loveletter100

loveletter100 profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Kotimaa: Suomi

Koulutus: ---

Ammatti: Muu

Siviilisääty: Naimisissa

Lapset: ---

Liittynyt 20v sitten
10 aloitusta · 341 kommenttia
Se minkä maan lakien mukaan omaisuuden jako suoritetaan avioeron tai puolison kuoleman jälkeen, on joissain tapauksissa erittäin epäselvä.
Useat maat noudattavat kansalaisuusperiaatetta, eli asia kuuluu sen maan oikeuslaitoksesen päätettäväksi minkä maan kansalaisia aviopuolisot ovat.
Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia, kansalaisuusperiaatteen mukaan oikeuslaitos määräytyy yleensä aviomiehen kansalaisuuden mukaan.
Joidenkin maiden noudattaman asuinmaaperiaatteen eli domisiiliperiaatteen mukaan taas henkilöstatuutiksi on katsottava sen maan oikeusjärjestys, jossa asianomaisella henkilöllä on koti- tai asuinpaikka.
Tämäkin on tulkinnanvarainen koska Yleisesti voidaan sanoa, että asuinmaaperiaatteen
takana olevat kotipaikan ja asuinpaikan käsitteet ymmärretään eri maissa monesti aivan eri tavalla.
Toisissa maissa katsomustapa on pääasiallisesti juridinen, toisissa taas kiinnitetään
enemmän huomiota faktillisesti toteutuneeseen asumiseen eli toisten maiden oikeuslaitokset katsovat asuinpaikaksi juriidisen asuinpaikan, ja toiset taas katsovat mikä on ollut aviopuolisoiden todellinen ja pääsääntöisesti toteutunut asuinpaikka.
Yleisesti voidaan katsoa että ongelmia ei tule oikeuslaitksen toimivallasta silloin jos puolisot ovat saman maan kansalaisia ja myös heidän todellinen kotipaikkansa on tässä maassa.
Tilanne on lähes yhtä helppo jos puolisot asuvat sekä juriidisesti, että pääsääntöisesti samassa maassa mikä on aviomiehen kansalaisuus. Tällöinhän sekä kansalaisuusperiaate, että asuipaikkaperiaate ovat samat.
Loput vaihtoehdot saattavatkin olla ongelmallisia ja tällöin on vain parasta toivoa että asioista voidaan sopia ilman oikeusriitaa.
Asiaa saattaa joissain tapauksissa helpottaa se, jos puolisoilla on avioehto jossa on myös mainittu minkä maan oikeuslaitoksen lakien mukaan asia käsitellään.
Onhan muistettava että paitsi puolisoiden varat ja velat, myös puolisoiden vanhempien kuolinpesän varat ja velat siityvät yleensä puolisoille.
Mielenkiintoista että molemmat tilastot ovat sinäänsä oikein.
Jotta ymmärtäisi mistä noin valtava ero eri tilastoissa johtuu, on huomioitava pari seikkaa:

1. Useiden maiden (lähinnä EU-maiden + kiinan) kansalaiset työllistyvät täällä hyvin, joten heidän panoksensa pudottaa ulkomaalaisten kokonaistyöttömyysprosenttia radikaalisti. Vastaavasti tuossa aikaisemmassa tilastossa oli juuri noiden huonoimmin työllistyneiden kansalaisuuksien tiedot.

2. On ymmärrettävä mitä tarkoitetaan eri tilastoissa olevilla käsitteillä, sillä esimerkiksi 17% työttömyys ei missään nimessä tarkoita sitä, että 83% kyseisen maan kansalaisista olisi töissä!
Työttömyysprosentti sensijaan kertoo kuinka monta prosenttia TYÖVOIMASTA on työttömänä ja tässä käsitteet:

TYÖLLINEN on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on tilapäinen poissaolo kuten äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus, tai jos
hänelle maksetaan palkkaa tai ansiosidonnaista korvausta vähintään puolet normaalista palkasta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai perheenjäsenen yrityksessä palkatta avustavia.

TYÖVOIMAPOLIITTISESSA TOIMENPITEESSÄ on henkilö, joka on tutkimusviikolla työvoimakoulutuksessa, työmarkkinatuen työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa.

TYÖTÖN on henkilö, joka tutkimusviikolla on ilman työtä sekä on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa.

TYÖVOIMAan kuuluvat kaikki ne 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä, Työvoimapoliittisissa toimenpiteissä tai työttömiä.

TYÖVOIMAAN KUULUMATON väestö koostuu henkilöistä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä, työvoimapoliittisissa toimenpiteissä tai työttömiä.
Työvoimaan kuulumaton on myös henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole jostain syystä etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana.
Tuo on kyllä totta että ainakaan minun tuntemmistani aasialaisnaisista ei lasten synnytykset näy vaan ovat edelleen timangissa kuosissa.

Mutta tuskin lasten syntymäkoko tai äidin nuorena synnyttäminenkään noihin syynä on.
Minun vaimollani on 2 lasta joita nuorimman synnytti 37 vuotiaana.
Molempien lasten syntymäpaino on myös ollut 3,5 kilon paikkeilla.
Kuitenkin edelleen tuntemattomat kyselevät häneltä mitä hän on tullut tänne Suomeen opiskelemaan vaikka hän on jo pitkälti yli 40 vuotias.
Kasvot ja koko vartalo on edelleen niin hyvin säilyneet että häntä ja hänen vanhempaa tyttöään kuvitellaan sisaruksiksi tai vaihtoehtoisesti opiskelukavereiksi.
Vaimollani on edelleen hoikka vyötärö eikä lainkaan raskausarpia.
Suomalaisnaisillahan tahtoo myös rinnat "valahtaa" iän ja lasten teon myötä, mutta vaimoni rinnat ovat edelleen niin kiinteät että ne edelleen kannattelevat liivejä eikä päinvastoin.
Empiiristä tutkimustahan minulla ei ole suomalaisnaisten rintojen koosta, mutta nykyisen vaimoni rinnat ovat ainakin isommat kuin suomalais-exieni rinnat joten koko ainakaan ole syynä vaimoni rintojen kiinteyteen.

Eiköhän hyvin säilymisen syynä ole juuri nuo syyt jotka nimimerkki panyin tänne listasi, eli terveellinen ruokavalio + oikea liikunta. Lapsethan voimistelevat kouluikäisinäkin erittäin paljon ja aikuisetkin harrastavat jumppaa "hautaan asti".