Se laulu soi sisälläni raatelee kuin nälkäinen peto. Minä hyräilen sitä usein öisin, kun uni karkaa ulottuviltani. Ja pelkään muistoja jotka nousevat kätköistään, ne ovat julmia teräviä iskuja suoraan herkimpään kohtaan…
Sinä tiedät sen tunteen, kun toisen katseenkin voi tuntea hyväilynä iholla. Sinä tiedät miten hellät sanat saavat sisimpäsi säihkymään, kuin sädetikku pimeässä huoneessa. Sinä tiedät sen, miltä kauan odotettu suudelma m…
Se makasi rannalla, irtojään seassa oli niin samankaltainen ja värinen kuin jäätynyt vesi, että kuljit sen ohi jo kertaalleen. Jokin värähti sinussa kuitenkin, kuin pieni kissankello olisi kutsunut sinua nimeltä. Ja sin…
Suru on vallannut asuntoni, kutsunut kylään kaverinsa joka tottelee nimeä Ikävä. Nyt ne täyttää joka neliön, rellestää ja melskaa. Minä olen palvellut niitä, ollut täydellinen emäntä. Ruokkinut niitä loputtomasti, antan…
Sinä ojennat pitkät sääresi eteesi, katsot huolellisesti vartalosi kulman. Puhut minulle taukoamatta siitä, miten vartalosi on pilannut raskaudet ja synnytetyt lapset. Minä huokaan niin ettet kuule, ja yritän peittää ka…
Betoniporras on jäinen, yöpaita ei paljoa lämmitä. Valun istumaan, jalat ei kannata enää. Vedän polvet rintaani vasten, silitän kohmeisia jalkojani joissa risteilee haavojen ja ruhjeiden polut. Tänä yönä sinä heitit syd…
Joka päivä minä näen liian selvästi mitä yksinäisyys ihmisille tekee. Kuulen ne sadat puhumattomat sanat, kun kukaan muu ei ehdi kuunnella. Yritän pitää surun loitolla edes hetken, olemalla vierellä. Ja mietin jälleen k…
Sattuma on joskus, julmista julmin jumala. Miksi pitää polkujen jo eronneiden kohdata? Ja miksi minun piti olla juuri silloin niin haavoittuva. Kuin rautanauloilla on minut lyöty kiinni tähän lattiaan. Ihmisten tuuppiva…
Minulta vaadittiin niin paljon. Piti olla vahva, kaunis ja korrekti. Ei saanut nauraa ääneen, ei saanut olla lapsellinen. Ei saanut itkeä, ei nähdä herkkyyttä rumuudessa. Halusit että opettelen keinumaan huoneen poikki …
Ne kädet olivat niin rakastavat. Niillä oli tehty raskasta työtä, silitetty lapsen poskea, kudottu satoja sukkia. Ne olivat hellyydestä karheat ja sormet vääntyneet kaikesta elämän kivusta. Minä en ole koskaan pelännyt …
Olet piiloutunut aamulehden taakse, jälleen kerran. Tasainen rapina kertoo että olet edes elossa. Minä katselen paperista muuria jonka olet pystyttänyt välillemme, ja vihaan kirjoitettuja sanoja ensimmäistä kertaa elämä…
On minulla salaisuus, vaatimaton ja arka mutta salaisuus kuitenkin. Minulla on selässäni, lapaluiden kohdalla, pienet siiven alut ja ne kasvaa hiljaa koko ajan vahvemmiksi. Minä katselen siivennuppuja joskus iltaisin pe…
Kaupan kassajonossa perjantaina viiden aikaan, sinä seisot niin lähellä että tuoksusi hyväilee ihoani. Minä tarkkailen sinua, kaikkea sinussa. Sinulla on korissasi yhtä surulliset ja yksinäiset ostokset kuin minullakin.…
Minä häpeän tätä arpista sydäntäni, Se on joutunut vaaroihin ja taisteluihin joista se ei ole selvinnyt voittajana. Se muistuttaa niitä ruhjottuja miehiä, joita näkee aamuisin kylmässä jonottamassa lisää juomaa murheisi…
Voin minä sen kertoa, sen kipeimmän muiston. Ehkä se sitten ei enää hankaa ihoni alla kuin terävä kivi. Minä muistan sinun kätesi, johon minun käteni mahtui niin täydellisesti. Jokainen ihon poimu osui kuin palapelin os…
Kohtaamme monen vuoden jälkeen, voi miten mukavaa! Sinä jaksat jutella kanssani vain vähän aikaa sitten jo kysyt, aavistus vahingoniloa äänessäsi: Oletko vielä yksin? Jonnekin rintani alle vihlaisee niin kipeästi, kuite…
Sinä et koskaan nähnyt oksilla kimmeltäviä jäisiä kyyneleitä ne olivat sinulle vain vettä. Sinulla ei ollut aikaa kuunnella kuinka kylmettyneet puut kuiskivat toisilleen, naksahdellen, Kertoivat tarinoita menneistä ajoi…
Oli yksi niistä öistä, kun mikään ei ollut pyhää. Oli vain savuinen luola täynnä vilkkuvia valoja, liian kovalla soiva musiikki ja hikisiä vartaloita. Satoja katseita hakemassa silmiä joihin vajota, edes hetkeksi, tai i…
Oli opittava näkemään nopeasti liikkuvat kädet, jotta olisi edes mahdollisuus väistää ennen iskua ennen kipua. Oli opittava tuntemaan jo ulko-ovelta se musta tuoksu joka vihasta nousee, jotta voisi paeta ennenkuin ovi s…
Sinä olit meistä aina se rohkeampi; sinä halusit omistaa taivaan, tuulet ja tähdet. Sinä nostit leukasi pystyyn ja kiipesit jokaisen vastoinkäymisen yli, niin ylpeästi. Kuin esteet olisi laitettu eteesi vain siksi että …
