tuula.kallio2

tuula.kallio2 profiilikuva
Joulu 2024
Liittynyt 19v sitten
10 aloitusta · 2447 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Tälläiset vähemmän tärkeät, siis minulle vähemmän tärkeät jää kyllä mieleen, mutta jotain tärkeitä asioita sitten voi unohtua.

Tulipa joskus eräänä yönä mieleen, että milloinkas se mammografia mahtoikaan olla - ei muuta kuin katsomaan ja juu se oli ollut eilen.
Seuraavana päivänä soittamaan, että saiskos ajan ja vastaus oli, että kuvataan vain niitä joille on kutsu lähetetty. Mutta kun mulle tuli kutsu ja nyt kävi niin hassusti, että meni aika ohi. Sain uuden ajan ja kuinka ollakaan, kun siellä istuin odottamassa vuoroani, siihen pyyhälsi nuorehko rouva ja anteeksi nyt, että olen vähän myöhässä, mahdanko vielä päästä kuvaukseen.
Kysyin, koska hänellä oli se aika - parikymmentä minuuttia sitten.
Jaa, minulla oli jo pari päivää sitten.
Nauru tuli, mutta kuvattua tuli molempain tissit!

Että tälläinen muisti minulla on!

Ps. On sitten mennyt ohi ne sinun tarinasi ja minä kun luulin olevani niin nokkela ja fiksu! D))
Se vastaus kertoi niin -
olisi pitänyt tarkistaa.
Tässä on nyt ohjekin rönttösille!


kuoritaikina:

1,5 dl
kylmää vettä
1 tl
suolaa
1,5 dl
vehnäjauhoja ja
2 dl
ruisjauhoja t a i
3,5 dl
ruisjauhoja

täyte:
500 g
perunoita
1 dl
ruisjauhoja
0,5 rkl
sokeri
1/4 tl
suolaa
1-2 dl
puolukkasurvosta

Ohjeet

Keitä täötettä varte perunat ja sosseota ne. Lissee joukkoon jauhot ja anna seoksen imeltyä 3-4 tuntia lämpimässä paekassa. Sekota imeltynneeseen seoksseen marjasurvos, maosta suolalla ja tarvittaessa sokerilla. Sekota veistä, jaohhoesta ja suolasta kiinttee taekina. Leivo taekinasta pyörreitä, halkasijalttaan 15-20 senttisiä ohuvia kuoria. Levitä kuorelle puolen sentin pakssuuvelta täötettä ja keännä reunoja sentin verran sissäänpäin niitä samalla rypistäen. Paesta rönttöset kuumassa uunissa 250 astteessa noin 15 minuuttia. Voitele valammiit rönttöset kuumina voesula-vesiseoksella ja anna niijen jeähtyä liinan alla peitelttyinä.

Joten eipä muuta kuin rönttösiä leipomaan!
Oletko ollut poissa vai onko minulta mennyt jotain ohi?

Niin siitä satakuntalaisuudesta en osaa sanoa oikeastaan mitään ihmeempiä,
sellaisia rauhallisia "tasamaan tallaajia" taidetaan olla.

Olen aina sanonut,tai siis niin kauan kun minulla on tietsikka ollut (vajaa kolme vuotta!), että kyllä "kuukkeli" tietää. Niinpä menin katsomaan mitä se sanoo satakuntalaisuudesta ja aika kivan jutun löysinkin.
En vain löytänyt olisiko kyseisestä matkasta ollut jossain lisää.
Laitan siitä tähän linkin.

http://www.satakunnankansa.fi/cs/Satellite/MopollaMaakuntaan/1194606967535/artikkeli/satakuntalaisuus.html

Kirjoitellaan!
Tässä sinulle linkki

http://www.lippu.fi/PublishedService?pageID=9&itemcode=event_20029

7.8.-09 esiintyy myös Turussa.
Vieläkö kiinnostaa,
vai joko on kiintiö täynnä?

Eikö kansanradiossa ole sana vapaa, joten kai saan nämä henk.koht. terveiset lähettää, olkoot sitten vaikka sitä kuuluisaa sisäpiirin juttua!
" Kauas, missä katse kantaa yli peltojen,
missä kaartaa taivon rantaa salo sininen,
siellä Satakunnan kansa
tyynnä kyntää aurallansa maata isien."

Olen syntynyt Satakunnassa ja jotain pientä syrjähyppyä lukuunottamatta
asunut koko ikäni täällä, joten kai minä voin sanoa olevani tyypillinen maakuntani edustaja.
Rönttönen. Marjoilla tai perunalla täytetty kainuulainen piirakka.
En ole puhettakaan kuullut kyseisestä piirakasta,
enkä ole Kainuussa edes käynyt!
Voisi olla rönttönen hyvinkin mielenkiintoinen tuttavuus!
tai sanotaanko suoraan, että piruuttani laitan linkin kaikille pilkunviilaajille! D))

http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/
puu taitaa se sirotuomipihlaja olla, kun sitä googletin, eteläisessä Satakunnassa se minulla kasvaa.
Näitä tuomipihlajia on eri lajikkeita, ainakin isotuomipihlaja ja marjatuomipihlaja,
saskatooniksi niitä kai hienosti kutsutaan.
Meillä kasvaa sirotuomipihlaja ja viime vuonna sain sen verran maistaa niitä marjoja, että hyviä ovat, kun sitten "trötöt" iskivät ja kaikki marjat lähtivät.

