Mikä on pyörätien jatke? Kuka päättää tai mikä määrää milloin kyseessä on pyörätien jatke? Ongelma on edelleen se, ettei missään tarkasti määritellä pyörätien jatketta.
Uusi Pyörätien jatke maalaus merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Uusi asetus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.
Hyvä että nyt tiedetään miten jatke maalataan mutta kuka/mikä päättää mitkä suojatiet ovat myös pyörätien jatkeita?
Parasta olisi jos määriteltäisiin että kun pyörätie tai kevyen liikenteen väylä jatkuu suojatien jälkeen, on kyseessä pyörätien jatke. Silloin ei olisi mitään epäselvyyksiä. Pyörätien jatkuminen tulisi myös näkyä selvästi, eli liikennemerkki risteyksen toisella puolella.
Milloin kyseessä on pyörätien jatke?
134
957
Vastaukset
- muutamavuosilinnaa
Typerää edes keskustella tuosta: NOPEAMPI VÄISTÄÄ AINA, sama pätee vesillä.
Ihan sama jos olet kävelemässä keskellä ajorataa ja joku ajaa päälle, aina autoilijan syy.- ....
Sinulla taitaa se iso ratas pyöriä eri tahtiin kuin se pieni ratas.
- näin se menee
Tämä pyörätienjatke on aivan selvä, kun ei vaan ajattele liian monimutkaisesti. Suojatien voi ylittää ajaen, jos pyörätie jatkuu suojatienä. Jos suojatienjälkeen sitten ei saa ajaa pyörällä, on siirryttävä jalankulkijaksi, tai jatkettava ajoa sivutielle.
Ei tarvita mitään eri maalauksia, kun ne ei kuitenkaan talvella näy. Riittää ihan hyvin oikein asennetut liikennemerkit.- ....
Kyllä liikentessä pitää ajatella. Sääntöjen mukaan mennään. Suojatiellä ei koskaan saa pyöräillä. Tämä on fakta. Ainoastaan pyörätien jatkeella saa pyöräillä. En halua saada sakkoja enkä tehdä sääntöjen vastaisesti.
- jep jep
Meni taas pahasti metsään. Jalankulkijaksi tarvitsee siirtyä vasta pyörätienjatkeena toimivan suojatien jälkeen, jos väylä jatkuu jalkakäytävänä. Ja siirtymäajan jälkeen liikennemerkit eivät kerro kesälläkään onko kyseessä pyörätienjatke niin kuinka sitten talvella? Silloin vain maalaus kertoo mikä on pyörätienjatke.
- näin se menee
jep jep kirjoitti:
Meni taas pahasti metsään. Jalankulkijaksi tarvitsee siirtyä vasta pyörätienjatkeena toimivan suojatien jälkeen, jos väylä jatkuu jalkakäytävänä. Ja siirtymäajan jälkeen liikennemerkit eivät kerro kesälläkään onko kyseessä pyörätienjatke niin kuinka sitten talvella? Silloin vain maalaus kertoo mikä on pyörätienjatke.
Näinhän minä juuri kirjoitin, jos luet kirjoitukseni oikein. Maalaukset selventävät tilannetta vain kesällä, mutta liikennemerkit pitäisi saada ajantasalle, niitä puuttuu runsaansti. Pyöräilijät joutuvat nykyisin usein arpomaan jatkuuko kevyenliikenteenväylä, vai muuttuuko se jalkakäytäväksi, kun merkkejä on niin harvassa.
Ajatellaanpa vaikka polkupyörää, jota ajetaan istuallaan jalat edessä, eli HD tyyliin. Kuvitteleeko joku, että se pitäisi taluttaa suojatien yli. Kyllä pyöräilijän on päästävä eteenpäin kokoajan ajaen, tai jos ei pääse niin on oltava umpitienmerkki. Eli, jos tulet pyörätietä suojatielle, niin saat ajaa suojatien yli, mutta on katsottava jatkuuko pyörätie, vai onko siirryttävä kadun reunaan ajamaan.
Meitä hämätään noilla epämääräisillä ohjeilla nykyisin, joissa väitetään että pyörätienmerkki on löydyttävä joka risteyksestä, ennenkuin voi luottaa sen jatkuvan. Kuitenkin tienhoita luottaa siihen, että sen voi olettaa jatkuvan, jos siltä näyttää.
Autoillijoille ei laiteta näitä oletusohjeita, vaan siellä pitää olla merkit paikoillaan. - jep jep
näin se menee kirjoitti:
Näinhän minä juuri kirjoitin, jos luet kirjoitukseni oikein. Maalaukset selventävät tilannetta vain kesällä, mutta liikennemerkit pitäisi saada ajantasalle, niitä puuttuu runsaansti. Pyöräilijät joutuvat nykyisin usein arpomaan jatkuuko kevyenliikenteenväylä, vai muuttuuko se jalkakäytäväksi, kun merkkejä on niin harvassa.
Ajatellaanpa vaikka polkupyörää, jota ajetaan istuallaan jalat edessä, eli HD tyyliin. Kuvitteleeko joku, että se pitäisi taluttaa suojatien yli. Kyllä pyöräilijän on päästävä eteenpäin kokoajan ajaen, tai jos ei pääse niin on oltava umpitienmerkki. Eli, jos tulet pyörätietä suojatielle, niin saat ajaa suojatien yli, mutta on katsottava jatkuuko pyörätie, vai onko siirryttävä kadun reunaan ajamaan.
Meitä hämätään noilla epämääräisillä ohjeilla nykyisin, joissa väitetään että pyörätienmerkki on löydyttävä joka risteyksestä, ennenkuin voi luottaa sen jatkuvan. Kuitenkin tienhoita luottaa siihen, että sen voi olettaa jatkuvan, jos siltä näyttää.
Autoillijoille ei laiteta näitä oletusohjeita, vaan siellä pitää olla merkit paikoillaan."Meitä hämätään noilla epämääräisillä ohjeilla nykyisin, joissa väitetään että pyörätienmerkki on löydyttävä joka risteyksestä, ennenkuin voi luottaa sen jatkuvan. Kuitenkin tienhoita luottaa siihen, että sen voi olettaa jatkuvan, jos siltä näyttää."
Jos kyseessä on korotettu jalkakäytävä, ei sitä tieliikenneasetuksen mukaan tarvitse merkitä. Silloin se on jalkakäytävä, vaikka pyörätie tuntuisi jatkuvan. Talvella lumen alta ei aina selviä onko kyseessä korotettu jalkakäytävä. Joten jatkossa talvella ei välttämättä pysty näkemään milloin kyseessä on pelkkä suojatie tai pyörätienjatkeena toimiva suojatie. - .....
jep jep kirjoitti:
"Meitä hämätään noilla epämääräisillä ohjeilla nykyisin, joissa väitetään että pyörätienmerkki on löydyttävä joka risteyksestä, ennenkuin voi luottaa sen jatkuvan. Kuitenkin tienhoita luottaa siihen, että sen voi olettaa jatkuvan, jos siltä näyttää."
Jos kyseessä on korotettu jalkakäytävä, ei sitä tieliikenneasetuksen mukaan tarvitse merkitä. Silloin se on jalkakäytävä, vaikka pyörätie tuntuisi jatkuvan. Talvella lumen alta ei aina selviä onko kyseessä korotettu jalkakäytävä. Joten jatkossa talvella ei välttämättä pysty näkemään milloin kyseessä on pelkkä suojatie tai pyörätienjatkeena toimiva suojatie.Ei olisi mitään epäselviä tilanteita jos jokaisen risteyksen jälkeen löytyisi liikennemerkki (423, 424 tai 425) joka kertoisi kevyenliikenteen väylän jatkuvan. Jos liikennemerkkiä ei ole, ei pyöräite jatku eikä kyseessä silloin ole pyörätien jatke, vaan normaali suojatie jolla ei saa pyöräillä.
- näin se menee
..... kirjoitti:
Ei olisi mitään epäselviä tilanteita jos jokaisen risteyksen jälkeen löytyisi liikennemerkki (423, 424 tai 425) joka kertoisi kevyenliikenteen väylän jatkuvan. Jos liikennemerkkiä ei ole, ei pyöräite jatku eikä kyseessä silloin ole pyörätien jatke, vaan normaali suojatie jolla ei saa pyöräillä.
Usko sinäkin se, että jos pyörätie päättyy suojatiehen, sen saa ajaa pyörällä. Väistämis-säännöt ovat kokonaan toinen asia. Ei ne merkit kyllä huonoa suunnittelua poista, sillä koskaan ei saisi pyörätiekään päättyä yllättäen, vaan siinä pitäisi olla merkitty jatkuvuus johonkin suuntaan.
Ns. normaalisuoja on vain silloin kun molemmissa päissä on jalkakäytävä. - en ihan usko ...
näin se menee kirjoitti:
Usko sinäkin se, että jos pyörätie päättyy suojatiehen, sen saa ajaa pyörällä. Väistämis-säännöt ovat kokonaan toinen asia. Ei ne merkit kyllä huonoa suunnittelua poista, sillä koskaan ei saisi pyörätiekään päättyä yllättäen, vaan siinä pitäisi olla merkitty jatkuvuus johonkin suuntaan.
Ns. normaalisuoja on vain silloin kun molemmissa päissä on jalkakäytävä.> jos pyörätie päättyy suojatiehen, sen saa ajaa pyörällä.
Missään ei ole tuollaista määritystä. Näytä se lakiteksti tai vastaava joka tuon määrittelee.
Perusongelmana on juuri se ettei tuollasita määritystä löydy mistään. Mikäli tarkoitat korkeimman oikeuden päätöstä KKO:1996:125 niin siinähän on "nimeltä" mainittu risteys (Viherlaaksontie) jota asia koskee. Jokainen muu Suomen risteys on luonteeltaan erillainen.
P.S Tuo ennakkotapaus on voimassa vain vuoden 2017 loppuun jolloin vanhoja tiemerkintöjä ei enää saa käyttää. Mikä silloin sitten määrittelee mikä maalataan jatkeeksi ja mikä jää "tavalliseksi" suojatieksi, jolla ei koskaan saa pyöräillä? - jep jep
en ihan usko ... kirjoitti:
> jos pyörätie päättyy suojatiehen, sen saa ajaa pyörällä.
Missään ei ole tuollaista määritystä. Näytä se lakiteksti tai vastaava joka tuon määrittelee.
Perusongelmana on juuri se ettei tuollasita määritystä löydy mistään. Mikäli tarkoitat korkeimman oikeuden päätöstä KKO:1996:125 niin siinähän on "nimeltä" mainittu risteys (Viherlaaksontie) jota asia koskee. Jokainen muu Suomen risteys on luonteeltaan erillainen.
P.S Tuo ennakkotapaus on voimassa vain vuoden 2017 loppuun jolloin vanhoja tiemerkintöjä ei enää saa käyttää. Mikä silloin sitten määrittelee mikä maalataan jatkeeksi ja mikä jää "tavalliseksi" suojatieksi, jolla ei koskaan saa pyöräillä?Missä on määritelty, ettei pyörätiestä alkava suojatie vopi toimia pyörätienjatkeena siirtymäajan loppuun saakka? Ei missään.
Virkamiehet määrittelevät mitkä maalataan uuden määritelmän mukaisesti suojatieksi ja mitkä pyörätienjatkeeksi. Laista ohjetta ei löydy. - näin se menee
en ihan usko ... kirjoitti:
> jos pyörätie päättyy suojatiehen, sen saa ajaa pyörällä.
Missään ei ole tuollaista määritystä. Näytä se lakiteksti tai vastaava joka tuon määrittelee.
Perusongelmana on juuri se ettei tuollasita määritystä löydy mistään. Mikäli tarkoitat korkeimman oikeuden päätöstä KKO:1996:125 niin siinähän on "nimeltä" mainittu risteys (Viherlaaksontie) jota asia koskee. Jokainen muu Suomen risteys on luonteeltaan erillainen.
P.S Tuo ennakkotapaus on voimassa vain vuoden 2017 loppuun jolloin vanhoja tiemerkintöjä ei enää saa käyttää. Mikä silloin sitten määrittelee mikä maalataan jatkeeksi ja mikä jää "tavalliseksi" suojatieksi, jolla ei koskaan saa pyöräillä?On myös muistettava, että polkupyörä on ajoneuvo. Mikään lakipykälä ei velvoita työntämään pyörää. Jos pyöräilijä haluaa muuttua jalankulkijaksi, niin silloin hän työntää pyörää, ja käyttäytyy kuin jalankulkija. Mikäli pyörätie loppuu, niin pyöräilijä jatkaa ajamista ajoradan puolella.
- Pahmin mahdollinen..
jep jep kirjoitti:
Missä on määritelty, ettei pyörätiestä alkava suojatie vopi toimia pyörätienjatkeena siirtymäajan loppuun saakka? Ei missään.
