tulen hulluksi

eeva-liisa ja eki

anoppi seuraa elämäämme kaikin puolin ja kyselyin ja soitteluin ja joka asiassa
ja en enään siedä sitä, mieheni sanoo älä välitä, ei kuulu sille, mutta minä en pääse asian yli.....kohta sekopää.

18

509

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ritu``

      Onko hän yksinäinen ihminen joka keskittäytyy vaan teidän tekemisiinne.

      Sellaistahan se on että miniät eivät hyväksy anoppejaan vaan löytävät heistä kaikki viat ,

      yhden asian hän on kuitenkin tehnyt kunnolla, synnyttänyt lapsen josta kasvoi mies miniälle. Sanon kuten miehesi, älä välitä , eihän teidän asianne hänelle kuulu, mutta joskus on hieman vaikea vaan ehkä huomata että miniän saatuaan on kontaktit omaan poikaan lopullisesti poissa

    • Anopin opettanut

      Aloittaja: miten itse aiot olla anoppi, jos satte lapsia ja he perustavat perheet? Kirjoita se itsellesi ylös tulevaisuutta varten. Ja mieti miten toivot miniämesi toimivan, toimi siten itsekin. Ja kerro se anopillesi, mitä sitä itkemään miehellesi. Vai valittaako hän vanhempiesi käytöstä?

      Kaikissa asioissa on kaksi puolta, hyvä ja paha. Ehkä nyt tieten tahtoen katsot pahalla silmällä etkä ehkä näe anopin hyvää tarkoitusta. Ja koska anoppisi ei ole ajatustenlukija, niin kerro (sivistyneesti) omat ajatuksesi, kyllä anopitkin oppii.

    • oppeliini

      Kenties anopillasi ei ole omaa elämää? Voisitko viedä hänet osallistumaan kuoroon, taidetunneille, liikuntakerhoon, avoimeen yliopistoon, lukemaan sokeille, vierailemaan lasten/vahainkodeissa......

      Hänelä on aivan liian paljon energiaa, terveyttä ja aikaa tehdä vaikka mitä mutta jostain ihmeen syystä kaikki hänen energiansa on suuntautunut teihin, ihmisiin joista hän todellä välittää ja rakastaa.

      Kun hän pääsee kiinni muihin tekemisiin, tekin saatte oman rauhanne takaisin.

      Tietenkin aina voit olla vastaamatta puheluihin ja avaamatta ovea, muuta se ei lainkaan auta positiivisesti hänen mielialaansa. Tuskinpa teidänkään.

      Toinen tapa on järjestää yhteinen lounas/kahvitus keran viikossa ja silloin käydä uutisia läpi. Hänen soittaessaan seuraavan kerran ehdota että miksi emme taipaisi (teille sopivana päivänä) ja silloin voimme ihan rauhassa keskittäytyä kuulumisiin. Säästetään ne siihen saakka.

      Nenä nenää vasten juttelutuokion tietenkin voi korvata kerran viikossa tapahtuvalla puhelinsoitolla jos pitkä välimatka estää tapaamisen.

      Tuo kun tulee tavaksi, voitte jokainen jo odottaa tuota kerran viikoista tapahtumaa ja se jättää teidät rauhaan 6 ja 1/2 paivana viikossa.

      Ilman mitään mutkun mutkun mutkuja.

    • hepsiii

      Anoppi joka tekee hulluksi, ei semmosta huvita tavata edes kerran viikossa :D
      Ymmärrän alottajaa, ja muiden on helppo puhua...

      • Hopihopi :)

        Kyllä ollaan tiukassa yhteydessä, kun kerran viikossa on harvoin.

        En tapaa ketään säännöllisesti, en sukua, en ystäviä. Työ, koti ja perhe ovat ihan tarpeeksi elämän sisällöksi. Kun sitten tapaan muita, on mieleni hyvä ja virkistyn tapaamisista. Jokainen ihminen on omanlaisensa. Kyllähän sitä stressia riittäisi, jos alkaisi vaatia, että jokainen käyttäytyisi haluamallani tavalla.

        Miksi tämän palstan ihmiset riippuvat toisissaan kuin liaanit. Hankkikaa elämä.


      • outo anoppi

        Anoppini on kans aika outo.hän asuu noin kilometrin päässä. Ja seuraa kaikkia tulemisiani ja menemisiäni. Silloin kun lapseni olis pieni ja laitoin hänet päiväunille hän tuli just siihen aikaan kylään useita kertoja viikossa.
        Nykyään hän ei pääse enään kauppaan autollaam
        n niin hän kiusaa minua kaikin keinoin. Pitää tuoda milloin mitäkin kaupasta ja koskaan hän ei maksa mitään. Kun esitän hänelle, että menisi esim: taxilla niin hän vaan toteaa, että sehän ,maksaa. Tekis mieli sanoa hanki oma elämä.


      • kaikin keinoin

        Anoppini aina valittaa, kun menee kylään. Aina on joku valitus menossa, koskaan ei ole hyvin. Oma tytär eri käy kuin silloin kuin huvittaa. Itse yritän auttaa häntä kaikin keinoin. Ärsyttää, kun oma tyttärensä ei puutu mihinkään vaan laiminlyö häntä kokoajan. Ei hommaa äitlleen mitään vaikka näkee selvästi, että hän tarvitsee jo kaikenlaista apua ja kaikenlaista uutta vaatteita, siivousvälineitä yms.
        ärsyttää.


      • Epäitsenäiset
        kaikin keinoin kirjoitti:

        Anoppini aina valittaa, kun menee kylään. Aina on joku valitus menossa, koskaan ei ole hyvin. Oma tytär eri käy kuin silloin kuin huvittaa. Itse yritän auttaa häntä kaikin keinoin. Ärsyttää, kun oma tyttärensä ei puutu mihinkään vaan laiminlyö häntä kokoajan. Ei hommaa äitlleen mitään vaikka näkee selvästi, että hän tarvitsee jo kaikenlaista apua ja kaikenlaista uutta vaatteita, siivousvälineitä yms.
        ärsyttää.

        Naapurini, jo ikäihminen, on joutunut "anopin" ansaan. Ainoa lapsensa on etääntynyt äidistään ja käy vain harvoin, koska hänellä on työ ja perhe. Aika ei riitä. (!)
        Niinpä "anoppi" on turvautunut naapuriinsa, joka ensin hyvänhyvyyttään otti mukansa kauppaan ja veti harrastuksiin.
        Nyt ei pääse enää irti millään. He ovat joka päivä yhdessä, ja "anoppi" teettää naapurillaan pihatyönsä ja tunkee hänen autoonsa kauppareissuille ja vaatii kuskaamista hautausmaalle ja kauempana sijaitseviin marketteihin. Hän on sairas, ja naapuri joutuu huolehtimaan hänen lääkärireissunsakin ja vahtimaan lääkkeet.

        Mitä naapuri voi! Hän ei voi muuttaa pois, kieltelyt ja torjunnat eivät pure.
        Ottaa yhteyttä pojan perheeseen ja pyytää apua, mutta ei sieltä tulla kiireisiin vedoten. Lupaavat maksaa osan kuljetuksista ja muusta. Mitä se auttaa, kun toinen on kiviriippana jalassa ja avuton.

        Huomaa kaikesta, että tämä anoppi on aina ollut riippuvainen muista. Yksin jäätyään ensin poikansa perheessä "auttamassa", ja kun he muuttivat kauemmas, on anoppi tuuliajolla. Hän ei pärjää yksin. Sama ongelma varmasti on monilla tämänkin palsta inhokkianopeilla. He eivät vain voi olla yksin. He tarvitsevat kaiken mielipahan uhallakin lastensa, miniöittensä, lastenlastensa jne tukea ja apua. Kun ei muuten sitä saa, tunkee väkisin lastensa perheisiin ja sekaantuu kaikkeen mahdolliseen.


      • Raivosttuttaa nää
        Epäitsenäiset kirjoitti:

        Naapurini, jo ikäihminen, on joutunut "anopin" ansaan. Ainoa lapsensa on etääntynyt äidistään ja käy vain harvoin, koska hänellä on työ ja perhe. Aika ei riitä. (!)
        Niinpä "anoppi" on turvautunut naapuriinsa, joka ensin hyvänhyvyyttään otti mukansa kauppaan ja veti harrastuksiin.
        Nyt ei pääse enää irti millään. He ovat joka päivä yhdessä, ja "anoppi" teettää naapurillaan pihatyönsä ja tunkee hänen autoonsa kauppareissuille ja vaatii kuskaamista hautausmaalle ja kauempana sijaitseviin marketteihin. Hän on sairas, ja naapuri joutuu huolehtimaan hänen lääkärireissunsakin ja vahtimaan lääkkeet.

        Mitä naapuri voi! Hän ei voi muuttaa pois, kieltelyt ja torjunnat eivät pure.
        Ottaa yhteyttä pojan perheeseen ja pyytää apua, mutta ei sieltä tulla kiireisiin vedoten. Lupaavat maksaa osan kuljetuksista ja muusta. Mitä se auttaa, kun toinen on kiviriippana jalassa ja avuton.

        Huomaa kaikesta, että tämä anoppi on aina ollut riippuvainen muista. Yksin jäätyään ensin poikansa perheessä "auttamassa", ja kun he muuttivat kauemmas, on anoppi tuuliajolla. Hän ei pärjää yksin. Sama ongelma varmasti on monilla tämänkin palsta inhokkianopeilla. He eivät vain voi olla yksin. He tarvitsevat kaiken mielipahan uhallakin lastensa, miniöittensä, lastenlastensa jne tukea ja apua. Kun ei muuten sitä saa, tunkee väkisin lastensa perheisiin ja sekaantuu kaikkeen mahdolliseen.

        Ota yhteyttä kotihoitoon ja pyydä tarkistamaan ettei mummolla ole alkava dementia. Niin ei jätä myöskään heitteille.
        Miksi me ei uskalleta rajata elämäämme vaan aina joku uppoaa näihin kummallisiin suhteisiin. Ei kenelläkään ole velvollisuutta hoitaa tuntemattomien asioita. Sitä varten on yhteiskunnan palvelut.


      • Epäitsenäiset
        Raivosttuttaa nää kirjoitti:

        Ota yhteyttä kotihoitoon ja pyydä tarkistamaan ettei mummolla ole alkava dementia. Niin ei jätä myöskään heitteille.
        Miksi me ei uskalleta rajata elämäämme vaan aina joku uppoaa näihin kummallisiin suhteisiin. Ei kenelläkään ole velvollisuutta hoitaa tuntemattomien asioita. Sitä varten on yhteiskunnan palvelut.

        Minä en ole se naapuri, vaan tuttava. En osaa tarkalleen päätellä, onko kiviriippa dementoitunut vai mitä. Hänellä on diabetes. Pukeutuu siististi. En tiedä millainen kodin järjestys lienee.

        Muistan, että kerran vuosia sitten soitin naapurikaupungin sosiaalihuoltoon tuttavani vuoksi, joka on juuri sellainen "kissamummo", jonka elämä on vain kissojen kanssa olemista aivan pöyristyttävän sotkuisessa asunnossa.
        Kävin hänelle siivoamassa ja pesin kaiken mahdollisen, mutta kissanpissa haisi ja kaiken maailman lumpun nurkissa ellottivat. En tiennyt mitä olisin niille voinut tehdä.

        Soitin sossuun ja sieltä sanottiin, että eivät he voi mitään, jos ihminen on osaansa tyytyväinen ja tulee toimeen eläkkeellään.
        Varmaan tässä kiviriippa-anoppiasiassa tilanne on sama.
        Ei kenellekään anneta väkisin apua.
        Ei myöskään voida vaatia jälkikasvua auttamaan. Sitä velvollisuutta ei Suomessa ole.
        Pojan perhe on jättänyt äitimuorin oman onnensa nojaan.

        Niinpä joudutaan tilanteeseen, kuten naapurini, joka ei enää pääse irti avustamisesta. Jokainen kaipaa seuraa ja ystävyyttä. Kyllä lastenkin pitäisi se käsittää eikä valittaa ikäihmisten seurankaipuun vuoksi.


    • Ymmärrän sinua

      Eeva-Liisa ja Eki

      Kyllä Teillä on oikeus elää rauhassa omaa elämäänne. Miehesi on ensisijassa velvollinen sanomaan tästä anopille. Itse olen jo 60v mies. Poikamme elävät avoliitossa ja nuorempi vielä opiskeleekin. Olen ajatellut joskus, että me puutumme liikkaa poikiemme asioihin ja että vaimo hössää liikaa heidän asioitaan. Olen kysynytkin, että puututaanko me liikkaa heidän asioihin.
      He sanoo, että ei, silleen sopivasti.

      Meillä oli poikien kanssa määrättyjä ehtoja: maksetiin ajokortit heille kun eivät alkaneet tupakoimaan.

      Heillä on aina ovet auki kotiin, eivät pysyvämmin ole palaneet lähtöjensä jälkeen.

      Kirjoitit varsin lyhyesti asiasta.?
      Onko nyt niin, tai saattako olla että Anoppi ei itse huomaa asiaa?
      Hänelle pitää siitä sanoa hienotunteisestii ensin. Ekin asia hoitaa.

      Joskus jos nuoret asuu vanhempien omistamissa asunoissa tai on saaneet muuteen perintöjä. vanhemmat holhoo silloin siksi, väärin silloinkin.

      Onko tilanne tullu paremmin tai pehemmin päälle nyt Joulun aikana.

      Vastaa miten asia etenee?

    • sama kuin aluksi6

      Vastauksista kiitos ja kyllä olen ja olemme jatkuvassa tarkkailussa ja tuntuu että me olemme selitysvelvollisia kaikesta :(((, voi sitä kyselytulvaa miksi ja minkä takia ja mitä sitten ja minkä vuoksi ja joskus olen hiljaa viikon jos toisenkin, en kertakaikkiaan jaksa :(((

    • oma elämä

      Yritä pitää oma yksityisyys ja ole siitä ylpeä. Älä anna anopin sekaantua joka asiaan ja ei hänen tarvitse tietää kaikkea. Jääköön jotain arvauksen varaan.
      Miehellesi ei kannate alkaa anoppiasi haukkumaan onhan se hänen äitinsä.
      Esitä vaikka tyhmää tietämätöntä sopivan paikan tullen. Ei kannate olla liikaa yhteyksissä. Kun tapaatte kysele häneltä mitä hänelle kuuluu? Onko käynyt ystäviä.
      käännä huomio hänen tekemisiinsä.

    • alkuperäinen jälleen

      kiitos taas vastauksista, yritän ja haluan että heillä on oma elämä ja meillä on oma, mutta hän ei sitä tajua !

      • nyyrikelo

        Sinun pitää sanoa se ihan suoraan siellä ja ei mitenkään vihjailemalla, monet eivät ymmärrä sellaista.
        Minä olen itsekkin anoppi ja yritän kaikin tavoin etten häiritsisi poikani perheen elämää, vaan kuinkas käykään, sitä saa kuulla ettei välitä, joten teet miten hyvänsä niin aina väärin, ja kun välität ja käyt heitä katsomassa niin sekin on liian paljon. Mitenkähän sitä oikein pitäisi olla että ei tulisi taka puheita, yksi asia on varmaa että kun minusta aika jättää niin silloin olen minäkin ollut niiiiiiiiiiiin hyvä ihminen.


    • Veri ei vedä

      Puhukaa kunnolla puolin ja toisin. Mitä enemmän itsekukin yrittää olla olematta ja häiritsemättä, niin uumoilut senkun kasvaa. Kysykää suoraan kuinka usein voi soittaa, mihin aikaan, miten kukin haluaa viettää niin synttäreitä, jouluja tai lomiaan. Ja kertokaa vastaavasti omista toiveistanne.

      Kun eletään sellaisessa vanhakantasessa "vanhempien kunnioittamis-pakossa", niin ei päästä näistä sukupolvien älyttömistä traditoista.

      Jos pystyy ystävien kesken sopimaan asioista, niin samalla kaavalla sukulaisten kanssa asia hoituu. Ei ne sukulaiset sen kummepia ole kuin ystävätkään.

    • kristallivaras

      kai sitä sopimista on jo jotenkin koitettu??? Meinaan ite aloin purkaa tänne kun mistään puheista ei ollut apua. Sanoin anopille mitä tahansa aina olin väärin tekemässä.. Nyt on hyvin kun ei olla oltu missään tekemisissä..

      Aloittaja pistä miehesi nyt tajuamaan ettei ole sinun asia vaivata päätäsi anopillasi... kaikilla kun on se omakin äiti jonka jutut pitää jaksaa.

      itse en puutu nuoren parin keskinäisiin enkä pyytele perusteluja valinnoilleen. Ei niistä kyselemällä tai arvostelemalla ja kiinni pitämällä itsessään, kasva tasapainoisia aikuisia. Nuoret tarvitsee itse tukea sinne 25 ikään saakka.. mutta tukemiseen ei kuulu tyrkytys eikä kaiken utelu.

    • olllllllli

      Meillä on arvostelua ja vertailua, kuinka ennen ja kuinka nyt, kuinka paljon on tehty, ilman palkkaa tyyliin, ahkeria ja jne jne...karseeta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?

      Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai
      Kotimaiset julkkisjuorut
      124
      2053
    2. Stepuli itkee facessa

      Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1957
    3. Martina oli sarjassaan tänään 32.

      Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1811
    4. Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.

      Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      256
      1479
    5. Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.

      Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      1395
    6. Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.

      Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii
      Maailman menoa
      532
      1113
    7. Minä menetän sinut kokonaan

      Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.
      Ikävä
      50
      980
    8. Onpas Martina valinnut sopivan laulun

      Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa
      Kotimaiset julkkisjuorut
      115
      927
    9. Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.

      Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse
      Maailman menoa
      349
      899
    Aihe