haide

Vapaa kuvaus

Aloituksia

414

Kommenttia

828

  1. Fantastista Sinua, älä yhtään harmittele minkään asian puolesta
    mitä olet itse huomannu, kun minä en löydä tästä mitään minkä
    vuoksi olisi pitänyt jättää julkaisematta.

    Niin hyvin ilmaistu, minkälaisen tunnevyöryn toinen ihminen tuo
    tullessaan elämään ja eipä siihen taida lupaukset edes auttaa jos
    rakkaus haluaa asettua sydämeen.

    Sinänsä otsikko puhuu jo puolestaan, mutta sisällöllä teet siitä
    kaikesta enemmän ymmärrettävän.

    Hienoa, hienoa.
  2. Vain 8 sanaa ja tässä on kaikki !
    Ihan mieletöntä, että olet pystynyt kiteyttämään
    noin vähään sanamäärään niin paljon tunnetta
    ja totuutta.
  3. Mielestäni sopivaan päivään olet sovittanut runosi, koska sehän
    on mitä suuremmassa määrin muistojen päivä.
    ' lapsellisia ' muistoja tosiaan, melkein voin lukiessa nähdä kaiken,
    tuntea lämpimän maidon tuoksun ja kaiken muun.

    Läheisten muisteloa kauniilla tavalla jossa oma mielikin on varmasti
    levännyt haudalla käydessäsi ja sen jälkeen.
    Kovasti vain tunnut edelleen aliarvioivan itseäsi, siihen ei ole mitään
    syytä. Anna lukijan päättää siitä, millainen runosi on. Emme me ole
    kukaan oikeita ihmisiä arvioimaan omia kirjoituksiamme.

    Jatka valitsemallasi tiellä.
  4. Hyväntuulisuus istuu kuitenkin runollasi, vaikka siinä on havaittavissa kipuiluakin muistoissa. Niin näköisesi, kuin olla ja voi.

    Pidin.
  5. En osaa oikein eritellä mikä tässä runossasi
    viehättää, mutta pidän ihan mielettömästi sen ajatuksista.
  6. Ihanan leijuvaa ja rauhallista runoutta,
    eläviä kielikuvia ja kaipausta rakkaan luo.
    Eihän tästä voi olla pitämättä !
  7. Kertakaikkisen upea runo, osaat kirjoittaa ja luoda tunnelmia.
    Olet minulle uusi tuttavuus, mutta tulen varmasti jatkossakin
    tänne kurkkimaan.

    Hienoa työtä alusta loppuun.
  8. Runosi laittaa miettimään ja pohtimaan, kuinka paljon keskuudessamme on
    ihmisiä jotka joutuvat elämään toisen ihmisen vallan alla. Kaikilla ei ole vain
    voimia riistäytyä irti ja se saa niin ollen jatkua.

    Kateus on aina pahasta ja johan sen sanoo vanha sananlaskukin.

    Oikein hyvä runo, oikeastaan harvinaisen pitkä kirjoittamaksesi, kun aikoinaan totutit meidät pieniin taideteoksiin. Ei tämä siis muuten ole pitkä, mutta varmaan
    ymmärsitkin mitä tarkoitin.
  9. Runosi rauhoittaa, siinä on ihan omanlaisensa elementti.
    Toki se on samankaltainen, kuin aikoinaankin jo runoihisi tutustuneena.
    Silti jokaisessa on oma sävy, värit ja tunnelma.

    Ja ihan varmasti runosi ainakin jäävät elämään !
  10. Otsikosta nousi heti miten mieleen vanha, vanha Pasi Kauniston levyttämä kappale kotiseudusta Pohjolassa.
    Ensimmäisen säkeen toiselta riviltä olisin itse jättänyt ja-sanan pois ja kun luen eteenpäin, niin sama pätee kahta seuraavaakin siltä osin.
    Eräs runoilija neuvoi aikoinaan minua, että leikittele sanoilla. Vaihda niiden
    järjestystä ja mieti samalla, voiko asian sanoa lyhyemmin.
    Se voisi olla ihan neuvo Sinulle ja kenelle tahansa, arvostan edelleen tätä
    miestä joka itse on saanut aikoinaan monta kustannussopimusta.