Virkamiehet määrittelevät mitkä maalataan uuden määritelmän mukaisesti suojatieksi ja mitkä pyörätienjatkeeksi. Laista ohjetta ei löydy.> Virkamiehet määrittelevät mitkä maalataan uuden määritelmän mukaisesti suojatieksi ja mitkä pyörätienjatkeeksi.
Tuo on pahin mahdollinen tilanne että eri virkamiehet eri puolilla Suomea päättävät ja päätyvät todennäköisesti eri lopputuloksiin. Eihän säännöt mitään kaupunki-/kuntakohtaisia saa olla. - ongelmaauhmetellyt
en ihan usko ... kirjoitti:
> jos pyörätie päättyy suojatiehen, sen saa ajaa pyörällä.
Missään ei ole tuollaista määritystä. Näytä se lakiteksti tai vastaava joka tuon määrittelee.
Perusongelmana on juuri se ettei tuollasita määritystä löydy mistään. Mikäli tarkoitat korkeimman oikeuden päätöstä KKO:1996:125 niin siinähän on "nimeltä" mainittu risteys (Viherlaaksontie) jota asia koskee. Jokainen muu Suomen risteys on luonteeltaan erillainen.
P.S Tuo ennakkotapaus on voimassa vain vuoden 2017 loppuun jolloin vanhoja tiemerkintöjä ei enää saa käyttää. Mikä silloin sitten määrittelee mikä maalataan jatkeeksi ja mikä jää "tavalliseksi" suojatieksi, jolla ei koskaan saa pyöräillä?Kuten "en ihan usko" kirjoitti, perusongelma on, ettei lainsäädäntö anna vastausta siihen, milloin pyörätie loppuu. KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä. Peruslähtökohta liikenteessä on, että on varauduttava ennalta arvattaviin tilanteisiin, ja KKO:n päätöksen mukaan autoilijalle tilanne ei ollut ennalta arvattavissa, hän siis syytön, koska näki jalkakäytävä-merkin, eikä siksi osannut varoa pyöräilijää. Pyöräilijä taas sai olettaa että auton pitää väistää, koska laki ei kieltänyt ajamista, ja auto tuli kolmion takaa, ja laki ei sano että pyörätie loppuu tai jatkuu, kuin vasta tässä tapauksessa jalkakäytävä-merkkiin.
Sinänsä merkillistä, ettei asiaan saada selkeää sääntöä lainsäädäntöön niin että yksikäsitteisesti kerrottaisiin, missä pyörällä saa ajaa ja missä pitää ajaa, ja missä ei saa ajaa, uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa. - jep jep
Pahmin mahdollinen.. kirjoitti:
> Virkamiehet määrittelevät mitkä maalataan uuden määritelmän mukaisesti suojatieksi ja mitkä pyörätienjatkeeksi.
Tuo on pahin mahdollinen tilanne että eri virkamiehet eri puolilla Suomea päättävät ja päätyvät todennäköisesti eri lopputuloksiin. Eihän säännöt mitään kaupunki-/kuntakohtaisia saa olla.Valitettavasti niin se menee.
- Täysin oikeassa olet
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Kuten "en ihan usko" kirjoitti, perusongelma on, ettei lainsäädäntö anna vastausta siihen, milloin pyörätie loppuu. KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä. Peruslähtökohta liikenteessä on, että on varauduttava ennalta arvattaviin tilanteisiin, ja KKO:n päätöksen mukaan autoilijalle tilanne ei ollut ennalta arvattavissa, hän siis syytön, koska näki jalkakäytävä-merkin, eikä siksi osannut varoa pyöräilijää. Pyöräilijä taas sai olettaa että auton pitää väistää, koska laki ei kieltänyt ajamista, ja auto tuli kolmion takaa, ja laki ei sano että pyörätie loppuu tai jatkuu, kuin vasta tässä tapauksessa jalkakäytävä-merkkiin.
Sinänsä merkillistä, ettei asiaan saada selkeää sääntöä lainsäädäntöön niin että yksikäsitteisesti kerrottaisiin, missä pyörällä saa ajaa ja missä pitää ajaa, ja missä ei saa ajaa, uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa.Tuossa on asia kiteytettynä. Ihme ettei asiaa saada korjattua ja määriteltyä kunnolla.
- Pahmin mahdollinen..
jep jep kirjoitti:
Valitettavasti niin se menee.
Ei voi mennä niin. Liikennesäännöt pitää olla yhtenäiset koko Suomessa. Kyllä selvät pelisäännöt pitää olla. Se että jossain päin suomea tehtäisiin eri tavalla kuin muualla ja sitten kun mennään muualle, niin saattaa tulla ruumita. Tämä asia mättää ja pahasti.
- jep jep
Pahmin mahdollinen.. kirjoitti:
Ei voi mennä niin. Liikennesäännöt pitää olla yhtenäiset koko Suomessa. Kyllä selvät pelisäännöt pitää olla. Se että jossain päin suomea tehtäisiin eri tavalla kuin muualla ja sitten kun mennään muualle, niin saattaa tulla ruumita. Tämä asia mättää ja pahasti.
Liikennesäännöt on yhteiset, tieliikennelaki on samanlainen koko Suomessa. Mutta mihin maalataan pyörätienjatke ja mihin ei, ei riipu liikennesäännöistä.
Valitettavasti uudistettu sääntö ei vielä korjannut tilannetta kokonaan. - 37män
Täysin oikeassa olet kirjoitti:
Tuossa on asia kiteytettynä. Ihme ettei asiaa saada korjattua ja määriteltyä kunnolla.
Korjaus olisi helppo tehdä vaikkapa määrfäämällä pyöräilijä aina etuajoa-oikeutetuksi risteykseen liittyvällä suojatiellä, olipa kärkikolmiota tai ei.
Ongelmaksi tulee lainlaatijat, jotka ovat pääsääntöisesti autoilijoita ja lobbarit, jotka ovat painostamassa päättäjiä. Pyöräilijä on noissa piireissä vähemmistönä. - Uncle Ben
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Kuten "en ihan usko" kirjoitti, perusongelma on, ettei lainsäädäntö anna vastausta siihen, milloin pyörätie loppuu. KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä. Peruslähtökohta liikenteessä on, että on varauduttava ennalta arvattaviin tilanteisiin, ja KKO:n päätöksen mukaan autoilijalle tilanne ei ollut ennalta arvattavissa, hän siis syytön, koska näki jalkakäytävä-merkin, eikä siksi osannut varoa pyöräilijää. Pyöräilijä taas sai olettaa että auton pitää väistää, koska laki ei kieltänyt ajamista, ja auto tuli kolmion takaa, ja laki ei sano että pyörätie loppuu tai jatkuu, kuin vasta tässä tapauksessa jalkakäytävä-merkkiin.
Sinänsä merkillistä, ettei asiaan saada selkeää sääntöä lainsäädäntöön niin että yksikäsitteisesti kerrottaisiin, missä pyörällä saa ajaa ja missä pitää ajaa, ja missä ei saa ajaa, uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa."ongelmaauhmetellyt" puhuu asiaa.
>>KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä.>>>
Tästä syystä ei kenellekään pidä väittää, että pyörällä saa ajaa suojatielle mikäli pyörätie ei jatku suojatien jälkeen.
>>uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa.>>
Maalausten siirtymäaika on vielä hervottoman pitkä.
Vaikeuksia vielä tulee, koska maalausten havaittavuus on hyvä vain pyöräilijälle. Erilaiset tietöiden paikkaukset saattavat vielä aiheuttaa vääriä tulkintoja.
Varmin tilanne ensinnäkin pyöräilijän a) ajo-oikeudesta ja toisekseen b) etuajo-oikeudesta on mikäli autoilijalla on kärkikolmion lisäksi lisäkilpi 863 Kaksisuuntainen pyörätie.
Tosin vaikeaahan sekin on pyörätieltä havaita. - jep jep
Uncle Ben kirjoitti:
"ongelmaauhmetellyt" puhuu asiaa.
>>KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä.>>>
Tästä syystä ei kenellekään pidä väittää, että pyörällä saa ajaa suojatielle mikäli pyörätie ei jatku suojatien jälkeen.
>>uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa.>>
Maalausten siirtymäaika on vielä hervottoman pitkä.
Vaikeuksia vielä tulee, koska maalausten havaittavuus on hyvä vain pyöräilijälle. Erilaiset tietöiden paikkaukset saattavat vielä aiheuttaa vääriä tulkintoja.
Varmin tilanne ensinnäkin pyöräilijän a) ajo-oikeudesta ja toisekseen b) etuajo-oikeudesta on mikäli autoilijalla on kärkikolmion lisäksi lisäkilpi 863 Kaksisuuntainen pyörätie.
Tosin vaikeaahan sekin on pyörätieltä havaita.Ei vaan juuri siitä syystä niin voi väittää.
Maalaukset eivät ole talvella luettavissa kummallekkaan. - selvemmät säännöt
Uncle Ben kirjoitti:
"ongelmaauhmetellyt" puhuu asiaa.
>>KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä.>>>
Tästä syystä ei kenellekään pidä väittää, että pyörällä saa ajaa suojatielle mikäli pyörätie ei jatku suojatien jälkeen.
>>uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa.>>
Maalausten siirtymäaika on vielä hervottoman pitkä.
Vaikeuksia vielä tulee, koska maalausten havaittavuus on hyvä vain pyöräilijälle. Erilaiset tietöiden paikkaukset saattavat vielä aiheuttaa vääriä tulkintoja.
Varmin tilanne ensinnäkin pyöräilijän a) ajo-oikeudesta ja toisekseen b) etuajo-oikeudesta on mikäli autoilijalla on kärkikolmion lisäksi lisäkilpi 863 Kaksisuuntainen pyörätie.
Tosin vaikeaahan sekin on pyörätieltä havaita.Siitä syystä pyöräilijällä on suojatien ajo-oikeus, koska hänen kulkureitti jatkuu suojatienä. Minkä pykälän nimissä laitat pyöräilijän kävelijäksi kesken ajon. Mitä jos se pyörä onkin vaikka sellainen kolmipyörä, jota ei työnnetä koskaan.
Olisi palattava aikaan, jossa noudatettaisiin oikelta tulevan väistämis-sääntöä myös pyöräteillä, ellei ole liikennemerkein muutoin osoitettu. Ja kolmion takaa tuleva väistää aina, vaikka siellä poikittaisella tiellä kulkeva olisikin ns. ohittava ajoneuvo, eli auto joka on väärällä kaistalla ohittaessaan toista ajoneuvoa. - Uncle Ben
selvemmät säännöt kirjoitti:
Siitä syystä pyöräilijällä on suojatien ajo-oikeus, koska hänen kulkureitti jatkuu suojatienä. Minkä pykälän nimissä laitat pyöräilijän kävelijäksi kesken ajon. Mitä jos se pyörä onkin vaikka sellainen kolmipyörä, jota ei työnnetä koskaan.
Olisi palattava aikaan, jossa noudatettaisiin oikelta tulevan väistämis-sääntöä myös pyöräteillä, ellei ole liikennemerkein muutoin osoitettu. Ja kolmion takaa tuleva väistää aina, vaikka siellä poikittaisella tiellä kulkeva olisikin ns. ohittava ajoneuvo, eli auto joka on väärällä kaistalla ohittaessaan toista ajoneuvoa."jep jep" ja "selvemmät säännöt", kyllä te saatte esittää omia mielipiteitänne siitä miten asiat teidän mielestä tulisi olla, mutta ette te näillä pysty polkemaan KKO:n päätöstä.
>>>Ja kolmion takaa tuleva väistää aina, vaikka siellä poikittaisella tiellä kulkeva olisikin ns. ohittava ajoneuvo, eli auto joka on väärällä kaistalla ohittaessaan toista ajoneuvoa.>>>
Mitä tällä auto-auto -tilanteella on tekemistä tämän asian kanssa?
Esititkö tilanteen niinkuin se lain mukaan on vai niinkuin se mielestäsi pitäisi olla? - jep jep
Uncle Ben kirjoitti:
"jep jep" ja "selvemmät säännöt", kyllä te saatte esittää omia mielipiteitänne siitä miten asiat teidän mielestä tulisi olla, mutta ette te näillä pysty polkemaan KKO:n päätöstä.
>>>Ja kolmion takaa tuleva väistää aina, vaikka siellä poikittaisella tiellä kulkeva olisikin ns. ohittava ajoneuvo, eli auto joka on väärällä kaistalla ohittaessaan toista ajoneuvoa.>>>
Mitä tällä auto-auto -tilanteella on tekemistä tämän asian kanssa?
Esititkö tilanteen niinkuin se lain mukaan on vai niinkuin se mielestäsi pitäisi olla?En polje vaan olen samaa mieltä.
