Neljä nuorta vuorokaudessa eläkkeelle?

Tämähän mielipide sopii tähän hyvin jatkoksi.



http://keskustelu.suomi24.fi/node/10148523

Jep, ennen oli asiat hyvin, kun lapsilla nimenomaan oli kotona ne vanhemmat pitämässä kuria ja näyttämässä isän ja äidin mesierkkiä

Ei ole kyse laiskuudesta, vaan kilpailu ja tehostamis yhteiskunasta joka on pirstaloitunut, ja pääosin rakkaudeton. Heikkoudet( jota on kaikissa ihmisissä) pitää peittää tavalla tai toisella, sitten helpottaa ja relata oloa päihteiden avulla, että jaksaa taas. Olisi tosi outoa jossei tämä vaikuttaisi herkkiin kehittyviin nuoriin, malliahan antavat edellinen sukupolvi, etenkin mitä tulee suvaitsemattomuuteen erilaisuutta kohtaan= tarha ja koulukiusaaminen, ja siitä sitten työpaikkakiusaamiseen, jos sinne asti edes jaksaa. Jos nuorissa on jonkun mielestä vikaa, sapii äitinä ja isänä tai kasvatusvastuullisena katsoa peiliin

Ellei kestä itseään eikä kestä toista niin voiko mätä päästä kertakaikkiaan pois lähteäkkään,kiehaisi kiuas saunaantulijoille intoaan.

Niinpä niin.. Nytkö niitetään satoa siitä, kun lapset kärrätään hoitoon aamu seitsemältä ja haetaan viidenkorvilla..!?

Eiköhän tulisi halvemmaksi, kun valtio maksaisi vanhemmille hoitotukea, että ois mahdollisuus hoitaa lapsia kotona.
Oma isä tai äiti se lähin ja usein (lukkuuunottamatta ongelma vanhempia, päihde tai huumeet ) paras vaihtoehto kuitenkin on.
Jos lapsi ei saa tarpeeksi rakkautta ja tule huomatuksi kotona, ei hänestä kasva täysipainoista aikuista.

Työelämä on tänäpäivänä sen verran kiireistä ja osaamista pitää olla, ettei siinä huonohermoinen kestä.

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

Käytät nimenomaan yleiskieltä. Tarkoitin varmaan ettet käytä kirjakieltä...

Ja kyllä masennus voi olla myös ihan oikea sairaus pahimmillaan. Sun oma masennusjaksosi ei sitten ole ollut kuin lievää, jos et mitään siitä täydellisesti elämän lamauttavasta helvetistä tiedä.

Olen samaa mieltä kanssanne tuosta ylilääkitsemisestä, mutta kun masennus kroonistuu, niin se nimenomaan on sairaus. Mielenterveydellinen häiriö.

;:;:; kirjoitti:

Käytät nimenomaan yleiskieltä. Tarkoitin varmaan ettet käytä kirjakieltä...

Ja kyllä masennus voi olla myös ihan oikea sairaus pahimmillaan. Sun oma masennusjaksosi ei sitten ole ollut kuin lievää, jos et mitään siitä täydellisesti elämän lamauttavasta helvetistä tiedä.

Olen samaa mieltä kanssanne tuosta ylilääkitsemisestä, mutta kun masennus kroonistuu, niin se nimenomaan on sairaus. Mielenterveydellinen häiriö.

Lue lisää

No tulipas itsellekin kirjoitusvirhe. Tarkoitin = tarkoitit... :P

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

Nuorena se on varsin yleistä kokea negatiivisia tunteita, koska hormonit heittävät kärrynpyötää ja pää ei meinaa aina pysyä siinä mukana. Valitettavasti 16v nuori jolla on ollut ajoittain paha mieli ei ole kovinkaan vakavasti otettava asiantuntija sanoessaan ettei masennus vaadi kuin positiivista asennetta ja mieluisaa ajankulua. Masennus on aivan muuta kuin normaalia harmistumista ja pahaa mieltä jota kaikilla joskus on. Sinä et lapsi hyvä edes tiedä mitä masennus on, ja hyvä niin.

?11? kirjoitti:

Ei ole kyse laiskuudesta, vaan kilpailu ja tehostamis yhteiskunasta joka on pirstaloitunut, ja pääosin rakkaudeton. Heikkoudet( jota on kaikissa ihmisissä) pitää peittää tavalla tai toisella, sitten helpottaa ja relata oloa päihteiden avulla, että jaksaa taas. Olisi tosi outoa jossei tämä vaikuttaisi herkkiin kehittyviin nuoriin, malliahan antavat edellinen sukupolvi, etenkin mitä tulee suvaitsemattomuuteen erilaisuutta kohtaan= tarha ja koulukiusaaminen, ja siitä sitten työpaikkakiusaamiseen, jos sinne asti edes jaksaa. Jos nuorissa on jonkun mielestä vikaa, sapii äitinä ja isänä tai kasvatusvastuullisena katsoa peiliin

Lue lisää

olen sinäänsä samaa mieltä. teen koulun ohella keikkatöitä ravintola- kaupallis ja sosiaalialalla. ravintola ja kaupallisalalla usein joutuu kuulemaan pomon hoputusta kun on kiire vaikka teen ripeästi töitä, mutta esim. päiväkodissa työskentely ei todellakaan ole mitään superkiireellistä, kahvitaukokin saattaa joskus kestää 2 tuntia, kun lapset nukkuu. eli on itsestäkin vähän kiinni mihin suuntautuu ja kouluttautuuko riittävästi, jottei tarvitse tehdä fyysisesti/henkisesti raskasta työtä.

syyt on syvemällä kirjoitti:

Niinpä niin.. Nytkö niitetään satoa siitä, kun lapset kärrätään hoitoon aamu seitsemältä ja haetaan viidenkorvilla..!?

Eiköhän tulisi halvemmaksi, kun valtio maksaisi vanhemmille hoitotukea, että ois mahdollisuus hoitaa lapsia kotona.
Oma isä tai äiti se lähin ja usein (lukkuuunottamatta ongelma vanhempia, päihde tai huumeet ) paras vaihtoehto kuitenkin on.
Jos lapsi ei saa tarpeeksi rakkautta ja tule huomatuksi kotona, ei hänestä kasva täysipainoista aikuista.

Työelämä on tänäpäivänä sen verran kiireistä ja osaamista pitää olla, ettei siinä huonohermoinen kestä.

Lue lisää

minä olin kouluikäiseksi asti kotona ja olin nuorena toosi ujo. näin jälkikäteen olisin toivonut, että minut oltaisiin laitettu vaippaikäisestä asti päiväkotiin, jotta olisin oppinut paremmat sosiaaliset taidot.

No kun pitää olla rikas, hoikka, hyvännäköinen ja vaikka mitä. Ihmiset ei enää oikeesti tiedä mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeetä. Elämästä pitää nauttia ja ottaa RENNOSTI eikä kerätä jatkuvastia turhia paineita. Ei se haittaa vaikka naapurilla on kalliimpi volvo.Oikeesti

Mielenkiintoinen dokkari juuri tuohon aiheeseen liittyen..

Mielen salattu voima: 1/3

Usko, niin paranet. Useat tutkimukset osoittavat, että usko paranemiseen merkitsee jopa enemmän kuin annettu hoito. Jopa lumeleikkaus voi toimia. Ihmismieleen kätkeytyy toisaalta myös pelottavia ja tuhoavia voimia.

Yle teema.
http://areena.yle.fi/video/1315511829091

Kuulehan "eikös.."... olet yks typerimmistä ihmisistä kenet heti saan edes mieleeni!!!!
Masennus ON sairaus, ja vakava!!!
Vai meinaatko, että ne sadat nuoret, omani heidän joukossaan, tekevät itsemurhan "näytellessään" masennusta?????
Sapettaa tuollainen ymmärtämättömyys, ja sitten kehtaat vielä huudella julkisuuteen omaa tietämätöntä junttimaisuuttasi!
Mene itsees, ennenku kirjoitat jotain noin typerää!!

nainen22v...... kirjoitti:

olen sinäänsä samaa mieltä. teen koulun ohella keikkatöitä ravintola- kaupallis ja sosiaalialalla. ravintola ja kaupallisalalla usein joutuu kuulemaan pomon hoputusta kun on kiire vaikka teen ripeästi töitä, mutta esim. päiväkodissa työskentely ei todellakaan ole mitään superkiireellistä, kahvitaukokin saattaa joskus kestää 2 tuntia, kun lapset nukkuu. eli on itsestäkin vähän kiinni mihin suuntautuu ja kouluttautuuko riittävästi, jottei tarvitse tehdä fyysisesti/henkisesti raskasta työtä.

Lue lisää

"on itsestäkin vähän kiinni mihin suuntautuu ja kouluttautuuko riittävästi, jottei tarvitse tehdä fyysisesti/henkisesti raskasta työtä. "

Good ! Fiksu nuori nainen ja ahkerakin. Tulet pärjäämään elämässäsi.

-------------------- kirjoitti:

minä olin kouluikäiseksi asti kotona ja olin nuorena toosi ujo. näin jälkikäteen olisin toivonut, että minut oltaisiin laitettu vaippaikäisestä asti päiväkotiin, jotta olisin oppinut paremmat sosiaaliset taidot.

Lue lisää

#minä olin kouluikäiseksi asti kotona ja olin nuorena toosi ujo. näin jälkikäteen olisin toivonut, että minut oltaisiin laitettu vaippaikäisestä asti päiväkotiin, jotta olisin oppinut paremmat sosiaaliset taidot. #

Tunnen muutaman tosi sosiaalisen pojan, jotka ovat kasvaneet kotosalla.
Se on geeneissä tuo sosiaalisuus, eikä päiväkodissa.
Toki jotkut tulevat vanhemmiten sosiaalisemmiksi elämänkokemuksen myötä. Näin kävi minulle.

?11? kirjoitti:

Ei ole kyse laiskuudesta, vaan kilpailu ja tehostamis yhteiskunasta joka on pirstaloitunut, ja pääosin rakkaudeton. Heikkoudet( jota on kaikissa ihmisissä) pitää peittää tavalla tai toisella, sitten helpottaa ja relata oloa päihteiden avulla, että jaksaa taas. Olisi tosi outoa jossei tämä vaikuttaisi herkkiin kehittyviin nuoriin, malliahan antavat edellinen sukupolvi, etenkin mitä tulee suvaitsemattomuuteen erilaisuutta kohtaan= tarha ja koulukiusaaminen, ja siitä sitten työpaikkakiusaamiseen, jos sinne asti edes jaksaa. Jos nuorissa on jonkun mielestä vikaa, sapii äitinä ja isänä tai kasvatusvastuullisena katsoa peiliin

Lue lisää

Myös nuoret ovat vastuussa omista tekemisistään. Ei voi vanhempia alkaa syyttämään kaikesta. Nykynuoriso on laiskaa. Siis eivät kaikki, mutta "selkäkipuiset", "masentuneet" , tai muuten "ei jaksanut lähteä töihin" jne jäävät laiskuuttaan päivärahalle tai yrittävät hommata työeläkettä. Minulla on töissä ollut nuoria, jotka eivät tule aamulla aikoinaan töihin, kun tuli valvottua ja pitää nukkua. Jos patistelee töihin, hommataan sairasloma, jossa lukee "työperäinen tressi" tms. Peräänkuuluttasin kyllä niitä sairasloman antajien etiikkaa, siis lääkäreiden, miten tutkivat onko ihminen laiska vai oikeasti masentunut. Nuorille ei ole kasvanut työssä käymisen moraalia. Kaikki sysätään vain yhteiskunnan vastuulle. Pitäsi muistaa, että verotuloista kerätään yhteiskunnassa heikompiosasille jaettavat rahat, kuten muuhunkin, esim. koulutukseen, terveydenhoitoon, jne. Kyllähän eläkkeistäkin maksetaan veroa, mutta kuka tekee työt?

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

"Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks.."

Aika monet kavereistani elävät 2000 lukua ;)) mutta silti kasvattavat pihassaan luumuja ja omenoita.
Tekevät niistä syksyisin hyvää mehua ja hilloa. Leipovat itse alusta asti, (siis taikinankin) joulutorttuja käyttäen niihin omaa terveellistä luumuhilloa siis ilman ainuttakaan E-koodia.
Ompuista tehdään mehevää omenapiirakkaa.

Kaverini myös siivoavat itse asuntonsa ja tamppaavat mattojaan ulkona ja tuulettavat myös petivaatteensa ihan itse.

Monet käyvät pomimassa lähimetsissä marjoja, samalla luontoa ihaillen ja raitista ilmaa haukkaillen.

Useat maalaavat itse kämppänsä ja laittavat niihin myös laminaattilattioita, yksi laittoi itse korkkilattiankin.

Kaikki laittavat myös itse ruokaa. Se on halvempaa ja terveellisempää kuin kotiruoka.

Sinä olet vasta 16 v. Minä olen 20 v. Kohta voit sinäkin aloittaa oikean elämän.

Niin jotkut kavereistani harrastavat myös lavatansseja. No siellä pitää tietenkin osata myös tanssia, mutta ilo tulee tanssista eikä viinasta. Siellä juodaan vettä. Ajattele !

somppu---- kirjoitti:

No kun pitää olla rikas, hoikka, hyvännäköinen ja vaikka mitä. Ihmiset ei enää oikeesti tiedä mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeetä. Elämästä pitää nauttia ja ottaa RENNOSTI eikä kerätä jatkuvastia turhia paineita. Ei se haittaa vaikka naapurilla on kalliimpi volvo.Oikeesti

Lue lisää

"Ei se haittaa vaikka naapurilla on kalliimpi volvo.Oikeesti"

Näin juuri. Minä ajan ainakin mieluummin Mersulla kuin Volvolla. C:

No ihan oikeesti minusta on kiva tehdä ihan piruuttaankin erilailla kuin naapuri ja ihan sitä mitä itseä huvittaa ...

isotuhma kirjoitti:

Kuulehan "eikös.."... olet yks typerimmistä ihmisistä kenet heti saan edes mieleeni!!!!
Masennus ON sairaus, ja vakava!!!
Vai meinaatko, että ne sadat nuoret, omani heidän joukossaan, tekevät itsemurhan "näytellessään" masennusta?????
Sapettaa tuollainen ymmärtämättömyys, ja sitten kehtaat vielä huudella julkisuuteen omaa tietämätöntä junttimaisuuttasi!
Mene itsees, ennenku kirjoitat jotain noin typerää!!

Lue lisää

Se on vale koko juttu.

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

Tutun lapsella oli masennus, eikä lääkärit uskonut. Sitten, kun se oli jo psykoosissa, niin ambulanssi vei mielisairalaan. TOOOOSI KIVA.

?11? kirjoitti:

Ei ole kyse laiskuudesta, vaan kilpailu ja tehostamis yhteiskunasta joka on pirstaloitunut, ja pääosin rakkaudeton. Heikkoudet( jota on kaikissa ihmisissä) pitää peittää tavalla tai toisella, sitten helpottaa ja relata oloa päihteiden avulla, että jaksaa taas. Olisi tosi outoa jossei tämä vaikuttaisi herkkiin kehittyviin nuoriin, malliahan antavat edellinen sukupolvi, etenkin mitä tulee suvaitsemattomuuteen erilaisuutta kohtaan= tarha ja koulukiusaaminen, ja siitä sitten työpaikkakiusaamiseen, jos sinne asti edes jaksaa. Jos nuorissa on jonkun mielestä vikaa, sapii äitinä ja isänä tai kasvatusvastuullisena katsoa peiliin

Lue lisää

Muuten hyvä pointti, mutta tota päihdeasiaa en kyllä liikaa menis korostamaan, koska asiat ei aina johdu siitä enkä menisi sitä pääsyyksi muutenkaan väittämään.

Oukki doukki ?! kirjoitti:

"Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks.."

Aika monet kavereistani elävät 2000 lukua ;)) mutta silti kasvattavat pihassaan luumuja ja omenoita.
Tekevät niistä syksyisin hyvää mehua ja hilloa. Leipovat itse alusta asti, (siis taikinankin) joulutorttuja käyttäen niihin omaa terveellistä luumuhilloa siis ilman ainuttakaan E-koodia.
Ompuista tehdään mehevää omenapiirakkaa.

Kaverini myös siivoavat itse asuntonsa ja tamppaavat mattojaan ulkona ja tuulettavat myös petivaatteensa ihan itse.

Monet käyvät pomimassa lähimetsissä marjoja, samalla luontoa ihaillen ja raitista ilmaa haukkaillen.

Useat maalaavat itse kämppänsä ja laittavat niihin myös laminaattilattioita, yksi laittoi itse korkkilattiankin.

Kaikki laittavat myös itse ruokaa. Se on halvempaa ja terveellisempää kuin kotiruoka.

Sinä olet vasta 16 v. Minä olen 20 v. Kohta voit sinäkin aloittaa oikean elämän.

Niin jotkut kavereistani harrastavat myös lavatansseja. No siellä pitää tietenkin osata myös tanssia, mutta ilo tulee tanssista eikä viinasta. Siellä juodaan vettä. Ajattele !

Lue lisää

Oukki doukki ei nyt tajua, että tämän päivän 13-16 nuoret ovat tottuneet käyttämään facebookkia ja nettipelisivustoja liian intensiivisesti, ne kertakaikkiaan vie mennesssään. "Muullla ei enää ole väliä", on vain mukava... Sun pitäis ymmärtää se, että merkittävä osa nuorista on tällä tasolla. Ei hyvin mene yhteiskunnalla jatkossa, se on valitettava tosiasia.

Poikkis_eläkkeellä kirjoitti:

Muuten hyvä pointti, mutta tota päihdeasiaa en kyllä liikaa menis korostamaan, koska asiat ei aina johdu siitä enkä menisi sitä pääsyyksi muutenkaan väittämään.

Vastasin siis nimerkille "?11?", enkä edelliselle kirjoittajalle, mikäli jollekin jäi epäselväksi!

Niin ja nimimerkille "Väsynyt minäkin" tiedoksi, että mielenterveyden ongelmia ei voi tuosta vaan keksiä! Ammattilaiset ne siellä lääkärissäkin arvelee, eikä noita diagnooseja ihan noin vaan saa!

Hyvänä esimerkkinä oma poikaystävä, jolla ei ole ammattia eikä muuta koulua käytynä kuin peruskoulu, sillä on sairastunut jo murrosiässä masennukseen (siis jo 10 vuotta sairastanut!). On eläkkeellä ja HALUAA PÄÄSTÄ TÖIHIN eli mistään työmoraalin puutteesta ei todellakaan ole kyse (eikä mikään pikkuriikkinen eläke kyllä ketään muutenkaan houkuttele, kun sillä ei elä!). Ei pysty käymään töissä kun nukkuu jo pelkkien lääkkeiden takia järjettömiä määriä päivässä eikä pysty heräämään herätyskelloon jne.!

Btw, poikaystävä kommentoi tuota uutista sillä, että noi tilastot päivittäin eläkkeelle jääneistä nuorista saadaan varmaan siinä, että noita eläkkeitä hakevat samat nuoret aina uudelleen ja uudelleen kun ovat määräaikaisia.

-------------------- kirjoitti:

minä olin kouluikäiseksi asti kotona ja olin nuorena toosi ujo. näin jälkikäteen olisin toivonut, että minut oltaisiin laitettu vaippaikäisestä asti päiväkotiin, jotta olisin oppinut paremmat sosiaaliset taidot.

Lue lisää

..... Mutta se ei varmastikaan tarkoita sitä, että pitäisi pitää USEITA TUNTEJA/koko päivä siellä päiväkodissa saatika että ihan pienestä vauvasta asti!

Eikä se ujous välttämättä johdu siitä, ettei oo päiväkotiin laitettu. Mua on aina laitettu kyllä päiväkoteihin jne. ja aina tuntu ala-asteella ettei vanhemmat oo niin paljoa kotona kuin ois toivonu. Ujous ei btw välttämättä tarkota myöskään huonoja sosiaalisia taitoja....?

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

Anteeksi, en halua nyt vähätellä mutta ikäsi ja myöskin kirjoituksesi huomioiden, haluan korostaa, että et taida oikein vielä tietää masennuksesta juuri mitään tai jos tiedätkin, niin kiellät sen!

Aikalailla kaikilla ihmisillä on esim. lyhyitä masennusjaksoja ja nuorilla on usein synkkiä ajatuksia kun pohtivat syvintä olemustaan ja paikkaansa maailmassa, mutta MASENNUS tarkoittaa aivan jotain muuta eikä todellakaan ole asenteesta kiinni. Toivottavasti et sano kenellekään masentuneelle ihmiselle tuollaista..