    Kaikki muu runollasi kulkee hyvin loogisesti, lempeästi ja kuten niin usein -
    haikeus istuu vahvasti siinä.

    Hienoa työtä.
  11. Näen aivan sieluni silmin nämä tapahtumat, taiteilijan ja paljasjalkaiset lapset.
    Paperitaivas - oi miten ihana ilmaisu ja kaikki muukin.
    Eihän tästä voi kuin pitää !
  12. ' kuinka kapea
    on se kultainen kajastus
    joka ennustaa aamusarastuksen '
    toden totta, kuinka upeasti olet tuonkin asian tiivistänyt !

    Sama pätee runosi loppuosaankin, eritoten seuraava lause
    kalpenevista kasvoista. Mieletöntä tulkintaa jota luen ihastellen
    ja ihmetellen. Ihmetellen, koska en olisi itse edes kyennyt samaan.
    Muutenkin runosuoneni on ollut tukkeissa pidemmän aikaa, kunpa
    kykenisin vielä kirjoittamaan tunnoistani.
    Vaikka itse aina korostatkin sitä, että kirjoitat fiktiivisesti voisi silti
    olettaa, että olet kokenut kaiken kirjoittamasi.
    Eläydyt niin hyvin, joten jatka tyttö kirjoittamista. Olet kuin luotu
    synnyttämään laistasi runoutta.
  13. Surullisuus istuu tälläkin runollasi, tosin se on asia joka on todellista
    totta monellekin syksyn aikaan.
    Lukiessa tulee tunne, että on ihan pakko päästää ne ovelle laskeutuneet
    lehdet lämpimään vaikkei niissä enää eloa olekaan.

    Päätössäkeistö on kaunis, hirmuisen kaunis ja oikea pikkuinen taideteos.
    Hienoa työtä.
  14. Voisin itsekin sanoa, että olen äärettömän väsynyt olemaan väsynyt kuten sen ilmaiset runosi aluksi. Jatko on vain täydennystä, pukemista nimenomaan siihen tunteeseen jonka ilmaiset lyhyesti ja silti taidokkaasti.

    Jos en tietäisi kuka tämän on kirjoittanut, en välttämättä osaisi edes epäillä Sinua koska tyylisi tehdä tämä on niin paljon kehittyneempää ja kypsempää kuin silloin kauan sitten !
  15. Hiukan surumielinen, mutta niin tunnetäysi runo alusta loppuun.
    Älä Sinäkään alenna itseäsi ja taitojasi kirjoittaa. Kuten aiemmin sanoin,
    olet kehittynyt ihan mielettömästi ja tämä runo jos mikä on oiva esimerkki
    siitä. Jatka valitsemallasi tiellä !
  16. Höpsistä, tottahan runosi käy sadustakin äläkä aina aliarvioi itseäsi, ehkä se on lukijan heikkoutta jos ei näe asiaa samoin.

    Ei, ei ole lupaus paluusta. En palaa, vaikka nyt eksyinkin teitä paria kommentoimaan, runonne vain antoivat hyvän syyn jättää merkin.

    Leppoisaa ja värikylläistä syksyö sinne pohjoiseenkin.
  17. Sinun runoillesi on tyypillistä ihmisen ikävä toisen luo, kyllä se tässäkin on hyvin vahvana mukana. Hehkeästi kuvaat sitä kaikkea, mitä joskus oli.

    Hienoa !
  18. Tämä on surumielinen, mutta ei kuitenkaan lohduton. Pieni toive sisältyy loppuun, se pehmentää muuten haikeaa sisältöä. Ajankohtainenkin, kun syksy on jo läsnä.
  19. Hienoa työtä kaikki tyystin Liona, on ilo huomata kuinka valtavasti olet kehittynyt jo pelkästään kielen suhteen, puhumattakaan runollisesta annistasi.

    Se vie lukijan elävien kuven pariin, katsomaan ja nauttimaan.
    Älä vaan missään nimessä anna kynäsi tylsyä !
  20. Mies, oot hakoteillä jos tuota nyt edes voi ajatella millään muotoa runoilijan muottiin.
    Tunnen monta, kuten varmasti tiedät eikä yksikään heistä istu luomaasi kuvaan.

    Et silleen, mokoma.
    21. 2 / 42
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt