilla. - Jos mulla olisi veneessä erillinen telkkari niin heivaisin sen pois ja katsoisin ohjelmat kännykästä tabletista tai tietokoneen näytöltä.
- Meillä on 44Ah starttiakku kolmisylinteriselle pikkudieselille. Hyvin tuntuu riittävän. Mittoja en muista mutta muistiinpanoista löytyi malli: Bosch 4001.
- Maston saa fallilla mitattua pystyyn, kun käyttää sopivaa punttia. Esim ämpärit tai kanisteri sopivasti täytettynä. Annetaan roikkua partaan ulkopuolella ja teipillä tai tussilla merkki nostimeen esim vasvaslistan reunaan. Puntti toiselle puolelle, säädetään ja mitataan uudestaan.
Muuten yleistäen: Koepurjehduksella huomaa jos riki on liian löysä. Sopivalla kallistuksella on helppo kiristää leen puolelta. Vendan jälkeen toiselta. Sopivaa maston kaarta/prebendiä ei voi yleisluontoisesti antaa. Prebend tulee aina sovittaa purjeen muotoon. Senkin sopivuuden huomaa koepurjehduksella. Myös toppirikissä voi ja on joissain tapauksessa hyvä rikata sopivasti prebendiä. - Ei ole. Toistaiseksi olen pitänyt venttiilit auki. Todistettavasti näinkin toimittuna venttiilejä on mennyt rikki. Pohdin ja kyselen sen takia, että jos on olemassa parempi tapa niin ottaisin opiksi.
- Sinänsä kunnioitan katsastusjärjestelmää, mutta pidän tämän tyyppisissä teknisissä yksityiskohdissa katsastusohjeisiin luottamista ja vetoamista todella naivina. Venttiilin valmistajan ohjeet menee ilman muuta liiton maallikkotyöryhmän laatiman katsastusohjeen edelle, jo sen takia että venttiilejä on erilaisia. Keskustelun kulku osoittaa, että näkemyksissä on eroja. Asiantuntijoiksi ilmoittautuneita on esiintynyt keskustelussa enemmän kuin yksi - näkemyksiä niinikään. Ota tästä nyt sitten selvää... Saattaa jäädä uskon asiaksi jatkossakin, ellei joku tiedä asiaa oikeasti tutkitun ja lyö tutkimustulosta tiskiin. Minut saisi vakuutettua sillä, jos palloventtiilien valmistajilla olisi asiasta yhtenevä näkemys.
- Hyvä että tuli puheeksi. ainakin kaksi "ehdottoman oikeaa" tapaa on tunnistettu ja listattu.
Kyllä siinä ilmeisesti joku järkensä on jättää pallo puoliksi auki, rungon ja pallon välistä vissiin pääsee vesi - jos ei valumaan pois - niin ainakin haihtumaan. Kokonaan auki suositus taas ilmeisesti liittyy siihen, että pallon pinta on puhtaassa/piilossa.
Olisko siis hyvä kompromissi se, että kun vene nostetaan pitäisi muutaman viikon puolillaan ja sitten talveksi kokonaan auki? Samalla jos vaikka muistaisi voidella.
Ja siitä palloventtiiliexperteille seuraava kysymys: Mikä on sopiva voiteluaine? Öljypohjainen, synteettinen, teflon, silikooni, joku muu vai ei mikään? - "Tajunnanvirtaa" ounasteli, että pre-bend lisääntyy päävantteja löysätessä. Liekö mulla ajatus hukassa tai prosessori jumissa, mutta näkemykseni on päivastainen: Kun päävantteja löysätään, prebend pienenee ja myös ison latistus vähenee = muotoa tulee lisää.