Nytkin marjoja on tulossa, mutta tuskin ehtivät kypsäksi asti.
Olen pohtinut verkon laittamista, mutta hassulta sekin siinä jo parimetrisessä puussa näyttäisi.
Ihmettelen vain, kun sitä tietääkseni kasvatetaan enemmänkin marjoja varten, miten saavat ne varjeltua linnuilta.
Punaherukkapensaihinkin pitäisi jo laittaa verkot.

Ja taas poikkesin aiheesta!
en ole koskaan nähnyt täällä Satakunnassa kasvavan "villinä".
Ahvenanmaalla muistan sitä nähneeni ja sitten jossain siirrettynä.
Ilokseni huomasin, että en ole ainoa epätietoinen sen enää sanan kirjoittamismuodosta, kun tutkin sitä netistä, niin on useampikin keskustelu käyty siitä sanasta.
Olen käyttänyt enään muotoa, eikä siihen kukaan ole tarttunut,
mutta nytpä jätän sitten sen viimeisen ännän pois.

Leppoisaa lauantaita ruusujen ystäville!
Anteeksi, että menin vähän asian viereen.
Kokeiltu on ja explorerilla toimii ainakin minulla!
Samaan kastiin haluavat laittaa kurttulehtiruusun lupiinin kanssa,
mutta kyllä ne molemmat vaan tienvarsia kaunistavat - lupiinitkin!

Vieläkö jossain kasvaa villiruusua eli orjantappuraruusua?
Lapsuuden maisemissa muistan sitä kasvaneen, enää en ole nähnyt vuosikymmeniin. Eipä enää ole sellaisia koivikoitakaan.
Muistan puhtaan koivumetsikön, missä kukkivat sini- ja valkovuokot sekä näsiät keväisin ja kirkasvetisen puron rannalla kukkivat rentukat ja siellä jossain oli myöskin villiruusuja.
Eipä taida mistään löytyä enää sellaista maisemaa.

Ps. Sanokaapa kirjanoppineet, kumpi on oikea muoto kirjoittaa enään vai enää!
että kaikki eivät voi kovin aktiivisesti liikkua.
Minäkin kaipaan niitä aikoja, kun sanottiin, että olen aina tien päällä.
Nyt olosuhteiden pakosta kävely on pois suljettu, kesällä sentään pääsee pyöräileen.
Ymmärrän täysin sinua, minulla on ihan samanlainen olo päivästä toiseen.
Masennukseksi kai sitä kutsutaan, mutta mulla kun ei pitäisi olla siihenkään aihetta, ulkonaisesti on kaikki hyvin.
Sain mielialalääkkeitä, kun siitä lääkärillekin puhuin.
Ainoa apu niistä tuntuu olevan nukkumiseen.
Nukuin huonosti, puolenyön aikaan jo katsoin kelloa ja pyörin sängyssä pieniä aikoja nukkuen.
Lääke ei ole varsinaisesti unilääke, vaan se auttaa nukahtamiseen ja se tosiaan auttaa.
Muistan kun otin ensimmäisen pillerin, niin oli aamulla ihmeellinen tunne, kun kymmenen tunnin yöunien jälkeen heräsin uuteen päivään koko yön nukkuneena.
Onhan siinä sitten päivän virkeämpi, mutta se haluttomuus kaikkeen on vieläkin olemassa, ei saa itsestänsä irti, vaikka hyvin tietää tekemättömät työnsä.
Ennen odotti vain iltaa, että pääsisi sänkyyn, nyt ei niin paljon väsytä kun saa yönsä nukuttua.

Kehoittaisin sinuakin menemään lääkärille kertomaan huolistasi, ehkä saat sieltä apua väsymykseesi sinäkin.

Nyt pakotan itseni mansikkamaalle, niin paljon näkyi punaisia mansikoita olevan, vaikka keväällä ajattelin, ettei sieltä mitään tule.

Piristystä toivottelen sinulle, koitetaan jaksaa!
Tuuli viedä saa jo kyyneleeni mun...
Ehkä se on vaikka ne kyyneleet jo vihdoinkin vienyt!
mutta varmasti tiedät Clark Gablen,
Tuulen viemää-elokuvasta.
Se tulee nyt tv:stä.
Enpä tunnusta tänne niin kauheasti kirjoitelleeni,
mutta jäkätystä kai sitten nekin...
Nyt on sitten vanha ystävämme Biltsu paljastanut todellisen nahkansa!
Eipä tarvitse enään ihmetellä hänen poistojaan.
Ja nyt olet saanut tämän palstan täysin sekasortoiseksi sillä ensimmäisellä avauksellasi. Ei ainakaan noilla kirjoittamillasi viesteillä palsta tule seesteiseksi laguuniksi.
Jos minulta kysytään, niin parempi on palsta vallan ilman sheriffiä kuin sinun valtasi alla.
ei silakoita ole aina saatavilla.
Kävin viime kesänä Merikarvialla kalasatamassa ja luulin sieltä löytyvän silakkaa, mutta eipäs vaan ollutkaan.
Kaupan silakat ovat niitä valmispakattuja punasilmäisiä, niitä ei paljon tee mieli ostella.

Muistan mukulana kotona, kun silakka-autot kulkivat.
Tööttäsivät tullessaan ja sinne paineltiin pesuvati kainalossa silakkakaupoille.
Kissatkin sen auton äänen oppivat tuntemaan.

Olisihan ne herkkua, paistetut silakat, kun saisi vaan...
22 / 123
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt