Kristiina23
Lisää vapaa kuvaus.https://api.suomi24.fi/uploads/34/82/19/original_20220430091714222.jpg?width=512&height=512
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia36 aloitusta · 2900 kommenttia
- Ei ole ollut mielipiteitä tänään, koska sodan pelko on ilmeinen., kuten minullakin, joten muistelut tulee mieleeni useimmin.
Mieleeni tuli lapsuudesta, kun sotilas-asuinen mies tuli meille ja äiti sanoin, että on isäni. No, muuta en muistakaan, paitsi sen, kun isä leikki äitiä keitellen meille ruokaa ja huomasin heti, että oli liian karvaiset jalat. Olin siis äiti riippuvainen jo silloin, vaikka myöhemmin tulinkin isänikin kanssa erittäin hyvin toimeen,
Senkin muistan, kuinka pimennysverhot piti olla aina ja vielä 50- luvulla, kun olimme lapset riehakkaita ulkona, niin isä varoitti, että voi tulla jääkarhu ja ei saanut olla ulkoa. - Makriina,
Hyvin kirjotettu, kiitos siitä.
Tämä nykyinen tilanne on mielessäni yhtä kaaosta, koska ounastelen sotaa tänne meillekin, jos ja mikäli Putin haluaa laajentaa maitaan meidänkin puolelta.
Otetaan vain rauhallisesti, niin kauan kuin pystytään, ainakin ruokavarastoa lisäämällä - "Oomme sankareita kaikki".
Olen kyllä kuullut tuonkin, mutta lapsenlapseni lauloi sitä "poika saunoi" ja oli silloin 11-13 innokas pelaaja, niin jääkiekossa, kuin jalkapallossakin ja olihan se mummille kiva lukea hänen saavutuksiaan lehdestä, kunnes tuli kehiin joku joku"Alazamir" mustakinttuinen ja löi kaikki laudalta huimalla peli osaamisellaan.
En sano, että siksi loppui lapsenlapseni harrastus, koska ikäkin oli ilmeisesti esteenä.
vaikka mummin kanssa harjoittelimme paljonkin siellä kotipihalla, tien pätkässä jääkiekkoa ja aina täytyi nimetä, mitä minä edustan ja enhän minä tiennyt ketään, joten olin sen minkä muistin.
Häiritsevinä oli nämä epäselvät maalit meidän pelissä, joita jatkuvasi täytyi käydä puhelimitse selvittelemessä terassin rapuilla ja aina oli minulle hylätty maali.
Uskomaton oli tuon "ipanan" netti taito, kuinka hän seurasi sieltä pelejä ja toisti näitä pelitilanteita selostaen niitä itsekin. - Älä myöhästy.
Jos muistaa et voi mua eläissäni,
älä kukkia tuo haudalleni.
Tuo ne käteeni aikanaan,
jos ehdit mua katsomaan.
Älä itke haudallani,
ota osaa jo eläissäni.
Lähdettyäni en tule milloinkaan,
silloin itkusi turhaa on vain.
"Älä haudallein ristiä kanna,
ilman ristiä olla sen anna
Älä haudallein kumpua luo,
en oo siellä, on turhaa tuo.
Jos on kumpu välillämme
tasoita se jo eläissämme.
Lähdettyäin en tule milloinkaan
silloin itkusi turhaa on vain."
Löysin toisenkin runon, joka mielestäni antaa voimia, muistaa, ei minua mutta (ystävää) tänään, ei kuoltua.
Onhan tuolla juttua sielunvaelluksesta ja maailmansivun on uskottu kummituksiin, kuinka vainajat tulevat esiin, muka omassa hahmossaan. Jotenkin tulkitsen nämä "Kuikka Koposen" jutuiksi, siis sellaisen, joka saa ihmiset uskomaan mitä vain harhoja ja olihan siitä telkussakin ohjelma, jossa oli näitä henkilöitä, jotka näkivät, mitä eivät nähneetkään.
Muistaakseni Lapissa oli kova usko seitoihin ja noituuteen, joka oli heidän uskonsa ja en halveksi sitä yhtään, vaikka itse olenkin saanut niin kristillisen kasvatuksen, että Jeesukseen ja Jumalaan turvaudun, mutta vain silloin, kuin hätä on suurin. - "Älä ystävä tuo kukkia haudalleni,
ei tomuni tiedä niistä.
Anna ne käsiini tänään.
olen yksin ja murheissani.
Älä ystävä pidä puheita haudallani,
ei tomuni tiedä niistä.
Tule luokseni tänään ja sano minulle ystävälliset sanasi.
Silloin olen lohdutettu. Älä ystävä tuo ristiä haudalleni,
tomuni on rististä vapaa.
Nosta nyt ristini hetkeksikin, että saisin huoahtaa ja jaksaisin taas raahustaa."
No, olihan surkea kopio siitä oikeasta runosta, jota en löytänyt netistä, mutta SkillaN;ia haluan kiittää kaikesta ystävällisyydestä, mitä olet jaksanut luoda palstahistoriasi aikaan.
Vaikka en joka päivä-viikko edes kirjoita, niin aamulla, lehdet luettuani ja aamukahvin juotuani, odotan viestiäsi ja sitten suljen koneeni ja painun kirjojeni pariin. Näin arkena on kuitenkin luettava nuo corona-tartunnat, koska ne on viikonlopun jälkeen taas huippu lukemissa, joten on pian syytä tehdä taas lista ostoksista lapselleni.
Hyvää Ystävänpäivää kaikille lukijoille. - "Yritin olla huomaavainen "nojatuolilaisille" :)"
Tosi hienosti tehty, joten kiitos siitä.
Lapsenlapseni, kahdesti rokotettu sai tartunnan Turussa, mutta onneksi oli siellä viikonlopun, joten muu perhe välttyi, ainakin toistaiseksi siitä. Tiettävästi on toipunut hyvin, koska tulee taas kotiinsa käymään.
Itse yritän olla lukematta noita uutisia, paitis päivittäiset uutiset uusista tartunnoista, niin koronasta, kuin muistakin maailman melskeestä, että en menetä yö uniani, mutta eilen lapselleni sanoin lukemat, kuinka paljon on paikkakunnallamme tartuntoja, niin hänkin totesi, että turha vahdata niitä, koska ei se lopu muutamaan vuoteen, joten turhaa piileskelet täällä asunnossasi.
Toisaalta minusta on mukava saada "palveluja", tietenkin rahaa vastaan, vedoten aina tuohon koronaan, mutta taitaa apu loppua pian, vaikka mitä maksaisin ja kuinkas silloin "muijan" käy, kun on pakko kaapia auto tuolta lumen alta ja mentävä itse kauppaan?
Nykyisin nämä kotitestit vääristävät lukemia, jos "potee" vain kotona, eikä tarvitse apua vaivoihin, mutta olisi mielestäni toivottavaa, että se todettaisiin myös asiantuntijoiden taholta, jolloin merkintä jäisi sinne Omakantaan. - "Luin näitä kirjoituksia,"
Minäkin luin taas uudestaan, koska ulosotto uhkaus on jo tulossa ja en tunnusta mitään tilanneeni ja koskaan en ole saanut sitä ensimäistäkään lähetystä, jossa oli mukana (mukamas) lasku.
Soitin siis sen ensimmäiseen "karhukirjeen" numeroon ja pyysin tilauksestani kopion s-postiini, mutta ei ole tullut. Oli heillä mukamas tiedossa jopa koneeni IP numero, mistä tiedot oli saatu, joten hieman epäilin, että mistähän?
Nämä "karhukirjeetkin" on toimitettu niin ovelasti, siis ei puh.numeroa, vaan joku "ihme" minulle tuntematon, joten en voi edes vastata.
Jään nyt odottamaan, koska tietoni on maksuhäiriöiden listalla, koska en edes yritä tehdä mitään perinnän suhteen . - Täällä Kanta-Hämeessä alkoi juuri sataa kevyitä, mutta aika isoja hiutaleitä lunta. Sitä kun sitten ennusteiden mukaan satelee pari-kolme päivää, niin onhan siinä "korkoa korolle" sitten sulatettavaksi. Voi tehdä hyvääkin viime kesän kuivuuden jälkeen.
Täällä kyllä käy aura-auto ahkerasti ja putsataan joka asunnon pihat, koska asumme ns. vanhusten palvelutalossa, siis rivitalo asunnoissa, mutta yksin. Lumet viedään kyllä johonkin kauemmaksi, ehkä jopa hiihtoladuille.
Onneksi minulla ei ole huolta murhetta, kun valitsin tämän asumismuotoni, että asun vuokralla lapseni lähellä, joka hoitaa tarvittavat asiani. Hän saa hoitaa sen meidän Espoon kiinteistön (sen jakamattoman kuolinpesän!) ja kauhulla ajattelen, jos sinne olisin muuttanut.
Sainhan täällä elää uudestaan lapseni ansiosta, hoitaessani hänen lapsiaan, tämän kokemuksen, kuinka lapset kehittyvät, sillä omat lapseni oli aina hoidossa eri paikoissa ja todellakin huonoissa joskus.
Liikuttavin tilanne oli, kun sain vihdoinkin lapseni ns. päiväkotiin, niin lapseni totesi, että hän ei ymmärrä, kuinka hienon hoitopaikan olet nyt saanut minulle?.
Lumisade on näköjään loppunut, joten myrskyä odotellaan. - Nyt SkillaN kipinkapin kauppaan, sillä lunta on luvattu jopa puolimetriä ainakin eteläsuomeen ja sitä sataa pari päivää. Itse arvailen, että lähtikö tyttäreni eilen Espooseen, niin sielläpä on sitten jumissa huono selkäinen.
Noihin TV-ohjelmiin en ota kantaa, koska en nykyisin jaksa seurata mitään, kun aiemmin oli ne Kauniit ja Rohkeat, saati Salatut Elämät melkeinpä "elämää tärkeimmät" katsottavat, puhumattakaan muista jonninjoutavista katsottavista. Nyt on kirjat tärkeimmät.
Katselin myös näitä "Poliisit" sarjoja, jotka oli mukamas aitoja tilanteita, mutta, mutta, kun siellä oli tuttavani esittämää näitä "aitoja tilanteita", niin minäkin hokasin ilman rivinvälejä, että lavastettu on useimmat.
No, mitäpä näistä "Kaanaan häistä", kun vain yrittää vältellä kaikki korona uutiset, saati nämä uutislinkit täälläkin, kun maalaillaan "piruja seinille" pelokkeeksi kaikelle kamaluudelle, mitä maailmassa tapahtuu.
Uutisotsikot itsekin katson netistä ja tietenkin korona tartunnat omasta kunnastani.
Nyt olisi kyllä mielenkiintoista lukea, kuka sai eniten lunta ja miten paljon?
Meillä kävi juuri aura-auto ja "varppina" höylää nyt sen pari päivää, sillä onhan meidän eläkeläisten päästävä sinne "kissan ristiäisiin" ja "kirjekuoren avajaisiin" heti.
Sain juuri s-posti viestin, että täällä arvotaan 1000,-€, johon voisin osallistua. Onneksi ei ole siitä puute, joten en osallistu.
Tuiskuiset terveiset kaikille. - Ole huoletta sinä anonyymi
25.01.2022 12:06
Kyllä hän SkillaN ymmärtää ja niin on tehnytkin
aina näinä yli 20 -vuotena, jota on nimellään vetänyt ja aina saanut kirjoittajia mukaan.
Onhan ajansaatossa uskaltautunut useampikin yrittäjä vetääkseen sellaisen ketjun, joka ylittäisi hänen suosionsa, mutta eipä vain ole onnistunut.
Antakaa meille 80 rauhallinen alusta, jossa turvallisesti voi kertoa tunteitaan ja päivänsä tapahtumia, koska eihän meillä enää ole upeita matka kertomuksia, kuinka nuoruudesta oli.,
Nekin matkat ovat jo nyt mukamas muistoissa, mutta kun niitäkään ei aina enää muista, kuin valokuvista ja "mitäpä näistä" menneistä, jotka tuovat vain surua ja kaipausta johonkin menneeseen.
Täälläkin on aurinkoinen päivä, mutta kadut ovat liukkaat, kuten Makriina osuvasti ilmaisi. - Oma koti, kullan kallis. Näin olen itse päätellyt, kun en myynyt lapsieni synnyin kotia ja nyt he haluavat sen pitää.
Oma synnyin kotini on jo mennyt, paitsi ne lapsuus maisemat, joita joskus tulee ikävä, mutta enhän sinne enää jaksa mennäkään. - Anteeksi, jos häiritsin sinua. En ollut kunnassani ainoa kaatuja, koska useat oli joutuneet jopa terkkariin vammojaan hoitamaan.
Onneksi sinä liikut ja et valita vaivojasi, joten minäkään en enää valita omistani.
Kaikkea hyvää sinulle. - mdx
Liity siis joukkomme, sillä täällä ei lyödä paistinpannulla päähän, mitä nyt joku häirikkö korjailee tekstiämme ja toteaa, että "väärin kirjoitettu", kuten siinä elokuvassa, jossa todettiin, että "väärin sammutettu".;)
Luin kyllä sen kirjoituksen, jossa oli maininta, että olemme samanlaisia, siis miten? Enhän minä edes tunne sinua, kuten et sinäkään minua ja tuskin kadulla kohtaamme. Minähän pysyn kotona, enkä liiku missään, mitä nyt tuo "hilipasu" postilaatikolle, mutta kaaduin jo ennen sitä ja olen kiitollinen, että eräs naapuri oli nähnyt ja soittanut kotiavun tarkastamaan tilanteen.
Aamun paikallislehdessä oli kyllä kirjoitus, että lastoituksessa kävi ovi kuin "hollituvassa", joten ilmeisesti moni oli kaatunut pahastikin. Onneksi minulle kävi hyvin, tällä kertaa ja en aio riskeerata sitä uudestaan. - Mielenkiintoisista kirjoista on täällä kerrottu, joita haluaisin lukea, mutta meidän kirjastoauto on tauolla koronan vuoksi, joten tyttäreni on tuonut luettavaa.
Aluksi oli näitä Kirjavalion kirjoja, joita meillä on "pilvinpimein", joita en ollut lukenut. Nyt oli myös jotain uusimpia, mutta eilen toi Maria Jotunin "Arkielämää" ja "Huojuva talo" joka olikin mielenkiintoinen, paitsi muistan melko hyvin tuon "Huojuvan talon".
Kuten moni muukin katsoo esim. elokuvat useampaan kertaan ja tulkiten ne eritavalla, niin luen senkin uudestaan.
Itse olen elokuvista katsonut eniten "Amadeus Motzartin" tarinan ja, no en sanokkaan. - mdx
"Ynnämuu" on meidän paras kirjoittaja, niin, paitsi SkillaN, joka aamuisin lohduttaa meitä muistamalla kirjoittajat kiitoksella ja tarpeen tullen moitteilla.
Onhan täällä useitakin hyviä kirjoittajia, siis heitä, jotka ei tartu jokaiseen kirjoitusvirheeseen ja ala mitätöimään toisen mielipidettä loukkauksin.
Olenkin usein todennut, että hän kuin äiti meille silloin nuoruudessa, kiitti kun oli tarvetta, mutta moitti jos olimme "tuhmia".
Minäkin huomasin tämän ja mikä totisinta totta, niin kyllä tuo nuoriso saa olla auttamassa monessa asiassa.
Kuinka minäkin silloin nuorena, joskus 30-40 v tunsin olevani niin "tietäväinen", mutta nyt on luulot karisseet nyky tekniikan tulviessa esiin.
Olisihan tuo aurinkoinen ilma lähteä uloskin, mutta perjantaina ja vielä saunan jälkeen ajattelin "hilipasta" posti laatikolla, vaan eikös vain irtolumi ja sen alla jäätikkö teki tepposet ja kaaduin. Onneksi naapuri oli huomannut ja kodinhoitaja tuli tarkastamaan vointini, joten hyvä palvelu täällä on. - "Ikäni muistan, kun kerran johtajalleni esittelin uusia uudistuksia, niin hän totesi, että sinun pitäisi olla Eduskunnassa!?"
No, sai t a a s kirjoitukseni jonkun halveksijan mollaamaan minua, mutta tuo Johtajani lausuma oli kuin nykyiset some kirjoitukset, siis hieman pisteliäs, mutta hän kyllä arvosti kykyjäni firman "piikkiin" ja pyysi minut takaisin, kun olin toisen lapseni syntymän jälkeen ottanut lopputilin, mutta jo puolenvuoden jälkeen olin kyllästynyt siihen "lastenhoitoon" joten hakeuduin työhön.
Toinen huvittava tapaus oli tämän ko. johtajan taholtaT,kun soitin Tööläairaalan teholta, e
ttä en pääse nyt töihin, niin hän totesi; jos sinä oikein yrität, niin kyllä sinä pääset! - No en ainakaan muistaakseni, koska opin lukemaan siskoni ansiosta ja isäni avustuksella,
Isäni "hoputti" meitä lapsia lukemaan kirjoja vuoronperään ja aina minä sain ne pidemmät luku tuokiot.
Tämä ihana opettajani 3 luokalta osoittautui minullekin itsenäisyyttä, koska hän meni avioon paikkakunnan isoon taloon ja sai lapsen ja minä halusin tämän lapsen "lapsenpiiaksi" ja pääsin ja olin silloin 11-v.
Oli se minulle tulevaisuuteen antoisaa aikaa oppia kaikkea maataloudesta ja etenkin pyykinpesusta ja tiskaamisesta, sillä äitihän aina kotona tiskasi.
No palkkahan oli syksyllä leninki kangas ja olikohan joku lantti. Ainakin muistan sen, että menimme johonkin markkinoille ja siellä oli jäätelöä myynnissä.
Ei voinut olla totta, että kaikki rahani tuhlasin siihen jäätelöön, mutta "isona" olin sitten itse jäätelön myyjänä olin ja nyt en siedä sitä. - Jaa, miten oli minun itsetuntoni ja kuinka se on kehittynyt?
Kun menin 5-v kansakouluun, niin siskoni takana vain tuhersin itkua. Asuimmehan niin syrjäkylällä, että lapsia ei viety edes naapuriin ja kun naapurit tulivat kylään, niin lapset komennettiin, joko ulos, tai talvella peräkamariin.
Se ensimmäinen vuosi koulussa oli minulle kauhistus, koska siskoni inhosi, kun olin aina hänen liepeissään itkemässä. Onneksi olin koulussa hyvä, sillä osasin lukea jo sujuvasti isäni ansiosta ja tietenkin siskoni, joka jankkasi sitä tavaamista.
Kolmas luokka oli pelastukseni, koska opettaja palkitsi parhaan lukijan aina viereisestä kaupasta ilmaiseksi saatu karkki.
Vuodet vieri ja minäkin sain etäisyyttä sieltä siskoni helmoista. Elämä opetti ja koulutuskin.
Ikäni muistan, kun kerran johtajalleni esittelin uusia uudistuksia, niin hän totesi, että sinun pitäisi olla Eduskunnassa!? - Olen ollut hieman varautunut näiden "heittojen" kun mikään ei kelpaa, kirjoitat mitä hyvänsä, niin aina se on väärin.
Mutta nyt on aika antaa kiitos kotihoidolle, jonka piirissä en ole, mutta olivat huomanneet, että olin kaatunut pihalla, koska jäätikön päällä oli tämä lumi, ja jäljistä huomasivat liikkumiseni.
Mielestäni oli aivan upeaa/hienoa, että huolehtivat näin asukkaansa hyvinvoinnista.
Jokaisella on aikansa kuolla, kuka milläkin tavalla ja minun kaatumiseni voisi olla se viimeinen kaatuminen. Kaksi sukulaistani on saanut sellaisen aivovamman kaatumisesta , että kuolema siitä seurasi.
Tänään kutenkin menin vihdonkin saunaan, jota olen vältellyt tuon koronan vuoksi ja sen kunniaksi laitoin puhtaat lakanat ja tuuletin petivaateeni ulkona. Oi, mikä ihanuus, johon pian uppoudun. - Kiitos sinulle Makriina.