Suomi osti aivan vääriä aseita 1930-luvulla

Olet väärässä. USA:n kongressi vihdoin antoi 2010 luvan toimittaa meillekin liitopommeja, kunhan saadaan muutamalla miljardilla peruskorjattua romut Hornetit USA:n mieleiseksi.

Sama hommahan meillä jatkuu yhä. Ilmatyynyalus, jonka hinnalla olisi saanut 8 patteristoa merimaaliohjuskalustoa kaikkineen tarpeineen, myytiin kai vapaamuurarihintaan pois. Viimeisin julkinen tarjous oli 6 miljoonaa. Se on muutama % hankintahinnasta! Tappiota valtiolle siitä miesten leikistä 80 miljoonaa!
Tarvitsemme rannikollemme kevyitä ja helposti liikuteltavia ohjuspatteristoja kesä- ja talviolosuhteissa. Yhä pyritään turvaamaan 90 vuotta vanhoihin kanuunoihin rannikkolinnakkeilla raskaalla organisaatiolla.
Vaivoin saatiin torjuttua kauppa parin lapsimielisen kenraalin halulla 16 taisteluhelikopterista! Niiden hintaa ei paljastettu, mutta yksi sellainen apassi tuhoutui Pakistanissa Ladenin salamurhan yhteydessä. Lipsahti Pentagonilta tieto, että 160 miljoonaa US dollaria 125 miljoonaa euroa? Kuusitoista olisi sitten kai meille ylihinnalla 2 000 miljoonaa euroa.
Mitä niillä olisikaan tehty? Kumpikaan kenraaleista ei halunnut eritellä "sotasalaisuutta".
Parempi antaa nekin rahat kreikkalaisille pyyppäämiseen ja huoraamisen hyvin. Lopuilla sitten kalastellaan lisää afrikkalaisia Suomeen?

öolikrg kirjoitti:

Olet väärässä. USA:n kongressi vihdoin antoi 2010 luvan toimittaa meillekin liitopommeja, kunhan saadaan muutamalla miljardilla peruskorjattua romut Hornetit USA:n mieleiseksi.

Sama hommahan meillä jatkuu yhä. Ilmatyynyalus, jonka hinnalla olisi saanut 8 patteristoa merimaaliohjuskalustoa kaikkineen tarpeineen, myytiin kai vapaamuurarihintaan pois. Viimeisin julkinen tarjous oli 6 miljoonaa. Se on muutama % hankintahinnasta! Tappiota valtiolle siitä miesten leikistä 80 miljoonaa!
Tarvitsemme rannikollemme kevyitä ja helposti liikuteltavia ohjuspatteristoja kesä- ja talviolosuhteissa. Yhä pyritään turvaamaan 90 vuotta vanhoihin kanuunoihin rannikkolinnakkeilla raskaalla organisaatiolla.
Vaivoin saatiin torjuttua kauppa parin lapsimielisen kenraalin halulla 16 taisteluhelikopterista! Niiden hintaa ei paljastettu, mutta yksi sellainen apassi tuhoutui Pakistanissa Ladenin salamurhan yhteydessä. Lipsahti Pentagonilta tieto, että 160 miljoonaa US dollaria 125 miljoonaa euroa? Kuusitoista olisi sitten kai meille ylihinnalla 2 000 miljoonaa euroa.
Mitä niillä olisikaan tehty? Kumpikaan kenraaleista ei halunnut eritellä "sotasalaisuutta".
Parempi antaa nekin rahat kreikkalaisille pyyppäämiseen ja huoraamisen hyvin. Lopuilla sitten kalastellaan lisää afrikkalaisia Suomeen?

Lue lisää

>> Ilmatyynyalus, jonka hinnalla olisi saanut 8 patteristoa merimaaliohjuskalustoa kaikkineen tarpeineen, myytiin kai vapaamuurarihintaan pois. Viimeisin julkinen tarjous oli 6 miljoonaa. Se on muutama % hankintahinnasta! Tappiota valtiolle siitä miesten leikistä 80 miljoonaa!

Tykkilautturi kirjoitti:

>> Ilmatyynyalus, jonka hinnalla olisi saanut 8 patteristoa merimaaliohjuskalustoa kaikkineen tarpeineen, myytiin kai vapaamuurarihintaan pois. Viimeisin julkinen tarjous oli 6 miljoonaa. Se on muutama % hankintahinnasta! Tappiota valtiolle siitä miesten leikistä 80 miljoonaa!

Lue lisää

Mannerheim oli nordismia kannattava tomppeli. Nenosen Ville jos olisi saannut päättä raha-asioista. Valve taas oli oman edun tavoittelija joka kävi ahneeksi. Eo ymmärtänyt että maavoimien pitää olla ykkönen ja hänellä olisi ollut laivaston johtajana mahdollisuus vaikuttaa.

Ahvenanmaalaisten ja ruotsinkielisten itsekkyyden takia useita tuhansia suomenkielisiä kuoli talvisodassa enemmän kuin olisi tarvinnut. Cajanderi sen parempi.

Odotahan kun seuraavana paikalle ryntää asiantuntija Jomalasta joka kertoo meille "merta käytämmömille" miten Suomenlahti ei ollut jäässä ja jos oli niin leudossa loskassa jossa koko heheheh vaarallinen Itämeren laivasto" liikkuu sulavasti.

Sillä rahalla mitä laivastoon käytettiin oltaisi sotaa voitu pitkittää ainakin kesäkuulle. Se olisi jotain se että suurella ja mahtavalla olisi piskuisen valtion kurittamisessa mennyt puolitoista vuotta.

öolikrg kirjoitti:

Olet väärässä. USA:n kongressi vihdoin antoi 2010 luvan toimittaa meillekin liitopommeja, kunhan saadaan muutamalla miljardilla peruskorjattua romut Hornetit USA:n mieleiseksi.

Sama hommahan meillä jatkuu yhä. Ilmatyynyalus, jonka hinnalla olisi saanut 8 patteristoa merimaaliohjuskalustoa kaikkineen tarpeineen, myytiin kai vapaamuurarihintaan pois. Viimeisin julkinen tarjous oli 6 miljoonaa. Se on muutama % hankintahinnasta! Tappiota valtiolle siitä miesten leikistä 80 miljoonaa!
Tarvitsemme rannikollemme kevyitä ja helposti liikuteltavia ohjuspatteristoja kesä- ja talviolosuhteissa. Yhä pyritään turvaamaan 90 vuotta vanhoihin kanuunoihin rannikkolinnakkeilla raskaalla organisaatiolla.
Vaivoin saatiin torjuttua kauppa parin lapsimielisen kenraalin halulla 16 taisteluhelikopterista! Niiden hintaa ei paljastettu, mutta yksi sellainen apassi tuhoutui Pakistanissa Ladenin salamurhan yhteydessä. Lipsahti Pentagonilta tieto, että 160 miljoonaa US dollaria 125 miljoonaa euroa? Kuusitoista olisi sitten kai meille ylihinnalla 2 000 miljoonaa euroa.
Mitä niillä olisikaan tehty? Kumpikaan kenraaleista ei halunnut eritellä "sotasalaisuutta".
Parempi antaa nekin rahat kreikkalaisille pyyppäämiseen ja huoraamisen hyvin. Lopuilla sitten kalastellaan lisää afrikkalaisia Suomeen?

Lue lisää

Nyt en eri tilanne kuin silloin. Turha verrata sitä nykyisyyteen. USA on ydinasevaltio aivan kuten Venäjäkin joten on ihan yhdentekevää mitä me molemmilta ostamme. Se typerä ahvenanmaalainen kuvitelma että Amerikan ja Venäjän armeijat ovat nykyisin 40-luvun tasolla kun taas Ruotsi on mahtava on nooh typerä.

Voisitko kerto mitä sukellusveneillä tehtäisiin ydinasevaltiota vastaan. Esimerkiksi Pohjoista rajaa niillä olisi aika vaikea puollustaa mutta sinuahan kiinnostaa vain Ahvenanmaan hyvinvointi eikö niin.

Hornetteihin ja muihin törsäämisen sijaan tulisi ostaa kunnon Abrams tankkeja. Tiedä sitten kestäisikö ne kylmää yhtä hyvin kuin iivanan koneet.

niih nooh kirjoitti:

Mannerheim oli nordismia kannattava tomppeli. Nenosen Ville jos olisi saannut päättä raha-asioista. Valve taas oli oman edun tavoittelija joka kävi ahneeksi. Eo ymmärtänyt että maavoimien pitää olla ykkönen ja hänellä olisi ollut laivaston johtajana mahdollisuus vaikuttaa.

Ahvenanmaalaisten ja ruotsinkielisten itsekkyyden takia useita tuhansia suomenkielisiä kuoli talvisodassa enemmän kuin olisi tarvinnut. Cajanderi sen parempi.

Odotahan kun seuraavana paikalle ryntää asiantuntija Jomalasta joka kertoo meille "merta käytämmömille" miten Suomenlahti ei ollut jäässä ja jos oli niin leudossa loskassa jossa koko heheheh vaarallinen Itämeren laivasto" liikkuu sulavasti.

Sillä rahalla mitä laivastoon käytettiin oltaisi sotaa voitu pitkittää ainakin kesäkuulle. Se olisi jotain se että suurella ja mahtavalla olisi piskuisen valtion kurittamisessa mennyt puolitoista vuotta.

Lue lisää

>>oltaisi sotaa voitu pitkittää ainakin kesäkuulle.

Mikä sota? kirjoitti:

>>oltaisi sotaa voitu pitkittää ainakin kesäkuulle.

Teutonit valtasi kevyesti Norjan huhtikuussa 1940. Jos täällä vielä silloin olisi sotaa käyty niin Hitler olisi pyrkinyt erillisrauhaan Lännen kanssa ja kaatanut Pietarin anteeksi Leningradin eikun Nevan kaupungin Pariisin sijaan.

Britit olisivat kyllä Ruotsinkin uhranneet. Pietari eli Nevan kaupunki nähtiin englannin eliitin keskuudessa vaarallisena maailmanrauhaa järkyttävänä terroristipesäkkeenä jota se olikin.

jihaa mask kirjoitti:

Voisitko kerto mitä sukellusveneillä tehtäisiin ydinasevaltiota vastaan. Esimerkiksi Pohjoista rajaa niillä olisi aika vaikea puollustaa mutta sinuahan kiinnostaa vain Ahvenanmaan hyvinvointi eikö niin.

Hornetteihin ja muihin törsäämisen sijaan tulisi ostaa kunnon Abrams tankkeja. Tiedä sitten kestäisikö ne kylmää yhtä hyvin kuin iivanan koneet.

Lue lisää

Mieluummin Leopard 2A6. Meillä on niihin jo aika hyvin sopivaa koulutus- ja huolto-osaamista. Ja tiettävästi vaunu on vielä kertaluokkaa tai paria ärjympi kuin kovin Abrams-evoluutio, mitä tulee suomalaisen panssaritaktiikan pyrkimykseen pysytellä mahdollisimman lähellä liikkuvuus-suoja-tulivoima-kolmion keskipistettä.

F-18 (tai F/A-18) on jo aika vanhentunut. Paikkaamiseen menee hitosti rahaa. Niin menisi uuden hankintaankin, vielä enemmän. Edes venäläiset kunnolliset hävittäjät eivät ole halpoja, ja mahtaisivatko myydäkään. Mikä neuvoksi?

Idästä voisi hankkia rutosti ilmarorjunta-aseistusta kaikille torjuntaetäisyyksille ja kaiken tason joukoille ja kohteisiin. Ei silläkään hävittäjätorjunnan puutteita paikata, mutta nyt on kyllä joukkojen ilmatorjunta retuperällä. Samaten kohta strategisten kohteiden suojaus.

35twefgwt kirjoitti:

Mieluummin Leopard 2A6. Meillä on niihin jo aika hyvin sopivaa koulutus- ja huolto-osaamista. Ja tiettävästi vaunu on vielä kertaluokkaa tai paria ärjympi kuin kovin Abrams-evoluutio, mitä tulee suomalaisen panssaritaktiikan pyrkimykseen pysytellä mahdollisimman lähellä liikkuvuus-suoja-tulivoima-kolmion keskipistettä.

F-18 (tai F/A-18) on jo aika vanhentunut. Paikkaamiseen menee hitosti rahaa. Niin menisi uuden hankintaankin, vielä enemmän. Edes venäläiset kunnolliset hävittäjät eivät ole halpoja, ja mahtaisivatko myydäkään. Mikä neuvoksi?

Idästä voisi hankkia rutosti ilmarorjunta-aseistusta kaikille torjuntaetäisyyksille ja kaiken tason joukoille ja kohteisiin. Ei silläkään hävittäjätorjunnan puutteita paikata, mutta nyt on kyllä joukkojen ilmatorjunta retuperällä. Samaten kohta strategisten kohteiden suojaus.

Lue lisää

Vinkat iskuun ja emmat latinkiin.

"Totta turiset, eihän tässä ole kuin muutama vuosi kun tosissaan ehdotettiin että Horneteihin pitäisi saada satoja kilometrejä kantavia ilmasta maahan ohjuksia. Mitä ihmettä Suomi sellaisilla tekisi, mihin niitä tarvittaisiin?!"

Voi mahoton, miten tyhmää sakkia?

Hornetteja varten hankittiin Jassm-risteilyohjuksia. Sinäkö et keksi niille järkevää käyttöä? Minäpä kerron! Jos maahan lähtee tunkeutumaan jv- ja ps-osastoja niin niitä voidaan mainiosti kurittaa JUURI risteilyohjuksilla!

Jos sinulla ei järki leikkaa niin syytä siitä itseäsi!

Valehtelet! Olen Klenkka. Olet oikeassa! En ole Klenkka!

Pari hyvää merilentäjää torbedoin olisi selvittänyt ne meritaistelut, joihin "uljaat ruumisarkkumme" pystyivät.
Talvisoden Taipaleessa olisi miehet saaneet orgasmeja, jos olisi ollut vaikka 8 pst:tä lisää ja 20 pikkuistakin 55mm kranaatinheitintä lohkolle. Ne olisi maksaneet saman, kuin Ilmarisen ja Väinämöisen upseerien palkat kuukaudessa.

Kerroppas lemlandilainen asiantuntijamme mitä merisotaa oli. Suomenlahti oli jäässä ja iivanoiden suuret laivat perääntyivät muutamasta rannikkotykin ammuksesta takaisin koska tajusivat että kävi miten kävi juututaan joka tapauksessa kiinni.

Ja muka niin "meren kävijöitä" olette olevinaan.

Taipaleesta pelastuneet kyllä tietää mitä olivat panssarit. Sinä et tiedä! Panssareita tuhottiin Taipaleen lohkolla joulukuusta tammikuun loppuun 26 kpl! Sinä vähä-älyinen sitten luulet, että sota ratkaistiin Turussa ! Ha haa haaa haaaaaa

haa ha aaaaa kirjoitti:

Taipaleesta pelastuneet kyllä tietää mitä olivat panssarit. Sinä et tiedä! Panssareita tuhottiin Taipaleen lohkolla joulukuusta tammikuun loppuun 26 kpl! Sinä vähä-älyinen sitten luulet, että sota ratkaistiin Turussa ! Ha haa haaa haaaaaa

Lue lisää

"Panssareita tuhottiin Taipaleen lohkolla joulukuusta tammikuun loppuun 26 kpl! "

Sehän juuri osoittaa, että siellä oli vahva panssarintorjunta ja vähän vaunuja. Painopiste oli Viipurin suunnassa ja Itä-Kannaksellakin sodan lopussa Vuosalmella.

"Sinä vähä-älyinen sitten luulet, että sota ratkaistiin Turussa !

Kyllä se on ihan sinun kuvitelmiasi.

Oli siis pst:a" kirjoitti:

"Panssareita tuhottiin Taipaleen lohkolla joulukuusta tammikuun loppuun 26 kpl! "

Sehän juuri osoittaa, että siellä oli vahva panssarintorjunta ja vähän vaunuja. Painopiste oli Viipurin suunnassa ja Itä-Kannaksellakin sodan lopussa Vuosalmella.

"Sinä vähä-älyinen sitten luulet, että sota ratkaistiin Turussa !

Kyllä se on ihan sinun kuvitelmiasi.

Lue lisää

Tammikuun tilasto muistaakseni oli (en viitsi tarkastaa) 12 tuhottu kasapanoksin tai polttopulloin. On siinä vahva panssaritorjunta!

Vääpeli Klenkka kirjoitti:

Tammikuun tilasto muistaakseni oli (en viitsi tarkastaa) 12 tuhottu kasapanoksin tai polttopulloin. On siinä vahva panssaritorjunta!

jaettiin ensimmäiset pst-tykit YH-aikana. Niitä lähetettiin koko ajan lisää sitä mukaa kun saatiin. Pst-tykit olivat tietysti herkkiä tuhoutumaan tykistötulessa.
Kasapanokset ja polttopullot vaativat erittäin rohkeita miehiä käyttäjikseen. Ihan toisenlaisia kuin palstan luuserit.

Divisioonille kirjoitti:

jaettiin ensimmäiset pst-tykit YH-aikana. Niitä lähetettiin koko ajan lisää sitä mukaa kun saatiin. Pst-tykit olivat tietysti herkkiä tuhoutumaan tykistötulessa.
Kasapanokset ja polttopullot vaativat erittäin rohkeita miehiä käyttäjikseen. Ihan toisenlaisia kuin palstan luuserit.

Lue lisää

no mistä niitä saatiin tammi-helmikuussa?

Divisioonille kirjoitti:

jaettiin ensimmäiset pst-tykit YH-aikana. Niitä lähetettiin koko ajan lisää sitä mukaa kun saatiin. Pst-tykit olivat tietysti herkkiä tuhoutumaan tykistötulessa.
Kasapanokset ja polttopullot vaativat erittäin rohkeita miehiä käyttäjikseen. Ihan toisenlaisia kuin palstan luuserit.

Lue lisää

Polttopullot toimi korkeintaan germaanisten maiden valmistamiin tankkeihin. Kun tuli suomepojalle Sotka vastaan niin sitä ei niin vain perjaintapullolla poltettukaan.

Chuikov testasi loistavasti tovereidensa viinalla saksalaisten kestävyyttä Stalingradissa. Ei kestänyt Hothin panssarit tulta ja jäätä.

"Laivastoon panostamisessa vaikutti ruotsalainen raha"

Ei. Hankinta lähti liikkeelle torpedovene S2:n uppoamisesta myrskyssä. Katsotiin, että laivastolle oli saatava kunnon aluksia. Asialle lähti voimakas painostusryhmä eli Laivastoliitto, joka sai eduskunnan myöntämään suuret rahat merivoimille. Niillä ei kuitenkaan saatu toimintakykyistä laivastoa.

Puolustusbudjetti keskittyi aina maavoimiin ja yleishankintoihin, mutta tarpeita ei kyetty tyydyttämään. Panssarilaivat rahoitettiin jo lähes 10 vuotta ennen sotaa.

olla tuo asiantuntija?

"Ilmavoimiahan ei oikein asiantuntijan mielestä tarvittu."

Ei vaikuttanut kirjoitti:

"Laivastoon panostamisessa vaikutti ruotsalainen raha"

Ei. Hankinta lähti liikkeelle torpedovene S2:n uppoamisesta myrskyssä. Katsotiin, että laivastolle oli saatava kunnon aluksia. Asialle lähti voimakas painostusryhmä eli Laivastoliitto, joka sai eduskunnan myöntämään suuret rahat merivoimille. Niillä ei kuitenkaan saatu toimintakykyistä laivastoa.

Puolustusbudjetti keskittyi aina maavoimiin ja yleishankintoihin, mutta tarpeita ei kyetty tyydyttämään. Panssarilaivat rahoitettiin jo lähes 10 vuotta ennen sotaa.

Lue lisää

hankittiin erikseen säädetyllä laivastolailla. Puolustusvoimat ei asiaa kannattanut.

Ei vaikuttanut kirjoitti:

"Laivastoon panostamisessa vaikutti ruotsalainen raha"

Ei. Hankinta lähti liikkeelle torpedovene S2:n uppoamisesta myrskyssä. Katsotiin, että laivastolle oli saatava kunnon aluksia. Asialle lähti voimakas painostusryhmä eli Laivastoliitto, joka sai eduskunnan myöntämään suuret rahat merivoimille. Niillä ei kuitenkaan saatu toimintakykyistä laivastoa.

Puolustusbudjetti keskittyi aina maavoimiin ja yleishankintoihin, mutta tarpeita ei kyetty tyydyttämään. Panssarilaivat rahoitettiin jo lähes 10 vuotta ennen sotaa.

Lue lisää

Juupa juu taas. Niitä aluksi todellakin tarvittiin talvella kun ukkoja kaatui tuhansittain huono varustuksen sekä lääke- ja elintarvikepulan takia Kannaksella ja Sallassa. Kerro seuraavaksi miten vuonna 1924 rakennettu jäänmurtaja oli hyvä ostos. Voitiin jyrätä oikein Maratkin sillä vaikka tais olla vaan Ahvenanmaan evakuoimiseksi koko romu. Nurminen tai Wahlforss molemmat hyödyttömiä.

Tallinnan evakuoinnissa Neuvostoliitolle aiheutetut tappiot lienee ainut hyvä asia mitä saatiin laivastoon panostamalla. Jäänmurtaja Wäinömöinenkin luovutettiin Virolle koska selkärankaa ei ollut. Sehän olisi voinnut vaikka myydä Ruotsille.

Panssarilaivat hankittiin laivastolailla. Saksa kyllä avusti bulvaanien kautta niiden ja sukellusveneiden rakentamisessa.

Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.

Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa. Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi. Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.

Vanha kundi kirjoittaa puuta heinää.

Hölynpölyä!!! kirjoitti:

Panssarilaivat hankittiin laivastolailla. Saksa kyllä avusti bulvaanien kautta niiden ja sukellusveneiden rakentamisessa.

Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.

Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa. Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi. Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.

Vanha kundi kirjoittaa puuta heinää.

Lue lisää

Voi pikku merenkävijää. Et näytä tajuavan asianydintä. Nooh kyllä se valkenee kun vähän nuuskaa pössyttelet.

Hölynpölyä!!! kirjoitti:

Panssarilaivat hankittiin laivastolailla. Saksa kyllä avusti bulvaanien kautta niiden ja sukellusveneiden rakentamisessa.

Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.

Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa. Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi. Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.

Vanha kundi kirjoittaa puuta heinää.

Lue lisää

vääpeli Klenkka
9.10.2011 10:17
0
Sulje
Valehtelet! Olen Klenkka. Olet oikeassa! En ole Klenkka!

Kyllä Suomen "panssarilaivat" eli matalassa vedessä uivat (2 *2*10" tykit) tykkilautat, rakennettiin ihan tarkkaan suomalaisten toimesta ja suunnittelemina. Tykkitornit taisi suunnitella ruotsalainen Bofors. Sähköisen voimansiirron taisi suunnitella BBC eli englantilaiset ja sieltä taisi tulla sähkökoneikotkin.

Tässä kirjassa on tarkasti kerrottu laivojen synty ja vaiheet. Jopa niiden hintatiedotkin on selvitetty.

Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Gummerus, 1996. ISBN 952-90-7775-0.

Wäinö-Ilmarinen kirjoitti:

Kyllä Suomen "panssarilaivat" eli matalassa vedessä uivat (2 *2*10" tykit) tykkilautat, rakennettiin ihan tarkkaan suomalaisten toimesta ja suunnittelemina. Tykkitornit taisi suunnitella ruotsalainen Bofors. Sähköisen voimansiirron taisi suunnitella BBC eli englantilaiset ja sieltä taisi tulla sähkökoneikotkin.

Tässä kirjassa on tarkasti kerrottu laivojen synty ja vaiheet. Jopa niiden hintatiedotkin on selvitetty.

Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Gummerus, 1996. ISBN 952-90-7775-0.

Lue lisää

Ilmarinen ja Väinämöinen imaisivat muutaman vuoden puolustusbudjetin rahat!

Tarkastellaanpa tuolloisia hintoja ja budjettia:

Tässä mainiossa Niklanderin kirjassa, Meidän panssarilaivamme, on tarkasti kerrottuna panssarilaivojemme kaikki vaiheet ja ennen kaikkea niiden suunnittelu ja rakentaminen. Rakennepiirroksia on sivukaupalla ja yksityiskohtaisia tietoja valtavasti.

Sivulla 266 laskettu yhden laivan hinnaksi 210 miljoonaa silloista markkaa ja kaksi laivaa maksoi siis 420 miljoonaa. Tuolloinen valtion vuosibudjetti oli noin 4 miljardia eli laivat maksoivat noin 10% valtion vuosibudetista. Toki tuo tasaantui useamman vuoden osalle, mutta summa on melkoinen nykyrahassakin. Tuolloin, vuonna 1996, hinnaksi on laskettu noin yksi miljardi silloista "nykymarkkaa"! Summa voisi olla helposti jotain 1 miljardin "inflaatioeuron" luokkaa tämän päivän rahassa. Sillä rahalla saisi varmaankin aika paljon tavallista aseistusta. Laivojen hintaahan laskettiin tarkkaan juuri Väinämöisen myynnin takia. Se kyllä taidettiin antaa liian halvalla... mutta piano säästyi! Se kun oli miehistön itsensä hankkima ja ostama.

Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.



Suomen laivasto vastuussa
Kirjoittanut: OsulanKioski 22.3.2009 klo 02.36

http://keskustelu.suomi24.fi/node/6987611


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000042655621

Hölynpölyä!!! kirjoitti:

Panssarilaivat hankittiin laivastolailla. Saksa kyllä avusti bulvaanien kautta niiden ja sukellusveneiden rakentamisessa.

Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.

Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa. Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi. Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.

Vanha kundi kirjoittaa puuta heinää.

Lue lisää

"Hölynpölyä!!!"

>>>Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa.>>>
Tämän kokoiselle maalle viisi sukellusvenettä on laivasto ( joku jossain väitti, että veneitä oli kuusi, mutta se lienee vilkasta mielikuvitusta ).
>>>Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi.>>>
Saukko tehtiin Laatokalle sopivaksi piensukellusveneeksi.

>>>Panssarilaivat hankittiin laivastolailla.
Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.
Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.>>>

Ajatuskulkusi mukaan Suomi osti vain sukellusvene Vesikon ja muut sukellusveneet ynnä kaksi panssarilaivaa sikisivät ilmaiseksi, koska ne hankittiin Laivastolailla.
Voita ujoutesi pois ja kerro kuka/mikä/ketkä sitten rahoittivat Laivastolain.
Jokin taho tämän kaluston maksoi. Eivät ne Pyhästä Hengestä syntyneet.

vanha kundi kirjoitti:

"Hölynpölyä!!!"

>>>Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa.>>>
Tämän kokoiselle maalle viisi sukellusvenettä on laivasto ( joku jossain väitti, että veneitä oli kuusi, mutta se lienee vilkasta mielikuvitusta ).
>>>Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi.>>>
Saukko tehtiin Laatokalle sopivaksi piensukellusveneeksi.

>>>Panssarilaivat hankittiin laivastolailla.
Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.
Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.>>>

Ajatuskulkusi mukaan Suomi osti vain sukellusvene Vesikon ja muut sukellusveneet ynnä kaksi panssarilaivaa sikisivät ilmaiseksi, koska ne hankittiin Laivastolailla.
Voita ujoutesi pois ja kerro kuka/mikä/ketkä sitten rahoittivat Laivastolain.
Jokin taho tämän kaluston maksoi. Eivät ne Pyhästä Hengestä syntyneet.

Lue lisää

vääristely jopa stallarilta.

Suomella oli viisi sukellusvenettä. Se on laivue, ei laivasto. Laivastosta voidaan Itämerellä puhua lähinnä Saksan ja NL:n kohdalla. Niillä oli kymmeniä veneitä.

"Ajatuskulkusi mukaan Suomi osti vain sukellusvene Vesikon ja muut sukellusveneet ynnä kaksi panssarilaivaa sikisivät ilmaiseksi, koska ne hankittiin Laivastolailla."

Rajuksi menee vääristely, mutta eihän muutakaan voi odottaa.
Eduskunta sääti Laivastolain ja myönsi alusten hankkimiseen tarvittavat varat? Ymmärrätkö?
Et tietenkään, joten pistä uusi vääristely tulemaan. Kyllä sellainen stallarilta syntyy. Kerro taas vaikka se, miten Saksa rahoitti alukset.

Kummallista tuo kirjoitti:

vääristely jopa stallarilta.

Suomella oli viisi sukellusvenettä. Se on laivue, ei laivasto. Laivastosta voidaan Itämerellä puhua lähinnä Saksan ja NL:n kohdalla. Niillä oli kymmeniä veneitä.

"Ajatuskulkusi mukaan Suomi osti vain sukellusvene Vesikon ja muut sukellusveneet ynnä kaksi panssarilaivaa sikisivät ilmaiseksi, koska ne hankittiin Laivastolailla."

Rajuksi menee vääristely, mutta eihän muutakaan voi odottaa.
Eduskunta sääti Laivastolain ja myönsi alusten hankkimiseen tarvittavat varat? Ymmärrätkö?
Et tietenkään, joten pistä uusi vääristely tulemaan. Kyllä sellainen stallarilta syntyy. Kerro taas vaikka se, miten Saksa rahoitti alukset.

Lue lisää

Tiedätkö, että Peipohjan Fiiolililla on myynissä teräspulloissa suojeluskuntalaisen pierua 11 kiloa. Hinnasta en tiedä.

vanha kundi kirjoitti:

"Hölynpölyä!!!"

>>>Ei Suomella ollut mitään sukellusvenelaivastoa.>>>
Tämän kokoiselle maalle viisi sukellusvenettä on laivasto ( joku jossain väitti, että veneitä oli kuusi, mutta se lienee vilkasta mielikuvitusta ).
>>>Saukko tehtiin harjoituskappaleeksi.>>>
Saukko tehtiin Laatokalle sopivaksi piensukellusveneeksi.

>>>Panssarilaivat hankittiin laivastolailla.
Suomi osti vain sukellusvene Vesikon, kun halvalla sai. Muu on pelkkää pötyä.
Kolme venettä rakennettiin laivastolain rahoituksella ja Vesikko tuli vähän vahingossa.>>>

Ajatuskulkusi mukaan Suomi osti vain sukellusvene Vesikon ja muut sukellusveneet ynnä kaksi panssarilaivaa sikisivät ilmaiseksi, koska ne hankittiin Laivastolailla.
Voita ujoutesi pois ja kerro kuka/mikä/ketkä sitten rahoittivat Laivastolain.
Jokin taho tämän kaluston maksoi. Eivät ne Pyhästä Hengestä syntyneet.

Lue lisää

Snadi korjaus tuohon veneiden määrään.
Kuudesta puhutaan, kun otetaan mukaan V:n jäämistöstä Suomeen "unohtunut" Louhi.
Ei kuulunut Suomen valtion sen olemassaoloaikana hankkimiin aluksiin.

Louhi was an ex-Russian minelayer built in 1916, originally named M1, which also served as submarine tender. She was very active laying part of the huge mine barrages in the Baltic during the war years and was torpedoed by U370 on January 12th 1945 while sailing under Soviet direction. It had previously been thought she had been mined, but the wreck has recently been found and the damage confirms an acoustic torpedo.

Kirjoituksessani mainittu saksalainen merisotilas Karl Bartenbach ansaitsisi muutaman sanan lisää.
Syystä, että hänen toiminnallaan näyttää olleen merkittävä rooli Talvisodanaikaiseen surkeaan varustautumiseen, joten laajat kansalaispiirit olisivat huolissaan ellei tällä kansainvälisestikin seuratulla ja arvostetulla foorumilla olisi käsitelty hänen osuuttaan enemmän.

Hän toimi Argentiinassa 1920-24 Saksan laivastoasiamiehenä, jonka tehtävä oli myydä Argentiinalle Liliput-projektia, josta enemmän alla.
Yhteistyö Argentiinan kanssa väsähti, kun Argentiinalle kävi selväksi ettei hollantilainen ( tai siis saksalainen ) osapuoli olekaan maksamassa heidän laivastoprojektiaan vaan he joutuisivat itse maksumiehiksi.
Suomeen Bartenbach säntäsi liepeet hulmuten Argentiinasta 1924.
Ja sen jälkeen alkoi tiukka salailu Suomessa.

Bartenbachiin liittyy Suomessa kolme tahoa; Suomen hallitus, Liliput-projekti ja Laivastoyhdistys.

Suomen sukellusveneiden ja panssarilaivojen rakentamisen taustalla häärineestä Suomen hallituksen saksalaisesta, salaisesta yhteysupseerista, merisotilas Karl Bartenbachista on näköjään vaikea saada tietoja toiminnasta Suomessa.
Yleistä muuta löytyy kyllä, mutta Suomen-toimintoja kuvaillaan ylimalkaisesti vain neuvonantajana ja yhdysupseerina.
Tuossakin mennään Suomi-osuus kovin ylimalkaisesti läpi. Salailu on toteutunut tehokkaasti.
“Von 1920 bis 1934 war Bartenbach als Marineberater ( suom. laivastoneuvonantaja ) in Finnland und Argentinien tätig.”
http://de.wikipedia.org/wiki/Karl_Bartenbach

Liliput-projektin tarkoitus oli ( Saksan ) rakentaa ulkomailla laivaston aluksia, kouluttaa niissä saksalaisia merisotilaita, hyödyntää niistä saatuja rakentamis- ja toimintakokemuksia ( so. toimia innovaattoreina ja testialuksina ) saksalaisten omassa tuotannossa ja lopulta maksattaa ja omistuttaa alukset ( ainakin kalleimmat ) ko. valtiolle.
Bartenbach oli Liliput-projektin toteuttaja Suomessa.
Koska Saksan osallisuus Liliput-projektissa oli Versaillesin rauhansopimuksen vastainen, Suomen hallituksen asiakirjoissa ei mainittu Saksaa missään kohdin.
Noista Suomen alusten rakennuskustannuksista ei markkaluvuilla saa oikein käsitystä, kun kait kukaan meistä ei ollut 30-luvun alussa aikuisena kuluttajana olemassa. Panssarilaivojen rakennuskustannukset olivat yhtä paljon kuin v. 31 valmistunut Eduskuntatalo. Ei siis mikään ihan pikkuraha.

Bartenbachin tärkein projekti ( hallituksen salaisena yhteysupseerina Saksan suuntaan olon lisäksi ) on ollut kansalaisjärjestö ( painostus-, nykynimeltään lobbausjärjestö ) Laivastoyhdistyksen luonti ja toiminen joukon dynamona.
Laivastoyhdistykseen imuroitiin meripuolustuksen ja kauppamerenkulun läheisiksi itselleen kokevia ihmisiä, joiden taloudelliset intressit tässä eivät välttämättä olleet ne vähäisimmät vaikuttimet.
Laivastoyhdistys aikaansai rankalla painostuksella ja uhkailuilla Laivastolain, jonka perusteella erityisesti laivastoa kehitettiin maa- ja ilmavoimien kustannuksella.
Näin jälkikäteen on helppoa sanoa, että tuolloin panostus laivaston muodostamiseen oli väärä, mutta se olisi ollut osin oikea, mikäli sota olisi syttynyt myöhemmin kuin mitä syttyi -39 ja aikaa ja tahtoa maa- ja ilmavoimien kehittämiselle olisi ollut enemmän.
Toisaalta näiden hankittujen alusten rooli Talvi-, Jatko- ja Lapin sodassa jäi _todella_ vähäiseksi ja niiden hankinta ja valmistus palveli enemmänkin Suomen laivanrakennusteollisuutta ja Saksan aseteollisuutta kuin Suomen puolustusta.
Työllistävä vaikutus Helsinkiin ja Lounais-Suomeen oli merkittävä.
Laivastolailla saatiin helpommin ( ovelammin ) rahoitus järjestettyä, koska puolustusmäärärahamomentin nostoa vastustettiin Eduskunnassa laajalti.
Ja lakimuotoisena saatiin ( helpommin ) seuraavakin eduskunta rahoituksen taakse mikäli valmistus viivästyisi tai kallistuisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laivastolaki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perushankintaohjelma

Olisi mielenkiintoista päästä käsiksi Laivastoyhdistyksen vuosien 1926-31 perustamisasiakirjaan, kokousten pöytäkirjoihin ja kirjanpitoon selvittämään jäseniä, osallisia ja rahoitusta. Tosin oletan, että kaikki Saksaan tai saksalaisiin viittaavakin on niistä siivottu pois.
Nykyisen Meriliiton ( Laivastoyhdistys->Laivastoliitto->Meriliitto ) historiikki ei edes uskalla esitellä perustajajäseniään, mikä esittely on tavanomaista mille tahansa pilipaliyhdistyksellekin.
http://www.meriliitto.fi/?page_id=6

Tällä palstalla on näköjään aikaisemminkin käsitelty tuon ajan laivastoasiaa.
Kaksi asiaviestiä nimmarilla ”Puolueeton tarkkailija” löytyvät täältä. Ja totta kai vastauksina hänelle oli lokaa niskaan kommunistisyytöksillä, mutta sehän näkyy olevan ikävä tapa täällä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8089920

Mielellään korjauksia tähän mikäli aihetta on.

vanha kundi kirjoitti:

Kirjoituksessani mainittu saksalainen merisotilas Karl Bartenbach ansaitsisi muutaman sanan lisää.
Syystä, että hänen toiminnallaan näyttää olleen merkittävä rooli Talvisodanaikaiseen surkeaan varustautumiseen, joten laajat kansalaispiirit olisivat huolissaan ellei tällä kansainvälisestikin seuratulla ja arvostetulla foorumilla olisi käsitelty hänen osuuttaan enemmän.

Hän toimi Argentiinassa 1920-24 Saksan laivastoasiamiehenä, jonka tehtävä oli myydä Argentiinalle Liliput-projektia, josta enemmän alla.
Yhteistyö Argentiinan kanssa väsähti, kun Argentiinalle kävi selväksi ettei hollantilainen ( tai siis saksalainen ) osapuoli olekaan maksamassa heidän laivastoprojektiaan vaan he joutuisivat itse maksumiehiksi.
Suomeen Bartenbach säntäsi liepeet hulmuten Argentiinasta 1924.
Ja sen jälkeen alkoi tiukka salailu Suomessa.

Bartenbachiin liittyy Suomessa kolme tahoa; Suomen hallitus, Liliput-projekti ja Laivastoyhdistys.

Suomen sukellusveneiden ja panssarilaivojen rakentamisen taustalla häärineestä Suomen hallituksen saksalaisesta, salaisesta yhteysupseerista, merisotilas Karl Bartenbachista on näköjään vaikea saada tietoja toiminnasta Suomessa.
Yleistä muuta löytyy kyllä, mutta Suomen-toimintoja kuvaillaan ylimalkaisesti vain neuvonantajana ja yhdysupseerina.
Tuossakin mennään Suomi-osuus kovin ylimalkaisesti läpi. Salailu on toteutunut tehokkaasti.
“Von 1920 bis 1934 war Bartenbach als Marineberater ( suom. laivastoneuvonantaja ) in Finnland und Argentinien tätig.”
http://de.wikipedia.org/wiki/Karl_Bartenbach

Liliput-projektin tarkoitus oli ( Saksan ) rakentaa ulkomailla laivaston aluksia, kouluttaa niissä saksalaisia merisotilaita, hyödyntää niistä saatuja rakentamis- ja toimintakokemuksia ( so. toimia innovaattoreina ja testialuksina ) saksalaisten omassa tuotannossa ja lopulta maksattaa ja omistuttaa alukset ( ainakin kalleimmat ) ko. valtiolle.
Bartenbach oli Liliput-projektin toteuttaja Suomessa.
Koska Saksan osallisuus Liliput-projektissa oli Versaillesin rauhansopimuksen vastainen, Suomen hallituksen asiakirjoissa ei mainittu Saksaa missään kohdin.
Noista Suomen alusten rakennuskustannuksista ei markkaluvuilla saa oikein käsitystä, kun kait kukaan meistä ei ollut 30-luvun alussa aikuisena kuluttajana olemassa. Panssarilaivojen rakennuskustannukset olivat yhtä paljon kuin v. 31 valmistunut Eduskuntatalo. Ei siis mikään ihan pikkuraha.

Bartenbachin tärkein projekti ( hallituksen salaisena yhteysupseerina Saksan suuntaan olon lisäksi ) on ollut kansalaisjärjestö ( painostus-, nykynimeltään lobbausjärjestö ) Laivastoyhdistyksen luonti ja toiminen joukon dynamona.
Laivastoyhdistykseen imuroitiin meripuolustuksen ja kauppamerenkulun läheisiksi itselleen kokevia ihmisiä, joiden taloudelliset intressit tässä eivät välttämättä olleet ne vähäisimmät vaikuttimet.
Laivastoyhdistys aikaansai rankalla painostuksella ja uhkailuilla Laivastolain, jonka perusteella erityisesti laivastoa kehitettiin maa- ja ilmavoimien kustannuksella.
Näin jälkikäteen on helppoa sanoa, että tuolloin panostus laivaston muodostamiseen oli väärä, mutta se olisi ollut osin oikea, mikäli sota olisi syttynyt myöhemmin kuin mitä syttyi -39 ja aikaa ja tahtoa maa- ja ilmavoimien kehittämiselle olisi ollut enemmän.
Toisaalta näiden hankittujen alusten rooli Talvi-, Jatko- ja Lapin sodassa jäi _todella_ vähäiseksi ja niiden hankinta ja valmistus palveli enemmänkin Suomen laivanrakennusteollisuutta ja Saksan aseteollisuutta kuin Suomen puolustusta.
Työllistävä vaikutus Helsinkiin ja Lounais-Suomeen oli merkittävä.
Laivastolailla saatiin helpommin ( ovelammin ) rahoitus järjestettyä, koska puolustusmäärärahamomentin nostoa vastustettiin Eduskunnassa laajalti.
Ja lakimuotoisena saatiin ( helpommin ) seuraavakin eduskunta rahoituksen taakse mikäli valmistus viivästyisi tai kallistuisi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laivastolaki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Perushankintaohjelma

Olisi mielenkiintoista päästä käsiksi Laivastoyhdistyksen vuosien 1926-31 perustamisasiakirjaan, kokousten pöytäkirjoihin ja kirjanpitoon selvittämään jäseniä, osallisia ja rahoitusta. Tosin oletan, että kaikki Saksaan tai saksalaisiin viittaavakin on niistä siivottu pois.
Nykyisen Meriliiton ( Laivastoyhdistys->Laivastoliitto->Meriliitto ) historiikki ei edes uskalla esitellä perustajajäseniään, mikä esittely on tavanomaista mille tahansa pilipaliyhdistyksellekin.
http://www.meriliitto.fi/?page_id=6

Tällä palstalla on näköjään aikaisemminkin käsitelty tuon ajan laivastoasiaa.
Kaksi asiaviestiä nimmarilla ”Puolueeton tarkkailija” löytyvät täältä. Ja totta kai vastauksina hänelle oli lokaa niskaan kommunistisyytöksillä, mutta sehän näkyy olevan ikävä tapa täällä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8089920

Mielellään korjauksia tähän mikäli aihetta on.

Lue lisää

Mielenkiintoista

Mitä hyötyä panssarilaivoista ja sukellusveneistä oli Talvi tai Jatkosodassakaan? Niiden hinnoilla olisi saatu tykkejä, niihin ammuksia, konepistooleja, pika ja konekiväärejä. Turha vedota rahapulaan, kyse on priorisoinnista!

Tosi on kirjoitti:

Mitä hyötyä panssarilaivoista ja sukellusveneistä oli Talvi tai Jatkosodassakaan? Niiden hinnoilla olisi saatu tykkejä, niihin ammuksia, konepistooleja, pika ja konekiväärejä. Turha vedota rahapulaan, kyse on priorisoinnista!

Lue lisää

hoidetaan meripuolustus? Pystyt varmaan sen selvittämään, koska näyt olevan poikkeuksellinen sotilaallinen nero. Osaat panna homman kuntoon 80 vuotta tapahtumien jälkeen. Siihen ei joka heppu pysty, vaikka näillä palstoilla vastaavia kykyjä on poikkeusellisen paljon.
Alukset tilattiin jo 20-luvun puolella. Maavoimat olisi hyvin ehditty varustaa, jos halua olisi ollut.

Miten kenttätykeillä kirjoitti:

hoidetaan meripuolustus? Pystyt varmaan sen selvittämään, koska näyt olevan poikkeuksellinen sotilaallinen nero. Osaat panna homman kuntoon 80 vuotta tapahtumien jälkeen. Siihen ei joka heppu pysty, vaikka näillä palstoilla vastaavia kykyjä on poikkeusellisen paljon.
Alukset tilattiin jo 20-luvun puolella. Maavoimat olisi hyvin ehditty varustaa, jos halua olisi ollut.

Lue lisää

Ei se kuuden tuuman kranaatti tiedä pudotessaan laivan kanteen, ammuttiinko se meritykillä vai maatykillä.
Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui?

Miten kenttätykeillä kirjoitti:

hoidetaan meripuolustus? Pystyt varmaan sen selvittämään, koska näyt olevan poikkeuksellinen sotilaallinen nero. Osaat panna homman kuntoon 80 vuotta tapahtumien jälkeen. Siihen ei joka heppu pysty, vaikka näillä palstoilla vastaavia kykyjä on poikkeusellisen paljon.
Alukset tilattiin jo 20-luvun puolella. Maavoimat olisi hyvin ehditty varustaa, jos halua olisi ollut.

Lue lisää

Kerro mitä merkittäviä merisotatoimia panssarilaivoilla talvi tai edes jatkosodassa suoritettiin, antaa tulla vaan! Aivan hukkainvestointi

-pöy9lyjuh kirjoitti:

Ei se kuuden tuuman kranaatti tiedä pudotessaan laivan kanteen, ammuttiinko se meritykillä vai maatykillä.
Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui?

Lue lisää

siirretään toimimaan merellä? Se on täysin uutta sotataitoa, jolla on varmaan käyttöä vieläkin?

"Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui? "

Vain sinä tiedät asiasta. Kakista siis pois. Kenttätykeillä se varmaan hoideltiin?

Tosi on kirjoitti:

Kerro mitä merkittäviä merisotatoimia panssarilaivoilla talvi tai edes jatkosodassa suoritettiin, antaa tulla vaan! Aivan hukkainvestointi

suiojattiin esimerkiksi Ahvenanmaan miehitys kummassakin sodassa.Jatkosodassa ne mm. tulittivat Hangon tukikohtaa.

"Aivan hukkainvestointi"

Kun kerran pystyt hoitamaan homman 80 vuotta jälkikäteen, niin pane toimeksi ja sijoita paremmin.

Panssarilaivoilla kirjoitti:

suiojattiin esimerkiksi Ahvenanmaan miehitys kummassakin sodassa.Jatkosodassa ne mm. tulittivat Hangon tukikohtaa.

"Aivan hukkainvestointi"

Kun kerran pystyt hoitamaan homman 80 vuotta jälkikäteen, niin pane toimeksi ja sijoita paremmin.

Lue lisää

niin se kranaatti tietä, että nyt hänet ammuttiin väärällä putkella ja lentääkin muualle?
mikä talvisodan suuri meritaistelu olikaan väiskillä ja ilmarilla?

Panssarilaivoilla kirjoitti:

suiojattiin esimerkiksi Ahvenanmaan miehitys kummassakin sodassa.Jatkosodassa ne mm. tulittivat Hangon tukikohtaa.

"Aivan hukkainvestointi"

Kun kerran pystyt hoitamaan homman 80 vuotta jälkikäteen, niin pane toimeksi ja sijoita paremmin.

Lue lisää

Itämeren laivasto olikin kykenevä sen talvisodassa miehittämään. Ihanko jäänmurtajilla. Äläkä edes mainitse Ruotsin mahdollisuutta koska se olisi ajannut Suomen suoraan neuvostoleiriin.

Miten kenttätykki kirjoitti:

siirretään toimimaan merellä? Se on täysin uutta sotataitoa, jolla on varmaan käyttöä vieläkin?

"Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui? "

Vain sinä tiedät asiasta. Kakista siis pois. Kenttätykeillä se varmaan hoideltiin?

Lue lisää

"Se on täysin uutta sotataitoa, jolla on varmaan käyttöä vieläkin?"

Uutta se tosiaan taitaa olla vain sinulle. Käyttöä sillä nimittäin on Suomessa edelleen.

Kenttätykkiä voidaan ihan hyvin käyttää rannikkopuolustukseen. Ei tarvitse muuta kuin merimaalikranaatit (ps-läpäisy) ja hieman treeniä, että opitaan uudet ampumakuviot (liikkuva maali jne). Kantama ei tuolloisella kalustolla tietenkään ihan huimaa ollut, mutta oli jotain kuitenkin. Raskaiden, kiinteiden rannikkopatterien tukemiseen moiset olisi kuitenkin voineet soveltua saarille roudattuina.

Merivoimillahan on vieläkin käytössä pari patteristoa kuorkilla vedettäviä 130K54 kenttätykkejä tähän toimintaan, eli eiköhän lopeteta paskanjauhanta?

miksi intät roskaa? kirjoitti:

"Se on täysin uutta sotataitoa, jolla on varmaan käyttöä vieläkin?"

Uutta se tosiaan taitaa olla vain sinulle. Käyttöä sillä nimittäin on Suomessa edelleen.

Kenttätykkiä voidaan ihan hyvin käyttää rannikkopuolustukseen. Ei tarvitse muuta kuin merimaalikranaatit (ps-läpäisy) ja hieman treeniä, että opitaan uudet ampumakuviot (liikkuva maali jne). Kantama ei tuolloisella kalustolla tietenkään ihan huimaa ollut, mutta oli jotain kuitenkin. Raskaiden, kiinteiden rannikkopatterien tukemiseen moiset olisi kuitenkin voineet soveltua saarille roudattuina.

Merivoimillahan on vieläkin käytössä pari patteristoa kuorkilla vedettäviä 130K54 kenttätykkejä tähän toimintaan, eli eiköhän lopeteta paskanjauhanta?

Lue lisää

kenttätykin toimimaan merellä, ei rannikolla?

"Kantama ei tuolloisella kalustolla tietenkään ihan huimaa ollut, mutta oli jotain kuitenkin. Raskaiden, kiinteiden rannikkopatterien tukemiseen moiset olisi kuitenkin voineet soveltua saarille roudattuina. "

Tuota tehtiin paljonkin jo viime sotien aikana.Mistäpä tietäisit sitäkään?

Liikkuvaa rannikkotykistöä taas kehitettiin innolla sodan jälkeen nimenomaan kattamaan kiinteän rt:n aukkoja ja korvaamaan heikkoja laivastovoimia.

Miten siirrät kirjoitti:

kenttätykin toimimaan merellä, ei rannikolla?

"Kantama ei tuolloisella kalustolla tietenkään ihan huimaa ollut, mutta oli jotain kuitenkin. Raskaiden, kiinteiden rannikkopatterien tukemiseen moiset olisi kuitenkin voineet soveltua saarille roudattuina. "

Tuota tehtiin paljonkin jo viime sotien aikana.Mistäpä tietäisit sitäkään?

Liikkuvaa rannikkotykistöä taas kehitettiin innolla sodan jälkeen nimenomaan kattamaan kiinteän rt:n aukkoja ja korvaamaan heikkoja laivastovoimia.

Lue lisää

Mikä hinku sinulla on upottaa tykit mereen? Rannikollahan ne toimii, koska rannikolle pitää vihollisenkin tulla jos haluaa rannikon kimppuun käydä. Siitähän rannikkopuolustuksessa on nimenomaan kysymys. Panssarilaivatkin olivat vain rannikkoaluksia eikä niitä oltu suunniteltu avomeritoimintaan, koska ne eivät rakenteellisesti siihen kovinkaan hyvin soveltuneet.

Jos avomerellä halutaan toimia, hommataan silloin avomerelle sopivia aluksia kuten hävittäjiä tai risteilijöitä. Niihin ei Suomella ole koskaan ollut varaa.

Panssarilaivojen rahoilla olisi siis saatu kuntoon sekä maavoimien kenttätykistö että rannikkopuolustusta tukeva tykistö. Nyt ei saatu kuntoon kumpaakaan.

Aivan turha lässyttää vastaan.

miksi siirtää ? kirjoitti:

Mikä hinku sinulla on upottaa tykit mereen? Rannikollahan ne toimii, koska rannikolle pitää vihollisenkin tulla jos haluaa rannikon kimppuun käydä. Siitähän rannikkopuolustuksessa on nimenomaan kysymys. Panssarilaivatkin olivat vain rannikkoaluksia eikä niitä oltu suunniteltu avomeritoimintaan, koska ne eivät rakenteellisesti siihen kovinkaan hyvin soveltuneet.

Jos avomerellä halutaan toimia, hommataan silloin avomerelle sopivia aluksia kuten hävittäjiä tai risteilijöitä. Niihin ei Suomella ole koskaan ollut varaa.

Panssarilaivojen rahoilla olisi siis saatu kuntoon sekä maavoimien kenttätykistö että rannikkopuolustusta tukeva tykistö. Nyt ei saatu kuntoon kumpaakaan.

Aivan turha lässyttää vastaan.

Lue lisää

Minä, Klenkka-Vääpeli räkätän täällä aina vastaan! Minä olen oikeassa! Luulen, että kaikki maailman tieto ja aidot paperit ovat hyllyssäni Korkkareiden vieressä ja Lauttamuksen kirjojen takana! Valehtelet! Olen Klenkka!

miksi siirtää ? kirjoitti:

Mikä hinku sinulla on upottaa tykit mereen? Rannikollahan ne toimii, koska rannikolle pitää vihollisenkin tulla jos haluaa rannikon kimppuun käydä. Siitähän rannikkopuolustuksessa on nimenomaan kysymys. Panssarilaivatkin olivat vain rannikkoaluksia eikä niitä oltu suunniteltu avomeritoimintaan, koska ne eivät rakenteellisesti siihen kovinkaan hyvin soveltuneet.

Jos avomerellä halutaan toimia, hommataan silloin avomerelle sopivia aluksia kuten hävittäjiä tai risteilijöitä. Niihin ei Suomella ole koskaan ollut varaa.

Panssarilaivojen rahoilla olisi siis saatu kuntoon sekä maavoimien kenttätykistö että rannikkopuolustusta tukeva tykistö. Nyt ei saatu kuntoon kumpaakaan.

Aivan turha lässyttää vastaan.

Lue lisää

"Mikä hinku sinulla on upottaa tykit mereen?"
Mitä oikein höpiset?

"Panssarilaivatkin olivat vain rannikkoaluksia eikä niitä oltu suunniteltu avomeritoimintaan, koska ne eivät rakenteellisesti siihen kovinkaan hyvin soveltuneet."

Ne sopivat siihen toimintaan, johon ne oli tarkoitettu eli kiinteän rannikkotykistön vahventamiseen määräalueilla.

"Panssarilaivojen rahoilla olisi siis saatu kuntoon sekä maavoimien kenttätykistö että rannikkopuolustusta tukeva tykistö. Nyt ei saatu kuntoon kumpaakaan."

Tiesitkö varmasti jo 1920-luvulla tulevien sotien kuviot? Ilmoititko asian eduskunnalle ja hallitukselle?Vai harrastatko vain jälkiviisautta muiden aika päivä tekemiin arvioihin nojaten?

Hölynpölyä!!! kirjoitti:

"Mikä hinku sinulla on upottaa tykit mereen?"
Mitä oikein höpiset?

"Panssarilaivatkin olivat vain rannikkoaluksia eikä niitä oltu suunniteltu avomeritoimintaan, koska ne eivät rakenteellisesti siihen kovinkaan hyvin soveltuneet."

Ne sopivat siihen toimintaan, johon ne oli tarkoitettu eli kiinteän rannikkotykistön vahventamiseen määräalueilla.

"Panssarilaivojen rahoilla olisi siis saatu kuntoon sekä maavoimien kenttätykistö että rannikkopuolustusta tukeva tykistö. Nyt ei saatu kuntoon kumpaakaan."

Tiesitkö varmasti jo 1920-luvulla tulevien sotien kuviot? Ilmoititko asian eduskunnalle ja hallitukselle?Vai harrastatko vain jälkiviisautta muiden aika päivä tekemiin arvioihin nojaten?

Lue lisää

"Tiesitkö varmasti jo 1920-luvulla tulevien sotien kuviot? Ilmoititko asian eduskunnalle ja hallitukselle?Vai harrastatko vain jälkiviisautta muiden aika päivä tekemiin arvioihin nojaten?"

Vain ääliö ei tajua mitä eroa on hommata 2 hidasta, käyttöarvoltaan erittäin rajattua ja todennäköisesti väärässä paikassa hädän hetkellä olevaa panssarilaivaa kuin runsaslukuinen ja siten joustavan tehokas kenttätykistö SEKÄ maavoimille ETTÄ merivoimille; putkien määrä olisi varmasti laskettu sadoissa.

Kyseessä täsmälleen samanlainen ennalta-arvattavissa ollut virhearvio, kuin nykyinen ylikallis ja turha kuljetuskopterihankinta tai ilmatyynyalushörhöily.

Katsos, järkeä sai näissä asioissa käyttää myös 20-luvulla. Se mikä hyödyttää telakkateollisuutta, ei välttämättä hyödytä maanpuolustusta. Tuolloin katsottiin telakkateollisuus tärkeämmäksi kuin asevoimien suorituskyky. Tunnetuin tuloksin...

mitä hörhöilet? kirjoitti:

"Tiesitkö varmasti jo 1920-luvulla tulevien sotien kuviot? Ilmoititko asian eduskunnalle ja hallitukselle?Vai harrastatko vain jälkiviisautta muiden aika päivä tekemiin arvioihin nojaten?"

Vain ääliö ei tajua mitä eroa on hommata 2 hidasta, käyttöarvoltaan erittäin rajattua ja todennäköisesti väärässä paikassa hädän hetkellä olevaa panssarilaivaa kuin runsaslukuinen ja siten joustavan tehokas kenttätykistö SEKÄ maavoimille ETTÄ merivoimille; putkien määrä olisi varmasti laskettu sadoissa.

Kyseessä täsmälleen samanlainen ennalta-arvattavissa ollut virhearvio, kuin nykyinen ylikallis ja turha kuljetuskopterihankinta tai ilmatyynyalushörhöily.

Katsos, järkeä sai näissä asioissa käyttää myös 20-luvulla. Se mikä hyödyttää telakkateollisuutta, ei välttämättä hyödytä maanpuolustusta. Tuolloin katsottiin telakkateollisuus tärkeämmäksi kuin asevoimien suorituskyky. Tunnetuin tuloksin...

Lue lisää

Panssarilaivat oli tarkoitettu rannikkotykistön vahventamiseen maihinnousun torjunnassa. Siihen ne sopivat hyvin. Kenttätykistön hankkimiseen oli aikaa koko 30-luku.

Tosin Puolustusvoimien johto ei halunnut panssarilaivoja. Ne hankittiin eduskunnan päätöksillä.

"Kyseessä täsmälleen samanlainen ennalta-arvattavissa ollut virhearvio, kuin nykyinen ylikallis ja turha kuljetuskopterihankinta tai ilmatyynyalushörhöily. "

Hölynpölyä. Ilmatyynyalus oli merivoimien koeprojekti. Niitä oli hankittu monille asevoimille.

Kuljetuskopterit ovat nykyaikaa. Ne on katsottu tarpeellisiksi paljon sinua tietävämmissä piireissä.

Hörhöilet edelleen kirjoitti:

Panssarilaivat oli tarkoitettu rannikkotykistön vahventamiseen maihinnousun torjunnassa. Siihen ne sopivat hyvin. Kenttätykistön hankkimiseen oli aikaa koko 30-luku.

Tosin Puolustusvoimien johto ei halunnut panssarilaivoja. Ne hankittiin eduskunnan päätöksillä.

"Kyseessä täsmälleen samanlainen ennalta-arvattavissa ollut virhearvio, kuin nykyinen ylikallis ja turha kuljetuskopterihankinta tai ilmatyynyalushörhöily. "

Hölynpölyä. Ilmatyynyalus oli merivoimien koeprojekti. Niitä oli hankittu monille asevoimille.

Kuljetuskopterit ovat nykyaikaa. Ne on katsottu tarpeellisiksi paljon sinua tietävämmissä piireissä.

Lue lisää

"Tosin Puolustusvoimien johto ei halunnut panssarilaivoja. Ne hankittiin eduskunnan päätöksillä"

Tässähän tämä tuleekin. Eli sotilaat halusivat jotain muuta, kuin hyödöttömiä peltipurkkeja. Poliitikot halusi tukea kotimaista telakkateollisuutta maanpuolustuksen sijaan.

" Ilmatyynyalus oli merivoimien koeprojekti"

Moisiin koeprojekteihin ei ole meillä varaa. Hukatuille kymmenille miljoonille olisi ollut parempaakin käyttöä.

"Niitä oli hankittu monille asevoimille."

Niin oli: kuljetuskäyttöön. Suomi yritti saada siitä taistelualusta. kuinka yllättävää, ettei onnistunut.

"Ne on katsottu tarpeellisiksi paljon sinua tietävämmissä piireissä. "

Tarkoittanet Patrian johtokuntaa, mikä saa hankkeesta isot rahat? Maanpuolustuksen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä, meillä kun ei ole tarvittavaa ilmaylivoimaa oletettua vastustajaa vastaan eli käyttöä 20 kopterin ilmarynnäköille ei ole; etenkään kun ne tstkopterit jäi hankkimatta kun poliitikotkin tulivat järkiinsä. Samalla joukot on lähes riisuttu ilmatorjunnasta ja pst:n sekä ajanmukaisen tykistönkin kanssa on jo ongelmia. Tilanne muistuttaa pahasti 20/30-lukua...

no niin kirjoitti:

"Tosin Puolustusvoimien johto ei halunnut panssarilaivoja. Ne hankittiin eduskunnan päätöksillä"

Tässähän tämä tuleekin. Eli sotilaat halusivat jotain muuta, kuin hyödöttömiä peltipurkkeja. Poliitikot halusi tukea kotimaista telakkateollisuutta maanpuolustuksen sijaan.

" Ilmatyynyalus oli merivoimien koeprojekti"

Moisiin koeprojekteihin ei ole meillä varaa. Hukatuille kymmenille miljoonille olisi ollut parempaakin käyttöä.

"Niitä oli hankittu monille asevoimille."

Niin oli: kuljetuskäyttöön. Suomi yritti saada siitä taistelualusta. kuinka yllättävää, ettei onnistunut.

"Ne on katsottu tarpeellisiksi paljon sinua tietävämmissä piireissä. "

Tarkoittanet Patrian johtokuntaa, mikä saa hankkeesta isot rahat? Maanpuolustuksen kanssa niillä ei ole mitään tekemistä, meillä kun ei ole tarvittavaa ilmaylivoimaa oletettua vastustajaa vastaan eli käyttöä 20 kopterin ilmarynnäköille ei ole; etenkään kun ne tstkopterit jäi hankkimatta kun poliitikotkin tulivat järkiinsä. Samalla joukot on lähes riisuttu ilmatorjunnasta ja pst:n sekä ajanmukaisen tykistönkin kanssa on jo ongelmia. Tilanne muistuttaa pahasti 20/30-lukua...

Lue lisää

hommat päättäjiä paremmin, niin mene ihmessä kertomaan se niille. Kyllä tuollaiselle nerolle on käyttöä.

Oletko muuten ihan varmasti aina noin 80 vuotta etukäteen tietoinen kaikista asioista, vai esiinnytkö jälkiviisaana kun tietävämmät ovat ensin esittäneet kritiikkinsä?

"eli käyttöä 20 kopterin ilmarynnäköille ei ole; etenkään kun ne tstkopterit jäi hankkimatta "

Kyse on siis kuljetuskoptereista. Sitäkään et näy tietävän, edes jälkikäteen..

Kun kerran osaat kirjoitti:

hommat päättäjiä paremmin, niin mene ihmessä kertomaan se niille. Kyllä tuollaiselle nerolle on käyttöä.

Oletko muuten ihan varmasti aina noin 80 vuotta etukäteen tietoinen kaikista asioista, vai esiinnytkö jälkiviisaana kun tietävämmät ovat ensin esittäneet kritiikkinsä?

"eli käyttöä 20 kopterin ilmarynnäköille ei ole; etenkään kun ne tstkopterit jäi hankkimatta "

Kyse on siis kuljetuskoptereista. Sitäkään et näy tietävän, edes jälkikäteen..

Lue lisää

Kerro nyt vielä kerran, kuinka se kranaatti tietää, että "hän kuuden tuuman kranaatti jäykällä sytyttimellä, mutta ammuttiin kenttätykillä tänne laivan kannelle!!! Määäääh nyyyyh mie en laukeee!"

Kun kerran osaat kirjoitti:

hommat päättäjiä paremmin, niin mene ihmessä kertomaan se niille. Kyllä tuollaiselle nerolle on käyttöä.

Oletko muuten ihan varmasti aina noin 80 vuotta etukäteen tietoinen kaikista asioista, vai esiinnytkö jälkiviisaana kun tietävämmät ovat ensin esittäneet kritiikkinsä?

"eli käyttöä 20 kopterin ilmarynnäköille ei ole; etenkään kun ne tstkopterit jäi hankkimatta "

Kyse on siis kuljetuskoptereista. Sitäkään et näy tietävän, edes jälkikäteen..

Lue lisää

"Kyse on siis kuljetuskoptereista."

Ja mitä niillä oli tarkoitus kuljettaa? Jääkäripataljoona taisteluhekojen tukemana ilmarynnäkköön maailman runsaslukuisimman taktisen ilmatorjunnan omaavaa oletettua vihollista vastaan. Sitten huomattiin, että hankitulla määrällä ei saada matkaan edes pataljoonan kiväärijoukkoja, tukiosista puhumattakaan eikä rahat riitä edes muutamaan tst-hekoon. Nyt ne sitten ovat tyhjänpanttina ja ylläpito maksaa aivan käsittämättömiä summia.

Tuloksena täysi farssi: ylikalliita koptereita täysin yli tarpeen. Hankkimalla se vanha määrä eli max 8 kpl joihinkin pikku tehtäviin olisi säästetty tarpeeksi rahaa varustaa lähes koko kenttäarmeija IT-ohjuksilla sekä ajanmukaisella panssarintorjunnalla.

Vain Suomessa osataan ryssiä hommat noin pahasti, mitään ei opittu 30-luvusta.

Jätä nyt helvetissä se poliittinen itku väliin ja ala ajatella asioita itse. Teet itsestäsi vain idiootin vänkäämällä tosiasioita vastaan.

-pöy9lyjuh kirjoitti:

Ei se kuuden tuuman kranaatti tiedä pudotessaan laivan kanteen, ammuttiinko se meritykillä vai maatykillä.
Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui?

Lue lisää

"Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui? "

Maan piti varustautua sotaa varten, eikös? Olisiko pitänyt jo etukäteen tietää, että se sota käydään talvella?

Jälkiviisaus? kirjoitti:

"Toiseksi kerrohan se suuri Talvisodan meritaistelu. Milloin missä ja kuinka se tapahtui? "

Maan piti varustautua sotaa varten, eikös? Olisiko pitänyt jo etukäteen tietää, että se sota käydään talvella?

Lue lisää

Suomen armeijan pitää kyllä ottaa huomioon myös se, että sotaa voidaan käydä myös talvella.

Panssarilaivoilla kirjoitti:

suiojattiin esimerkiksi Ahvenanmaan miehitys kummassakin sodassa.Jatkosodassa ne mm. tulittivat Hangon tukikohtaa.

"Aivan hukkainvestointi"

Kun kerran pystyt hoitamaan homman 80 vuotta jälkikäteen, niin pane toimeksi ja sijoita paremmin.

Lue lisää

-----Panssarilaivoilla suiojattiin esimerkiksi Ahvenanmaan miehitys kummassakin sodassa.---

Eikös ne molemmat seisseet jäiden keskellä Turussa Talvisodana ajan. Miten ne silloin suojasivat Ahvenanmaata, kerro ?

-----Jatkosodassa ne mm. tulittivat Hangon tukikohtaa-----

Mitähän tuo tulitus sai aikaan, ei tietojen mukaan yhtään mitään.

näin on kirjoitti:

Suomen armeijan pitää kyllä ottaa huomioon myös se, että sotaa voidaan käydä myös talvella.

Eli jättää siltä varalta laivasto hankkimatta? Niinkö?

Tosi on kirjoitti:

Kerro mitä merkittäviä merisotatoimia panssarilaivoilla talvi tai edes jatkosodassa suoritettiin, antaa tulla vaan! Aivan hukkainvestointi

Ajattelet lyhytnäköisesti.

Englantilaisilla oli ilmaisu 'Fleet in being'. Englannin suuri merilaivasto olemassaolollaan esti Saksan laivaston lähtemisen Pohjanmerta edemmäksi 1. maailmansodassa.

Jälkiviisaus? kirjoitti:

Ajattelet lyhytnäköisesti.

Englantilaisilla oli ilmaisu 'Fleet in being'. Englannin suuri merilaivasto olemassaolollaan esti Saksan laivaston lähtemisen Pohjanmerta edemmäksi 1. maailmansodassa.

Lue lisää

Meidän panssarilaivoillamme ei ollut tuota pelotevaikutusta naapurin Itämeren laivastoon. Talvisodassa Suomen lahti oli paksussa jäässä ja jatkosodassa sulkuna toimivat sekä miinasulku että Saksan sukellusveneet. Meidän kaksi pikkulaivaamme olivat pelotteena yhtä tyhjän kanssa.

palvelleita alettiin erottaa 1920-luvun puolivälissä.Kymmeniä jäi kuitenkin palvelukseen. Muutamista tuli kenraaleita.

Ilmavoimiin panostettiin 30-luvulla mm. hankkimalla Fokker-hävittäjät ja Blenheim-pommittajat.

Kannaksen linnoittamista jatkettiin koko 30-luku. Tosin 1932-34 rakennettiin vain vähän laitteita. Töitä tehostettiin 1936 alkaen. Kannaksella oli sodan syttyessä kaikkiaan 221 erilaista kantalinnoitetta, pääasiassa betonisia konekiväärikorsuja.

Saari se oli sinun ja muiden typerien ålantiloisten mielestä. Ihanko tirehtööri hyvä veli viran saannut Sundblom kertoi että "saari oli". Kerro ihmeessä mitä "saaria" on esim. Tolvajärvellä jossa sodan yksi merkittävimmistä taisteluista käytiin.

nykyaikaisia ja tämän hetken parhaita panssareita.

Leopardit ovat yhä huippukamaa!

Ostaahan monet käytettyjä autijakin! Eivät nekään yleensä mitään romuja ole!

Pomppas! kirjoitti:

Leopardit ovat yhä huippukamaa!

Ostaahan monet käytettyjä autijakin! Eivät nekään yleensä mitään romuja ole!

Miksi Hollanti raskii luopua huippukamastaan ja myy sen lähes romun hinnalla, mieti sitä.

ei oo totta kirjoitti:

Miksi Hollanti raskii luopua huippukamastaan ja myy sen lähes romun hinnalla, mieti sitä.

vihollista vastaan Hollanti panssareita tarvitsee. Olemme samalla puolella.