?11? kirjoitti:

Ei ole kyse laiskuudesta, vaan kilpailu ja tehostamis yhteiskunasta joka on pirstaloitunut, ja pääosin rakkaudeton. Heikkoudet( jota on kaikissa ihmisissä) pitää peittää tavalla tai toisella, sitten helpottaa ja relata oloa päihteiden avulla, että jaksaa taas. Olisi tosi outoa jossei tämä vaikuttaisi herkkiin kehittyviin nuoriin, malliahan antavat edellinen sukupolvi, etenkin mitä tulee suvaitsemattomuuteen erilaisuutta kohtaan= tarha ja koulukiusaaminen, ja siitä sitten työpaikkakiusaamiseen, jos sinne asti edes jaksaa. Jos nuorissa on jonkun mielestä vikaa, sapii äitinä ja isänä tai kasvatusvastuullisena katsoa peiliin

Lue lisää

Juuri nämä tarha/koulu-kiusaaamiset jotka jatkuvat työelämässä ovat varmasti tässä asiassa keskeisessä roolissa. On niitä ennenkin ollut, mutta ne ovat ilmeisesti kasvaneet vielä ihan toisiin mittasuhteisiin. Myös ulkonäköpaineet ovat varmasti kasvaneet paljon, ja niiden vuoksi helposti joutuukin myös toisten hyljeksimäksi ja kiusaamaks. Mmyös vaatetus y.m.s. ja harrastukset ja elämäntapa pitäisi nekin vielä olla trendien mukaisia jo ihan lapsesta asti ainakin jos mielii pysyä ihan parhaiten menestyvissä pintajengeissä.

saahan sitä sanoa kirjoitti:

Nuorena se on varsin yleistä kokea negatiivisia tunteita, koska hormonit heittävät kärrynpyötää ja pää ei meinaa aina pysyä siinä mukana. Valitettavasti 16v nuori jolla on ollut ajoittain paha mieli ei ole kovinkaan vakavasti otettava asiantuntija sanoessaan ettei masennus vaadi kuin positiivista asennetta ja mieluisaa ajankulua. Masennus on aivan muuta kuin normaalia harmistumista ja pahaa mieltä jota kaikilla joskus on. Sinä et lapsi hyvä edes tiedä mitä masennus on, ja hyvä niin.

Lue lisää

Nuoret on nykyään paljon heikompaa tekoa kuin me 60- luvun nuoret! Niillä pettää hermo pienimmästäkin syystä. Kaikki saadaan liian helpolla. Sitten, kun tulee vähänkin vastoinkäymisiä, masennutaan tms. Kouluikäisten ei sitä paitsi pitäisi juoda ollenkaan noita energiajuomia! Niissä on piristäviä aineita, ja kun juodaan purkkikaupalla päivässä, niin käyttäytyvät ihan sekopäisesti. Suurin osa toki nuorisosta on kunnollista ja pärjäävät elämässä, mutta yhä suuremmasta osasta tulee luusereita, kun niitä vaan paijataan eikä laiteta selkä seinää vasten koskaan! Yhteiskunta rappeutuu sadassa vuodessa tällä menolla! Luonnon lait määräävät sitten millainen tulee uudesta yhteiskunnasta. Heikot sortuu elon tiellä, si sille voi kukaan mitään! Niin on aina ollut, nykyisin vaan niitä heikkoja ja luusereita hyysätään viimeiseen saakka! Evoluutio karsii heikot ja yhteiskuntaan sopimattomat.

Mielen salattu voima: 1/3

Usko, niin paranet. Useat tutkimukset osoittavat, että usko paranemiseen merkitsee jopa enemmän kuin annettu hoito. Jopa lumeleikkaus voi toimia. Ihmismieleen kätkeytyy toisaalta myös pelottavia ja tuhoavia voimia.

Todella osuva dokkari liityen aiheeseen, mitä tässä käsitellään..

http://areena.yle.fi/video/1315511829091

nainen22v...... kirjoitti:

olen sinäänsä samaa mieltä. teen koulun ohella keikkatöitä ravintola- kaupallis ja sosiaalialalla. ravintola ja kaupallisalalla usein joutuu kuulemaan pomon hoputusta kun on kiire vaikka teen ripeästi töitä, mutta esim. päiväkodissa työskentely ei todellakaan ole mitään superkiireellistä, kahvitaukokin saattaa joskus kestää 2 tuntia, kun lapset nukkuu. eli on itsestäkin vähän kiinni mihin suuntautuu ja kouluttautuuko riittävästi, jottei tarvitse tehdä fyysisesti/henkisesti raskasta työtä.

Lue lisää

Nimenomaan vähän. Kaikki ei lasten hoitoon sovellu, ihan samalla tavalla, kun ei tarjoilijaksikaan. Kaikista ei ole kaikkeen, joten sinänsä se vaihtoehto karsiutuu siinä.
Sitten toinen mutta on että pääseekö alalle mihin pääsee. Itse hain noin 10 vuotta, sitkeästi. Kehuttiin lahjakkaaksi ja potentiaalia on, kyseltiin, miksi et ole jo siellä: siksi kun en pääse. Tein pätkätöitä, ja sitten sivussa harrastin ja yritin kehittää itseäni. En päässyt. Vaikka miten olin sitoutunut, kehitin ja yritin, olin lahjakas ja vaikka mitä, niin ovet pysyivät kiinni. Olen itse käynyt koulutuksia 9 vuotta peruskoulun jälkeen. Ei riitä.

10 vuoden aikana tein siis pätkätöitä ja väsyin pompotteluun, väheksyntään ja jatkuvaan uuden metsästykseen. Mutta ajattelin, että kyllä sen paikan voi sitten löytää sattumaltakin: ei löytynyt. Koulutusta ja kurssitustakin on. 15 vuotta nyt yhteensä olen aktiivisesti etsinyt omaa tietä.

Joten sanoisin, että aika vähän voi itse vaikuttaa, tuntuu olevan kaksi asiaa, mitkä vaikuttaa 1) säkä 2) suhteet.
Ne kenellä on kavereita ja piirit, suhteet valmiina, ne pääsee mukaan, tullaan melkein kotoota hakemaan. Sosiaalisesti taitavien ihmisten ei tarvitse edes välttämättä olla kovin lahjakkaita eikä hirveän taitavia työssään, sori vaan, mutta näin se on. Puhumattakaan että on sukusiunaus: sukulaiset tuntuu osaavan automaattisesti kaikki samat asiat, vaikkei se ole totta. Isä voi olla miten lahjakas tahansa, poika täysi huti, mutta poika otetaan isän suosituksilla.
Ja säkä. Ne loput tuntuu pääsevän sitten jollain arvalla. Tietty, piirit ja suhteet on nekin säkää.

Kyllä sitä luulee, että kaikkea voi hallita 22-vuotiaana ja on vastaus kaikkeen, moni tekee näin. Itse uskoin silloin, että kyllä se on minun hallussani: kunhan vaan teen ja sitkeästi yritän. Silloin sitä jaksoikin. Jaksoi uskoa, vaikka pettyikin. Jaksoi yrittää vaikka oli vaikeaakin. Ne ketkä kuuluu ryhmiin 1 ja 2 saa pitää illuusionsa. Me loput joudutaan toteamaan, että kannattaahan se yrittää aikansa, koska ilman sitä ei ehkä omaa edes mahdollisuuksia, mutta eipä se tässä maailmassa juuri mikään ole lopultakaan omaa valintaa eikä elämässä paljon mitään hallitse.
Lopulta nimittäin, edes niitä syntymälahjoja, lapsuuden perhettä, onnettomuuksia, ja sattumia, mitä on kasoittain, me emme saa valita. Ei sitä säkää eikä niitä suhteita. Kaikki raadit, valintatuomaristot, valmentajat ja muut, on nekin säkää, ihmisiä ja mikä sopii kenellekin.

"Good ! Fiksu nuori nainen ja ahkerakin. Tulet pärjäämään elämässäsi. "

Tämä kommentti on tarkoitettu kannustavaksi. Minulle sanottiin mm.
"Sä olet sellainen ihminen että pärjäät missä vaan!"
"Sä olet niin monilahjakas, että kyllä sä pääset ajallaan!"
"Sä olet aina niin jaksava ja iloinen, kyllä se onnikin potkaisee silloin jossain vaiheessa!"
Ja tuota samaa. Olet niin fiksu ja ahkera että tulet pärjäämään. Joo.
Mä olin fiksu, ahkera, monilahjakas ja kaiken päälle kauniskin että "missit pärjää aina" ei pidä sekään paikkaansa.
Tulos on, että teen edelleen niitä pätkätöitä, enkä toivo edes enää mitään. 15 vuotta yrittämistä. Ei vaan jaksa, mä en kestä yhtään pettymystä enää. Masennus ja pettymykset sattuu niin paljon välillä, että saan rytmihäiriöitä. Vaikka miten yrittäisin hokea että kyllä se ajallaan, niin haloo, 15 vuotta! Missä ajassa? Miten voi uskoa mihinkään, kun koko historia osoittaa, että väärin meni, turhaa on ja turpaan tulee: jos sua lyödään koko ajan nyrkillä naamaan, niin kyllä sä lopulta uskot, ettei sinne mennä.

Tänä vuonna olen tullut lopulliseen lopettamistulokseen, tehdään mitä sattuu.
Yksikään haave ei toteutunut, ei koulutushaaveet, ei ammatilliset haaveet, eikä perhehaaveet. Kaikkeen siihen piti olla tie taivasta (ja omaa asennetta & tekemistä) myöten auki. Ei ollut.

oispa viä 22, jatkuu kirjoitti:

Nimenomaan vähän. Kaikki ei lasten hoitoon sovellu, ihan samalla tavalla, kun ei tarjoilijaksikaan. Kaikista ei ole kaikkeen, joten sinänsä se vaihtoehto karsiutuu siinä.
Sitten toinen mutta on että pääseekö alalle mihin pääsee. Itse hain noin 10 vuotta, sitkeästi. Kehuttiin lahjakkaaksi ja potentiaalia on, kyseltiin, miksi et ole jo siellä: siksi kun en pääse. Tein pätkätöitä, ja sitten sivussa harrastin ja yritin kehittää itseäni. En päässyt. Vaikka miten olin sitoutunut, kehitin ja yritin, olin lahjakas ja vaikka mitä, niin ovet pysyivät kiinni. Olen itse käynyt koulutuksia 9 vuotta peruskoulun jälkeen. Ei riitä.

10 vuoden aikana tein siis pätkätöitä ja väsyin pompotteluun, väheksyntään ja jatkuvaan uuden metsästykseen. Mutta ajattelin, että kyllä sen paikan voi sitten löytää sattumaltakin: ei löytynyt. Koulutusta ja kurssitustakin on. 15 vuotta nyt yhteensä olen aktiivisesti etsinyt omaa tietä.

Joten sanoisin, että aika vähän voi itse vaikuttaa, tuntuu olevan kaksi asiaa, mitkä vaikuttaa 1) säkä 2) suhteet.
Ne kenellä on kavereita ja piirit, suhteet valmiina, ne pääsee mukaan, tullaan melkein kotoota hakemaan. Sosiaalisesti taitavien ihmisten ei tarvitse edes välttämättä olla kovin lahjakkaita eikä hirveän taitavia työssään, sori vaan, mutta näin se on. Puhumattakaan että on sukusiunaus: sukulaiset tuntuu osaavan automaattisesti kaikki samat asiat, vaikkei se ole totta. Isä voi olla miten lahjakas tahansa, poika täysi huti, mutta poika otetaan isän suosituksilla.
Ja säkä. Ne loput tuntuu pääsevän sitten jollain arvalla. Tietty, piirit ja suhteet on nekin säkää.

Kyllä sitä luulee, että kaikkea voi hallita 22-vuotiaana ja on vastaus kaikkeen, moni tekee näin. Itse uskoin silloin, että kyllä se on minun hallussani: kunhan vaan teen ja sitkeästi yritän. Silloin sitä jaksoikin. Jaksoi uskoa, vaikka pettyikin. Jaksoi yrittää vaikka oli vaikeaakin. Ne ketkä kuuluu ryhmiin 1 ja 2 saa pitää illuusionsa. Me loput joudutaan toteamaan, että kannattaahan se yrittää aikansa, koska ilman sitä ei ehkä omaa edes mahdollisuuksia, mutta eipä se tässä maailmassa juuri mikään ole lopultakaan omaa valintaa eikä elämässä paljon mitään hallitse.
Lopulta nimittäin, edes niitä syntymälahjoja, lapsuuden perhettä, onnettomuuksia, ja sattumia, mitä on kasoittain, me emme saa valita. Ei sitä säkää eikä niitä suhteita. Kaikki raadit, valintatuomaristot, valmentajat ja muut, on nekin säkää, ihmisiä ja mikä sopii kenellekin.

"Good ! Fiksu nuori nainen ja ahkerakin. Tulet pärjäämään elämässäsi. "

Tämä kommentti on tarkoitettu kannustavaksi. Minulle sanottiin mm.
"Sä olet sellainen ihminen että pärjäät missä vaan!"
"Sä olet niin monilahjakas, että kyllä sä pääset ajallaan!"
"Sä olet aina niin jaksava ja iloinen, kyllä se onnikin potkaisee silloin jossain vaiheessa!"
Ja tuota samaa. Olet niin fiksu ja ahkera että tulet pärjäämään. Joo.
Mä olin fiksu, ahkera, monilahjakas ja kaiken päälle kauniskin että "missit pärjää aina" ei pidä sekään paikkaansa.
Tulos on, että teen edelleen niitä pätkätöitä, enkä toivo edes enää mitään. 15 vuotta yrittämistä. Ei vaan jaksa, mä en kestä yhtään pettymystä enää. Masennus ja pettymykset sattuu niin paljon välillä, että saan rytmihäiriöitä. Vaikka miten yrittäisin hokea että kyllä se ajallaan, niin haloo, 15 vuotta! Missä ajassa? Miten voi uskoa mihinkään, kun koko historia osoittaa, että väärin meni, turhaa on ja turpaan tulee: jos sua lyödään koko ajan nyrkillä naamaan, niin kyllä sä lopulta uskot, ettei sinne mennä.

Tänä vuonna olen tullut lopulliseen lopettamistulokseen, tehdään mitä sattuu.
Yksikään haave ei toteutunut, ei koulutushaaveet, ei ammatilliset haaveet, eikä perhehaaveet. Kaikkeen siihen piti olla tie taivasta (ja omaa asennetta & tekemistä) myöten auki. Ei ollut.

Lue lisää

En siis tarkoita sinänsä ketään lannistaa, vaan kertoa vaan, että realismi on sitä, että tämä maailma on mikä on. Eikä ne fiksut ja ahkeratkaan aina pärjää, tai epäonnistuminen ole pelkkää asennevammaa, ei ihmiset aina mistään vähästä lannistu, eikä kaikki vaan voi päättää. 22-vuotiaana ei tiedä vielä elämästä paljoakaan. 22-vuotiaana on ollut juuri ja juuri pari vuotta aikuinen. Itse olin siinä vaiheessa jo menettänyt toisen vanhemmista, asunut omillani 6 vuotta jne. ja silti, voin kokemuksesta sanoa, että sitä vaan luulee tietävänsä.

22-vuotiaana on EHKÄ koko elämä edessä, ja aikaa olla nuori aikuinen kyllä 35-vuotiaaksi saakka, mutta se aika ei mitään takaa. Aika loppuu aina kesken ja aina jää jotain tekemättä. Joten, tiedoksesi: se on todella vähän itsestä kiinni. Vähän se on, mutta vähän.

---
PS. "väsynyt minäkin" on vaan surkea rekrytoija ja työnantaja. Jos ei ihmistuntemus tuon parempaan riitä, että jatkuvasti vaan tulee töihin laiskoja ihmisiä, joilla on vaikeuksia tulla töihin, voi katsoa peiliin. Itse olen käynyt ihan tunnollisesti töissä 13-vuotiaasta ja suurin osa työkavereistani, nuoria tai vanhoja, ovat olleet pääsääntöisesti tunnollisia. Kyllä meilläkin on joskus krapulassa oltu ja silti tultu töihin. Ihan määräaikaiset, osa-aikaiset kun vakituisetkin, ihan suurin osa hyviä tyyppejä ja työntekijöitä.
Eli, hänellä ja hänen kaltaisillaan marisijoilla on syytä miettiä, miksi ei saa kun huonoa työväkeä, miksi töihin ei haluta tulla ja miksi kaikki hakee sairaan paperit. Sellaisiakin paikkoja nimittäin on, missä kaikki hakeutuu lomille ja on kipeänä ja ei jaksa tulla töihin. Ja syy on kaikille muille paitsi näille itselleen täysin selvä.

nainen22v...... kirjoitti:

olen sinäänsä samaa mieltä. teen koulun ohella keikkatöitä ravintola- kaupallis ja sosiaalialalla. ravintola ja kaupallisalalla usein joutuu kuulemaan pomon hoputusta kun on kiire vaikka teen ripeästi töitä, mutta esim. päiväkodissa työskentely ei todellakaan ole mitään superkiireellistä, kahvitaukokin saattaa joskus kestää 2 tuntia, kun lapset nukkuu. eli on itsestäkin vähän kiinni mihin suuntautuu ja kouluttautuuko riittävästi, jottei tarvitse tehdä fyysisesti/henkisesti raskasta työtä.

Lue lisää

mieki opiskelin eka alaa mikä oli henkisesti mulle ainakin ihan simo raskasta ja vaihoin sit toiseen ku oisin tullu muute hulluks jos siel oisin jatkanu. Ni kannattaat kyl valintojaan pohtia toltaki kannalta, joittenkin on varmasti helpompi sietää joitaki hommia ja toisille ne taas henkiseti tosi raskasta.

akjsöldkfjölsfkjsdf kirjoitti:

Anteeksi, en halua nyt vähätellä mutta ikäsi ja myöskin kirjoituksesi huomioiden, haluan korostaa, että et taida oikein vielä tietää masennuksesta juuri mitään tai jos tiedätkin, niin kiellät sen!

Aikalailla kaikilla ihmisillä on esim. lyhyitä masennusjaksoja ja nuorilla on usein synkkiä ajatuksia kun pohtivat syvintä olemustaan ja paikkaansa maailmassa, mutta MASENNUS tarkoittaa aivan jotain muuta eikä todellakaan ole asenteesta kiinni. Toivottavasti et sano kenellekään masentuneelle ihmiselle tuollaista..

Lue lisää

No mun täytyy nyt sanoa, että itse kyllä ymmärrän, mitä nuori ehkä tarkoitti. Ja minulla on kokemusta mielen sairastumisesta noin parin kymmenen vuoden ajalta.

On täysin totta että masennus on muotia nykyään. Ei ole totta että joka viides muka sairastuu, sillä joka viidennelle niitä lääkkeitä määrätään. Se on täysin totta, että tunteita ei osata käsitellä nykyään: annetaan lääkkeet ja hopsis kun on taas parempi olo. Kun joku kuolee, tulee kenkää tai tulee vaikeaa, pitäisi olla ihmisiä, ystäviä, tukea ja apua. Mutta ei ole. On pintaa, teeskentelyä, kaikki kaikkoaa, ja yksinäistä. Facebook ei ole kaveri. Sitten mennään "maksulliselle ystävälle" ja otetaan nappia naamaan. Siten saa luvan olla väsynyt ja pettynyt, kun on "oikeasti sairas".
On normaalia pettyä, väsyä ja tuntea synkkiä tunteita, etenkin kun jotain synkkää käy. Mutta onko siihen lupaa? Ei. Työelämä on hyväksikäyttöä, työttömyys syyllisyyttä, minä muistan kuinka oli ihanaa (oikeasti!!!) mennä töihin 20 vuotta sitten: siellä oli hauskaa. Minä ODOTIN aamuja mennä. Työsopimuksen pystyi allekirjoittamaan silmät kiinni. Nyt: lue tarkkaan, tappele oikeuksistasi, muista että kenkää tulee heti ja herkästi, kanna muittenkin taakat, tee urakkatöitä tuntipalkalla, et ole ihminen, pörssiyhtiöt ovat pilanneet kaiken jne. Sai olla oma itsensä, hieman erilaisetkin hyväksyttiin ja omituisuudet oli väriä eikä vamma.

Suurimmalla osalla ei ole masennusta. Lievään masennukseen, mikä nykyään diagnosoidaan, ei tarvitse diagnoosia. Se on paska fiilis. Ei siihen tarvita lääkkeitä, vaan nimenomaan noita "lääkkeitä" mitä nuori luetteli: ystäviä, musiikkia, omaa aikaa, hellyyttä. Ja pois itsesäälistä. Miten täällä hyvinvoivassa valtiossa niin moni masentuukin, onko elämä muka täällä niin rankkaa? Ei todellakaan ole. Ei ole vaikka länsimaalainen kuinka haluaisi että hänelläkin on vaikeaa.
Sitten annetaan masennuslääkkeet ja unilääkkeet ja ihan terveet ihmiset vetää lääkkeeitä, ja saa diagnooseja, vaikka ei olla sairaita. Suurin osa masentuneista ei ole masentuneita. Vika on muualla. Mutta lääketeollisuus tekee miljardeja diagnooseilla.

Nykyään on jokaiseen persoonallisuuden omaan oikkuun diagnoosi. On asperger, on ad/hd, on masennus, on persoonallisuushäiriöitä ja ties mitä, kaikkeen tungetaan lääkkeet ja kyllä on suomalaiset yllättävän sairasta kansaa näin pieneksi kansaksi. Joka toisella on spesiaalidiagnoosi. Jos ei mitään muuta, niin hän on New Age indogo-lapsi. Alkaa tuntua, että kun minä olen hullu, alan kuulua selväjärkisempään osaan Suomessa.

Ymmärrän siis mitä hän tarkoitti. Ja on aivan oikeassa. Suomessa ei todellakaan ole oikeasti niin paljon sairaita, ja oikeasti masentuneita ihmisiä, kun mitä halutaan. Hoivaa, huomiota, ystäviä tarvitsevia enemmänkin kuin mihin lääkkeet riittää. Kohtaamisia ja oikeaa elämää tarvittaisiin kyllä. Musiikkia, hauskan pitoa, seuraa ja kuulumisen tunnetta kipeästi tarvitsevia riittää. Syliä, rakkautta, kunnon unta ja arvostusta, ai, ai, miten paljon. Työstään vapaata, ihmisenä arvostusta, ja semmoista reilua meininkiä tarvitsevia työelämässä, tuhansia.
Ihmistä ei ole tarkoitettu tähän, mihin me ihmisen ajamme.
Onneksi minä olen hullu ja voin paeta omaan maailmaani.

PS. Ja hauskinta on että minä en halua diagnoosia, enkä lääkkeitä. Minulla kesti todella kauan saada apua. Ja muut ryntää hakemaan lappua ja todistusta omasta erikoisuudestaan. Ja saa pillerit ja tsillerit heti :)

huvitus - ko? kirjoitti:

"Ei se haittaa vaikka naapurilla on kalliimpi volvo.Oikeesti"

Näin juuri. Minä ajan ainakin mieluummin Mersulla kuin Volvolla. C:

No ihan oikeesti minusta on kiva tehdä ihan piruuttaankin erilailla kuin naapuri ja ihan sitä mitä itseä huvittaa ...

Lue lisää

Minä ajan hobby hallista ostetulla polkupyörällä. Ei haittaa naapureiden mersut ja volvot.
Talvella kävelen ja kuljen bussilla. En ole huomioinutkaan onko naapureilla millaisia autoja.

Juuri sitä tämä hölmölä kaipaa ja kipeesti!!!kaikkia muita maita yritetään parantaa meidän rehellisten tuloilla!! päättäjillä on paksut osakesalkut pillerifirmoissa ja sillä he ajaa tätä mädäntynyttä yhteiskuntaa syvempään tuhoon!!! juma-lauta mikä mul-ku maa osaa olla suomi/somalia!!!

oispa viä 22, jatkuu kirjoitti:

Nimenomaan vähän. Kaikki ei lasten hoitoon sovellu, ihan samalla tavalla, kun ei tarjoilijaksikaan. Kaikista ei ole kaikkeen, joten sinänsä se vaihtoehto karsiutuu siinä.
Sitten toinen mutta on että pääseekö alalle mihin pääsee. Itse hain noin 10 vuotta, sitkeästi. Kehuttiin lahjakkaaksi ja potentiaalia on, kyseltiin, miksi et ole jo siellä: siksi kun en pääse. Tein pätkätöitä, ja sitten sivussa harrastin ja yritin kehittää itseäni. En päässyt. Vaikka miten olin sitoutunut, kehitin ja yritin, olin lahjakas ja vaikka mitä, niin ovet pysyivät kiinni. Olen itse käynyt koulutuksia 9 vuotta peruskoulun jälkeen. Ei riitä.

10 vuoden aikana tein siis pätkätöitä ja väsyin pompotteluun, väheksyntään ja jatkuvaan uuden metsästykseen. Mutta ajattelin, että kyllä sen paikan voi sitten löytää sattumaltakin: ei löytynyt. Koulutusta ja kurssitustakin on. 15 vuotta nyt yhteensä olen aktiivisesti etsinyt omaa tietä.

Joten sanoisin, että aika vähän voi itse vaikuttaa, tuntuu olevan kaksi asiaa, mitkä vaikuttaa 1) säkä 2) suhteet.
Ne kenellä on kavereita ja piirit, suhteet valmiina, ne pääsee mukaan, tullaan melkein kotoota hakemaan. Sosiaalisesti taitavien ihmisten ei tarvitse edes välttämättä olla kovin lahjakkaita eikä hirveän taitavia työssään, sori vaan, mutta näin se on. Puhumattakaan että on sukusiunaus: sukulaiset tuntuu osaavan automaattisesti kaikki samat asiat, vaikkei se ole totta. Isä voi olla miten lahjakas tahansa, poika täysi huti, mutta poika otetaan isän suosituksilla.
Ja säkä. Ne loput tuntuu pääsevän sitten jollain arvalla. Tietty, piirit ja suhteet on nekin säkää.

Kyllä sitä luulee, että kaikkea voi hallita 22-vuotiaana ja on vastaus kaikkeen, moni tekee näin. Itse uskoin silloin, että kyllä se on minun hallussani: kunhan vaan teen ja sitkeästi yritän. Silloin sitä jaksoikin. Jaksoi uskoa, vaikka pettyikin. Jaksoi yrittää vaikka oli vaikeaakin. Ne ketkä kuuluu ryhmiin 1 ja 2 saa pitää illuusionsa. Me loput joudutaan toteamaan, että kannattaahan se yrittää aikansa, koska ilman sitä ei ehkä omaa edes mahdollisuuksia, mutta eipä se tässä maailmassa juuri mikään ole lopultakaan omaa valintaa eikä elämässä paljon mitään hallitse.
Lopulta nimittäin, edes niitä syntymälahjoja, lapsuuden perhettä, onnettomuuksia, ja sattumia, mitä on kasoittain, me emme saa valita. Ei sitä säkää eikä niitä suhteita. Kaikki raadit, valintatuomaristot, valmentajat ja muut, on nekin säkää, ihmisiä ja mikä sopii kenellekin.

"Good ! Fiksu nuori nainen ja ahkerakin. Tulet pärjäämään elämässäsi. "

Tämä kommentti on tarkoitettu kannustavaksi. Minulle sanottiin mm.
"Sä olet sellainen ihminen että pärjäät missä vaan!"
"Sä olet niin monilahjakas, että kyllä sä pääset ajallaan!"
"Sä olet aina niin jaksava ja iloinen, kyllä se onnikin potkaisee silloin jossain vaiheessa!"
Ja tuota samaa. Olet niin fiksu ja ahkera että tulet pärjäämään. Joo.
Mä olin fiksu, ahkera, monilahjakas ja kaiken päälle kauniskin että "missit pärjää aina" ei pidä sekään paikkaansa.
Tulos on, että teen edelleen niitä pätkätöitä, enkä toivo edes enää mitään. 15 vuotta yrittämistä. Ei vaan jaksa, mä en kestä yhtään pettymystä enää. Masennus ja pettymykset sattuu niin paljon välillä, että saan rytmihäiriöitä. Vaikka miten yrittäisin hokea että kyllä se ajallaan, niin haloo, 15 vuotta! Missä ajassa? Miten voi uskoa mihinkään, kun koko historia osoittaa, että väärin meni, turhaa on ja turpaan tulee: jos sua lyödään koko ajan nyrkillä naamaan, niin kyllä sä lopulta uskot, ettei sinne mennä.

Tänä vuonna olen tullut lopulliseen lopettamistulokseen, tehdään mitä sattuu.
Yksikään haave ei toteutunut, ei koulutushaaveet, ei ammatilliset haaveet, eikä perhehaaveet. Kaikkeen siihen piti olla tie taivasta (ja omaa asennetta & tekemistä) myöten auki. Ei ollut.

Lue lisää

Voi nuo pätkätyöt ottaa nuinkin...

Itse en voisi kuvitella ryhtyväni mihinkään pidempään työsuhteeseen. Olen vain niin menevä persoona! Voisit sinäkin ottaa nuo pätkätyöt vaikka ihan vain kokemuksena :).

täällä hyvä huudella sellasten nössöjen joilla koti vanhemmat sukulaiset rahaa ymymym .. itse kasvanut lastenkodissa EI vanhempia ei rikasta sukua "tukemassa ja silittämässä päätä kun kipeää tekee" juu kaikilla ei kaikkea kaikki ei voi kaikkea .. itse tietämättömyyttäni pilasin luottotiedot joten turhaan toihin kun palkkaa en saa kun kaikki ulosottoon !!!!!! haloo ottakaa selvää enne kun huutelette !

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

Oot ihan oikeessa!!!!

Mulla on ollu kaikki mielenterveyden häiriöt ihan anoreksiasta masennukseen ja tiiän, että se ei ole koskaan nuoren vika. Jotenkin näille häirikkönuorille opetetaan, että mistään ei tule ottaa vastuuta.

Nyt asun sossun maksamassa kämpässä, mutta syy on se, että omassa kodissani ei voi elää! Teen kyllä töitä aina kun pystyn ja haluan saada työpaikan niin pian kuin mahdollista! Mutta karmea totuus on, että ei tässä maailmassa saa töitä, muulla ku suhteilla, tai sillä, että jo ennestään on liikaa rahaa.

Näin se vaan on!

somppu---- kirjoitti:

No kun pitää olla rikas, hoikka, hyvännäköinen ja vaikka mitä. Ihmiset ei enää oikeesti tiedä mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeetä. Elämästä pitää nauttia ja ottaa RENNOSTI eikä kerätä jatkuvastia turhia paineita. Ei se haittaa vaikka naapurilla on kalliimpi volvo.Oikeesti

Lue lisää

Totta ja kun masentuu, niin sekin katsotaan ulkokuoresta....(oletpas siisti - et voi olla masentunut)...Tuoko on ammattitaitoa ammattilaiselta?

maailma muuttunu kirjoitti:

Kukkahattutätiyhteiskunta ei pidä enää nuorille kuria. Olen itsekin (16-v) nuori, ja mun mielestä pitäs nimenomaan olla enemmän kuria. Suurin osa mun luokast vaan hilluu koneella tai torilla joka päivä ja viikonloppusin juodaan. Ei oo enää tahtoa pitää tästä yhteiskunnasta huolta. Ei kiinnosta politiikka, ei kiinnosta mikään muu paitsi tytöt/pojat ja alkoholi. Toki mä yleistän, mut aika suuri osa on tälläsii.

Mut masennuksest puheen ollen, oon itekin ollu masentunu, mutta SE EI OO SAIRAUS. Masennus on vaan kasa pahoja tunteita. Niistä pääsin eroon harrastamalla mieluista, kuuntelemalla mielimusaa ja muutenkin OLEMALLA POSITIIVINEN. Lääketeollisuus vaan kusettaa porukoita. NE TEKEE MUUTENKIN RAHAA IHMISTEN TERVEYDEN KUSTANNUKSELLA.

Mä haluaisin elää 50-90-luvut..ei tätä 2000-lukua. Kaikki koneellistuu ja porukka muuttuu uusavuttomaks..

ja joo, en kirjoita yleiskieltä..tässä voisin näyttää kyllä nuorisomentaliteettia: haista vittu jos oot kauhuissas että en käytä yleiskieltä

Lue lisää

Hei sinä 16-vuotias..on tosi hyvä, että pääsit "masennuksesta" eroon :)
Mutta niinhän se on, että nuoruusiässä masennusoireita tulee..kroppa ja mieli joutuu isoon kehitysvaiheeseen. On normaalia tuntea masennusoireita.
Mutta niinkuin sanoit, ei se ole sairaus. Ainakaan siis sinun tapauksessa. :)
Ja hyvä niin.

Masennusoireita tulee valtaosalla väestöstä jossain vaiheessa elämää, mutta kaikille se ei muutu sairaudeksi. Eli kroonistu. Tulee pitkäaikaiseksi. Jolloi tarvitaan ammattiapua.

Olet sen verran nuori, että et vielä näistä asioista tiedä..ja toivoisin ettei sinusta kasvaisi sellaista, joka luulee tietävänsä asioita(vaikkei oikeasti tiedä..koko totuutta ainakaan). Ei millään pahalla siis.
Mutta hyvää jatkoa sulle :)

T. Entinen masentunut teini 90-luvulta. Joka sai apua ja tukea sairauteensa silloin.

Eiköhän monilla se masennuksen syy, tai ainakin osasyy ole se, että mielekkäitä töitä ei ole tarjolla eikä koulutukseenkaan pääse. Onko se nyt ihme jos masentuu, kun yhteiskunta sulkee nuoren pois piiristään, evää mahdollisuudet rakentaa hyvä elämä. Voin vain kuvitella nuoren epätoivon, enkä ihmettele yhtään näitä lukuja. *askaduuni tuskin auttaa tuollaisessa tilanteessa, ei sellainen motivoi vaan masentaa entisestään.

oispa viä 22, jatkuu kirjoitti:

Nimenomaan vähän. Kaikki ei lasten hoitoon sovellu, ihan samalla tavalla, kun ei tarjoilijaksikaan. Kaikista ei ole kaikkeen, joten sinänsä se vaihtoehto karsiutuu siinä.
Sitten toinen mutta on että pääseekö alalle mihin pääsee. Itse hain noin 10 vuotta, sitkeästi. Kehuttiin lahjakkaaksi ja potentiaalia on, kyseltiin, miksi et ole jo siellä: siksi kun en pääse. Tein pätkätöitä, ja sitten sivussa harrastin ja yritin kehittää itseäni. En päässyt. Vaikka miten olin sitoutunut, kehitin ja yritin, olin lahjakas ja vaikka mitä, niin ovet pysyivät kiinni. Olen itse käynyt koulutuksia 9 vuotta peruskoulun jälkeen. Ei riitä.

10 vuoden aikana tein siis pätkätöitä ja väsyin pompotteluun, väheksyntään ja jatkuvaan uuden metsästykseen. Mutta ajattelin, että kyllä sen paikan voi sitten löytää sattumaltakin: ei löytynyt. Koulutusta ja kurssitustakin on. 15 vuotta nyt yhteensä olen aktiivisesti etsinyt omaa tietä.

Joten sanoisin, että aika vähän voi itse vaikuttaa, tuntuu olevan kaksi asiaa, mitkä vaikuttaa 1) säkä 2) suhteet.
Ne kenellä on kavereita ja piirit, suhteet valmiina, ne pääsee mukaan, tullaan melkein kotoota hakemaan. Sosiaalisesti taitavien ihmisten ei tarvitse edes välttämättä olla kovin lahjakkaita eikä hirveän taitavia työssään, sori vaan, mutta näin se on. Puhumattakaan että on sukusiunaus: sukulaiset tuntuu osaavan automaattisesti kaikki samat asiat, vaikkei se ole totta. Isä voi olla miten lahjakas tahansa, poika täysi huti, mutta poika otetaan isän suosituksilla.
Ja säkä. Ne loput tuntuu pääsevän sitten jollain arvalla. Tietty, piirit ja suhteet on nekin säkää.

Kyllä sitä luulee, että kaikkea voi hallita 22-vuotiaana ja on vastaus kaikkeen, moni tekee näin. Itse uskoin silloin, että kyllä se on minun hallussani: kunhan vaan teen ja sitkeästi yritän. Silloin sitä jaksoikin. Jaksoi uskoa, vaikka pettyikin. Jaksoi yrittää vaikka oli vaikeaakin. Ne ketkä kuuluu ryhmiin 1 ja 2 saa pitää illuusionsa. Me loput joudutaan toteamaan, että kannattaahan se yrittää aikansa, koska ilman sitä ei ehkä omaa edes mahdollisuuksia, mutta eipä se tässä maailmassa juuri mikään ole lopultakaan omaa valintaa eikä elämässä paljon mitään hallitse.
Lopulta nimittäin, edes niitä syntymälahjoja, lapsuuden perhettä, onnettomuuksia, ja sattumia, mitä on kasoittain, me emme saa valita. Ei sitä säkää eikä niitä suhteita. Kaikki raadit, valintatuomaristot, valmentajat ja muut, on nekin säkää, ihmisiä ja mikä sopii kenellekin.

"Good ! Fiksu nuori nainen ja ahkerakin. Tulet pärjäämään elämässäsi. "

Tämä kommentti on tarkoitettu kannustavaksi. Minulle sanottiin mm.
"Sä olet sellainen ihminen että pärjäät missä vaan!"
"Sä olet niin monilahjakas, että kyllä sä pääset ajallaan!"
"Sä olet aina niin jaksava ja iloinen, kyllä se onnikin potkaisee silloin jossain vaiheessa!"
Ja tuota samaa. Olet niin fiksu ja ahkera että tulet pärjäämään. Joo.
Mä olin fiksu, ahkera, monilahjakas ja kaiken päälle kauniskin että "missit pärjää aina" ei pidä sekään paikkaansa.
Tulos on, että teen edelleen niitä pätkätöitä, enkä toivo edes enää mitään. 15 vuotta yrittämistä. Ei vaan jaksa, mä en kestä yhtään pettymystä enää. Masennus ja pettymykset sattuu niin paljon välillä, että saan rytmihäiriöitä. Vaikka miten yrittäisin hokea että kyllä se ajallaan, niin haloo, 15 vuotta! Missä ajassa? Miten voi uskoa mihinkään, kun koko historia osoittaa, että väärin meni, turhaa on ja turpaan tulee: jos sua lyödään koko ajan nyrkillä naamaan, niin kyllä sä lopulta uskot, ettei sinne mennä.

Tänä vuonna olen tullut lopulliseen lopettamistulokseen, tehdään mitä sattuu.
Yksikään haave ei toteutunut, ei koulutushaaveet, ei ammatilliset haaveet, eikä perhehaaveet. Kaikkeen siihen piti olla tie taivasta (ja omaa asennetta & tekemistä) myöten auki. Ei ollut.

Lue lisää

Musta tuntuu ihan samalta, vaikka en olekaan 15 vuotta alalle yrittänyt, vaan olen jokin aika sitten vasta valmistunut. Olen todennut aivan saman, töitä ei saa kuin suhteilla tai hyvällä tuurilla. On kuitenkin jotenkin helpottavaa tietää, että joku muukin on / on ollut samassa tilanteessa. Pohdin alan vaihtoa, koska töitä ei vain tunnu löytyvän. Opiskelijana kituuttaminen ei yhtään enää huvittaisi, mutta onko minulla vaihtoehtoa? Jään työttömänä täysin yhteiskunnan ulkopuolelle, opiskelijana sentään on jotain elämää. Ja edes pieni toive paremmasta huomisesta.

väsynyt minäkin kirjoitti:

Myös nuoret ovat vastuussa omista tekemisistään. Ei voi vanhempia alkaa syyttämään kaikesta. Nykynuoriso on laiskaa. Siis eivät kaikki, mutta "selkäkipuiset", "masentuneet" , tai muuten "ei jaksanut lähteä töihin" jne jäävät laiskuuttaan päivärahalle tai yrittävät hommata työeläkettä. Minulla on töissä ollut nuoria, jotka eivät tule aamulla aikoinaan töihin, kun tuli valvottua ja pitää nukkua. Jos patistelee töihin, hommataan sairasloma, jossa lukee "työperäinen tressi" tms. Peräänkuuluttasin kyllä niitä sairasloman antajien etiikkaa, siis lääkäreiden, miten tutkivat onko ihminen laiska vai oikeasti masentunut. Nuorille ei ole kasvanut työssä käymisen moraalia. Kaikki sysätään vain yhteiskunnan vastuulle. Pitäsi muistaa, että verotuloista kerätään yhteiskunnassa heikompiosasille jaettavat rahat, kuten muuhunkin, esim. koulutukseen, terveydenhoitoon, jne. Kyllähän eläkkeistäkin maksetaan veroa, mutta kuka tekee työt?

Lue lisää

Olisiko peiliin katsomisen paikka? Olen ollut töissä eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa, ja hyvässä työyhteisössä, jossa johtaminen pelaa, työn vaatimukset ovat kohdallaan ja ilmapiiri hyvä, ei näytä turhia sairas- ym. poissaoloja kovin paljon olevan (jos ei nyt jotain satunnaista "maanantaisairastajaa" lasketa). Sen sijaan ns. "suolakaivoksissa", jossa (pikku)pomolla on johtajan taidot aivan hukassa, työntekijöiltä vaaditaan aina vain enemmän ja nopeammin ja työntekijät kyräilevät toisiaan ja juoruavat selän takana, näissä työpaikoissa on erityisesti noita masennuksesta jne. johtuvia sairaspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuus on selvästi suurempi kuin hyvissä työyhteisöissä. Näin se vain on, ihminen ei ole kone, vaan parhaat tulokset saadaan, kun työntekijä voi hyvin ja on motivoitunut työhönsä. Peräänkuuluttaisin kyllä työnantajan etiikkaa, jos tollaisia sairaspoissaoloja on paljon.

Ja noista selkäkivuista... Olen vielä melko nuori, alle 30, ja minulla meni selkä aivan totaalisesti jumiin tossa pari viikkoa sitten, ja aivan yllättäen, kivuilta ei voinut istua, ei montaakaan askelta kävellä, ei kumartua jne. Epäilin itse liikaa istumista, mutta tiedä sitten, mistä se oikeasti johtui. Lähisuvussa on myöskin muutamia selkäkipuisia, joten voin sanoa, että selkäkivut ovat kyllä erittäin pätevä syy olla sairaslomalla! Siinäkin voi työnantaja katsoa peiliin ja kutsua asiantuntijan tarkastamaan työpisteiden ergonomian, jos työntekijöitä alkaa jäädä selkäkipujen takia sairastamaan.

Armeijasta oikein hyvä esimerkki,sinne ni oppii kyllä

kyllä se vähän laittaa masentamaan kun elää pitäisi ja töitä ei saa... että joo, töihin vaan pakkokeinoin jos olois niitä töitä saatavilla.. urpå...

Niinpä niin!!!!! kirjoitti:

Tämähän mielipide sopii tähän hyvin jatkoksi.



http://keskustelu.suomi24.fi/node/10148523

Lue lisää

Niin, ja miten on mahdollista että nuori pääsee eläkkeelle masennuksen vuoksi? Kela ei hyväksy masennusta syyksi 56 vuotiaallekaan. Ehkä oikea syy on jossain muualla.

oispa viä 22, jatkuu kirjoitti:

Nimenomaan vähän. Kaikki ei lasten hoitoon sovellu, ihan samalla tavalla, kun ei tarjoilijaksikaan. Kaikista ei ole kaikkeen, joten sinänsä se vaihtoehto karsiutuu siinä.
Sitten toinen mutta on että pääseekö alalle mihin pääsee. Itse hain noin 10 vuotta, sitkeästi. Kehuttiin lahjakkaaksi ja potentiaalia on, kyseltiin, miksi et ole jo siellä: siksi kun en pääse. Tein pätkätöitä, ja sitten sivussa harrastin ja yritin kehittää itseäni. En päässyt. Vaikka miten olin sitoutunut, kehitin ja yritin, olin lahjakas ja vaikka mitä, niin ovet pysyivät kiinni. Olen itse käynyt koulutuksia 9 vuotta peruskoulun jälkeen. Ei riitä.

10 vuoden aikana tein siis pätkätöitä ja väsyin pompotteluun, väheksyntään ja jatkuvaan uuden metsästykseen. Mutta ajattelin, että kyllä sen paikan voi sitten löytää sattumaltakin: ei löytynyt. Koulutusta ja kurssitustakin on. 15 vuotta nyt yhteensä olen aktiivisesti etsinyt omaa tietä.

Joten sanoisin, että aika vähän voi itse vaikuttaa, tuntuu olevan kaksi asiaa, mitkä vaikuttaa 1) säkä 2) suhteet.
Ne kenellä on kavereita ja piirit, suhteet valmiina, ne pääsee mukaan, tullaan melkein kotoota hakemaan. Sosiaalisesti taitavien ihmisten ei tarvitse edes välttämättä olla kovin lahjakkaita eikä hirveän taitavia työssään, sori vaan, mutta näin se on. Puhumattakaan että on sukusiunaus: sukulaiset tuntuu osaavan automaattisesti kaikki samat asiat, vaikkei se ole totta. Isä voi olla miten lahjakas tahansa, poika täysi huti, mutta poika otetaan isän suosituksilla.
Ja säkä. Ne loput tuntuu pääsevän sitten jollain arvalla. Tietty, piirit ja suhteet on nekin säkää.

Kyllä sitä luulee, että kaikkea voi hallita 22-vuotiaana ja on vastaus kaikkeen, moni tekee näin. Itse uskoin silloin, että kyllä se on minun hallussani: kunhan vaan teen ja sitkeästi yritän. Silloin sitä jaksoikin. Jaksoi uskoa, vaikka pettyikin. Jaksoi yrittää vaikka oli vaikeaakin. Ne ketkä kuuluu ryhmiin 1 ja 2 saa pitää illuusionsa. Me loput joudutaan toteamaan, että kannattaahan se yrittää aikansa, koska ilman sitä ei ehkä omaa edes mahdollisuuksia, mutta eipä se tässä maailmassa juuri mikään ole lopultakaan omaa valintaa eikä elämässä paljon mitään hallitse.
Lopulta nimittäin, edes niitä syntymälahjoja, lapsuuden perhettä, onnettomuuksia, ja sattumia, mitä on kasoittain, me emme saa valita. Ei sitä säkää eikä niitä suhteita. Kaikki raadit, valintatuomaristot, valmentajat ja muut, on nekin säkää, ihmisiä ja mikä sopii kenellekin.

"Good ! Fiksu nuori nainen ja ahkerakin. Tulet pärjäämään elämässäsi. "

Tämä kommentti on tarkoitettu kannustavaksi. Minulle sanottiin mm.
"Sä olet sellainen ihminen että pärjäät missä vaan!"
"Sä olet niin monilahjakas, että kyllä sä pääset ajallaan!"
"Sä olet aina niin jaksava ja iloinen, kyllä se onnikin potkaisee silloin jossain vaiheessa!"
Ja tuota samaa. Olet niin fiksu ja ahkera että tulet pärjäämään. Joo.
Mä olin fiksu, ahkera, monilahjakas ja kaiken päälle kauniskin että "missit pärjää aina" ei pidä sekään paikkaansa.
Tulos on, että teen edelleen niitä pätkätöitä, enkä toivo edes enää mitään. 15 vuotta yrittämistä. Ei vaan jaksa, mä en kestä yhtään pettymystä enää. Masennus ja pettymykset sattuu niin paljon välillä, että saan rytmihäiriöitä. Vaikka miten yrittäisin hokea että kyllä se ajallaan, niin haloo, 15 vuotta! Missä ajassa? Miten voi uskoa mihinkään, kun koko historia osoittaa, että väärin meni, turhaa on ja turpaan tulee: jos sua lyödään koko ajan nyrkillä naamaan, niin kyllä sä lopulta uskot, ettei sinne mennä.

Tänä vuonna olen tullut lopulliseen lopettamistulokseen, tehdään mitä sattuu.
Yksikään haave ei toteutunut, ei koulutushaaveet, ei ammatilliset haaveet, eikä perhehaaveet. Kaikkeen siihen piti olla tie taivasta (ja omaa asennetta & tekemistä) myöten auki. Ei ollut.

Lue lisää

minullakaan yksikään haave toteutunut. Kokemus on silti tuonut varmuutta ja kovaakin kovemman pään, että ei haittaa vaikka joku soittaa suuta. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Itse sen tietää, mikä on oikein ja mikä väärin, mikä kannattaa ja mikä ei. Jos joku tylyttää, tylytän takaisin mutta samalla annan rakentavaa kritiikkiä.
Rahan perään en juokse, mutta pakkohan se on itsensä elättää. Pätkätyö on pyllystä, mutta toisaalta vapaa-aika on suurin etu. Mitä enemmän omaa vapaata, sitä parempi.
En ole koskaan ollut hikipinko enkä koskaan tule olemaan, sillä olen käytännön ihminen. Laskelmoinnin saa yritykset hoitaa ihan itse. Minä olen vain työntekijä. Hyvää palautetta on tullut työnteosta.Vastuu henkilöksi en mielelläni ryhdy, sillä onhan se kivampaa olla pelkkä duunari ja jättää päivän päätteeksi työt , eikä raahata niitä mukanaan kotiin x)
Perheestä en edes haaveile. On vaikeaa löytää hyvää miestä. Maapallon tulevaisuus on todella huono, niin taloudellisesti kuin luonnon häviämisen kannalta. Elän omien vakaumuksieni mukaan (yritän säästää luontoa valinnoilla) mutta kuitenkin nautin edelleen täysin rinnoin leppoisasta elämäntyylistä ja omista pienistä harrastuksista. Ja nukun niin paljon kuin mahdollista........ Stressatkoon muut itsensä henkihieveriin jos on niin kivvvvaaaa.

Kai sinä, vanhojen aikojen haikailija, tajuat, kun vähän mietit, että ei se ole nuorten vika, kun kahjot ja/tai "tuulella käyvät" vanhemmat sekä sosiaalikoneisto hermomyrkkyvyörytyksineen tuhoavat nuorison. Olen alan asiantuntija enkä pelkää sanoa, että lääketeollisuus ei ole vain bisnes, vaan väline, jolla "zombiutetaan" paras osa kansasta. Voin kertoa sinulle, että kasaarit(nk. juutalaiset l. valejuutalaiset), jotka omistavat niin lääketeollisuuden kuin myös "feikin" rahateollisuuden, haluavat RAHAT JA HENGEN. Vanha ryöstöperiaate "rahat tai henki" ei heille riitä. Heidän tähtäimenään on Uusi Maailmanjärjestys l. globalismi, joka edelleen johdettuna on yhtä kuin globaali kommunismi l. maailman kommunismi. Antaisin vaikka maani ja taloni, jos olisin väärässä. Ilahtuisin pilviin helpotuksesta. Mutta valitettavasti todistemateriaalin valossa olen oikeassa, eikä se ole mukavaa.

Suurin osa aikuisesta Suomen väestöstä on varmasti kanssasi samaa mieltä siitä, että yhä suurempi osa nuorisosta on entistä röyhkeempää ja heidän parissaan esiintyy valtavasti kaikki mulle nyt heti ajattelua. Ja kun kaikki ei tapahdukkaan heti ja pitäisi tehdä paljon töitä, eivät he voi ymmärtää moista.

Tätä ajattelutapaa ja sen ylesitymistä on ruokkinut mm Suomen länsimaalaistuminen, yhteisöllisyyden kuoleminen ja työelämän vaativuuden kasvun aiheuttaman vanhempien väsymys yhdessä.

Se mikä on suorastaan idioottimaista sinulta, on sanoa ettei masennus ole sairaus vaan jokin nimike jonka lääketeollisuus on keksinyt.

Oma läheiseni on todettu sairastavan keskivaikeaa masennusta ja voin sanoa että sairaus on todellinen eikä mitään potaskaa toisin kuin sinun mielipiteesi asiasta.

MASENNUS ON SAIRAUS, eikä mikään keksitty juttu. Juuri sinun kaltaistesi ihmisten vuoksi masentuneet ihmiset eivät saa tarpeeksi nopeasti hoitoa kun ette edes halua myöntää koko sairauden olemassaoloa.

Väitteesi on tältä osin vähän sama kuin se, että Jenkeissä jotkut rebublikaanit väittävät vieläkin, että ilmastomuutos on valetta. Naurettavaa kirjoitusta sinulta.

armeija opettaa kirjoitti:

Armeijasta oikein hyvä esimerkki,sinne ni oppii kyllä

Eihän nämä uusavuttomat nykylaiskimukset mene edes armeijaan, koska heillä on mottona joka asiassa mennä aina siitä mistä aita on matalin.

zirkonium kirjoitti:

Kai sinä, vanhojen aikojen haikailija, tajuat, kun vähän mietit, että ei se ole nuorten vika, kun kahjot ja/tai "tuulella käyvät" vanhemmat sekä sosiaalikoneisto hermomyrkkyvyörytyksineen tuhoavat nuorison. Olen alan asiantuntija enkä pelkää sanoa, että lääketeollisuus ei ole vain bisnes, vaan väline, jolla "zombiutetaan" paras osa kansasta. Voin kertoa sinulle, että kasaarit(nk. juutalaiset l. valejuutalaiset), jotka omistavat niin lääketeollisuuden kuin myös "feikin" rahateollisuuden, haluavat RAHAT JA HENGEN. Vanha ryöstöperiaate "rahat tai henki" ei heille riitä. Heidän tähtäimenään on Uusi Maailmanjärjestys l. globalismi, joka edelleen johdettuna on yhtä kuin globaali kommunismi l. maailman kommunismi. Antaisin vaikka maani ja taloni, jos olisin väärässä. Ilahtuisin pilviin helpotuksesta. Mutta valitettavasti todistemateriaalin valossa olen oikeassa, eikä se ole mukavaa.

Lue lisää

Oon Zirkoniumin kanssa samaa mieltä! Siitä uupuu vaan Kasaarien (Hollywood mafia ja Media ( Lehdet) Samaten....Sitten Vielä Moraalin löysytys tyyliin homot on Ok ja Lesbot....! Ainahan niitä on ollut mutta tänään tuli Aamusydämmellä tai vastaavalla Homojuttu ja TV:stä L-Koodi Lesbo Leffa...????? Samoin koko Media Sexistäminen....En kuulu Kirkkoon enkä s3en Korkeampaa moraaalia Prkl omaa...

Poikkis_eläkkeellä kirjoitti:

Vastasin siis nimerkille "?11?", enkä edelliselle kirjoittajalle, mikäli jollekin jäi epäselväksi!

Niin ja nimimerkille "Väsynyt minäkin" tiedoksi, että mielenterveyden ongelmia ei voi tuosta vaan keksiä! Ammattilaiset ne siellä lääkärissäkin arvelee, eikä noita diagnooseja ihan noin vaan saa!

Hyvänä esimerkkinä oma poikaystävä, jolla ei ole ammattia eikä muuta koulua käytynä kuin peruskoulu, sillä on sairastunut jo murrosiässä masennukseen (siis jo 10 vuotta sairastanut!). On eläkkeellä ja HALUAA PÄÄSTÄ TÖIHIN eli mistään työmoraalin puutteesta ei todellakaan ole kyse (eikä mikään pikkuriikkinen eläke kyllä ketään muutenkaan houkuttele, kun sillä ei elä!). Ei pysty käymään töissä kun nukkuu jo pelkkien lääkkeiden takia järjettömiä määriä päivässä eikä pysty heräämään herätyskelloon jne.!

Btw, poikaystävä kommentoi tuota uutista sillä, että noi tilastot päivittäin eläkkeelle jääneistä nuorista saadaan varmaan siinä, että noita eläkkeitä hakevat samat nuoret aina uudelleen ja uudelleen kun ovat määräaikaisia.

Lue lisää

Voimia Sinulle! Älä jätä, äläkä savusta kotoa poikaystävääsi, kun hän ei ilmeisestikään ole päihdeongelmainen, väkivaltainen, eikä pettäjä. Minut savusti ex-vaimo kotoa pihalle lapsen ollessa alle 1½-vuotias. Olin vuosia kärsinyt masennuksesta ja hakenut sekä lääkehoitoa että terapiaa, mutten tehnyt mitään pahaa. Terapiassa on toki syytä käydä, jos sitä saa tai muuten on varaa, eikä vain syödä lääkkeitä. Se, jos toisen savustaa pihalle, on kuitenkin varmin tapa heivata hänet muutenkin elämässä laidan yli. Poikaystäväsi asiat olisivat vielä pahemmin, jollei hän saisi Sinulta rakkautta ja hellyyttä. Nostan Sinulle lakkia, ja toivon, että maassamme olisi paljon Sinun kaltaisiasi nuorianaisia. Jumalan Siunausta teille!

Militantti Antti kirjoitti:

Nuoret on nykyään paljon heikompaa tekoa kuin me 60- luvun nuoret! Niillä pettää hermo pienimmästäkin syystä. Kaikki saadaan liian helpolla. Sitten, kun tulee vähänkin vastoinkäymisiä, masennutaan tms. Kouluikäisten ei sitä paitsi pitäisi juoda ollenkaan noita energiajuomia! Niissä on piristäviä aineita, ja kun juodaan purkkikaupalla päivässä, niin käyttäytyvät ihan sekopäisesti. Suurin osa toki nuorisosta on kunnollista ja pärjäävät elämässä, mutta yhä suuremmasta osasta tulee luusereita, kun niitä vaan paijataan eikä laiteta selkä seinää vasten koskaan! Yhteiskunta rappeutuu sadassa vuodessa tällä menolla! Luonnon lait määräävät sitten millainen tulee uudesta yhteiskunnasta. Heikot sortuu elon tiellä, si sille voi kukaan mitään! Niin on aina ollut, nykyisin vaan niitä heikkoja ja luusereita hyysätään viimeiseen saakka! Evoluutio karsii heikot ja yhteiskuntaan sopimattomat.

Lue lisää

Valitettavasti asiat eivät ole enää niin yksinkertaiset kuin 60-luvun nuorilla. Ihmiset ovat täysin samanlaisia kuin silloinkin, mutta ympäristö muuttuu. Nykyään kun se "sahalle töihin, koska isäkin on siellä töissä" -mentaliteetti ei takaa edes perustoimeentuloa. Ehkä se evoluutio karsii heikot ja yhteiskuntaan sopimattomat mutta fiksuimmat ja vahvimmat älyää hypätä itse pois kelkasta. Tervemenoa vaan, äyskäri ei riitä kun laiva uppoaa.

kokenut sen kovankau kirjoitti:

täällä hyvä huudella sellasten nössöjen joilla koti vanhemmat sukulaiset rahaa ymymym .. itse kasvanut lastenkodissa EI vanhempia ei rikasta sukua "tukemassa ja silittämässä päätä kun kipeää tekee" juu kaikilla ei kaikkea kaikki ei voi kaikkea .. itse tietämättömyyttäni pilasin luottotiedot joten turhaan toihin kun palkkaa en saa kun kaikki ulosottoon !!!!!! haloo ottakaa selvää enne kun huutelette !

Lue lisää

Suomessa palkasta ei saa ulosmitata kuin 1/3 osan ja muu pitää jäädä henkilölle itelleen vaikka olisi mitä ulosotossa koska on ne niin sanotut suojaosuudet mitä henkilölle pitää jäädä elämiseen ja ota yhteyttä velkojaan ja tee sopimus maksuista ja siitä pidät kiinni niin pääset helpommalla.

Työnantajan vastuu? kirjoitti:

Olisiko peiliin katsomisen paikka? Olen ollut töissä eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa, ja hyvässä työyhteisössä, jossa johtaminen pelaa, työn vaatimukset ovat kohdallaan ja ilmapiiri hyvä, ei näytä turhia sairas- ym. poissaoloja kovin paljon olevan (jos ei nyt jotain satunnaista "maanantaisairastajaa" lasketa). Sen sijaan ns. "suolakaivoksissa", jossa (pikku)pomolla on johtajan taidot aivan hukassa, työntekijöiltä vaaditaan aina vain enemmän ja nopeammin ja työntekijät kyräilevät toisiaan ja juoruavat selän takana, näissä työpaikoissa on erityisesti noita masennuksesta jne. johtuvia sairaspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuus on selvästi suurempi kuin hyvissä työyhteisöissä. Näin se vain on, ihminen ei ole kone, vaan parhaat tulokset saadaan, kun työntekijä voi hyvin ja on motivoitunut työhönsä. Peräänkuuluttaisin kyllä työnantajan etiikkaa, jos tollaisia sairaspoissaoloja on paljon.

Ja noista selkäkivuista... Olen vielä melko nuori, alle 30, ja minulla meni selkä aivan totaalisesti jumiin tossa pari viikkoa sitten, ja aivan yllättäen, kivuilta ei voinut istua, ei montaakaan askelta kävellä, ei kumartua jne. Epäilin itse liikaa istumista, mutta tiedä sitten, mistä se oikeasti johtui. Lähisuvussa on myöskin muutamia selkäkipuisia, joten voin sanoa, että selkäkivut ovat kyllä erittäin pätevä syy olla sairaslomalla! Siinäkin voi työnantaja katsoa peiliin ja kutsua asiantuntijan tarkastamaan työpisteiden ergonomian, jos työntekijöitä alkaa jäädä selkäkipujen takia sairastamaan.

Lue lisää

Ei muuta kun manipulaatioon selän takia eli kiropraktikolle tai jollekkin muulle niin ottavat nikamalukot auki ja selkä töimii sen jälkeen.

Johan nuo 'pakkotyö' sekä kuolemanvakavat leikkiopiskelupakot ovat voimassa. Luuleekos kunnioitettu vanhempi polvi, että nuoriso hirveästi tykkää olla molo poskessa/ahterissa? Luuleekos vanhempi polvi säästyvänsä nuorempiensa palautteelta tulevaisuudessa. Niinhän he kaikkialla muuallakin luulevat.

Onhan siinä perääkin, kun lukee mielialalääkkeiden sivuvaikutuksista
niin eipä tarvitse ihmetellä.. sitten ovat nämä oikeasti siihen SAIRAUTEEN
sairastuneet jonkun muun esim. vaikean tuki-ja liikuntaelinsairauden siivittämänä. Nimittäin pitkäaikainen kipu laukaisee aivoissa singnaaleja
jotka aiheuttavat PYSYVIÄ muutoksia johtaen näinollen vähintään keski-
vaikeaan masennustilaan, kuitenkin usein ne ovatkin suurimmalta osin
vaikea asteisia, johon minkäälainen lääkehoito tänäpäivänä ei pysty niitä
poistamaan. Sitten on nämä ns.burnout tapaukset, joista useimmiten
ihminen parantuu vuosien terapia käyntien ja sopivan lääkityksen ansiosta.
Masentuneelle on turha sanoa, että ota nyt kuule niskasta ittees kiinni jne.
Ihmiset! Lukekaa asioista ennenkuin kommentoitte asiaa, josta teillä ei ole
minkäänlaista kokemusta!

Työnantajan vastuu? kirjoitti:

Olisiko peiliin katsomisen paikka? Olen ollut töissä eri aloilla ja erilaisissa työpaikoissa, ja hyvässä työyhteisössä, jossa johtaminen pelaa, työn vaatimukset ovat kohdallaan ja ilmapiiri hyvä, ei näytä turhia sairas- ym. poissaoloja kovin paljon olevan (jos ei nyt jotain satunnaista "maanantaisairastajaa" lasketa). Sen sijaan ns. "suolakaivoksissa", jossa (pikku)pomolla on johtajan taidot aivan hukassa, työntekijöiltä vaaditaan aina vain enemmän ja nopeammin ja työntekijät kyräilevät toisiaan ja juoruavat selän takana, näissä työpaikoissa on erityisesti noita masennuksesta jne. johtuvia sairaspoissaoloja ja työntekijöiden vaihtuvuus on selvästi suurempi kuin hyvissä työyhteisöissä. Näin se vain on, ihminen ei ole kone, vaan parhaat tulokset saadaan, kun työntekijä voi hyvin ja on motivoitunut työhönsä. Peräänkuuluttaisin kyllä työnantajan etiikkaa, jos tollaisia sairaspoissaoloja on paljon.

Ja noista selkäkivuista... Olen vielä melko nuori, alle 30, ja minulla meni selkä aivan totaalisesti jumiin tossa pari viikkoa sitten, ja aivan yllättäen, kivuilta ei voinut istua, ei montaakaan askelta kävellä, ei kumartua jne. Epäilin itse liikaa istumista, mutta tiedä sitten, mistä se oikeasti johtui. Lähisuvussa on myöskin muutamia selkäkipuisia, joten voin sanoa, että selkäkivut ovat kyllä erittäin pätevä syy olla sairaslomalla! Siinäkin voi työnantaja katsoa peiliin ja kutsua asiantuntijan tarkastamaan työpisteiden ergonomian, jos työntekijöitä alkaa jäädä selkäkipujen takia sairastamaan.

Lue lisää

Homman nimi on se kun ihminen menettää jotain itsestään, terveyden jota
ei enää takaisin saa, niin eri sairausista johtuvat kivut aikaansaavat sen
masennuksen eli turha on jonkun jauhaa, ettei masennusta ei ole olemassa!
Ihminen on tyhmä eläin, ettei se usko ennekuin se osuu omaan nilkaan.
Masennus/kivut/unettomuus kulkevat käsi kädessä ja ne kivut eivät ole
mitään "tavallisia" pikkukipuja vaan hermoperäisiä.

;:;:; kirjoitti:

Käytät nimenomaan yleiskieltä. Tarkoitin varmaan ettet käytä kirjakieltä...

Ja kyllä masennus voi olla myös ihan oikea sairaus pahimmillaan. Sun oma masennusjaksosi ei sitten ole ollut kuin lievää, jos et mitään siitä täydellisesti elämän lamauttavasta helvetistä tiedä.

Olen samaa mieltä kanssanne tuosta ylilääkitsemisestä, mutta kun masennus kroonistuu, niin se nimenomaan on sairaus. Mielenterveydellinen häiriö.

Lue lisää

"Käytät nimenomaan yleiskieltä. Tarkoitin varmaan ettet käytä kirjakieltä..."

Yleiskieli ja kirjakieli ovat sama asia.

Ihmiset ottavat mallia kaiken maailman tv-sarjoista kuten Sinkkuelämistä ja Linkkuelämistä, jossa kumppania vaihdetaan kuin sukkia. Pienen himotuksen vuoksi vaihdetaan kumppania, viis muista. Nyky-yhteiskunnassa on helpompaa erota.

Koti on lapsen kasvualusta ja malli minkä sieltä saa kantaa hedelmää koko elämän.
Suomi on tunneköyhä maa, vaikka koneita ja vempeleitä osataan tehdä,
ei toiselle osata sanoa, OLET RAKAS ! Ja ihana ihminen juuri tuollaisena kuin olet.
Itse huomasin työssäni, kun kehuin vaikka jtk. miestä jst. miten hyvä mieli hänelle tuli.
Tai sanoin jlk. lapselle, ompa sulla kiva mekko, suu kääntyi heti hymyyn..

Huonot sanat satuttavat, hyvät ilahduttavat.

Ollaan ihmisiä toisillemme ! Lapsi on lapsi vain

Kerran.. kirjoitti:

Koti on lapsen kasvualusta ja malli minkä sieltä saa kantaa hedelmää koko elämän.
Suomi on tunneköyhä maa, vaikka koneita ja vempeleitä osataan tehdä,
ei toiselle osata sanoa, OLET RAKAS ! Ja ihana ihminen juuri tuollaisena kuin olet.
Itse huomasin työssäni, kun kehuin vaikka jtk. miestä jst. miten hyvä mieli hänelle tuli.
Tai sanoin jlk. lapselle, ompa sulla kiva mekko, suu kääntyi heti hymyyn..

Huonot sanat satuttavat, hyvät ilahduttavat.

Ollaan ihmisiä toisillemme ! Lapsi on lapsi vain

Lue lisää

Samaa mieltä. Ei oo läheisyyttä, kosketusta.....Haukutaan vaan muita, ja kännissä on niin hauskaa.

Kerran.. kirjoitti:

Koti on lapsen kasvualusta ja malli minkä sieltä saa kantaa hedelmää koko elämän.
Suomi on tunneköyhä maa, vaikka koneita ja vempeleitä osataan tehdä,
ei toiselle osata sanoa, OLET RAKAS ! Ja ihana ihminen juuri tuollaisena kuin olet.
Itse huomasin työssäni, kun kehuin vaikka jtk. miestä jst. miten hyvä mieli hänelle tuli.
Tai sanoin jlk. lapselle, ompa sulla kiva mekko, suu kääntyi heti hymyyn..

Huonot sanat satuttavat, hyvät ilahduttavat.

Ollaan ihmisiä toisillemme ! Lapsi on lapsi vain

Lue lisää

Nykyään lapsia tarkkaillaan liikaa ja liian suurilla "suurennuslaseilla"!! Jos lapsella tai vanhemmalla on vaikeaa, tai tilanne jossa ei jaksa - TUKEA ei tarjota, vaan äkkiä lapsi huostaan ja sijoitus vieraille ihmisille.
Kukaan vieras EI VOI tuntea niitä tunteita mitä äiti ja isä tuntevat lastaan kohtaan!

Kasvatusvaiheessa perheille riittävä tuki, jotta kaikki saavat kasvaa ja elää yhdessä. Näin lapsesta tulee oman kodin arvoja kunnioittava kansalainen.
Sijareille työnnetään rahaa ovista ja ikkunoista ja lapsi oppii SOSIAALILUUKULLE. Kun sijarit makaa kotona ja hakee rahansa kunnilta, niin tästähän lapsi mallinsa omii!!

Tietysti pahoinpitelijöiltä, huume- ja viinahörhöiltä täytyykin lapset pelastaa, mutta yhteiskunta VIE lapsen pienen ongelman ilmetessä ja lapsen minuus on rikottu pysyvästi !!!! Samoin hänen ainoitten vanhempiensa!

Ei ole ihme, että työkyvyttömyysluvut kasvavat!

Eläs ny, moni nokkakolari rekan kanssa on harkittu itsari. Ja ne on lisääntyny. Menisivät järveen ennemmin kun sinne scanian/volvon keulaan koristeeks.

TheUnexplained kirjoitti:

Eläs ny, moni nokkakolari rekan kanssa on harkittu itsari. Ja ne on lisääntyny. Menisivät järveen ennemmin kun sinne scanian/volvon keulaan koristeeks.

Eli luku on Plus-miinus-nolla joka ei vaikuta lukemien eroihin mitenkään?

Entä ne ihmiset jotka ovat masentuneita?

"Ole itsekkin ollut pahasti mesentunut mutta perheellä tai peheen jäsenillä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa vaikka asuinkin silloin vanhempieni luona. "


Oletko ihan varma, etteivät vanhemmat ole koko lapsuusaikasi esim. mitätöineet sinua? Lapsilla, myös nuorilla aikuisilla on tapana aina puolustaa vanhempiaan, koska ajatus siitä, että vanhemmat olisivat toimineet lapsen kannalta vahingollisesti on niin "vaarallinen"


Muuten sanoisin, että suuri osa ns. masennuksesta ei ole oikeasti kliinistä masennusta, vaan vain elämän ahdistusta, diagnoosikriteerit on niin epämääräiset.

Ja nuorempi porukka on kasvanut siihen, ,ettei mitään vastoinkäymisiä saa olla, ja koulussa pitää olla kivaa, omat ponnistelut on minimissä ja mieluummin pyritään selviämään puhumalla ja manipuloimalla, ja elämä pitäisi olla yhtä kokealentoa, joten ei kestetä arkea jne. Sitten kun "elämä opettaa", eikä asian mene niin kuin on omassa päässään ajatellut ja tulee se paikka, kun pitäisi oikeasti osata jotain (esim. lukiossa tai yliopistossa tai työelämässä), niin kyllä alkaa ahistaa.

Ex-ope kirjoitti:

"Ole itsekkin ollut pahasti mesentunut mutta perheellä tai peheen jäsenillä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa vaikka asuinkin silloin vanhempieni luona. "


Oletko ihan varma, etteivät vanhemmat ole koko lapsuusaikasi esim. mitätöineet sinua? Lapsilla, myös nuorilla aikuisilla on tapana aina puolustaa vanhempiaan, koska ajatus siitä, että vanhemmat olisivat toimineet lapsen kannalta vahingollisesti on niin "vaarallinen"


Muuten sanoisin, että suuri osa ns. masennuksesta ei ole oikeasti kliinistä masennusta, vaan vain elämän ahdistusta, diagnoosikriteerit on niin epämääräiset.

Ja nuorempi porukka on kasvanut siihen, ,ettei mitään vastoinkäymisiä saa olla, ja koulussa pitää olla kivaa, omat ponnistelut on minimissä ja mieluummin pyritään selviämään puhumalla ja manipuloimalla, ja elämä pitäisi olla yhtä kokealentoa, joten ei kestetä arkea jne. Sitten kun "elämä opettaa", eikä asian mene niin kuin on omassa päässään ajatellut ja tulee se paikka, kun pitäisi oikeasti osata jotain (esim. lukiossa tai yliopistossa tai työelämässä), niin kyllä alkaa ahistaa.

Lue lisää

Minun masennus johtui sukupuoliidentiteetti asioista (ei seksuaalisesta suuntaumisesta) eli minun oman mielikuvani omasta kropasta ja päänsisäisen amielikuvan eroavaisuudesta.

Meillä on nyt aikuiseksi kasvanut sukupolvi, joka on ravittu väärin ja puutteelisesti, eli rasvattomalla ravinnolla. Aivot tarvitsevat rasvaa, mikä sitten onkaan sitä oikeaa. Eli masennus on puutostauti. Käypähoito on jättänyt jälkensä.

Ex-ope kirjoitti:

"Ole itsekkin ollut pahasti mesentunut mutta perheellä tai peheen jäsenillä ei ollut mitään tekemistä asian kanssa vaikka asuinkin silloin vanhempieni luona. "


Oletko ihan varma, etteivät vanhemmat ole koko lapsuusaikasi esim. mitätöineet sinua? Lapsilla, myös nuorilla aikuisilla on tapana aina puolustaa vanhempiaan, koska ajatus siitä, että vanhemmat olisivat toimineet lapsen kannalta vahingollisesti on niin "vaarallinen"


Muuten sanoisin, että suuri osa ns. masennuksesta ei ole oikeasti kliinistä masennusta, vaan vain elämän ahdistusta, diagnoosikriteerit on niin epämääräiset.

Ja nuorempi porukka on kasvanut siihen, ,ettei mitään vastoinkäymisiä saa olla, ja koulussa pitää olla kivaa, omat ponnistelut on minimissä ja mieluummin pyritään selviämään puhumalla ja manipuloimalla, ja elämä pitäisi olla yhtä kokealentoa, joten ei kestetä arkea jne. Sitten kun "elämä opettaa", eikä asian mene niin kuin on omassa päässään ajatellut ja tulee se paikka, kun pitäisi oikeasti osata jotain (esim. lukiossa tai yliopistossa tai työelämässä), niin kyllä alkaa ahistaa.

Lue lisää

Itselläni masennus johtui ihan muusta kuin siitä että tulee ne pienet vastoinkäymiset. Entä kun kohtaa väkivaltaa, riittämättömyyden tunnetta, mitätöimistä, pelkkää tuloshakuisuutta, maailman pinnallisuuden, vihaa mediaa ja yhteiskuntaa kohtaan joka toimii monesti niin väärin, mutta itse ei voi asialle tehdä mitään, jos välittää asioista muttei pysty vaikuttamaan koska ei ole rikas tai kuuluisa, ei kouluttautumisensa jälkeen saa työtä ja pitää tehdä paskaduunia orjapalkalla että selviää juuri ja juuri.... sitten tulee vielä selkävaivat ja stressi rahan riittämättömyyden takia. Masennus on valmis ja varmasti paljon vähemmästäkin. Kyllä kohtasin vaikeuksia ja yhäkin yritän selvitä niistä masentuneena. Silti minua syytetään laiskaksi kun en voi mennä töihin kun valvon öitä stressini ja ahdistukseni takia. En jaksa tehdä töitä seuraavana päivänä kun en ole unta saanut. Saan kohtauksia yöllä ja asun yksin joten sekin on kamalaa. Sitten kaikki stressi, huonot työasennot ja masennus saa aikaan selkäkivut jonka takia työtä on vielä vaikeampi tehdä kun koskee niin kovasti. EN TIEDÄ KUINKA KAUAN ENÄÄ JAKSAA :( ja tuntuu ettei kukaan voi tehdä asialle mitään.. ei ainakaan yhteiskunta. Minusta se parantuminen onkin eniten kiinni mutta minkäs teet kun ei ole voimia enää.

Minulla ei myöskään ole kavereita koska en käytä ollenkaan alkoholia tai polta ja ole baareissa yömyöhään, en katso tv:tä, en käytä nettiä. Urheilen ja liikun ulkona ja harrastan muuta silloin kun jaksan. Yhteiskunta vaan on tätä että jos ei tänne kuulu ja pysty sopeutumaan materialistiseen, pinnalliseen, tuloshakuiseen ja huumausaineiden täyttämään elämään käy huonosti ja karsiutuu pois. Tästä kulttuurista ja yhteiskunnasta pitäisi osata nauttia : /

En lähtisi tuomitsemaan ketään joka sanoo tuntevansa itsensä masentuneeksi. En tiedä onko joukossa huijareita, mutta kun ei voi tietää ei voi tuomita. Mutta masennus on sairaus ja iso sellainen... sillä se vie menneessään muutakin kuin pelkän työntekijän.. pahimmillaan koko sen yhden ihmiselämän. Eihän kukaan sitä tahallaan tee että tuntee itsensä masentuneeksi. Järjetöntä syyttää että kukaan haluaisi sitä tunnetta itselleen vain jotta saisi vältettyä työtä.

Ai niin... lapsuuteni oli erittäin hienoa ja ehkäpä sen takia kohtasinkin maailman pahuuden vähän turhan vahvasti kun sain osani monesta kamalasta asiasta. Aina ei voi syyttää perheoloja vaikka niillä voi olla vaikutusta joissain tilanteissa.

oletko tutkinut kaaosteoriaa .jota kaikki pörssiyritykset käyttää,hajota ja hallitse sorry mut tänä päivänänä on rakennettu silleen eil rakennetaan huono talo joka tyllistää seuraavat 5v työlisiä

koko yhteiskunta menee kohti kolhoosia. Yrityksiä kaatuu ja nuoret työikäiset
ohjautuu holhottavaksi yhteiskunnalle. Mitään ei saa omistaa se on tuomittavaa
ja rangaistavaa. Latistava maailma meitillä täällä.

Milloinkas yksittäisen ihmisen, tai siis kansalaisen mielipidettä on kuunneltu? Ei milloinkaan. Milloinkas koulujen on ollut määrä olla superkivoja? Ei milloinkaan, niiden tehtävä kun ei ole olla funfunfun... Milloinkas meille on muksuna luvattu, että elämä on aina kivaa?
Ei milloinkaan!!!
Vastoinkäymisiä ei saisi enää olla, muuten masennutaan...

Ja kaiken p*skan kruunaa se, että kaikkien tulisi olla jotenkin "tehokkaita" tai "tuottavia". Pitäisi tehdä jotain 50 tuntia duunia viikossa, että olisi jotenkin "kunnon" kansalainen. Yhteiskunta ja valtio näkee ihmiset koneina. Jos kone ei toimi tarpeeksi tehokkaasti ja nopeasti, heitetään se roskiin eikä siitä välitetä enää. Näin tapahtuu myös ihmisille.

Ilo tulee työn puurtajalle siitä kun saa kunnon palkaa tehdystä työstä. Orjatyöt lisäävät nuorten ja muidenkin työhakijoiden syrjäytymistä ja mielenterveysongelmia.

Ei auta, suomalaisen työntekijän pitää olla "sosiaalinen" ( pitää olla suhteita)

Stadissa nauretaan hysteeristä huutonaurua tälle kommentille.

Hähähähähähähähä kirjoitti:

Stadissa nauretaan hysteeristä huutonaurua tälle kommentille.

Se nauru voi hyytyä.. Totta on se että kovia aikoja on tulossa, se on kirjaan kir-
joitettu . Tulee häpeän aika osalle kansasta, osalla se on jo nyt. Siis se tar-
koittaa jännittämistä ihmisten joukossa.
Ei se työkyvyttömyyden syy ole yksin masennusta, se on juuri sitä jännittämistä.

Siitä että todellisuus on ottanut askeleen väärään suuntaan. Tämä markkinatalouden ympärillä pyörivä oravanpyörä alkaa olla jo lähes liian tehokas ja vauhti liian kovaa monelle. Jos joku haluaa hengittää omaan tahtiin, on hän laiska ja rikkinäinen osa koneistossa.

Nuoreksi lasketaan alle 29-vuotias.

Ironiaa

Sattuvasti sanottu ..minulla ei ole ollut koskaan ystäviä eikä ole kutsuttu mihinkään porukoihin.
Olen ollut 34-vuotiaasta tk-eläkkeellä ,14 v..

Saa joka tapauksessa määrätä päivänsä itse.

Totta tuo, että lääkäreiden reseptikäsi on ainan liian herkkä. He kuitenkin tekevät vain sitä, mitä heitä on opetettu tekemään. Väittäisin asiaan liittyvän paljon muutakin.

Kaamos alkaa Suomessa taas vähitellen painaa päälle. Ulkona ei ole valoa, valon voimia pitäisi saada ravinnosta. Mutta kun ei saa. Tehoviljely perustuu kemikaalien käyttöön. Silloin kasveista tulee niin heikkoja, että ilman niiden myrkytystä niitä ei ehdittäisi ennen pilaantumista myydä kuluttajille. Samasta syystä kasveista tulee varjotyyppisiä, suuret lehdet, perunoissa paljon sivuvarsia jne. Miten tällainen ruoka voi välittää ihmiselle valon voimia, joilla elää pimeän ajan yli? Jos valoisaa mieltä ei ihmiseltä silloin löydy, niin mitä tekevät lääkärit? Harrastavat kieroutuneella tavalla homeopatiaa, yrittävät parantaa kemikalioista johtuvaa alakuloa kemikaaleilla, mömmöillä.

Jos huonosta ruoasta menee vatsan sulatus huonoksi ja saa vatsavaivoja, esim. refluksia, mitä silloin tehdään? No pilataan ruoansulatus kemikalioilla, jotka tuhoavat suolahapon muodostuksen. Sulata nyt siinä liian vähillä hapoilla ruokasi kunnolla. Siinähän saa raudanpuutoksenkin. Kun sitä parannetaan sitten rautavalmisteilla, perna ärtyy. Kun katsoo englannin sanakirjasta mikä on perna, niin siellä on sana spleen. Sama sana merkitsee myös raskasmielisyyttä. Kaikki voitava on silloin tehty. Ei kun mömmöjen kanssa työkyvyttömyyseläkkeelle, Kela maksaa.

Maatalous, terveydenhuolto ja lääkintä ovat jo liian pitkään polkeneet väärää polkua.

Työelämässä yli 50 vuotta ja siitä saan eläkettä 43 vuodelta kunhan tämänkin tien kuljette ja saatte haukkumiset ja leikatun eläkkeen niin luulen ettei hampaita naurata.

Harva näyttää tietävän sen, että ei materia ja omaisuus tuo mitään onnea. Olen itse melko vauraasta kodista, aina olen saanut rahaa vanhemmilta ja kaikkea sellaista, mutta silti vaan sairastuin masennukseen siinä 13-vuotiaana. Nyt olen parikymppinen eikä masennus ole vieläkään täysin poissa.

Sen olen oppinut, että rauha ja onnellisuus tulee sisältä ja itsensä kanssa tulee olla sovussa ja hyväksyä itsensä.

Ei apua rahasta kirjoitti:

Harva näyttää tietävän sen, että ei materia ja omaisuus tuo mitään onnea. Olen itse melko vauraasta kodista, aina olen saanut rahaa vanhemmilta ja kaikkea sellaista, mutta silti vaan sairastuin masennukseen siinä 13-vuotiaana. Nyt olen parikymppinen eikä masennus ole vieläkään täysin poissa.

Sen olen oppinut, että rauha ja onnellisuus tulee sisältä ja itsensä kanssa tulee olla sovussa ja hyväksyä itsensä.

Lue lisää

Masennus on heikkojen ihmisten tekosyy sille, että ei viitsi tehdä mitään.

S.Kyösti kirjoitti:

Masennus on heikkojen ihmisten tekosyy sille, että ei viitsi tehdä mitään.

Älä viitsi tulla tänne selittämään tuollaista paskaa. Ihan totta, sinulla ei ole mitään tietoa siitä, millainen helvetti masennus sairautena on. Se on kyllä jotain ihan muuta kuin "heikkojen ihmisten tekosyy sille, että ei viitsi tehdä mitään".

Mene pois kirjoitti:

Älä viitsi tulla tänne selittämään tuollaista paskaa. Ihan totta, sinulla ei ole mitään tietoa siitä, millainen helvetti masennus sairautena on. Se on kyllä jotain ihan muuta kuin "heikkojen ihmisten tekosyy sille, että ei viitsi tehdä mitään".

Lue lisää

Minulla on vastoinkäymisiä elämässä riittänyt ihan 6-vuotiaasta lapsesta lähtien, mutta eteenpäin on potkittu. Se on ihan omasta asenteesta ja sietokyvystä kiinni. Vahvat pärjäävät, heikot masentuvat.

S.Kyösti kirjoitti:

Masennus on heikkojen ihmisten tekosyy sille, että ei viitsi tehdä mitään.

Olen samaa mieltä kanssasi. Kun pääsevät sairaslomalle niin ei näytä olevan masentunut .

S.Kyösti kirjoitti:

Minulla on vastoinkäymisiä elämässä riittänyt ihan 6-vuotiaasta lapsesta lähtien, mutta eteenpäin on potkittu. Se on ihan omasta asenteesta ja sietokyvystä kiinni. Vahvat pärjäävät, heikot masentuvat.

Lue lisää

Taidat olla niitä "vahvoja" ihmisiä, jotka haluavat rahat pois nuorten mielenterveyspalveluista itselleen ja oman mukavuuden lisäämiseen. Et omaa mitään empatiaa tai myötatuntoa niitä kohtaan joilla on vaikeaa elämässä.

Ihmettelen todella, miten jotkut voivat olla noin kylmiä ja ikäviä ihmisiä. Et varmaan edes tunne sanaa myötätunto?

Krhm... Ootteko miettiny mitä ikäluokkaa nämä nuoret on, jotka eläkkeelle siirtyvät? Eivät siis mitään facebookia nuoruudessaan käyttäneet tai mitään muitakaan samanlaisia tietokonepelejä kuin nykyään jne.?

Ite oon päälle parikymppinen (en ole tosin eläkkeellä kylläkään) -89 vuonna syntynyt, eli siis elänyt lapsuuteni 90-luvulla ja teini-iän 2001-2006-luvuilla, eikä meillä oo ainakaan mitään fb:tä ollut ja muutenkin kaikki tämmöset "muoti-ilmiöt" on vasta alkaneet tulla.


Ja musta on muutenkin hiukan naurettavaa, että porukka täällä ihan tosissaan selittää, että masennus johtuu siitä ja tästä ja tuosta (vaikkapa esim. siitä naapurin paremmasta volvosta), vaikka ei edes tajuta mitä masennus on vaan aletaan jotain omia ennakkoluuloja syytää ties mistä!

paitsi että nuo "notkujat" on juuri niitä normaaleja nuoria joilla on ystäviä ja sosiaalisia suhteita, päin vastoin kuin kaltaisillasi moraalisaarnaajilla jotka jäävät yksin ja syrjäytyvät. taidatkin vain olla hieman katkera kun sinua ei koskaan bileisiin kutsuttu???

luuseri oot sä kirjoitti:

paitsi että nuo "notkujat" on juuri niitä normaaleja nuoria joilla on ystäviä ja sosiaalisia suhteita, päin vastoin kuin kaltaisillasi moraalisaarnaajilla jotka jäävät yksin ja syrjäytyvät. taidatkin vain olla hieman katkera kun sinua ei koskaan bileisiin kutsuttu???

Lue lisää

Normaaliako arki-iltaisin heilua alaikäisenä kamoissa tai Lasoli-tölkki kainalossa?

"Sinä olet minä"

On toki jakoni kahteen ihmisten välillä aika karkea, eri luonteiden ilmaisutavat sosiaalisessa kanssakäymisessä ovat arjessa yksilöllisesti katsottuna hyvinkin erilaisessa järjestyksessä ja vaikuttavat näkemyksiin toisistamme.

Mielestäni itsenäistyminen on yksilöprojekti. Mutta ei sitä itseä haeta kuin toisista ihmisistä. Masennuksen aikana sosiaalisten suhteiden rakentaminen on varsin vaikeaa. Masentunut on enempi tai vähempi tilassa, jossa todellinen lähelle kykeneminen ei onnistu. (En tarkoita ihojen kosketusta.) Hyvin herkästi se ei masentunut kokee välittämättömyyttä ja olevansa vain toisen elämän reuna-alueella.
Jouduin hakemaan apua psykiatrilta asti kun voimat loppui sekä muisti ja keskittymiskyky alkoi kadota. Psykiatrin ensimmäinen kysymys oli: "Joko löysit itsesi?" Kun vastasin "kyllä", vapautui tilanne. Vihdoinkin olin kohdannut ihmisen joka ymmärsi mistä oli kysymys. Eli olet oikeassa tuossa, että täytyy tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Ja kyllä siinä koki myös lähimmäisen välittämistä.
Sain kyllä rakkautta ja välittämistä omilta vanhemmilta. Mutta kumpikaan vanhemmistani ei ollut mitenkään erityisen luovia tai syvällisiä. Suvussa kyllä on poikkeavan luovia ollut, muttei suoraan vanhemmissa. Hyvä oli kasvaa kotona, tehdä työtä josta pidinkin ja pidän yhä. Sain myös kasvaa vapaana, ei minuun yritetty upottaa maailmankäsityksiä (Tosin, ei se olisi onnistunutkaan). Mutta jotain jäi puuttumaan kun oma ajattelija vei syvemmälle. Tuohon omat vanhemmat eivät kyenneet antamaan ymmärrystä. Sen jouduin kyllä etsimään elämästä.
Mitä tuohon rakastamiseen ja rakkauden opetukseen tulee, en näe että siihen silti tarvitsee puhdasta esimerkkiä. Kyllä se toisten kunnioittaminen on olemassa siinä määrin kuin on. On toki niitä, jotka tarvitsevat elämässä ohjausta, mutta omalla kohdalla tuo on ollut hyvin vahva ihan luonnostaan. Sitä on kyllä yritetty hajottaa useaankin kertaan.
Vaikeimmassa vaiheessa sain sitä aitoa välittämistä, joka auttoi toki, mutta ei tehnyt minusta jotain muuta kuin olen.

Tuo on hankalampi kysymys, "mistä löytää rakastavia yhteisöjä." Valitettavasti mielenterveyspuolta supistetaan rahan takia - syynä pinnallistuva maailma. Mutta kun tarkastelee historiaa, aina sieltä huomaa sen yhteiskuntien nousun ja hajoamisen ahneuden lisääntymisen jälkeen. Ei se historia meitä opeta, vaikka sen ymmärtäisi toistavan aaltoliikettä. Eu touhu on kasvuaikaa, markkinoiden juhlaa, jonka jalkoihin itse ihminen on jäänyt. Pikkuhiljaa siihen on syntynyt repeilyjä juuri ihmisen kokeman välittämättömyyden vuoksi. Pinnallisuuteen kun kuuluu ulkopuolisen tahon ohjaava liike, ei oma elämä. Väistämättä se toinen ihmisten ryhmä, jolle oma elämä on tärkeämpi voi huonommin ja lopulta hajoittaa koko yhteiskuntia. Tällä hetkellä tilanne on se, että kulissien takana olevat rahamaanikot imuroivat valtioiden rahoja omaan taskuun kaikesta. Ovat iskeneet silmänsä yös ruokaan ja sen avulla rikastumiseen. Valtion poliittinen johto ei pysty estämään rahavirran ohjautumista yhä pienemmän ihmisryhmän haltuun.
Ja tuo raha kun sanelee meidän ihmisten elämää turhan paljon, jää myös sen tilan oleminen sosiaalisessa kanssakäymisessä vajaammaksi. Seurauksena pahoinvointia. Ihminen on kokonaisuus, jos jokin tunne jää vajaammaksi, tulee se ulos ennemmin tai myöhemmin. Sisällä se ei pysy.
Pinnallisuudella on pohjana kuitenkin sama idealismi kuin syvällisyydellä - pyrkimys kasvaa syvällisyyteen. Keinot vain ovat aineen pintapuolisia tutkailuja, joita eivät kykene ymmärtämään syvällisyyden etsimiseksi.

Niinistö järjestää teille lisää TOIVOTALKOITA aina on toivoa, mutta palkasta ei ole kuitenkaan tietoa.

Aivan! Työkokeilut ja harjoittelut sitä masennusta aikaan saa,ainakin omalla kohdallani. Olen vammainen nainen ja minua on pompoteltu työkokeiluista toisiin,kaikissa paikoissa on tullut kehuja,olen ahkera,tunnollinen,omatoiminen,huolellinen ym. MUTTA heti kun ehdotan palkkalistoille tulemista niin yhtäkkiä ei olekaan mitään töitä,eikä rahaa... Ja seuraava orja ehtii tulla enneNkuin on ovesta ulos päässyt. Ei se 25e /päivä KETÄÄN motivoi työntekoon!!! Varsinkaan kun tietää,että tekee työnsä paremmin ja ahkerammin,kuin ne palkalliset. Mutta vammaisuuteni takia töitä en saa,vaikka olisinkin parempi kuin moni muu!

TOIVOTALKOOT=ORJUUS

Jep, sellainen pillerinahmiminen tuhoaa myös maksaa, munuaisia ym. elimistöä. Miettikää vähän ihmiset, ennen kuin otatte jokaiseen vaivaan jotakin troppia!

alpo.le kirjoitti:

Jep, sellainen pillerinahmiminen tuhoaa myös maksaa, munuaisia ym. elimistöä. Miettikää vähän ihmiset, ennen kuin otatte jokaiseen vaivaan jotakin troppia!

itelle tuli eturauhasen tulehdus 3vk antibioottii ja 2vk burana kuuri ...kyl niin vitutti mut siihen vaivaan oli pakko ottaa kun en haluu kroonista tautii :)

PAREMPIVOINTIVALTIO! : )

No huhhuh...! Ehkä ennemminkin ihmisillä ei ole enää oikein sisältöä elämässään, vaihtoehtoja on hyvin paljon niin on vaikeaa pohtia mistä valita?

Ei rippikoulussa tommosta opeteta, tiedän kun opiskelen alaa!

Lisäksi ihmettelen, mitä tällä tekstilläsi on yhtään tekemistä masennuksen kanssa? Masennus on sairaus! Ihan yhtälailla voi masentua vaikka Timo Soinin puheista, mutta se ei taida kyllä itse masennusta aiheuttaa. Masennuksen syyt ei ole ihan niin yksinkertaisia kuin ihmiset täällä näköjään yleistävät.

Vois hankkia tietoa vaikka esim. netistä, mitä masennus on, eikä tehdä päätelmiä pelkän sanan perusteella..!

Masennus ei ole laiskuutta, vaan sitä että esim. tajua että tukkaa ei ole pessyt pariin viikkoon eikä vaatteitakaan vaihtanut, suihkusta puhumattakaan. Kun elämällä ei ole tarkoitusta, eikä siinä heilauta kyllä mikään naapurin Erkin auto tai Räsäsen homoliittojen vastustus.. Uniongelmat ja ahdistus pukkaa päälle niin, ettei normaali ihminen ymmärräkään. Ei pystytä huolehtimaan itsestä, hyvä jos muistaa edes iltakymmeneltä ettei oo tullu syötyä kun ei ole nälkääkään. Siinä esimerkkejä masennuksesta.

Masennus ei ole mikään valinta, ei kukaan ihminen halua jäädä ikäryhmänsä kehityksestä jälkeen ja päätyä eläkkeelle parikymppisenä kun ajatus omasta perheestä ja sen elättämisestä jää kaukaiseksi haaveeksi. Taistelua KELAn ja kaikenmaailman sosiaalitukien kanssa, jotka ei elätä ketään. Tunne siitä, että muut on saavuttaneet elämässään (esim. opiskelussa) enemmän kuin itse. Kuulostiko houkuttelevalta?

Minkä ihmeen lahkon riparilla olet ollut? Ehkä jehovan todistajien?
Sanoit, että:
"Rippileiri oli jo liikaa: ''Kirkko hyväksyy kaikki ihmiset sellaisena kuin he ovat, paitsi homot, kurjat, rikkaat, köyhät ja kaikki muutkin huonot paholaisen saastuttamat ihmiset..'' Suomen valtionuskonnon perusajatus on itsessään jo masentava (ja tätä opetetaan koulussa 1-luokasta lähtien) 'ihminen on syntinen, pieni, voimaton ja väärä, mitään et tee oikein kuitenkaan', joten usko pelkästä pelosta."

Täysin vastoin Jeesuksen opetusta. Jeesus oli juuri syntisten, kurjien, köyhien, sairaiden jne. luona eikä suinkaan niin, kuin väitit. Hän sanoi: "Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat:", myös kuvaamasi homot, rikkaat, paholaisen saastuttamat. Se, joka ottaa vallan tuomita toinen, on kyllä enemmän sairas kuin edellä mainitsemasi ihmiset.

Miss Mossad. kirjoitti:

Minkä ihmeen lahkon riparilla olet ollut? Ehkä jehovan todistajien?
Sanoit, että:
"Rippileiri oli jo liikaa: ''Kirkko hyväksyy kaikki ihmiset sellaisena kuin he ovat, paitsi homot, kurjat, rikkaat, köyhät ja kaikki muutkin huonot paholaisen saastuttamat ihmiset..'' Suomen valtionuskonnon perusajatus on itsessään jo masentava (ja tätä opetetaan koulussa 1-luokasta lähtien) 'ihminen on syntinen, pieni, voimaton ja väärä, mitään et tee oikein kuitenkaan', joten usko pelkästä pelosta."

Täysin vastoin Jeesuksen opetusta. Jeesus oli juuri syntisten, kurjien, köyhien, sairaiden jne. luona eikä suinkaan niin, kuin väitit. Hän sanoi: "Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat:", myös kuvaamasi homot, rikkaat, paholaisen saastuttamat. Se, joka ottaa vallan tuomita toinen, on kyllä enemmän sairas kuin edellä mainitsemasi ihmiset.

Lue lisää

"Se, joka ottaa vallan tuomita toinen, on kyllä enemmän sairas" pitää paikkansa. Siis lääkäri ottaa vallan tuomita lähimmäinen sairaaksi, joten hän on sairaampi kuin asiakkaansa. On ihmisoikeustuomioistuimen vastaista puhua potilaista.

Masennus diagnosoidaan pelkällä käynnillä, vaikka vastaanoton syy olisi aivan toinen. Kävin kilpirauhasen vajaatoiminnan takia Arvauskeskuksessa, niin depressiolääkitys lykättiin kouraan. En lunasta väärän diagnoosin lääkitystä. Työkykyisiä kansalaisia ei tule väärällä lääkityksellä.

Ensimmäiset vastaajat mainitsivat lääketehtaiden ja lääkäreiden provisiot ym. kapitalismit. Se on totta. Väärin perustein lääkitään ylisuurin annoksin, jotta saadaan ihmiskunta hengiltä. Samoin gmo- ja nanoantibiootit käyvät tehottomiksi lyhyessä ajassa, joten lääkityskustannukset asiakkaalla nousevat jatkuvasti.

Ehkä tällä sun kaverillas onkin oikeasti jokin hätä, mutta ei vaan kehdannut sulle tunnustaa, ett "hei, olen masentunut!" (yleensähän ihmiset ei uskalla tätä tunnustaa). Oli kenties helpompaa pistää laiskuuden piikkiin, ihan kuin olis oma valinta?

"takuueläkkeen myötä noin 1000€ "

Takuueläke ei kyllä ole 1000 euroa.

Ja mistä sinä oikeasti tiedät, että hän on laiska?
Jos itse niin sanoo, se saattaa olla pelkkää häpeää siitä, että joutuu latvaeläkkeelle.

Kyllä minulla on sellainen käsitys, että masennuseläkkeelle pääseminen on todella vaikeaa. Ne nuoret eläkeläiset ovat usein niitä, joten elämä on mennyt pieleen jo pienestä pitäen, eikä ole saatu hoitoa ja apua ja huostaanottokin on tapahtunut aivan liian myöhään, jos ollenkaan.


Ja 500 euroa kuussa on paljon pientuloiselle.

No nyt eletäänn tässä ajassa ja pyritään rakentaa tätä paremmaksi kaikille, ok?
Puhut jostain sodasta mikä tapahtui 40-luvulla ja muista että se oli SOTA, ihmisiin pumpattiin kilogrammalla amfetamiinia ja pelko antoi voimaa.
Mitä sotien jälkeen, niin jos on jotain mitä rakentaa, niin ihmiset tekee sen ilomielin.
Masentuneita/psyykkisesti sairaita ihmisiä on ollut aina. Mä en edes voi ymmärtää mistä sä tuon revit. Kannattaa katsoa taidetta ja lukea kirjoja, niin sieltä löytyy paljon viitteitä siitä että ihmisillä on voinut olla huonosti ennenkin.
Turhaa alkaa luokitella masentuneita, kun sinä et muitten elämästä ja tuntemuskista voi tietää mitään ja en usko että joku ei-masentuntu nuori halua eläkkeelle.

Ei saada todellakaan aina! Riippuu tosi paljon mm. masennuksen syvyydestä, muista päällekkäisistä häiriöistä, lääkkeiden sopivuudesta, jne. Lääkkeet aiheuttaa myös kaikenlisäksi sitä, että myös positiiviset tuntemukset vähenee.

Esim. oma poikaystävä kokeillut vuosia erilaisia lääkkeitä ja aina on elätellyt toiveita, että "josko tämä auttaisi mua saamaan normaalin elämän, että pääsisin töihin", eikä lääkkeissä ole ollut edes kunnon seurantaa! Nyt vasta huomattu, että yhtäkin lääkettä syötetty vuosikausia turhaan (ihmetelty lääkärissä jopa, miksi joku toinen lääkäri on mennyt sellaisia edes määräämään), niin selvästi tullut "maksanrasitusoireita".

Kehenkään viittaamatta tällä palstalla on kyllä semmosta (kenties kateellisten katkeraa?) p........kan jauhantaa, että ei oikeasti osata omaa nokkaa pidemmälle edes kuvitella sellaista tilannetta, mikä vois aiheuttaa työkyvyttömyyden! Ensimmäisenä mielessä vaan kaikki pinnalliset asiat. Jos ihminen haluaa tappaa itsensä tai toivoo kuolemaa joka hetki eikä pidä itseään minkään arvoisena, niin kyse ei varmaankaan oo laiskuudesta?

Et tiedä mitä minä olen kokenut, joten et voi myöskään minua tuomita!


Synnyin alunperin hengittämättä kehitysmaassa, jossa minut myytiin orjaksi valkoiselle "hyvälle kristitylle perheelle" Olen ajatellut korjata vääryyden eli palata samaan olotilaan missä synnyinkin. Homman voi hoitaa täysin kivuttomasti. Ei satu ollenkaan!

http://special.registerguard.com/web/newslocalnews/25946621-41/suicide-helium-humphry-kit-klonoski.html.csp

"Masentunut nuori"

Kuvauksesi mielialojen vaihteluista on bibolaarinen, ei debression aiheuttama. Liittyvät kyllä alkuvaiheessa toisiinsa, mutta masennuksesta toipumisen jälkeen on puhdasta bibolaarista mielialojen vaihtelua, jota on jokaisessa jossain määrin. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, eli entinen maanis-debressiivisyys nimi vaihdettiin bibolaariseksi mielialahäiriöksi, koska tuo kuvailemasi alavaihe ei ole masennus, vaan maanisen ylivirran jälkeinen tila, joka kestää usein vain päiviä. Masennus on pitkäkestoinen ahdistustila, usein vuosia kestävä.
Olen itse käynyt läpi todella vaikean masennuksen, jonka jälkeen liikuin maanisten vaiheiden ja lamaannusten vuoristoradalla muutaman vuoden. Pikkuhiljaa mielialojen liikerata on seesteytynyt puhtaaksi bibolaariseksi vaihteluksi, jonka tunnistan.
Masennuksen vaikeimmissa vaiheissa harva pystyy työelämään kun taas diaknosoidussa bibolaarisessa kuviossa moni pystyy ahdistuneisuus jaksoissakin työelämään.
Maaninen vaihe on yliaktiivista toimintaa, joka itselläni on usein ideoiden aikaa, keksintöjä syntyy. Maanista vaihetta lähtee hillitsemään ihmisen itsensä luoma jarru, ahdistuneisuus, joka laskee ihmisen takaisin maanpinnalle. Ahdistusjakso on minulla korkeintaan päivän mittainen jakso, jolloin kirjoitan usein filosofisia runoja ja aforismeja. Maanisella jaksolla kirjoitan korpifilosofiaa, komediaa. Sadut ovat jotain siltä väliltä, tyhjentävät kyllä takin ja sen jälkeinen vuorokausi on lamaannusta hyvin herkästi.

Osalla bibolaarisuus on ahdistuspainotteinen, osalla enemmän vauhtia sisältävä.

Biboilmiötä on kyllä kaikissa, eri asia on, milloin se luokitellaan kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi. Minulla diaknosoitu, mutta väliäkö sen kun nautin elämästäni juuri tämmöisenä. Jos se jonkun mielestä on sairaus, on se hänen näkemyksensä tai ongelmakin. Ja useinpa ihmisellä joka ei hyväksy muita noin ylipäätään oman "terveen" näkökulmasta, on ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Ja jos diaknosoidaan jotain yläpäästä, voi olla aidosti vaikka kylähullu. Hulluksi kun tulee, ei sitä kahta kertaa tulla, eikä tarvitse pelätä hulluksi tulemistakaan enää. Voi tehdä juuri niin kuin haluaa kun vain tekee niin ettei muut joudu ongelmiin tai loukkaa ketään.

Masennus on kylläkin ihan kliinisesti testattavissa kuten muutkin "oikeat sairaudet" ja siihen liityy myös ihan fysiologisia kipuja, jne.

On eriasia puhua alakulosta kuin masennuksesta. Masennus on pitkäkestoinen tila.

Olet siis 50v...miksi uudelle alalle vaihto ei kannata, perustele? Pelkäätkö ettei sinua oteta enää töihin muualle? Vai onko kenties vaikuttimena jo saavutetut edut???

1+6 kirjoitti:

Olet siis 50v...miksi uudelle alalle vaihto ei kannata, perustele? Pelkäätkö ettei sinua oteta enää töihin muualle? Vai onko kenties vaikuttimena jo saavutetut edut???

Enpä perustele , enkä ala rautalangasta vääntää kaltaisellesi saivartelijalle. Mielipiteeni on oma asiani!
Oma ongelmasi jos et lukemaasi ymmärrä!

Minä olen kohta viiskymppinen, alan vaihtaja, opiskelen lähihoitajaksi!

gernau kirjoitti:

Minä olen kohta viiskymppinen, alan vaihtaja, opiskelen lähihoitajaksi!

Niinhän SINä opiskelet.
Voi kun kaltaisiasi viisikymppisiä lähihoitajaopiskelijoita on paljon...heitä koulutetaan nykysin työllisyyskoulutuksena , ja täysin alalle sopimattomista ...Ollaan jo valmiiksi sairaita ja raihnaita työrajoitteisia valmistuttuaan viimein...Siinä ei puute pakene, ...))Nuoria ei vaan ole tulossa.
jokainen on oma yksilönsä, mikä yhdelle sopii ei sovi kaikille!

Nostan hattua...itsekin olen jo pitkään ajatellut samoin :)

Jos haluat, voin neuvoa sinulle täysin kivuttoman, ja samalla varsin varman itsemurhakeinon. Epäonnistuneet yrityksesi liittyivät väärään tietoon ja aineilla läträämiseen.



Itse jaksan oikeastaan vain erään toisen ihmisen takia, jolle toimin tukihenkilönä. Tosin ajattelen sen lopettamista, jos ei jonkinlaista ihmettä tapahdu. Hänkin haluaa vain kivuttomasti pois täältä, muttei ole rahaa.



Kun kuuntelen vammaista ääntäni ja katson ns "ryppyjä" silmissäni niin huomaa, että olen kokenut kovia. Vaikutan ja kuulostan hyvin pitkälle piestyltä koiralta, mikä hyvinkin pitkälle pitääkin paikkansa.



Ja olet väärässä! Itsemurhalla(jos se on tehty oikein)pääsee pois. Sen tietää pikkulapsikin! Minua ei vaan PÄÄSTETTY pois, koska OMISTAJANI korostivat että minä todella olin HEIDÄN OMAISUUTTAAN, joten minun täytyi tehdä JUURI niinkuin he sanoivat!



Minulla ei ole mitään varsinaista syytä enää jäädä tänne paitsi kaiken maailman itkuvirret jotka kyynelehtivät ja runkkaavat minua epätoivoisesti etsien neuvoja ja rahoittajaa omalle itsemurhalleen. Autan heitä vielä toistaiseksi parhaan kykyni mukaan, mutta jossain vaiheessa tulee kyllä seinä vastaan!



Ja mitä sinuun tulee, tuskaasi ei tuskin voi verrata minuun, Vain joka kuukausi? Minuun verrattuna tuo kuulostaa vitsiltä;=))



Mutta jos olet kiinnostunut niin ota yhteyttä osoiteeseen [email protected] Voin neuvoa sinua kuinka hoitaa homma kotiin täysin kivuttomasti, ILMAN AINEITA!



Ei tuskaa, ei kouristelua. Ei MITÄÄN!



Jumala, tuo aina kyltymätön ja kiittämätön järjestelmän valvoja ja ylläpitäjä haluaisi että auttaisin vielä yhtä ihmistä ennenkuin minä menen pois, mutta suoraan sanoen on alkanut minulla tulla jo seinä vastaan. Aina tänne jää joku nyyhkimään. Minua on suoraan sanoen potkittu päähän ihan kylliksi. Haluan lopettaa sen. Elämää ei ole pakko kestää! Ei Jumala sinua helvettiin heitä, sinä elät siellä jo NYT! Nämä meidän "rakkaat lähimmäisemme" siitä nimen omaan sen HELVETIN tekevät!

Mielen salattu voima: 1/3

Usko, niin paranet. Useat tutkimukset osoittavat, että usko paranemiseen merkitsee jopa enemmän kuin annettu hoito. Jopa lumeleikkaus voi toimia. Ihmismieleen kätkeytyy toisaalta myös pelottavia ja tuhoavia voimia.

http://areena.yle.fi/video/1315511829091

Mielenkiintoin dokumentti, sairauksista voi parantua..

Menepäs petteri nyt kiltisti ottamaan aamulääkkeesi!

ei maailma ole mustavalkoinen tai pelkkää plussaa ja miinusta...

Kuka työnantaja muka ottaa mielenterveyshäiriöisiä töihin?

On liikaa painetta rectumissa, eikä kukaan sinun kanssasi halua töihin.

Kannattaa kokeilla elämäntapa muutosta.Repäistä itsensa irti ahtaasta kaupunkiyhteisöstä ja lähteä elämään maalle missä ei tarvita niin paljon rahaa kohottamaan statusta.Täällä ei välttämättä näe mikä auto on naapurilla tai niin väliä miltä asunto näyttää.Kyse on vain siitä kuka uskaltaa? Tein tämän muutoksen pari vuotta sitten:en ajattele paskaakaan mitä muut ajattelevat minun tekemisistä.elän kuten haluan,teen mitä haluan,syön mitä haluan,en tee semmosta mistä tulee paska olo,asun missä haluan,en omista joatin vain siksi,että muillakin on kylpypalju tms.Yritin 30 vuotta mielistellä ihmisiä:auttaa,paapoa,tehdä heidän mieliksi,pelastaa,olla mukana yhteiskunnassa jne.Kun vapautin itseni näistä,niin pystyn hengittämään.

Samaa mieltä kuin edellinen.Ihmisillä on erilaisia ongelmia ihan turha samaistaa.Meillä on paljon muuta sairautta kuin masennusta kotona ja ei olla kyllä itse niitä tilattu.Olisi kivaa olla terve ja jaksaa olla töissäkin,niin saisin enemmän tuloja.Ei meillä kotona olevien tuloilla mitään venakoita elätetä.

Tämä on sitä "kehitystä"...itse olen samassa tilanteesa kohta menossa lujaa vauhtia eläkkeelle kun tässä v**un yhteiskunnassa ei saa työtä millä edes voisi elää kaikki otetaan asumistuesta ja veroista ja kaikesta muusta paskasta takasin...2000€ minimipalkka niin johan on nuoret töissä..itse en mene töihin vaan sotaan kunhan te pe****eet alotatte sen :D miettikää sitä,et masentuuhan siinä kun saat palkkaa sossurahojen verran! ainiijoo,mut eihän kukaan "normaali" ihminen ole sitä kokenutkaan silti tietävät kaiken :D

Ettei vaan hohhoijaax ole oulusta? Mutta ainakin 50-60 vee kaiken tietävä ja tekevä ihminen.Muistakaa vanhempi sukupolvi,että silloin ennen päästiin töihin 2 viikon kursseilta kuten konekirjotuiskurssi tai pari kuukautta kestävä opettajan koulutus ja sitten samassa työpaikassa 30-40 vuotta ilman koulutusta.Kuka pääsee nykyään esim pankkiin ilman koulutusta.Nämä 55v pankki rouvat eivät näytä kovin työn rasittamilta,niin jatkavat 100 vuotiaiksi,jos pankki ei mene alta.

Töihin siitä!

pomo243454 kirjoitti:

Töihin siitä!

*Kääntää kylkeä ja pieraisee* ei jaksa. Rectumin sulkijalihas ei pysy kiinni.

Just...

Sillähän ne ongelmat oikeastaan ratkeaisivat kerralla. Masennus ja stressi häipyisivät lopullisesti, kun jäisi vain sänkyyn makaamaan ja antaisi kuoleman korjata kun elimistöltä loppuu neste ja muu ravinto.

Pahoinvointia ym sivuoireilua lukuunottamatta aika rauhallinen tapa kuolla periaatteessa.

Ei kannata sotkea Breivikiä tähän. Alkaa lähentelemään tuollaiset uhkailut hieman poliisiasiaa?

Mielessä kävi teenkö ilmoituksen, kun tuollaisia typeryyksiä lauot netissä.

Koeläke on jo olemassa = kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Sitä saa "nauttia" useita vuosi kuukausien tai vuoden pätkinä,ennen kuin pysyvä eläke paukkuu.

En ole varma puhutaanko tuossa jutussa myös määräaikaisista eläkkeistä, vai vaan pysyvistä...

Jäi mietityttämään miten tuo "seksuaalisesti poikkeava" liittyy työttömyyteen? Määrittele "seksuaalisesti poikkeava" henkilö.

Jos olet persu tai uskovainen, voit jättää vastaamatta. Ymmärrän ongelmasi silloin ilman vastaustakin.

ei ihmistä ei ongelmaa

Joo ja ei tarvi olla lievesti vammainenkaan. Riittää, että on ns väliinputoja esim.ujo ja hiljainen niin kukaan eipä löydy työnantajaa joka palkkaisi. Töitä voisi kyllä tehdä, mutta ongelma on siinä, että kukaan ei ota töihin jos on lieväkin vamma.

Ja näkövammaisena on lähes toivotonta edes löytää töitä. Ajoneuvotyöt ja muut tarkkuutta vaativat työt putoavat heti pois listalta. Ei se toimistotyökään herkkua ole jos silmät väsyvät liiasta tietokoneen tai paperien tuijottelusta.

näin se mennee. kirjoitti:

Joo ja ei tarvi olla lievesti vammainenkaan. Riittää, että on ns väliinputoja esim.ujo ja hiljainen niin kukaan eipä löydy työnantajaa joka palkkaisi. Töitä voisi kyllä tehdä, mutta ongelma on siinä, että kukaan ei ota töihin jos on lieväkin vamma.

Lue lisää

Jep. Fyysisesti vammaisia ei päästetä eläkkeelle millään,mutta heti jos pää vähän pipi niin eläkkeelle. Itselläni ei ole mitään mahdollisuuksia päästä työelämään. Molemmissa käsissä vaikea fyysinen vamma,lyhytkasvuisuus,olen erittäin ujo ja hiljainen,en pidä ihmisistä,vasemmassakin jalassa on vikaa(kiitos lääkäreille), Ja mahan toiminta on erilainen kuin terveillä, ja jo sekin rajoittaa paljon työmahdollisuuksia ja ylipäätään liikkumista.
Ja kaiken kelan ja työkkärin pompottelun jälkeen on masennustakin,pahaa sellaista. Ja nyt pitäisi mennä kuntoutukseen,vaikka siellä ei voi vammaisuudelle mitään tehdä,vaikka kai ne tolvanat sielä odottavat että heräisin aamulla ja olisinkin terve! Olisikin sellaisia kuntoutuksia...

Poliitikkojen olisi syytä muistaa, että kun he vanhenevat niin meidän nuorten pitäisi pystyä huolehtimaan heistä. Kuinka käy jos nuoria ei kuunnella?

Yritä saada noiden päättäjien päähän että masennus on sairaus, en ainakaan itse ole siinä onnistunut seitsemän vuoden aikana.
Ei kun töihin, mutta kuka ottaa............................ muut sairaudet...........

eivät tiedä masennuksesta mitään. Se ei ole keneltäkään pois vaikka ruikuttavat täällä palstalla.

Pössyttele vaan lapsonen.

peacee kirjoitti:

Pössyttele vaan lapsonen.

pössyttely passivoi eristää muista ja vie lopulta masennukseen, pössy kerryttää myös rasvaa aivoihin joka estää välittäjäaineiden liikkumisen joka vie myös masennukseen. 1 vuosi ilman päihteitä toi minut vaikeasta masennuksesta vapauteen, jossa huolehdin itsestäni enkä enää tuhoa..terveet elämäntavat, ihmissuhteet ja ympäristö tuo terveyttä ja rakkautta. epäterveet masennusta ja yksinäisyyttä. yksin en olisi selvinnyt, kiitos avusta tuntemattomille jotka nyt tunnen.

Ryhdistäydy.

Res.yltn. kirjoitti:

Ryhdistäydy.

Resilaria Yöllä Lipittävä Tärveltynyt Nahjus ^^

EUROOPAN PERUSTUSLAKI

(ps.etsi netistä perustuslain viimeisin päivitetty versio jossa on kaikki kohdat)


I OSASTO / IHMISARVO


II-61 artikla

Ihmisarvo.
1. Ihmisarvo on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojeltava.


II-62 artikla

Oikeus elämään.
1. Jokaisella on oikeus elämään.
2. Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa.


II-63 artikla

OIKEUS HENKILÖKOHTAISEEN KOSKEMATTOMUUTEEN.
1. Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja HENKISEEN KOSKEMATTOMUUTEEN!


II-64 ARTIKLA
Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistusken ja kohtelun kielto.
1. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.


II-65 artikla

Orjuuden ja pakkotyön kielto.
1. Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana.
2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
3. Ihmiskauppa kielletään.


II OSASTO/VAPAUDET


II-66 artikla

Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen.
1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen

http://www.adressit.com/suomi24-boikottiin

IHMISARVO LAISSA kirjoitti:

EUROOPAN PERUSTUSLAKI

(ps.etsi netistä perustuslain viimeisin päivitetty versio jossa on kaikki kohdat)


I OSASTO / IHMISARVO


II-61 artikla

Ihmisarvo.
1. Ihmisarvo on loukkaamaton. Sitä on kunnioitettava ja suojeltava.


II-62 artikla

Oikeus elämään.
1. Jokaisella on oikeus elämään.
2. Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä teloittaa.


II-63 artikla

OIKEUS HENKILÖKOHTAISEEN KOSKEMATTOMUUTEEN.
1. Jokaisella on oikeus ruumiilliseen ja HENKISEEN KOSKEMATTOMUUTEEN!


II-64 ARTIKLA
Kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan rangaistusken ja kohtelun kielto.
1. Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.


II-65 artikla

Orjuuden ja pakkotyön kielto.
1. Ketään ei saa pitää orjana tai maaorjana.
2. Ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä tai muuta pakollista työtä.
3. Ihmiskauppa kielletään.


II OSASTO/VAPAUDET


II-66 artikla

Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen.
1. Jokaisella on oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen

http://www.adressit.com/suomi24-boikottiin

Lue lisää

EI POISTU ! KERTOO NURNBERGIN PERIAATTEET

I periaate

Jokainen joka tekee teon, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, on siitä vastuussa ja häntä voidaan rangaista.

II periaate

Se seikka, ettei valtionsisäisen lainsäädäntö määrää rangaistusta teosta, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, ei vapauta teon tekijää kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta.


III periaate

Se seikka, että kansainvälisen oikeuden tarkoittaman rikoksen tekijä toimii valtionpäämiehenä tai vastuullisena hallituksen toimihenkilönä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta.


IV periaate

Se seikka, että henkilö toimii hallituksensa tai esimiehensä käskystä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta, jos hänellä oli moraalisen valinnan tosiasiallinen mahdollisuus.


V periaate

Jokaisella kansainvälisen oikeuden tarkoittamasta rikoksesta syytetyllä on oikeus kunnolliseen oikeudenkäyntiin sekä tosiseikka- että oikeuskysymysten osalta.


VI periaate

Seuraavat rikokset ovat rangaistavia kansainvälisen oikeuden tarkoittamina rikoksina:

(a) Rikokset rauhaa vastaan:
(i) Hyökkäyssodan tai kansainvälisiä sopimus- tai muita velvoitteita loukkaavan sodan suunnittelu, valmistelu, aloittaminen tai käyttäminen.
(ii) Osallistuminen yhteiseen suunnitelmaan tai salahankkeeseen minkä hyvänsä (i) kohdassa tarkoitetun teon toteuttamiseksi.

(b) Sotarikokset:
Sodankäynnin lakien ja tapojen loukkaukset, mukaanlukien miehitetyllä alueella tapahtuva tai miehitetyn alueen siviiliväestön murhaaminen, kielletty kohtelu tai pakkosiirrot pakkotyöhön tai missä hyvänsä muussa tarkoituksessa, sotavankien tai merenkulkijoiden murhaaminen tai kieletty kohtelu, panttivankien surmaaminen, julkisen tai yksityisen omaisuuden ryöstäminen, kaupunkien ja kylien umpimähkäinen tuhoaminen ja muu kuin sotilaallisen välttämättömyyden perustelema tuhoaminen.


(c) Rikokset ihmisyyttä vastaan:
Murha, joukkomurha, orjuuttaminen, pakkosiirto tai muu epäinhimillinen teko mitä hyvänäsä siviiliväestöä kohtaan, sekä poliittinen, rodullinen tai uskonnollinen vaino, kun sellaiset teot tehdään yhteydessä rikokseen rauhaa vastaan tai sotarikoseen.


VII periaate

Osallisuus VI periaattessa tarkoitettuun rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan on rikos kansainvälisen oikeuden mukaan.


lähde;

kirja: Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä
sivut: 143-145
toimittaneet: Martin Scheinin ja Kirsi Tarvainen

Suomen rauhanliitto
YK-yhdistys ry
Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry
http://www.adressit.com/suomi24-boikottiin

VIRANOMAISEN VASTUU kirjoitti:

EI POISTU ! KERTOO NURNBERGIN PERIAATTEET

I periaate

Jokainen joka tekee teon, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, on siitä vastuussa ja häntä voidaan rangaista.

II periaate

Se seikka, ettei valtionsisäisen lainsäädäntö määrää rangaistusta teosta, joka on kansainvälisen oikeuden mukaan rikos, ei vapauta teon tekijää kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta.


III periaate

Se seikka, että kansainvälisen oikeuden tarkoittaman rikoksen tekijä toimii valtionpäämiehenä tai vastuullisena hallituksen toimihenkilönä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta.