- selvemmät säännöt
Uncle Ben kirjoitti:
"jep jep" ja "selvemmät säännöt", kyllä te saatte esittää omia mielipiteitänne siitä miten asiat teidän mielestä tulisi olla, mutta ette te näillä pysty polkemaan KKO:n päätöstä.
>>>Ja kolmion takaa tuleva väistää aina, vaikka siellä poikittaisella tiellä kulkeva olisikin ns. ohittava ajoneuvo, eli auto joka on väärällä kaistalla ohittaessaan toista ajoneuvoa.>>>
Mitä tällä auto-auto -tilanteella on tekemistä tämän asian kanssa?
Esititkö tilanteen niinkuin se lain mukaan on vai niinkuin se mielestäsi pitäisi olla?KKO:han juuri päätti, että pyöräilijä ei rikkonut sääntöjä. Väistämis-säänöt ovat eri-asia, kuin missä pyöräilijä saa ajamalla ajaa. Pyörällä siis saa ajaa suojatien, joka jatkuu pyörätiestä. Ja näinhän se tulee ollakkin.
Otin esimerkin autoista siksi, kun varsin yleisesti sivutieltä tuleva autoilija ei katso molempiin suuntiin riittävän huolellisesti. Katsoo vain sinne kaistalle jonne itse aikoo kääntyä, eikä ota huomioon toisesta suunnasta tulevia ohittajia. Eli, jos olet kääntymässä sivutieltä oikealle, niin ei auta katsoa vain vasemmalta tulevia, vaan pitää varmistaa myös se vastaantuleva liikenne, ettei siellä ole juuri ohittajia tulemassa vastaan.
Saman voisin kuvitella tuossa pyörätie tilanteessa tapahtuneen. Auto tuli kolmion takaa, mutta ei katsonutkaan oikealle, seurasi vain vasemmalta tulevia. Näin jäi pyörätietä ajava oikealta lähestyvä pyöräilijä huomaamatta. Sitten alettiin kikkailla merkkien puutumisilla, oikeuslaitoksia myöden. - ongelmaauhmetellyt
selvemmät säännöt kirjoitti:
KKO:han juuri päätti, että pyöräilijä ei rikkonut sääntöjä. Väistämis-säänöt ovat eri-asia, kuin missä pyöräilijä saa ajamalla ajaa. Pyörällä siis saa ajaa suojatien, joka jatkuu pyörätiestä. Ja näinhän se tulee ollakkin.
Otin esimerkin autoista siksi, kun varsin yleisesti sivutieltä tuleva autoilija ei katso molempiin suuntiin riittävän huolellisesti. Katsoo vain sinne kaistalle jonne itse aikoo kääntyä, eikä ota huomioon toisesta suunnasta tulevia ohittajia. Eli, jos olet kääntymässä sivutieltä oikealle, niin ei auta katsoa vain vasemmalta tulevia, vaan pitää varmistaa myös se vastaantuleva liikenne, ettei siellä ole juuri ohittajia tulemassa vastaan.
Saman voisin kuvitella tuossa pyörätie tilanteessa tapahtuneen. Auto tuli kolmion takaa, mutta ei katsonutkaan oikealle, seurasi vain vasemmalta tulevia. Näin jäi pyörätietä ajava oikealta lähestyvä pyöräilijä huomaamatta. Sitten alettiin kikkailla merkkien puutumisilla, oikeuslaitoksia myöden.KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla. Pysäköintipaikalta tuloon on asiasta aika tuore oikeuspäätöskin.
- Uncle Ben
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla. Pysäköintipaikalta tuloon on asiasta aika tuore oikeuspäätöskin.
Vastauksesta tulee niin pitkä, että ehdin vasta torstaina kirjoittaa sen.
Palataan asiaan... - Pieni pointti vaan
jep jep kirjoitti:
Liikennesäännöt on yhteiset, tieliikennelaki on samanlainen koko Suomessa. Mutta mihin maalataan pyörätienjatke ja mihin ei, ei riipu liikennesäännöistä.
Valitettavasti uudistettu sääntö ei vielä korjannut tilannetta kokonaan.Tieliikenneasetus jossa uudesta maalaustavasta kerrotaan, on myös sama koko Suomessa.
- Samaa mieltä mäinkin
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla. Pysäköintipaikalta tuloon on asiasta aika tuore oikeuspäätöskin.
KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan. Kumpikin kärsi omat vahinkonsa. Kukaan ei tehnyt virhettä mutta sattui kuitenkin onnettomuus. Hmm…
Korkein oikeus toteaa kyseisen nimeltä mainitun risteyksen (Viherlaaksontie) suojatien luonteen epäselväksi. Jokainen muu Suomen risteys on luonteeltaan erilainen joten päätös ei pitäisi vaikuttaa niihin.
Kuka tulkitsee milläkin tavalla... - jep jep
Pieni pointti vaan kirjoitti:
Tieliikenneasetus jossa uudesta maalaustavasta kerrotaan, on myös sama koko Suomessa.
Niin on ja niinhän minä sanoin. Siinä kerrotaan millainen on uuden tyyppinen pyörätienjatkeen maalaustapa ja että siirtymäajan jälkeen vain sen mukaisesti merkittyjen pyörätienjatkeet saa ylittää polkemalla.
MUTTA se ei kerro mihin tuollainen maalaus pitää maalata ja mihin ei. Se päätös tehdään paikallisesti. Vai löydätkö sen tuosta:
"Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.
Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä."
"Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun." - Uncle Ben
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla. Pysäköintipaikalta tuloon on asiasta aika tuore oikeuspäätöskin.
Tultaessa pihasta, parkkipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta on väistettävä kaikkea muuta liikennettä ollaan sitten taajamassa tai taajaman ulkopuolella. Tässä ei sinänsä yleensä ole mitään epäselvää.
Sellaisia tilanteita toisinaan näkee, että taajaman ulkopuolella ( korkeamman nopeusrajoituksen alueella ja sitä kautta vaarallisempi ) tullaan tielle huoltoasemalta kääntyen oikealle ja tutkitaan hyvin huolellisesti vasemmalta tulevaa liikennettä, mutta ei oikeastaan lainkaan tilannetta oikealta.
Tällainen huoltoaseman aukko ei muodosta risteystä, jonka takia tietä ajava saa siinä kohtaa ohittaa toista ts. oikealta saattaa 1 1-kaistaisella tiellä tulla vastaan kaksi rinnakkain. Huoltoasemalta tulevalla on tietenkin tähän ohittajaankin nähden väistämisvelvollisuus.
Tultaessa risteykseen kärkikolmion takaa ja käännyttäessä oikealle täytyy erottaa kaksi eri tilannetta: taajamassa tai taajaman ulkopuolella.
Esimerkkitilanne: Ollaan taajamassa. Auto A tulee risteykseen kärkikolmion takaa kääntyäkseen oikealle. Auto B tulee oikealta omalla kaistallaan. Auto C ohittaa autoa B.
Taajamassa on aina risteystä lähestyttäessä ohituskielto. Auto C on rikkonut tätä sääntöä ja ohittanut laittomasti ( niin kuin ”ongelmaauhmetellyt” sanoi ). Törmäystilanteeseen syyllinen on C vaikka A tuli kärkikolmion takaa.
Viedään sama tilanne ja samat vehkeet taajaman ulkopuolelle.
Tilanne muuttuu sikäli, että C:tä koskeva ohituskielto risteystä lähestyttäessä koskeekin vain risteystä, josta on jollain ( millä tahansa ) tavalla ilmoitettu C:lle. Se voi olla esim. risteyksestä varoittava merkki tai vaikka tien laidassa opaste, joka kertoo, että seuraavasta risteyksestä oikealle pääset Turkkuseen ja vasemmalle Saloseen. Merkin jälkeen on ohituskielto tuota merkkiä koskevaan risteykseen asti.
Autosta C tulee syyllinen ohittaessaan mikäli törmäys A:n kanssa tapahtuu, koska C on tehnyt laittoman ohituksen vaikka A on tullut kärkikolmion takaa.
Mikäli C:lle ei ole millään tavalla ilmaistu, että ollaan lähestymässä risteystä ja C tekee ohituksen sillä seurauksella, että törmäys A:n kanssa tapahtuu, niin A muuttuukin syylliseksi kolariin.
>>>
TLL
18 §
Ohituskiellot
Ohittavan ajoneuvon kuljettajan on tarkoin varmistauduttava, ettei ohitus aiheuta vaaraa.
Ohitus, johon käytetään vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty:
---
6) risteyksessä ja rautatien tasoristeyksessä sekä välittömästi ennen niitä.
Ohituskielto ei koske risteystä, jossa risteävä tie on polku, tilustie tai muu vähäinen tie, eikä taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ilmenevää risteystä.>>>
Miksi ohituskiellon edellytys on, että koskee vain ilmoitettua risteystä?
Ei Suomessa voisi tehdä ohituksia juuri ollenkaan mikäli kaikki ”pikkutiet” kieltäisivät ohituksen, kun niiden näkeminen ennalta on mahdotonta ja ohitus voi helpostikin vaatia 500:kin metriä.
Tämä esimerkkinä siitä ettei kärkikolmio suinkaan tarkoita, että sen takaa tuleva on kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan syyllinen. Jokuhan ketjussa vaati, että näin olisi.
Kuolonkolarit lisääntyisivät, kun ohituksia tehtäisiin maanteillä vilkkaammissakin risteyksissä. - Uncle Ben
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla. Pysäköintipaikalta tuloon on asiasta aika tuore oikeuspäätöskin.
Olen autolla joutunut kerran tilanteeseen, jossa tulin kaupungissa kolmion takaa kerrostalojen peittämään risteykseen kääntyäkseni oikealle. Ryömintänopeudella tietenkin. Risteävällä kadulla pelkkä jalkakäytävä ja suojatie edessäni. Tullessa oli näkyvyyttä risteykseen jalkakäytävän leveyden verran eli kolmisen metriä.
Kerrostalonkulman takaa umpipimennosta syöksyy jalkakäytävää pitkin apinan raivolla polkeva ( nopeutta arviolta 45-50 ) kypärätön pyöräilijäteini suojatielle edessäni, mutta saan auton pysäytettyä ja pyöräilijä selviää hengissä.
Pitäisin äärettömän kohtuuttomana törmäyksessä autoilijan syyllistämistä tapahtumaan, koska pyöräilijä ajoi laittomasti jalkakäytävällä ja siitä suojatielle ( ehkä olettaen, että kärkikolmion takia minun pitää kuitenkin väistää ). Tällaiset vaaratilanteet olisivat arkipäivää, mikäli säädettäisiin niin, että laittomuuksia saisi tehdä - kolmion takaa tulija maksaa. Pyöräilijöiden kuolemantapaukset lisääntyisivät automaattisesti. Myös yleinen lainkuuliaisuus romahtaisi lisää niin kuin se jo romahti alle 12v oikeudesta ajaa jalkakäytävällä.
Tilanteiden ennustettavuuden takia pitäisin tärkeänä, autolla olisi _aina_ kärkikolmion alla lisäkilpi ”Kaksisuuntainen pyörätie” mikäli risteävällä pyöräilijällä on oikeus ajamalla ylittää katu suojatietä käyttäen välittämättä siitä onko suojatiehen maalattu pyörätie tai ei.
Nykyinen määritelmä on epämääräinen eikä velvoita asettamaan tuota merkkiä kaikkiin em. risteyksiin.
>>>Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie
Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.>>>
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981134
”selvemmät säännöt” sanoi aiemmin
>>>KKO:han juuri päätti, että pyöräilijä ei rikkonut sääntöjä. Väistämis-säänöt ovat eri-asia, kuin missä pyöräilijä saa ajamalla ajaa.>>>
Autoilijan väistämissääntö edellyttää, että toinen osapuoli on toiminut laillisesti ( niin kuin tässä aiemmin osoitin ).
”ongelmaauhmetellyt” vastasi onnistuneesti
>>>KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla.>>>
KKO päätti, että _törmäystilanteessa_ pyöräilijä joutuu kärsimään kivut ja säryt ilman korvauksia samoin kuin aineelliset vahingot. Pyöräilijä välttyy sakottamiselta.
Tästä johdettuna pyöräilijä voi pyörätieltä tullessaan jatkaa ajamalla suojatietä pitkin vaikka pyörätie ei jatkukaan suojatien jälkeen _ellei tilanteesta koidu törmäystä tai vaaraa kenenkään kanssa_.
Jos joku pelkästä ajamisesta alkaa sakkoa kirjoittamaan niin siitä voi kohteliaasti kieltäytyä.
Kenellekään ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan tai ”opettamaan”, että pyöräilijällä on ”etuajo-oikeus” em. tilanteessa, koska autolla on kärkikolmio.
Ettei olisi epäselvää niin pyöräilen itse kaupungissa vuodessa n. 1000-2000 km. - jep jep
Uncle Ben kirjoitti:
Olen autolla joutunut kerran tilanteeseen, jossa tulin kaupungissa kolmion takaa kerrostalojen peittämään risteykseen kääntyäkseni oikealle. Ryömintänopeudella tietenkin. Risteävällä kadulla pelkkä jalkakäytävä ja suojatie edessäni. Tullessa oli näkyvyyttä risteykseen jalkakäytävän leveyden verran eli kolmisen metriä.
Kerrostalonkulman takaa umpipimennosta syöksyy jalkakäytävää pitkin apinan raivolla polkeva ( nopeutta arviolta 45-50 ) kypärätön pyöräilijäteini suojatielle edessäni, mutta saan auton pysäytettyä ja pyöräilijä selviää hengissä.
Pitäisin äärettömän kohtuuttomana törmäyksessä autoilijan syyllistämistä tapahtumaan, koska pyöräilijä ajoi laittomasti jalkakäytävällä ja siitä suojatielle ( ehkä olettaen, että kärkikolmion takia minun pitää kuitenkin väistää ). Tällaiset vaaratilanteet olisivat arkipäivää, mikäli säädettäisiin niin, että laittomuuksia saisi tehdä - kolmion takaa tulija maksaa. Pyöräilijöiden kuolemantapaukset lisääntyisivät automaattisesti. Myös yleinen lainkuuliaisuus romahtaisi lisää niin kuin se jo romahti alle 12v oikeudesta ajaa jalkakäytävällä.
Tilanteiden ennustettavuuden takia pitäisin tärkeänä, autolla olisi _aina_ kärkikolmion alla lisäkilpi ”Kaksisuuntainen pyörätie” mikäli risteävällä pyöräilijällä on oikeus ajamalla ylittää katu suojatietä käyttäen välittämättä siitä onko suojatiehen maalattu pyörätie tai ei.
Nykyinen määritelmä on epämääräinen eikä velvoita asettamaan tuota merkkiä kaikkiin em. risteyksiin.
>>>Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie
Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.>>>
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981134
”selvemmät säännöt” sanoi aiemmin
>>>KKO:han juuri päätti, että pyöräilijä ei rikkonut sääntöjä. Väistämis-säänöt ovat eri-asia, kuin missä pyöräilijä saa ajamalla ajaa.>>>
Autoilijan väistämissääntö edellyttää, että toinen osapuoli on toiminut laillisesti ( niin kuin tässä aiemmin osoitin ).
”ongelmaauhmetellyt” vastasi onnistuneesti
>>>KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla.>>>
KKO päätti, että _törmäystilanteessa_ pyöräilijä joutuu kärsimään kivut ja säryt ilman korvauksia samoin kuin aineelliset vahingot. Pyöräilijä välttyy sakottamiselta.
Tästä johdettuna pyöräilijä voi pyörätieltä tullessaan jatkaa ajamalla suojatietä pitkin vaikka pyörätie ei jatkukaan suojatien jälkeen _ellei tilanteesta koidu törmäystä tai vaaraa kenenkään kanssa_.
Jos joku pelkästä ajamisesta alkaa sakkoa kirjoittamaan niin siitä voi kohteliaasti kieltäytyä.
Kenellekään ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan tai ”opettamaan”, että pyöräilijällä on ”etuajo-oikeus” em. tilanteessa, koska autolla on kärkikolmio.
Ettei olisi epäselvää niin pyöräilen itse kaupungissa vuodessa n. 1000-2000 km.Kyse on mikä on pyörätienjatke, turha rönsyily on tarpeetonta. Silloin kun kyseessä on pyörätienjatke, saa sen ylittää polkemalla. Väistämissäännöt eivät liity tähän.
- ongelmaauhmetellyt
Uncle Ben kirjoitti:
Olen autolla joutunut kerran tilanteeseen, jossa tulin kaupungissa kolmion takaa kerrostalojen peittämään risteykseen kääntyäkseni oikealle. Ryömintänopeudella tietenkin. Risteävällä kadulla pelkkä jalkakäytävä ja suojatie edessäni. Tullessa oli näkyvyyttä risteykseen jalkakäytävän leveyden verran eli kolmisen metriä.
Kerrostalonkulman takaa umpipimennosta syöksyy jalkakäytävää pitkin apinan raivolla polkeva ( nopeutta arviolta 45-50 ) kypärätön pyöräilijäteini suojatielle edessäni, mutta saan auton pysäytettyä ja pyöräilijä selviää hengissä.
Pitäisin äärettömän kohtuuttomana törmäyksessä autoilijan syyllistämistä tapahtumaan, koska pyöräilijä ajoi laittomasti jalkakäytävällä ja siitä suojatielle ( ehkä olettaen, että kärkikolmion takia minun pitää kuitenkin väistää ). Tällaiset vaaratilanteet olisivat arkipäivää, mikäli säädettäisiin niin, että laittomuuksia saisi tehdä - kolmion takaa tulija maksaa. Pyöräilijöiden kuolemantapaukset lisääntyisivät automaattisesti. Myös yleinen lainkuuliaisuus romahtaisi lisää niin kuin se jo romahti alle 12v oikeudesta ajaa jalkakäytävällä.
Tilanteiden ennustettavuuden takia pitäisin tärkeänä, autolla olisi _aina_ kärkikolmion alla lisäkilpi ”Kaksisuuntainen pyörätie” mikäli risteävällä pyöräilijällä on oikeus ajamalla ylittää katu suojatietä käyttäen välittämättä siitä onko suojatiehen maalattu pyörätie tai ei.
Nykyinen määritelmä on epämääräinen eikä velvoita asettamaan tuota merkkiä kaikkiin em. risteyksiin.
>>>Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie
Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.>>>
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19981134
”selvemmät säännöt” sanoi aiemmin
>>>KKO:han juuri päätti, että pyöräilijä ei rikkonut sääntöjä. Väistämis-säänöt ovat eri-asia, kuin missä pyöräilijä saa ajamalla ajaa.>>>
Autoilijan väistämissääntö edellyttää, että toinen osapuoli on toiminut laillisesti ( niin kuin tässä aiemmin osoitin ).
”ongelmaauhmetellyt” vastasi onnistuneesti
>>>KKO:n mukaan myöskään autoilija ei rikkonut sääntöjä, ja sai ajaa väistämättä pyöräilijää, ja pyöräilijä sai olettaa että autoilija väistää, kukaan ei tehnyt virhettä, sattui kuitenkin onnettomuus. Eli tilanne pieneltä sivutieltä oikealle päätielle käännyttäessa osittainen erilainen, sillä kärkikolmion takaa tullessa väistettävä vain laillisesti liikkuvia, eli ohittavia kyllä väistettävä, mutta ei niitä, jotka ilman laillista syytä ajavat vastaantulijan kaistalla.>>>
KKO päätti, että _törmäystilanteessa_ pyöräilijä joutuu kärsimään kivut ja säryt ilman korvauksia samoin kuin aineelliset vahingot. Pyöräilijä välttyy sakottamiselta.
Tästä johdettuna pyöräilijä voi pyörätieltä tullessaan jatkaa ajamalla suojatietä pitkin vaikka pyörätie ei jatkukaan suojatien jälkeen _ellei tilanteesta koidu törmäystä tai vaaraa kenenkään kanssa_.
Jos joku pelkästä ajamisesta alkaa sakkoa kirjoittamaan niin siitä voi kohteliaasti kieltäytyä.
Kenellekään ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan tai ”opettamaan”, että pyöräilijällä on ”etuajo-oikeus” em. tilanteessa, koska autolla on kärkikolmio.
Ettei olisi epäselvää niin pyöräilen itse kaupungissa vuodessa n. 1000-2000 km.Erittäin hyvin esitetty kummatkin "Uncle Ben":in vastaukset, juuri noin asia menee. Ainoaksi ongelmaksi jää ne tilanteet, joissa lainsäädäntö ei kerro mikä on oikea menettylytapa. Silloin ei voi vaatia vastapuolelta vahiongonkorvauksia, kun kumpikaan ei tehnyt mitään kiellettyä, koska teko ei ollut lainsäädännöllä kielletty, muttei myöskään sallittu, vaan epäselvä. Pienellä selvennyksellä esim. määrittämällä asetuksella pyörätie-merkin vaikutusalueen pituus, eräs ongelma saataisiin pois päiväjärjestyksestä. Vaikutusalue voitaisiin määritellä kuten nopeusrajoitusmerkillä, eli jatkuu samalla tiellä seuraavaan asiaa koskevaan liikennemerkkiin, tai kuten esim. joillakin merkeillä, seuraavaan risteykseen, mikä olisi ehdottamasti selkeintä.
- jep jep
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Erittäin hyvin esitetty kummatkin "Uncle Ben":in vastaukset, juuri noin asia menee. Ainoaksi ongelmaksi jää ne tilanteet, joissa lainsäädäntö ei kerro mikä on oikea menettylytapa. Silloin ei voi vaatia vastapuolelta vahiongonkorvauksia, kun kumpikaan ei tehnyt mitään kiellettyä, koska teko ei ollut lainsäädännöllä kielletty, muttei myöskään sallittu, vaan epäselvä. Pienellä selvennyksellä esim. määrittämällä asetuksella pyörätie-merkin vaikutusalueen pituus, eräs ongelma saataisiin pois päiväjärjestyksestä. Vaikutusalue voitaisiin määritellä kuten nopeusrajoitusmerkillä, eli jatkuu samalla tiellä seuraavaan asiaa koskevaan liikennemerkkiin, tai kuten esim. joillakin merkeillä, seuraavaan risteykseen, mikä olisi ehdottamasti selkeintä.
"kumpikaan ei tehnyt mitään kiellettyä, koska teko ei ollut lainsäädännöllä kielletty, muttei myöskään sallittu, vaan epäselvä. "
On joko kiellettyä tai ei, joka sallittua tai ei. Ei voi olla molempia yhtä aikaa. - Uncle Ben
jep jep kirjoitti:
"kumpikaan ei tehnyt mitään kiellettyä, koska teko ei ollut lainsäädännöllä kielletty, muttei myöskään sallittu, vaan epäselvä. "
On joko kiellettyä tai ei, joka sallittua tai ei. Ei voi olla molempia yhtä aikaa."jep jep", eikö tästä selvinnyt?
>>>>KKO päätti, että _törmäystilanteessa_ pyöräilijä joutuu ö tästä selvinnyt?kärsimään kivut ja säryt ilman korvauksia samoin kuin aineelliset vahingot. Pyöräilijä välttyy sakottamiselta.
Tästä johdettuna pyöräilijä voi pyörätieltä tullessaan jatkaa ajamalla suojatietä pitkin vaikka pyörätie ei jatkukaan suojatien jälkeen _ellei tilanteesta koidu törmäystä tai vaaraa kenenkään kanssa_.
Jos joku pelkästä ajamisesta alkaa sakkoa kirjoittamaan niin siitä voi kohteliaasti kieltäytyä.
Kenellekään ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan tai ”opettamaan”, että pyöräilijällä on ”etuajo-oikeus” em. tilanteessa, koska autolla on kärkikolmio.>>>>
Yx lapsus tuohon pääsi:
Tämä koskee vain tilannetta, jossa pyörätieltä tullaan _suoraan_ ajaen. Pyörätieltä suojatielle _kääntyvää_ se ei koske.
Jos et ole nähnyt tätä, niin poliisissakin on osattu asia lukea oikein
>>>Ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Polkupyöräilijä on jalankulkija, kun hän taluttaa pyörää. Polkupyörällä ei saa ajaa suojatiellä, jos se ei ole pyörätien jatkeena. Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita. Pyörätien jatke merkitään kapealla katkoviivalla. Pyörätien jatkeen ja suojatien viivoitukset on voitu yhdistää myös koko leveydeltään yhtenäiseksi viivoitukseksi. Tällöin pyörätie tulee olla merkitty liikennemerkillä jatkuvaksi suojatien molemmin puolin.
Kesällä voimaan tulleen asetuksen mukaan merkintätavat on nyt kuitenkin uudistettava niin, että leveän yhtenäisen viivoituksen käytöstä luovutaan. Pyörätien jatke on siis merkittävä erikseen kapealla katkoviivalla myös suojatien yhteydessä. Merkintöjen selkiyttäminen varmaankin hälventää epätietoisuutta sekä pyöräilijöiden että autoilijoiden keskuudessa siitä, missä ylityskohdassa saa pyöräillä ja missä ei. Aikaa tiemerkintöjen yhtenäistämiselle on vuoden 2017 loppuun. >>>
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759
Kuva vielä selventää:
Pyöräilijä on "vihreänä" ja, kuten kuvassa näet, pyörätie jatkuu suojatien jälkeen
http://www.polkupyoraily.net/w/images/6/6a/Vaistamissaannot_kolmion_takaa.jpg - jep jep
Uncle Ben kirjoitti:
"jep jep", eikö tästä selvinnyt?
>>>>KKO päätti, että _törmäystilanteessa_ pyöräilijä joutuu ö tästä selvinnyt?kärsimään kivut ja säryt ilman korvauksia samoin kuin aineelliset vahingot. Pyöräilijä välttyy sakottamiselta.
Tästä johdettuna pyöräilijä voi pyörätieltä tullessaan jatkaa ajamalla suojatietä pitkin vaikka pyörätie ei jatkukaan suojatien jälkeen _ellei tilanteesta koidu törmäystä tai vaaraa kenenkään kanssa_.
Jos joku pelkästä ajamisesta alkaa sakkoa kirjoittamaan niin siitä voi kohteliaasti kieltäytyä.
Kenellekään ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan tai ”opettamaan”, että pyöräilijällä on ”etuajo-oikeus” em. tilanteessa, koska autolla on kärkikolmio.>>>>
Yx lapsus tuohon pääsi:
Tämä koskee vain tilannetta, jossa pyörätieltä tullaan _suoraan_ ajaen. Pyörätieltä suojatielle _kääntyvää_ se ei koske.
Jos et ole nähnyt tätä, niin poliisissakin on osattu asia lukea oikein
>>>Ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Polkupyöräilijä on jalankulkija, kun hän taluttaa pyörää. Polkupyörällä ei saa ajaa suojatiellä, jos se ei ole pyörätien jatkeena. Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita. Pyörätien jatke merkitään kapealla katkoviivalla. Pyörätien jatkeen ja suojatien viivoitukset on voitu yhdistää myös koko leveydeltään yhtenäiseksi viivoitukseksi. Tällöin pyörätie tulee olla merkitty liikennemerkillä jatkuvaksi suojatien molemmin puolin.
Kesällä voimaan tulleen asetuksen mukaan merkintätavat on nyt kuitenkin uudistettava niin, että leveän yhtenäisen viivoituksen käytöstä luovutaan. Pyörätien jatke on siis merkittävä erikseen kapealla katkoviivalla myös suojatien yhteydessä. Merkintöjen selkiyttäminen varmaankin hälventää epätietoisuutta sekä pyöräilijöiden että autoilijoiden keskuudessa siitä, missä ylityskohdassa saa pyöräillä ja missä ei. Aikaa tiemerkintöjen yhtenäistämiselle on vuoden 2017 loppuun. >>>
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759
Kuva vielä selventää:
Pyöräilijä on "vihreänä" ja, kuten kuvassa näet, pyörätie jatkuu suojatien jälkeen
http://www.polkupyoraily.net/w/images/6/6a/Vaistamissaannot_kolmion_takaa.jpgLapsus tuli sinulle:
"Tämä koskee vain tilannetta, jossa pyörätieltä tullaan _suoraan_ ajaen. Pyörätieltä suojatielle _kääntyvää_ se ei koske. "
"Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita."
Ei poliisikaan sano että 100% samansuuntaisten pyöräteiden välisistä suojateistä ei toimi pyörätienjatkeena. Poliisin lausunto ei kumoa oikeudenpäätöstä. Eikä tuo kuvakaan liity mihinkään sinun väittämistä. - Pyörällä ja autolla
Uncle Ben kirjoitti:
"jep jep", eikö tästä selvinnyt?
>>>>KKO päätti, että _törmäystilanteessa_ pyöräilijä joutuu ö tästä selvinnyt?kärsimään kivut ja säryt ilman korvauksia samoin kuin aineelliset vahingot. Pyöräilijä välttyy sakottamiselta.
Tästä johdettuna pyöräilijä voi pyörätieltä tullessaan jatkaa ajamalla suojatietä pitkin vaikka pyörätie ei jatkukaan suojatien jälkeen _ellei tilanteesta koidu törmäystä tai vaaraa kenenkään kanssa_.
Jos joku pelkästä ajamisesta alkaa sakkoa kirjoittamaan niin siitä voi kohteliaasti kieltäytyä.
Kenellekään ei kuitenkaan pidä mennä sanomaan tai ”opettamaan”, että pyöräilijällä on ”etuajo-oikeus” em. tilanteessa, koska autolla on kärkikolmio.>>>>
Yx lapsus tuohon pääsi:
Tämä koskee vain tilannetta, jossa pyörätieltä tullaan _suoraan_ ajaen. Pyörätieltä suojatielle _kääntyvää_ se ei koske.
Jos et ole nähnyt tätä, niin poliisissakin on osattu asia lukea oikein
>>>Ajoneuvon kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Polkupyöräilijä on jalankulkija, kun hän taluttaa pyörää. Polkupyörällä ei saa ajaa suojatiellä, jos se ei ole pyörätien jatkeena. Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita. Pyörätien jatke merkitään kapealla katkoviivalla. Pyörätien jatkeen ja suojatien viivoitukset on voitu yhdistää myös koko leveydeltään yhtenäiseksi viivoitukseksi. Tällöin pyörätie tulee olla merkitty liikennemerkillä jatkuvaksi suojatien molemmin puolin.
Kesällä voimaan tulleen asetuksen mukaan merkintätavat on nyt kuitenkin uudistettava niin, että leveän yhtenäisen viivoituksen käytöstä luovutaan. Pyörätien jatke on siis merkittävä erikseen kapealla katkoviivalla myös suojatien yhteydessä. Merkintöjen selkiyttäminen varmaankin hälventää epätietoisuutta sekä pyöräilijöiden että autoilijoiden keskuudessa siitä, missä ylityskohdassa saa pyöräillä ja missä ei. Aikaa tiemerkintöjen yhtenäistämiselle on vuoden 2017 loppuun. >>>
http://www.poliisi.fi/poliisi/lp/home.nsf/PFBD/B631F9D99360DC53C22577D000327759
Kuva vielä selventää:
Pyöräilijä on "vihreänä" ja, kuten kuvassa näet, pyörätie jatkuu suojatien jälkeen
http://www.polkupyoraily.net/w/images/6/6a/Vaistamissaannot_kolmion_takaa.jpgAjoradan molemminpuolin on eri asia kuin risteyksen molemminpuolin.
Linkissäsi pyörätie jatkuu risteyksen molemmin puolin ja silloin suojatie on pyörätienjatke. http://www.polkupyoraily.net/w/images/6/6a/Vaistamissaannot_kolmion_takaa.jpg
Sen sijaan kun puhutaan ajoradan molemmin puolin kulkevista samansuuntaisista pyöräteistä ja siitä että kaikki risteävät suojatiet eivät välttämättä tarkoita sitä että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita.
Niin tarkoitetaan tätä
Milloin pyöräilijä väistää
Samoin silloin, kun ajoratojen risteystä ei ole, ja pyöräilijä tulee ns. keskeltä metsää ajoradan yli tai vaihtaa tien puolelta toiselle. Tieliikennelaki 14 §.
Katso linkistä kuva jossa lukee alla. Ajoradan ylitys risteysten välissä http://pyorailyahelsingissa.blogspot.com/p/liikennesaantoja.html
Kuvassa on ajoradan molemminpuolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet.
Tämä on se mitä poliisi tuossa lausunnossaan tarkoittaa.
Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita.
Tämä asia on virallisesti vahvistettu poliisin toimesta kun sitä on kysytty oikein kuvan ja tekstin kanssa. - jep jep
Pyörällä ja autolla kirjoitti:
Ajoradan molemminpuolin on eri asia kuin risteyksen molemminpuolin.
Linkissäsi pyörätie jatkuu risteyksen molemmin puolin ja silloin suojatie on pyörätienjatke. http://www.polkupyoraily.net/w/images/6/6a/Vaistamissaannot_kolmion_takaa.jpg
Sen sijaan kun puhutaan ajoradan molemmin puolin kulkevista samansuuntaisista pyöräteistä ja siitä että kaikki risteävät suojatiet eivät välttämättä tarkoita sitä että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita.
Niin tarkoitetaan tätä
Milloin pyöräilijä väistää
Samoin silloin, kun ajoratojen risteystä ei ole, ja pyöräilijä tulee ns. keskeltä metsää ajoradan yli tai vaihtaa tien puolelta toiselle. Tieliikennelaki 14 §.
Katso linkistä kuva jossa lukee alla. Ajoradan ylitys risteysten välissä http://pyorailyahelsingissa.blogspot.com/p/liikennesaantoja.html
Kuvassa on ajoradan molemminpuolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet.
Tämä on se mitä poliisi tuossa lausunnossaan tarkoittaa.
Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita.
Tämä asia on virallisesti vahvistettu poliisin toimesta kun sitä on kysytty oikein kuvan ja tekstin kanssa.Aivan selkeästi sanottu:
"Suojatie
Toisin kuin usein väitetään, tällä hetkellä pyörällä saa ajaa suojatiellä ainakin silloin, kun se on myös pyörätien jatke. Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie, jota pitkin pääsee laillisesti pyöräilemällä suojatielle. Pyörätien jatke voi vuoden 2017 loppuun asti olla merkitty suojatieraidoituksella" - ongelmaauhmetellyt
jep jep kirjoitti:
Aivan selkeästi sanottu:
"Suojatie
Toisin kuin usein väitetään, tällä hetkellä pyörällä saa ajaa suojatiellä ainakin silloin, kun se on myös pyörätien jatke. Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie, jota pitkin pääsee laillisesti pyöräilemällä suojatielle. Pyörätien jatke voi vuoden 2017 loppuun asti olla merkitty suojatieraidoituksella"Nimimerkki "jep jep" 6.2. lainaa tekstiä, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Kohta "Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie..." ei kyllä perustu mihinkään lakiin eikä oikeuden päätöksiin, vaan nimenomaan tuollaisessa tapauksessa jossa pyörätie vain toisella puolella ja ei varmasti ollut toisella puolella kun siellä oli jalkakäytävä-merkki, KKO totesi asian epäselväksi, ja "salli" että kärkikolmion takaa tullut auto "sai" ajaa pyöräilijän yli. KKO ei tosin voinut kieltääkään pyöräilyä kyseisessä paikassa, kun laki ei sano asiasta mitään.
- jep jep
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Nimimerkki "jep jep" 6.2. lainaa tekstiä, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Kohta "Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie..." ei kyllä perustu mihinkään lakiin eikä oikeuden päätöksiin, vaan nimenomaan tuollaisessa tapauksessa jossa pyörätie vain toisella puolella ja ei varmasti ollut toisella puolella kun siellä oli jalkakäytävä-merkki, KKO totesi asian epäselväksi, ja "salli" että kärkikolmion takaa tullut auto "sai" ajaa pyöräilijän yli. KKO ei tosin voinut kieltääkään pyöräilyä kyseisessä paikassa, kun laki ei sano asiasta mitään.
Ei lakiin vaan tieliikenneasetukseen.
- jep jep
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Nimimerkki "jep jep" 6.2. lainaa tekstiä, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Kohta "Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie..." ei kyllä perustu mihinkään lakiin eikä oikeuden päätöksiin, vaan nimenomaan tuollaisessa tapauksessa jossa pyörätie vain toisella puolella ja ei varmasti ollut toisella puolella kun siellä oli jalkakäytävä-merkki, KKO totesi asian epäselväksi, ja "salli" että kärkikolmion takaa tullut auto "sai" ajaa pyöräilijän yli. KKO ei tosin voinut kieltääkään pyöräilyä kyseisessä paikassa, kun laki ei sano asiasta mitään.
Ei lakiin vaan tieliikenneasetukseen.
- ongelmaauhmetellut
jep jep kirjoitti:
Ei lakiin vaan tieliikenneasetukseen.
Unohtui sana asetus. Siis mikään laki, asetus tai oikeuden päätös ei sano, onko kyseeessä pyörätien jatke vai ei, jos kiinni pyörätiessä vain toisesta päästä.
- Ei pidä paikkansa!!!
jep jep kirjoitti:
Aivan selkeästi sanottu:
"Suojatie
Toisin kuin usein väitetään, tällä hetkellä pyörällä saa ajaa suojatiellä ainakin silloin, kun se on myös pyörätien jatke. Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie, jota pitkin pääsee laillisesti pyöräilemällä suojatielle. Pyörätien jatke voi vuoden 2017 loppuun asti olla merkitty suojatieraidoituksella"Tuollaista tekstiä ei löydy Tieliikennelaista eikä Tieliikenneasetuksesta. Voit tarkistaa asian itse alla olevista linkeistä.
Tieliikenneasetus 5.3.1982/182
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
Tieliikennelaki 3.4.1981/267
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267 - jep jep
ongelmaauhmetellut kirjoitti:
Unohtui sana asetus. Siis mikään laki, asetus tai oikeuden päätös ei sano, onko kyseeessä pyörätien jatke vai ei, jos kiinni pyörätiessä vain toisesta päästä.
Asetuksessa määritellään ettei pyörätienjatketta ole välttämätöntä erikseen merkitä (siirtymäajan loppuun saakka). Missään ei määritellä, milloin pelkällä suojatiemaalauksella ei toimisi pyörätienjatkeena. Asetuksen mukaan siis tavalliselta suojatieltä näyttävä voi toimia pyörätien jatkeena, eikä mikään laki, asetus tai päätös kumoa sitä. KKO:n päätöksessä todettiin, että pyöräilijä ei rikkonut lakia, kun ajoi pyörätieltä suojatielle, joka jatkui jalkakäytävänä. Siinäkään ei puututtu pyörätien ja suojatien väliseen kulmaan - siihen ei viitata missään.
- jep jep
Ei pidä paikkansa!!! kirjoitti:
Tuollaista tekstiä ei löydy Tieliikennelaista eikä Tieliikenneasetuksesta. Voit tarkistaa asian itse alla olevista linkeistä.
Tieliikenneasetus 5.3.1982/182
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
Tieliikennelaki 3.4.1981/267
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267Tieliikenneasetuksesta löytyy ettei pyörätien jatketta tarvitse erikseen maalata suojatielle (siirtymä ajan loppuun saakka).
- ihana kun kusetetaan
jep jep kirjoitti:
Tieliikenneasetuksesta löytyy ettei pyörätien jatketta tarvitse erikseen maalata suojatielle (siirtymä ajan loppuun saakka).
"jep jep" lähteekin väärin olettaen, että suojatiet aina sisältävät pyörätien.
Sinun ja eirtyisesti sinun on syytä katsoa suojatien määritelmä, joka ei sisällä pyörätietä vaan on _ainoastaan_ jalankulkijoille.
TLL
2 §
Määritelmiä
5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa - jep jep
ihana kun kusetetaan kirjoitti:
"jep jep" lähteekin väärin olettaen, että suojatiet aina sisältävät pyörätien.
Sinun ja eirtyisesti sinun on syytä katsoa suojatien määritelmä, joka ei sisällä pyörätietä vaan on _ainoastaan_ jalankulkijoille.
TLL
2 §
Määritelmiä
5) suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaaYksikään suojatie ei sisällä pyörätietä, mutta jotkut sisältävät pyörätienjatkeen. Tieliikennelain suojatien määritelmässä ei kerrota mitään pyörätienjatkeesta. Sen sijaan tieliikenneasetuksesta löytyy suojatien ja pyörätienjatkeen merkitseminen ja sen mukaan pyörätienjatketta ei tarvitse erikseen merkitä vaan se voidaan kokonaisuudessan merkitä pelkällä suojatiemaalauksella (siirtymäajan loppuun saakka).
- Pihalla kuinlumiukko
jep jep kirjoitti:
Yksikään suojatie ei sisällä pyörätietä, mutta jotkut sisältävät pyörätienjatkeen. Tieliikennelain suojatien määritelmässä ei kerrota mitään pyörätienjatkeesta. Sen sijaan tieliikenneasetuksesta löytyy suojatien ja pyörätienjatkeen merkitseminen ja sen mukaan pyörätienjatketta ei tarvitse erikseen merkitä vaan se voidaan kokonaisuudessan merkitä pelkällä suojatiemaalauksella (siirtymäajan loppuun saakka).
Mutta alkuperäinen kysymys on edelleen selvittämättä, eli mikä määrittelee pyörätien jatkeen. KKO ei sitä päätkösessään (KKO:1996:125) tehnyt, sen voi näistä kirjoituksista päätellä, vaikka jotkut muuta väittävätkin.
- .....
jep jep kirjoitti:
Niin on ja niinhän minä sanoin. Siinä kerrotaan millainen on uuden tyyppinen pyörätienjatkeen maalaustapa ja että siirtymäajan jälkeen vain sen mukaisesti merkittyjen pyörätienjatkeet saa ylittää polkemalla.
MUTTA se ei kerro mihin tuollainen maalaus pitää maalata ja mihin ei. Se päätös tehdään paikallisesti. Vai löydätkö sen tuosta:
"Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.
Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä."
"Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010. Asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan töyssyistä varoittavia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä pyörätien jatkeen tiemerkintöjä saa käyttää vuoden 2017 loppuun.""...se ei kerro mihin tuollainen maalaus pitää maalata ja mihin ei. Se päätös tehdään paikallisesti."
Tuo on suuri ongelma. Kyllä laista pitäisi löytyä tarkat speksit mikä ylityspaikka voi toimia pyörätien jatkeena. Jos jossain lukisi että riittää, että suojatie (ylityspaikka) on kiinni vain toisessa päässä pyörätiehen, niin sitä voidaan pitää jatkeena, niin homma OK. Nyt ei missään laissa tai asetuksissa lue tällaista ja haasteellista on. - ongelmaauhmetellut
Pihalla kuinlumiukko kirjoitti:
Mutta alkuperäinen kysymys on edelleen selvittämättä, eli mikä määrittelee pyörätien jatkeen. KKO ei sitä päätkösessään (KKO:1996:125) tehnyt, sen voi näistä kirjoituksista päätellä, vaikka jotkut muuta väittävätkin.
Alkuperäiseen kysymykseen ei ole vastausta olemassa, vaan säädöksiä pitäisi muuttaa määräämään asiasta jotakin. Tästä joku voisi patistaa vaikka liikenneministeriä toimiin. Pyörätie-merkin vaikutusalueen pituus pitäisi ainakin määritellä ensin, nyt ei voi mistään tietää, kuinka pitkälle pyörätie jatkuu. Kun sitten tiedettäisiin, onko risteyksen molemmin puolin pyörätie vai ei, voitaisiin määrätä onko pyörätie oltava molemmin puolin, jotta kyseessä pyörätien jatke. KKO totesi että jos vain toisella puolella ja varmasti ei toisella, asia epäselvä.
- Ei voi muuta kuin...
ongelmaauhmetellut kirjoitti:
Alkuperäiseen kysymykseen ei ole vastausta olemassa, vaan säädöksiä pitäisi muuttaa määräämään asiasta jotakin. Tästä joku voisi patistaa vaikka liikenneministeriä toimiin. Pyörätie-merkin vaikutusalueen pituus pitäisi ainakin määritellä ensin, nyt ei voi mistään tietää, kuinka pitkälle pyörätie jatkuu. Kun sitten tiedettäisiin, onko risteyksen molemmin puolin pyörätie vai ei, voitaisiin määrätä onko pyörätie oltava molemmin puolin, jotta kyseessä pyörätien jatke. KKO totesi että jos vain toisella puolella ja varmasti ei toisella, asia epäselvä.
....ihmetellä. Epäselvys jatkuu vähintään siirtymäajan loppuun saakka. Senkin jälkeen on epäselvää mikä määrittelee pyörätien jatkeen. Kuka voi/saa päättää jatkeen maalmaamisesta ja millä perustein.
- Pyörällä ja autolla
Ei voi muuta kuin... kirjoitti:
....ihmetellä. Epäselvys jatkuu vähintään siirtymäajan loppuun saakka. Senkin jälkeen on epäselvää mikä määrittelee pyörätien jatkeen. Kuka voi/saa päättää jatkeen maalmaamisesta ja millä perustein.
Kuvitellaan että ajat autolla risteykseen, ja olet jatkamassa suoraan.
Mistä voit päätellä että risteyksen jälkeen suoraan jatkuva tie on tie ja saat ajamalla ylittää risteyksen. ?
Siitä että se tie jatkuu autoilijoille tarkoitettuna tienä ellei ajamista ole erikseen liikennemerkein kielletty.
Aivan sama pyörällä.
Jos tulen pyörätietä pitkin risteykseen jossa on suojatie ja pyörätie jatkuu selvästi suojatien toisella puolella ( liikennemerkein osoitettu ) niin saan ajaa suojatietä pitkin risteyksen yli koska suojatie jatkuu yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena. - ongelmaauhmetellut
Pyörällä ja autolla kirjoitti:
Kuvitellaan että ajat autolla risteykseen, ja olet jatkamassa suoraan.
Mistä voit päätellä että risteyksen jälkeen suoraan jatkuva tie on tie ja saat ajamalla ylittää risteyksen. ?
Siitä että se tie jatkuu autoilijoille tarkoitettuna tienä ellei ajamista ole erikseen liikennemerkein kielletty.
Aivan sama pyörällä.
Jos tulen pyörätietä pitkin risteykseen jossa on suojatie ja pyörätie jatkuu selvästi suojatien toisella puolella ( liikennemerkein osoitettu ) niin saan ajaa suojatietä pitkin risteyksen yli koska suojatie jatkuu yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena.Tämä "Pyörällä ja autolla" mainitsema tapaus jossa liikennemerkein osoitettu että pyörätie jatkuu toisella puolella, on täysin selvä, siitä kaikki yksimielisiä. Ongelmia on niissä tapauksissa, joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Tässä eri viranomaistenkin tulkinnat eroavat, koska mikään säädös ei kerro, milloin pyörätiemerkistä alkanut pyörätie päättyy. Se saattaa päättyä risteykseen, tai kuten tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää, jatkuu risteyksen jälkeenkin, jos väylän luonne ei muutu. Jos asian tulkitsee niin, että joka risteyksen jälkeen on oltava pyörätie-liikennemerkki jotta pyörätie sielä jatkuisi, lähes puolet matkoista olisi ajettava ajoradalla. Se taas on kielletty, jos tiehallinnon tulkinta onkin oikea, mutta pakollista ajaa ajoradalla, jos pyörätie päättyy jokaiseen risteykseen jos ei uutta pyörätie-merkkiä. Sitten kun on saatu selville, missä on olemassa pyörätie ja missä ei, sitten voidaan ratkaista, missä on pyörätien jatke.
- Pyörällä ja autolla
ongelmaauhmetellut kirjoitti:
Tämä "Pyörällä ja autolla" mainitsema tapaus jossa liikennemerkein osoitettu että pyörätie jatkuu toisella puolella, on täysin selvä, siitä kaikki yksimielisiä. Ongelmia on niissä tapauksissa, joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Tässä eri viranomaistenkin tulkinnat eroavat, koska mikään säädös ei kerro, milloin pyörätiemerkistä alkanut pyörätie päättyy. Se saattaa päättyä risteykseen, tai kuten tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää, jatkuu risteyksen jälkeenkin, jos väylän luonne ei muutu. Jos asian tulkitsee niin, että joka risteyksen jälkeen on oltava pyörätie-liikennemerkki jotta pyörätie sielä jatkuisi, lähes puolet matkoista olisi ajettava ajoradalla. Se taas on kielletty, jos tiehallinnon tulkinta onkin oikea, mutta pakollista ajaa ajoradalla, jos pyörätie päättyy jokaiseen risteykseen jos ei uutta pyörätie-merkkiä. Sitten kun on saatu selville, missä on olemassa pyörätie ja missä ei, sitten voidaan ratkaista, missä on pyörätien jatke.
Tähän olisi yksi, ratkaisu se että kevyenliikenteenväylillä pyörätie ja pyöräilijän puoli yhdistetyllä kevyenliikenteenväylällä merkittäisiin joko maalamalla se punaiseksi tai käyttämällä punaista asfalttia, kuten nykyään käytetään kun tehdään pyöräkaistoja.
Tämä punainen osa jatkuisi myös siinä suojatiellä jolloin se olisi selvästi määritelty pyörätienjatkeeksi, ja kun tämä punainen kaista jatkuisi myös sen suojatien / pyörätienjatkeen jälkeen niin olisi aivan selvä että pyörätie jatkuu.
Jos taas suojatielle ei ole maalattu tätä punaista kaistan osaa niin silloin se suojatie ei olisi pyörätien jatke.
Näin ei tarvitsisi joka risteyksessä olla näitä pyörätiestä kertovia liikennemerkkejä.
Talvella tietysti ongelmana on se että tiemerkinnät ei näy joten siihen pitäisi olla joku toinen ratkaisu. - 5+11
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Kuten "en ihan usko" kirjoitti, perusongelma on, ettei lainsäädäntö anna vastausta siihen, milloin pyörätie loppuu. KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä. Peruslähtökohta liikenteessä on, että on varauduttava ennalta arvattaviin tilanteisiin, ja KKO:n päätöksen mukaan autoilijalle tilanne ei ollut ennalta arvattavissa, hän siis syytön, koska näki jalkakäytävä-merkin, eikä siksi osannut varoa pyöräilijää. Pyöräilijä taas sai olettaa että auton pitää väistää, koska laki ei kieltänyt ajamista, ja auto tuli kolmion takaa, ja laki ei sano että pyörätie loppuu tai jatkuu, kuin vasta tässä tapauksessa jalkakäytävä-merkkiin.
Sinänsä merkillistä, ettei asiaan saada selkeää sääntöä lainsäädäntöön niin että yksikäsitteisesti kerrottaisiin, missä pyörällä saa ajaa ja missä pitää ajaa, ja missä ei saa ajaa, uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa.Ennakkoratkaisu KKO 1996:125.
Pyöräilijä vapautettiin kaikista vastuista ja huomioitiin erityisesti vammautuminen. Autoilija sai sakot.
Pitää lukea ko. ratkaisu loppuun saakka. - hippitukkaputkella
5+11 kirjoitti:
Ennakkoratkaisu KKO 1996:125.
Pyöräilijä vapautettiin kaikista vastuista ja huomioitiin erityisesti vammautuminen. Autoilija sai sakot.
Pitää lukea ko. ratkaisu loppuun saakka.5 11, olet itse lukenut yhden neuvoksen ja esittelijän eriävän mielipiteen, jolla ei ole mitään tekemistä päätöksen kanssa.
- Ousi ja upposi.
ongelmaauhmetellut kirjoitti:
Tämä "Pyörällä ja autolla" mainitsema tapaus jossa liikennemerkein osoitettu että pyörätie jatkuu toisella puolella, on täysin selvä, siitä kaikki yksimielisiä. Ongelmia on niissä tapauksissa, joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Tässä eri viranomaistenkin tulkinnat eroavat, koska mikään säädös ei kerro, milloin pyörätiemerkistä alkanut pyörätie päättyy. Se saattaa päättyä risteykseen, tai kuten tiehallinnon ohjeet antaa ymmärtää, jatkuu risteyksen jälkeenkin, jos väylän luonne ei muutu. Jos asian tulkitsee niin, että joka risteyksen jälkeen on oltava pyörätie-liikennemerkki jotta pyörätie sielä jatkuisi, lähes puolet matkoista olisi ajettava ajoradalla. Se taas on kielletty, jos tiehallinnon tulkinta onkin oikea, mutta pakollista ajaa ajoradalla, jos pyörätie päättyy jokaiseen risteykseen jos ei uutta pyörätie-merkkiä. Sitten kun on saatu selville, missä on olemassa pyörätie ja missä ei, sitten voidaan ratkaista, missä on pyörätien jatke.
Täytyy sanoa että osuit ongelman ytimeen.
- Saa pyöräillä
.... kirjoitti:
Kyllä liikentessä pitää ajatella. Sääntöjen mukaan mennään. Suojatiellä ei koskaan saa pyöräillä. Tämä on fakta. Ainoastaan pyörätien jatkeella saa pyöräillä. En halua saada sakkoja enkä tehdä sääntöjen vastaisesti.
No ei ole mikään fakta, pyörällä saa aina pyöräillä suojatiellä kun pyörätien jatkuu suojatien toisella puollela, eli käytännössä siis ihan aina.
- mikä on ongelma?
Pyörällä ja autolla kirjoitti:
Tähän olisi yksi, ratkaisu se että kevyenliikenteenväylillä pyörätie ja pyöräilijän puoli yhdistetyllä kevyenliikenteenväylällä merkittäisiin joko maalamalla se punaiseksi tai käyttämällä punaista asfalttia, kuten nykyään käytetään kun tehdään pyöräkaistoja.
Tämä punainen osa jatkuisi myös siinä suojatiellä jolloin se olisi selvästi määritelty pyörätienjatkeeksi, ja kun tämä punainen kaista jatkuisi myös sen suojatien / pyörätienjatkeen jälkeen niin olisi aivan selvä että pyörätie jatkuu.
Jos taas suojatielle ei ole maalattu tätä punaista kaistan osaa niin silloin se suojatie ei olisi pyörätien jatke.
Näin ei tarvitsisi joka risteyksessä olla näitä pyörätiestä kertovia liikennemerkkejä.
Talvella tietysti ongelmana on se että tiemerkinnät ei näy joten siihen pitäisi olla joku toinen ratkaisu.Eikö ole yksinkertaisempaa että jos pyörätie johtaa suojatielle, niin se on suojatien jatke?
Autoilijan kannaltahan sillä ei ole juurikaan väliä että kummasta suojatiestä on kyse, autoilijan kannalta säännöt on samat. Auton väistämisvelvollisuus pyöräilijää kohti rajoittuu joka tapauksessa liikennemerkkien mukaan ja kääntymiseen. Jalankulkijaa taas väistetään aina suojatiellä. - lue loppuun asti
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Kuten "en ihan usko" kirjoitti, perusongelma on, ettei lainsäädäntö anna vastausta siihen, milloin pyörätie loppuu. KKO:1996:125 ei tuominnut kumpaakaan, kun kumpikaan ei rikkonut lakia, ja kumpikin kärsi omat vahinkonsa, koska tilanne epäselvä. Peruslähtökohta liikenteessä on, että on varauduttava ennalta arvattaviin tilanteisiin, ja KKO:n päätöksen mukaan autoilijalle tilanne ei ollut ennalta arvattavissa, hän siis syytön, koska näki jalkakäytävä-merkin, eikä siksi osannut varoa pyöräilijää. Pyöräilijä taas sai olettaa että auton pitää väistää, koska laki ei kieltänyt ajamista, ja auto tuli kolmion takaa, ja laki ei sano että pyörätie loppuu tai jatkuu, kuin vasta tässä tapauksessa jalkakäytävä-merkkiin.
Sinänsä merkillistä, ettei asiaan saada selkeää sääntöä lainsäädäntöön niin että yksikäsitteisesti kerrottaisiin, missä pyörällä saa ajaa ja missä pitää ajaa, ja missä ei saa ajaa, uudistunut maalaustapa ei auta kuin osaan ongelmaa.Miten niin ei tuominnut kumpaakaan? Autoilija tuomittiin, pyöräilijää ei.
Nyt on jo useammasta lähteestä todettu että pyörällä saa ajaa suojatielle. - --------------------
lue loppuun asti kirjoitti:
Miten niin ei tuominnut kumpaakaan? Autoilija tuomittiin, pyöräilijää ei.
Nyt on jo useammasta lähteestä todettu että pyörällä saa ajaa suojatielle.Nimenomaan älä lue lopusta.
- väärin tulkittu
ongelmaauhmetellyt kirjoitti:
Nimimerkki "jep jep" 6.2. lainaa tekstiä, joka ei välttämättä pidä paikkaansa. Kohta "Pyörätien jatkeeksi riittää, että suojatien toisella puolella kulkee pyörätie..." ei kyllä perustu mihinkään lakiin eikä oikeuden päätöksiin, vaan nimenomaan tuollaisessa tapauksessa jossa pyörätie vain toisella puolella ja ei varmasti ollut toisella puolella kun siellä oli jalkakäytävä-merkki, KKO totesi asian epäselväksi, ja "salli" että kärkikolmion takaa tullut auto "sai" ajaa pyöräilijän yli. KKO ei tosin voinut kieltääkään pyöräilyä kyseisessä paikassa, kun laki ei sano asiasta mitään.
KKO tapuaksessa autoilija jätettiin tuomitsematta ihan vain siksi kun hänen liikenteen vaarantamistaan ei voitu näyttää toten. Näyttö puuttui, ketään ei katsos tuomita ilman todisteita. Ja tuokin päätös koski siis pelkästää tuota nimenomaista tapausta, ei kaikkia risteyksiä.
- ei epäselvää
Pihalla kuinlumiukko kirjoitti:
Mutta alkuperäinen kysymys on edelleen selvittämättä, eli mikä määrittelee pyörätien jatkeen. KKO ei sitä päätkösessään (KKO:1996:125) tehnyt, sen voi näistä kirjoituksista päätellä, vaikka jotkut muuta väittävätkin.
Tekihän... Jos pyörätie johtaa suojatielle, niin se on pyörätien jatke.,
Ihan yhtä yksinketaista kuin että jos saunapolku johtaa laiturille, niin laituri on saunapolun jatke.
En ymmärrä miten tämä voi olla jollekkin epäselvä?!? - ....
mikä on ongelma? kirjoitti:
Eikö ole yksinkertaisempaa että jos pyörätie johtaa suojatielle, niin se on suojatien jatke?
Autoilijan kannaltahan sillä ei ole juurikaan väliä että kummasta suojatiestä on kyse, autoilijan kannalta säännöt on samat. Auton väistämisvelvollisuus pyöräilijää kohti rajoittuu joka tapauksessa liikennemerkkien mukaan ja kääntymiseen. Jalankulkijaa taas väistetään aina suojatiellä.Jos saavut tuollaiselle suojatielle joka päättyy jalkakäytävään ja haluat jatkaa matkaa, niin viimeistään jalkakäytävää ennen joudut hyppäämään fillarin päältä pois, eli käytännössä suojatien päällä koska jalkakäytävällä ei saa pyöräillä (paitsi alle 12-vuotiaat).
Tällaisia tapauksia voisi kuvitella olevan jossa pyörällä ei pääse jatkamaan matkaa pyöräillen. Eivät asia ole aina noin yksiselitteisiä.
Suojatie on suojatie ja pyörätien jatke on pyörätien jatke. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Niiden yhdistelmä aiheuttaa ongelmia. - Hmmm....
Saa pyöräillä kirjoitti:
No ei ole mikään fakta, pyörällä saa aina pyöräillä suojatiellä kun pyörätien jatkuu suojatien toisella puollela, eli käytännössä siis ihan aina.
Pyörätie ei tosin aina jatku suojatien toisella puolella joten väittämäsi ei ihan pidä paikkansa :-)
- Ei edes alle 12-v
.... kirjoitti:
Jos saavut tuollaiselle suojatielle joka päättyy jalkakäytävään ja haluat jatkaa matkaa, niin viimeistään jalkakäytävää ennen joudut hyppäämään fillarin päältä pois, eli käytännössä suojatien päällä koska jalkakäytävällä ei saa pyöräillä (paitsi alle 12-vuotiaat).
Tällaisia tapauksia voisi kuvitella olevan jossa pyörällä ei pääse jatkamaan matkaa pyöräillen. Eivät asia ole aina noin yksiselitteisiä.
Suojatie on suojatie ja pyörätien jatke on pyörätien jatke. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Niiden yhdistelmä aiheuttaa ongelmia.Saa pyöräillä suojatiellä.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/1985/vaaho19850708 - Velociraptor
ei epäselvää kirjoitti:
Tekihän... Jos pyörätie johtaa suojatielle, niin se on pyörätien jatke.,
Ihan yhtä yksinketaista kuin että jos saunapolku johtaa laiturille, niin laituri on saunapolun jatke.
En ymmärrä miten tämä voi olla jollekkin epäselvä?!?Jos pyörätie (liikennemerkki 422) johtaa pyörätien jatkeelle, on se pyörätien jatke.
Jos taas yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä (liikennemerkki 423) johtaa suojatielle, ei se välttämättä ole myös pyörätien jatke, ellei pyörätie jatku toisella puolen sitä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820182
- 1212121
Eihän autoilijakaan näe mistään onko edessä vain suojatie vai suojatie ja pyörätien jatke. Asia raktkaistaan jälkikäteen mahdollisesti jopa oikeudessa
Joten,
jos ei ole valo-ohjausta ja liikennettä paljon, niin minä hyppään pyörän päältä ja talutan pyörän suojatielle, mutta niin etten ensimmäisenä joudu auton kolhaisemaksi, vaan pyörä.
Tilaa tulee aina, koska olen silloin jalankulkija ja koska auton pellit ovat sen verran kallita korjata ja maksaahan se pyöräkin jotain.
Jos päälleajo kuitenkin tapahtuu, mitä tietenkään en toivo, niin maksaja on aina auton vakuutuyhtiö ja sakot saa syyllinen autoilija.- Pyörällä ja autolla
Esimerkiksi tuosta lisäkilvestä numero 863. Kaksisuuntainen pyörätie, autoilija näkee onko kyseessä pyörätienjatke vai ei. Tämä lisäkilpi on aika usein sen kolmion ( liikennemerkki numero 231. väistämisvelvollisuus risteyksessä ) alla mikä osoittaa autoilijalle väistämisvelvollisuutta kevyttäliikennettä kohtaan.
Hyvänä esimerkkinä tästä edellisestä on vaikka Tuomarilankadun ja Tuomarilantien risteys Espoossa.
Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie
Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.
Liikennemerkki 232. Pakollinen pysäyttäminen.
http://alk.tiehallinto.fi/www2/liikennemerkit/index.htm
31 §
Suojatiemerkintöjen juovien leveys ja väli on 50 cm. Juovien pituus on vähintään 2,5 metriä.
Pyörätien jatke merkitään kahdella 50 cm leveällä katkoviivalla. Katkoviivan viiva ja väli ovat 50 cm.
Milloin suojatie ja pyörätien jatke sijaitsevat rinnakkain, jätetään pyörätien jatkeen suojatien puoleinen katkoviiva merkitsemättä.
Milloin pyörätien jatke sijaitsee suojatiemerkinnän keskellä, suojatiemerkintä korvaa katkoviivat. Jatkeen molemmilla puolilla olevien suojatiemerkintöjen juovien pituus on tällöin vähintään 1,25 metriä.