IV periaate

Se seikka, että henkilö toimii hallituksensa tai esimiehensä käskystä, ei vapauta häntä kansainvälisen oikeuden mukaisesta vastuusta, jos hänellä oli moraalisen valinnan tosiasiallinen mahdollisuus.


V periaate

Jokaisella kansainvälisen oikeuden tarkoittamasta rikoksesta syytetyllä on oikeus kunnolliseen oikeudenkäyntiin sekä tosiseikka- että oikeuskysymysten osalta.


VI periaate

Seuraavat rikokset ovat rangaistavia kansainvälisen oikeuden tarkoittamina rikoksina:

(a) Rikokset rauhaa vastaan:
(i) Hyökkäyssodan tai kansainvälisiä sopimus- tai muita velvoitteita loukkaavan sodan suunnittelu, valmistelu, aloittaminen tai käyttäminen.
(ii) Osallistuminen yhteiseen suunnitelmaan tai salahankkeeseen minkä hyvänsä (i) kohdassa tarkoitetun teon toteuttamiseksi.

(b) Sotarikokset:
Sodankäynnin lakien ja tapojen loukkaukset, mukaanlukien miehitetyllä alueella tapahtuva tai miehitetyn alueen siviiliväestön murhaaminen, kielletty kohtelu tai pakkosiirrot pakkotyöhön tai missä hyvänsä muussa tarkoituksessa, sotavankien tai merenkulkijoiden murhaaminen tai kieletty kohtelu, panttivankien surmaaminen, julkisen tai yksityisen omaisuuden ryöstäminen, kaupunkien ja kylien umpimähkäinen tuhoaminen ja muu kuin sotilaallisen välttämättömyyden perustelema tuhoaminen.


(c) Rikokset ihmisyyttä vastaan:
Murha, joukkomurha, orjuuttaminen, pakkosiirto tai muu epäinhimillinen teko mitä hyvänäsä siviiliväestöä kohtaan, sekä poliittinen, rodullinen tai uskonnollinen vaino, kun sellaiset teot tehdään yhteydessä rikokseen rauhaa vastaan tai sotarikoseen.


VII periaate

Osallisuus VI periaattessa tarkoitettuun rikokseen rauhaa vastaan, sotarikokseen tai rikokseen ihmisyyttä vastaan on rikos kansainvälisen oikeuden mukaan.


lähde;

kirja: Oikeus kieltäytyä sotilaskäskyistä
sivut: 143-145
toimittaneet: Martin Scheinin ja Kirsi Tarvainen

Suomen rauhanliitto
YK-yhdistys ry
Juristit rauhan ja eloonjäämisen puolesta ry
http://www.adressit.com/suomi24-boikottiin

Lue lisää

USEITA VAROITUKSIA LOUKATUISTA IHMISOIKEUKSISTA !
KERTOO EOK http://eok.fi/eok/ Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto !

Tässä jatkoa yläpuolella olevaan tekstiin....

II-70 artikla

Ajatuksen, omantunnonvapaus ja uskonnonvapaus.
1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaamusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaamusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.


II-71 artikla

Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus.
1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.


II-72 artikla

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammatillisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.


II-75 artikla

Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä.
1. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.


II-76 artikla

Elinkeinonvapaus.
Elinkeinonvapaus tunnustetaaan unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.



III OSASTO/TASA-ARVO


II-80 artikla

Yhdenvertaisuus lain edessä.
1. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.


II-81 artikla

Syrjintäkielto.
1. Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen tai muuhun sellaiseen seikkaa.



II-82 artikla

Kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus.
1. Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta.


II-87 artikla

Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä.
1. Työntekijöillä tai heidän edustajilla on asianmukaisilla tasoilla taattava mahdollisuus saada riittävän ajoissa tietoa ja tulla kuulluksi unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisissa tapauksissa ja niissä määrätyin edellytyksin.


II-88 artikla

Neuvottelu oikeus ja oikeus työtaistelutoimiin.
1. Työntekijöillä ja työnantajilla tai järjestöillä on unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.


II-91 artikla

Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot.
1. Jokaisella työntekijällä on oikeus terveelliseen, turvallisiin ja Ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin.
2. Jokaisella työntekijällä on oikeus ennimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikottaisiin lepoaikoihin ja palkalliseen VUOSILOMAAN.

EU-SUOMI SAANUT kirjoitti:

USEITA VAROITUKSIA LOUKATUISTA IHMISOIKEUKSISTA !
KERTOO EOK http://eok.fi/eok/ Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto !

Tässä jatkoa yläpuolella olevaan tekstiin....

II-70 artikla

Ajatuksen, omantunnonvapaus ja uskonnonvapaus.
1. Jokaisella on oikeus ajatuksen, omantunnon ja uskonnonvapauteen. Tämä oikeus sisältää vapauden vaihtaa uskontoa tai vakaamusta ja vapauden tunnustaa uskontoa tai vakaamusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa julkisesti tai yksityisesti jumalanpalveluksissa, opettamalla, hartaudenharjoituksissa ja uskonnollisin menoin.


II-71 artikla

Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus.
1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.


II-72 artikla

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
1. Jokaisella on oikeus rauhanomaiseen kokoontumisvapauteen ja yhdistymisvapauteen kaikilla tasoilla erityisesti poliittisessa, ammatillisessa, ammattiyhdistys- ja yhteiskunnallisessa toiminnassa, mihin sisältyy, että jokaisella on oikeus perustaa yhdessä muiden kanssa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.


II-75 artikla

Ammatillinen vapaus ja oikeus tehdä työtä.
1. Jokaisella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valitsemaansa tai hyväksymäänsä ammattia.


II-76 artikla

Elinkeinonvapaus.
Elinkeinonvapaus tunnustetaaan unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.



III OSASTO/TASA-ARVO


II-80 artikla

Yhdenvertaisuus lain edessä.
1. Kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.


II-81 artikla

Syrjintäkielto.
1. Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen tai muuhun sellaiseen seikkaa.



II-82 artikla

Kulttuurinen, uskonnollinen ja kielellinen monimuotoisuus.
1. Unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta.


II-87 artikla

Työntekijöiden oikeus saada tietoja ja tulla kuulluksi yrityksessä.
1. Työntekijöillä tai heidän edustajilla on asianmukaisilla tasoilla taattava mahdollisuus saada riittävän ajoissa tietoa ja tulla kuulluksi unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisissa tapauksissa ja niissä määrätyin edellytyksin.


II-88 artikla

Neuvottelu oikeus ja oikeus työtaistelutoimiin.
1. Työntekijöillä ja työnantajilla tai järjestöillä on unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti oikeus asianmukaisilla tasoilla neuvotella ja tehdä työ- ja virkaehtosopimuksia sekä oikeus ryhtyä eturistiriitatilanteissa etujensa puolustamiseksi työtaistelutoimiin, lakko mukaan lukien.


II-91 artikla

Oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot ja työehdot.
1. Jokaisella työntekijällä on oikeus terveelliseen, turvallisiin ja Ihmisarvoisiin työoloihin ja työehtoihin.
2. Jokaisella työntekijällä on oikeus ennimmäistyöajan rajoitukseen sekä päivittäisiin ja viikottaisiin lepoaikoihin ja palkalliseen VUOSILOMAAN.

Lue lisää

LISSABONIN SOPIMUKSESSA EI TARKOITA SITÄ ETTÄ NE OLISIVAT ITSESTÄÄNSELVYYS IHMISTEN ARJENTASOLLA !
( Näin on kaikkien lakipykälien kanssa. Ihmiset ajaa autolla ylinopeutta vaikka sekin on laissa kiellettyä ! )

jatkoa...

II-93 artikla

Perhe- ja työelämä.
1. Perheen oikeudellinen, talodellinen ja yhteiskunnallinen suoja varmistetaan.


II-94 artikla

Sosiaaliturva ja toimeentulotuki.
1. Unioni tunnustaa oikeuden sosiaaliturvaetuukksiin ja sosiaaalipalveluihin, joilla taataan suoja muun muassa raskauden ja synnytyksen aikana ja sairauden, työtapaturman, hoidon tarpeen ja vanhuuden varalta sekä työpaikan menetyksen yhteydessä unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.
2. Jokaisella unionissa laillisesti asuvalla ja siellä laillisesti liikkuvalla on oikeus sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalisiin etuihin unionin oikeuden sekä kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti.
3. Yhteiskunnallisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseksi unioni tunnustaa oikeuden toimeentulotukeen ja asumisen tukeen tarkoituksena turvata ihmisarvoinen elämä jokaiselle, jolla ei ole riittävästi varjoa, unionin oikeuden kansallisten lainsäädäntöjen ja käytäntöjen mukaisesti, ja se kunnioittaa tätä oikeutta.

(Myös osittain artiklat II-95, II-96)


VI OSASTO

LAINKÄYTTÖ


II-107 artikla

Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinohin ja puoluettomaan tuomioistuimeen.
1. Jokaisella, jonka unionin oikeudessa taattuja oikeuksia ja vapauksia on loukattu, on oltava tässä artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot tuomioistuimissa.

Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puoluettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu.
Jokaisella on oltava mahdollisuus saada neuvoja ja antaa toisen henkiön puolustaa ja edustaa itseään.

MAKSUTONTA OIKEUSAPUA ANNETAAN VÄHÄVARAISILLE, JOS TÄLLÄINEN APU ON TARPEEN, JOTTA ASIASNOMAINEN VOISI TEHOKKAASTI KÄYTTÄÄ OIKEUTTA SAATTAA ASIANSA TUOMIOISTUIMEN KÄSITELTÄVÄKSI.

http://www.adressit.com/suomi24-boikottiin

http://eok.fi/eok/

Suomen vainotut kristityt - Persecuted Christian of Finland | Facebook
http://www.facebook.com/group.php?gid=369311148074&v=wall

Ne haluaa TAPPAA SINUT JA MUUT TYÖTTÖMÄT JA KÖYHÄT !

Vielä.... On turha syyttää valtiota ja päättäjiä siitä, mikä on itseaiheutettua.
Hyvinvointi lähtee usein itsestä. Hyvä elämä syntyy hyvistä asioista.

En ole koskaan juonut alkoholia, neitsyyteni menetin melkein täysi-ikäisenä samalle miehelle, jonka kanssa olen vieläkin yhdessä. En tiedä, mikä on sinusta "viihteellistä"- kenties musiikki, vaiko telkkari? Ne minulta löytyivät kyllä.

Että sapettaa kun tuollaiset kaikkitietävät keski-ikäiset tulevat tänne pätemään ja selittämään nuorten pahaa oloa syillä, jotka ovat enemmän seurausta pahoinvoinnista! Minä olen kotoisin perheestä, jossa äiti oli henkisesti sairas, isä aina poissa ja myöhemmin usein kännissä. Äiti kuoli huumeisiin. Avioerolapsi olen myös. Koulukiusaus? Tuttu juttu. Niin että mitäpä jos näillä seikoilla olisi edes hieman vaikutusta masennukseen ja traumoihini eikä listaamillasi "synneillä"..!

Niinkuin tuolla yllä joku sanoi niin ihan sammaa mieltä, että ei voisi töitä tehdä vaan kyse on siitä, että on vaikea saada palkallista töitä. jopa lähes mahdoton saada töitä jos on lievästikin vammainen niin kukaan työnantaja ei ota lievästi vammaista henkilöä palkaalliseen töihin.

Tuon on hyvin sanottu,nykyajan lapsosille ei parane ede päivää sanoa kun jo siitä nokkaatuuvat.Tämän on koettu ja ärsyttää.Onkohan nykyajan kasvatus että liian valmiiksi kaikki tehdään,kouluun viedään oikeen autolla ja haetaan.
Tuskin kotona tarvitsee tehdä mitään,muutakuin oikuilla vanhemmille.
Nykyään kun saavat lapset jo haastettua vanhemmat käräjille.
Tämähän on asianajajien paratiisi.

Tiedän työni pohjalta, että masennus ei ole vain työttömien tai syrjäytyneiden ongelma. Moni yliopisto-opiskelija ja kovassa työssä oleva kertoo masennuksen tai kroonisen ahdistuksen kuuluvan elämäänsä.

Yhteiskuntamme on siten kova, että sairaita ei oteta työhön. Työttömiä ei oteta työhön. Etsitään vikoja ja syrjäytetään. Vähätellään ihmisarvoa.

Hyvä peruselämä, toisista välittäminen ja myötätunto eivät ole in. Pitäisi olla, jotta yhteiskuntamme olisi oikeasti parempi.
Aikaa pitäisi olla myös "turhaan" huumoriin. Opettaja joka sanoo erityiskoulun oppilaalle, joka naureskelee, toistuvasti että: Mies se tulee räkänokastakin, muttei tyhjän naurajasta. Ja samaan aikaan koulussa on ongelmana oppilaiden väkivaltainen käytös....

Elämään tarvitaan iloa. Ei siitä muuten mitään tule, vaikka kuinka muuten "pärjäisi". Rahan tienaaminen ei ole tärkeintä, ja voidaan kyllä verovaroin jakaa taloudellista hyvinvoinitia niin, että kaikilla on mahdollisuus elää ilolla.

Vain ilo ja elämänhalu saa parantumaan masennuksesta ja työkunnon ja työhalut. Iloa ja uskoa tuo inhimillinen kohtelu ja kannustus ja arvostus. Kaikenlaisia töitä pitäisi arvostaa.
Työelämään pitäisi saada kuitenkin joustavuutta ja helpotuksia vaihtaa paikkaa ja alaa jos alkaa tökkiä. Nyt sen sijaan lyödään päähän viranomaisten toimesta useinkin. Työelämävalmennuspaikassa (eräässä Prismassa) esimies naputtaa käsiään yhteen vajaakuntoiselle iäkkäämmälle henkilölle: "meillä tahti on tämä: läps, läps, läps..." Harjoittelija huomaa seuratessaan oikeiden palkollisten työtä, että tuo koskee ilmeisesti vain häntä.

Sitten tarvitaan sitä, että annetaan mahdollisuuksia ja työntekoon. Vaikka työvoimapulasta höpötetään, tosiasia on että lähes kaikki nuoret pääsevät työelämään kiinni SUHTEIDEN kautta. Ja työttömiä tai jollain lailla vajaakuntoisia hyljeksitään.

Sori en jaksanut lukea loppun asti mutta:

No ei kuulosta kaverisi kovin älykkäältä, älykkyys ja epärehellisyys on eri asioita. Ei kuule vaadi mitään älykkyyttä pumpata systeemiä, sinuna kiertäisin kaukaa tollaiset luuserit

Käytännössä keski-iän aikaraja on yhä noin 35-vuotta. 25-35 vuotiaat ovat yhä nuoria aikuisia.


Silti, kaikki on aina tapauskohtaista. Yleistät liikaa. Esim minä kärsin kansainvälisen lapsikaupan uhrina ja myös siitä seuraavasta pahoipitelystä paljon lapsena. 10-vuotiaana mielisairaalaan ja 12-vuotiaana perhekotiin.



Kaikki ympärilläni tiesivät kyllä mikä minussa oli vikana. Terapeutit tai muut tahot eivät vain uskaltaneet sanoa sitä ääneen, että minut pitäisi ottaa pois adoptioperheestä joka pahoinpiteli minua. Liian vaikutusvaltainen ja "hyvä ihminen" ylläpiti koko sirkusta. Toisaalta, minne minä olisin mennyt. Miten olisin "sopeutunut" erääseen maailman rasistisimmista yhteiskunnista? Kuka antaisi minulle niskalaukauksen, kun Presidentti Koivisto itse pyhällä kynällään oli tämän lapsikaupan siunannut? Siinä vaiheessa kun lähdin perhekotiin (12-v)kaikki oli käytännössä jo ohi. Minulla ei ollut MITÄÄN mahdollisuutta sopeutua sen enempää työelämään kuin Suomalaiseen yhteiskuntaan näin yleensäkään!



Muutin kuitenkin omilleni vasta 19-vuotiaana. En tuolloin puhunut ongelmistani kuten esim pahoinpitelystä yleensä. En varsinaisesti teeskenellyt normaalia. Minä vain arvelin että asiat tulisivat ilmi jossain vaiheessa jokatapauksessa, niinkuin tapahtuikin.



Menin erääseen opistoon, jossa kuitenkin keskeytin johtuen tappeluista asuntolassa. Kättäydyin kuin täysi idiootti koska en kyennyt samaistumaan sen enempää Suomalaisiin kuin maahanmuuttajiinkaan. Mitään vertauskohtaa tai pistettä ei kertakaikkiaan ollut olememassa! Ei myöskään mitään tukiverkkoa.



Katkaisin välini adoptiovanhempiini 25-vuotiaana, ja vasta nyt kolmenkympin kynnyksellä olen alkanut puhua pahoinpitelystä.



Pointti tässä on, että minun ongelmani olivat aina todellisia, mutta en voinut saada niihin apua. Kyse ei ikinä ollut iästäni, mikä on pelkkä numero. En muuten ole ongelmieni kanssa ollenkaan yksin!

http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2010/10/suomeen_sopeutuminen_on_adoptoiduille_tyolasta_2031684.html

http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/07/adoptiolapselle_oma_kulttuuri_on_tarkea_2738314.html



On väärin kohdella ihmisiä numeroina. Tiedän 40-50 vuotiaita urheilijoita ja aktiisivia yhteisön jäseniä ja työntekijöitä. Viisikymppisiä aktiivisia politiikkoja, harrastajia ja seksuaalisia PETOJA! Minä en kuitenkaan ole sellainen.



Olen lapsikaupan ja pahoinpitelyn uhri. Olen harkinnut omin käsin poistumista, jotta Suomalaisen yhteiskunnan ei tarvitse sen suhteen vaivata päätään. Olen löytänyt turvallisen ja rauhallisen tien, johon minulla nyt työkyvyttömyyseläkkeellä myös pitäisi olla rahaa. Olen katkera, en vain itseni, vaan myös näiden muiden lasten puolesta, joita odottaa hyvin pitkälle samanlainen tulevaisuus kuin minua.



Miksi ongelmista ei puhuta? Miksi olen pelkkä numero? Sosiaaliturvatunnus? Miksi en ole ihminen? Ikäni on pelkkä numero! Myös Suomalainen nimeni on pelkkä orjanimi! Samanlainen joita annetaan KOIRILLE!


Onko rotuni syynä siihen, miksi meidän sosiaalisista ongelmistamme, sopeutumisvaikeukistamme ja PAHOINPITELYSTÄMME Suomalaisissa kodeissa ei ikinä puhuta mediassa? Olemmeko lähtökohtaisesti aina alempaa kastia?



Miksei minua olla kohdeltu ihmisenä ennenkuin muutin omilleni ja täytin 30 Miksi meni näin kauan? Miksi MEISTÄ ei alettu näin ylipäätänsäkään puhua ennenkuin yksi MEISTÄ kirjoitti kirjan?

http://www.iltalehti.fi/ilona/200606154611931_in.shtml



Mikä tässä maassa oikein on vikana? Miksi vasta sitten kun me valitut lapset olemme kylliksi vanhoja pitämään itsemme puolta, meidät aletaan huomioida? Miksi sen pitää mennä näin, että meidän täytyy käytännössä VÄKISIN tuoda itsemme päivänvaloon? Miksi me olemme numero? Miksi meidät mediassa systemaattisesti lokeroidaan "nuoriin" tai "maahanmuuttajiin"



Toistan vielä kysymyksen johon tiedän etten saa vastausta. En pelkää sen enempää kuolemaa, helvettiä kuin itsemurhaakaan. Minulla on sekä varaa että aikaa nyt odottaa, mutta kyse on enemmänkin periaatteesta. Olen pahoinpitelyn tuloksena kärsinyt henkisesti todella VAKAVASTI, ja minulla on mm asperger, mikä on lievä autistmin muoto, ja merkittävästi vaikuttaa sekä aivotoimintaani että puhumiseeni. Toistan tämän kysymyksen nyt vielä, johon tiedän etten tällä palstalla tai muuallakaan saa ikinä vastausta;miksi minä olen "nuori aikuinen" Miksi minä olen "liian aikaisin" työkyvyttömyyseläkkeelle joutuva "moniongelmainen" nuori? Miksi media nimittää minua "nuoreksi Suomalaiseksi" Orjanimeni ja sosiaaliturvatunnukseniko takia, joka minulle hankittiin ilman sen enempää minun kuin äitini hyväksyntää? Miksi olen "nuori" Miksi minä en täällä kylmässä, rasistisessa ja julmassa, lapsikauppaa hiljalleen suvaitsevassa Pohjolassa ole IHMINEN!!!!!!!!!!!!????

Siis katsomalla koko jutun voisit tajuta, että kyseessä oli henkilö joka on sairastunut masennukseen jo yli 10 vuotta sitten ja Käsittääkseni ollut silloin vielä "nuori"