Autoilijaa voidaan myös varoittaa pyöräilijöistä ja silloin on käytössä liikennemerkki numero 153 joka on ns. varoitusmerkki. Kyseisen merkin alla on usein myös lisäkilpi numero 811. Kohde risteävällä tiellä.
Kyseinen liikennemerkkiyhdistelmä löytyy esimerkiksi Tuomarilantie 19:ta kohdalta Espoosta, ennenkuin käännytään Tuomarilantieltä Turunväylälle Helsinkiin päin menevään ramppiin.
- hölmö autoilija
Tottahan tiedät myös sen että olipa siinä se pyörätien jatke tai ei, niin muista että yleensä sinä väistät ajoradalla kulkevia autoja. Vain erityisissä poikkeustapauksissa auton pitää väistää ajoradalle ajavaa pyöräilijää.
- Fiksu pyöräilijä
Tuleeko mieleen muita "poikkeustilanteita"? Kääntyminen ei taida muuten kovin poikkeuksellista liikenteessä olla ;-)
"Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa." Tuo Koskee muuten sekä oikealle että vasemmalle kääntyvää auotoilijaa.
"Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, kävelykadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä."
- Hölmö autoilija
Mitä merkitystä tälla asialla on?
Pyöräilijä voi oikeasti ajaa mistä vaan ajoradan yli, jalankulkijan suojatietä, sen vierestä tai mistä nyt huvittaa. Mitä väliä? Onko pyörätien jatke tai ei. Senkun ajat mistä huvittaa.
Joka tapauksessa ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää - myös pyörätien jatkeella ja suojatiellä - autoa, paitsi jos auton eturenkaat ovat törmäyshetkellä noin 45 asteen kulmassa tai jos auto tulee kolmion/stop-merkin takaa.- sitkeessä on
>>Joka tapauksessa ajoradalle tuleva pyöräilijä väistää - myös pyörätien jatkeella ja suojatiellä - autoa, paitsi jos auton eturenkaat ovat törmäyshetkellä noin 45 asteen kulmassa tai jos auto tulee kolmion/stop-merkin takaa.>>
Tässä kohtaa tuli virheellistä.
Kolmion/stopin takaa tullessaan auton:
tarvitsee väistää vain mikäli pyörätie tulee suoraan suojatielle ja jatkuu suoraan suojatien jälkeenkin. Tällöin törmäystilanteessa autoilijaa sakotetaan ja auton vakuutuksesta maksetaan pyöräilijän vauriot mahdollisesti kivusta ja särystä. Autoilija maksaa autonsa vauriot itse.
Mikäli pyörätie ei jatku suojatien jälkeen niin pyöräilijä välttyy sakolta, mutta joutuu kärsimään ruumiilliset kivut ja omat aineelliset vaurionsa itse. Autoilijaa ei sakoteta, mutta joutuu maksamaan omat vaurionsa.
Mikäli pyörätietä ei ole niin joutuu jalkakäytävällä ja suojatiellä ajon vuoksi sakon lisäksi korvaamaan auton vauriot, omat vaurionsa ja kärsimään kipunsa ilman korvausta.
- Huvittunut laamanni
Laki sanoo: "Ajoradan ylittäminen: Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien, jos se on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja yleensä risteyksen vierestä".
Edelleen tarkoitetaan "suojatiellä jalankulkijoiden käytettäväksi ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettua, liikennemerkillä tai tiemerkinnöin osoitettua tien osaa".
Pyöräilijälle ei ole laissa mitään vastaavaa rajoitusta. Pyöräilijä saa siten aina ylitttää ajoradan ajamalla missä kohdassa tahansa huvittaa, siis kaikkialla muualla paitsi ei missään tapauksessa suojatiellä, joka on laissa varattu pelkästään jalankulkijoille. Suojatien vieressä jommalla kummalla puolella tai missä nyt sitten huvittaa, saa aina ajaa pyörällä ajoradan yli, täysin riippumatta siitä, onko tiehen merkitty pyörätien jatke vai ei. Väistämisvelvollisuus on sitten toinen asia!
Suojatien jatke -merkinnällä ei lain mukaan ole yhtään mitään juridista merkitystä, se on asetuksessa täysin vapaaehtoinen opaste, jota ei ole pakko noudattaa. Suojatie on pyöräilijälle se ainoa kielletty alue, mitä pitkin ei koskaan saa ajaa tien yli.- Huvittunut laamanni
Pyörätien jatke -merkinnällä ei lain mukaan ole....
- pitäisi tehdä jotaki
Laamanni kirjoittaa palturia. Pyörä on ajoneuvo, ei sillä ole yleisilläteillä lupa ajella miten sattuu. Pyörätienjatke antaa pyöräilijälle mahdollisuuden ajamalla etenemiseen, siksi se on tärkeä asia. Ajatteleppa itsekkin jos autoja pitäisi välillä työntää, kun ajorata päätyisi yllättäen. Autoille on laitettu opasteet kohdalleen, pyöräilijät joutuvat arpomaan mikä tarkoittaa mitäkin.
- Ei noinkaan
Jos pyöräilijä kulkee esimerkiksi ajoradalla, sillä on täsmälleen samat säännöt kuin autolla, sillä pyörä on ajoneuvo. Kaikki väärä ajosuunta, kääntyminen kielletty jne merkit pätee myös pyöräilijään. Jopa ohituskieltomerkinnät pätevät pyöräilijään, joten pyöräilijä ei saa mennä tien toiselle puolelle, jos ohituskieltomerkintä on tiessä siinä kohdalla, aivan kuten ei autokaan.
- Se on juuri näin
pitäisi tehdä jotaki kirjoitti:
Laamanni kirjoittaa palturia. Pyörä on ajoneuvo, ei sillä ole yleisilläteillä lupa ajella miten sattuu. Pyörätienjatke antaa pyöräilijälle mahdollisuuden ajamalla etenemiseen, siksi se on tärkeä asia. Ajatteleppa itsekkin jos autoja pitäisi välillä työntää, kun ajorata päätyisi yllättäen. Autoille on laitettu opasteet kohdalleen, pyöräilijät joutuvat arpomaan mikä tarkoittaa mitäkin.
Polkupyörä on ajoneuvo ja pitäisi olla yhtä tarkat säännöt kuin autoilla. Tuo pyörätien jatke on kyllä niin onneton tapaus että ei voi kuin ihmetellä.
- yks ja sama
Ei missään sanota että pyörällä ei saisi ajaa suojtatienkin kohdalta tien yli.
Pyörätien jatke on ihan turha lisämauste, sillä se ei poikkea väistämissääntöjen suhteen mitenkään suojatiestä.
Lain laatia lienee alunperinkin tarkoittanut pyörätien jatkeella suojateitä jolle johtaa pyörätie. - kgfkghjf
yks ja sama kirjoitti:
Ei missään sanota että pyörällä ei saisi ajaa suojtatienkin kohdalta tien yli.
Pyörätien jatke on ihan turha lisämauste, sillä se ei poikkea väistämissääntöjen suhteen mitenkään suojatiestä.
Lain laatia lienee alunperinkin tarkoittanut pyörätien jatkeella suojateitä jolle johtaa pyörätie."Ei missään sanota että pyörällä ei saisi ajaa suojtatienkin kohdalta tien yli."
Tll2§:ssä sanotaan.
"Pyörätien jatke on ihan turha lisämauste, sillä se ei poikkea väistämissääntöjen suhteen mitenkään suojatiestä."
Ei liitykkään väistämissääntöihin, vain siihen missä saa polkea.
"Lain laatia lienee alunperinkin tarkoittanut pyörätien jatkeella suojateitä jolle johtaa pyörätie. "
Niin se onkin. - Lue sivu 9
yks ja sama kirjoitti:
Ei missään sanota että pyörällä ei saisi ajaa suojtatienkin kohdalta tien yli.
Pyörätien jatke on ihan turha lisämauste, sillä se ei poikkea väistämissääntöjen suhteen mitenkään suojatiestä.
Lain laatia lienee alunperinkin tarkoittanut pyörätien jatkeella suojateitä jolle johtaa pyörätie.http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf
- näin minusta
Laamanni on muuten täysin oikeassa, mutta koska suojatiellä pyöräilyä ei ole erikseen kielletty, niin pyörällä saa ajaa myös suojatietä, vaikka se on erityisesti jalankulkijoille tarkoitettu.
"8 §
Tien eri osien käyttö
Kun erityiset syyt siihen pakottavat, ajoneuvoa saa tilapäisesti kuljettaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jollei siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa."
Käytännössä suojatie on ainoa paikka mistä kevyenliikenteen väylältä pääsee ylittämään ajorataa.
- ....,,,,
Luepa TLL 27 § huvittuneena.
- voe voe voe...
Mitä tekemistä pysäyttämistä ja pysäköimistä koskevilla kielloilla on tämän asian kanssa?
Joo, kyllä ainakin mua kovasti huvituttaa... painotus jälkimmäisellä osalla.
Jos tarkoitit viestin laamannille, niin hänhän puhuu asiaa.
Et sinä tuolla viestilläsi sitä pysty torppaamaan.
- Filla-rilla
Keskusteluista näkee hyvin sen että on todella epäselvää milloin kyseessä on pyörätien jatke.
Pitäisi olla selvästi määritelty laissa tai asetuksessa milloin kyseessä on pyörätien jatke. Ei voi olla niin että virkamiehet päättävät asian. Toisella paikkakunnalla samanlainen risteys ja eri määritelmä (toisella paikkakunnalla suojatie ja toisella pyörätien jatke). Valtavan riskialtista jos tällainen toteutuu.- jatke jos jatkuu
Muutama pelle on ottanut tehtäväkseen olla tajuamatta mikä on pyörätien jatke, mutta ei sillä ole mitään merkitystä mihinkään.
- jatke jatkumatta
jatke jos jatkuu kirjoitti:
Muutama pelle on ottanut tehtäväkseen olla tajuamatta mikä on pyörätien jatke, mutta ei sillä ole mitään merkitystä mihinkään.
Ei tarvitse jatkua ollakseen jatke.
- Uncle Ben
Täytyi siirtyä tähän reunaan, kun aikaisempi haara meni jo liian kapeaksi.
Vastauksena "jep jep" ja "Pyörällä ja autolla"
Minun viestini poliisin tekstistä oli tämä:
"""Pyörätien jatke merkitään kapealla katkoviivalla. Pyörätien jatkeen ja suojatien viivoitukset on voitu yhdistää myös koko leveydeltään yhtenäiseksi viivoitukseksi. Tällöin pyörätie tulee olla merkitty liikennemerkillä jatkuvaksi suojatien molemmin puolin."""
Ettekö jaksaneet lukea noin pitkälle?
Tähän hölötetään, että:
>>>"Jos ajoradan molemmin puolin kulkevat samansuuntaiset pyörätiet, se ei välttämättä tarkoita, että kaikki risteävät suojatiet olisivat myös pyörätien jatkeita."
Ei poliisikaan sano että 100% samansuuntaisten pyöräteiden välisistä suojateistä ei toimi pyörätienjatkeena. Poliisin lausunto ei kumoa oikeudenpäätöstä.>>>
Ja vielä jatketaan kummallisuuksia:
>>>Eikä tuo kuvakaan liity mihinkään sinun väittämistä.>>>
"Pyöräilijä on "vihreänä" ja, kuten kuvassa näet, pyörätie jatkuu suojatien jälkeen
http://www.polkupyoraily.net/w/images/6/6a/Vaistamissaannot_kolmion_takaa.jpg
Tuo kuva liittyy juuri ja vain siihen mistä koko ajan on ollut kyse eli ainoasta pyörätienjatketta koskevasta KKO:n linjauksesta:
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
sillä erotuksella, että käsitellyssä turmassa pyörätie ei jatkunut suojatien jälkeen.
"Pyörällä ja autolla" jatkaa samaa hölmöläislinjaa "jep jepin" kanssa.
En oikein löydä sanaa kuvaamaan, mutta lähinnä tuntuisi olevan, että täytyy kiukutella ja känkkäränkätä vaikka ei oikein ymmärrä mistä puhutaan.
Mikä teitä vaivaa, äijät?- jep jep
"En oikein löydä sanaa kuvaamaan, mutta lähinnä tuntuisi olevan, että täytyy kiukutella ja känkkäränkätä vaikka ei oikein ymmärrä mistä puhutaan."
Miksi teet sitä itse? (esim. "jatkaa samaa hölmöläislinjaa")
Jaksoin lukea ja vastasinkin siihen. Sinä vain et ole ymmärtänyt lukemaasi. Poliisi ei ole elin joka tekee linjauksia laista, KKO teki sen. Lakiin perustumattomalla lausunnolla ei ole mitään merkitystä. Eikä polisikaan todennut että samansuuntaisten pyöräteiden väliset suojatiet EIVÄT OLE pyörätienjatkeita.
"Mikä teitä vaivaa, äijät? "
Mikä sinua vaivaa?
- 37män
Näin talvella pitäisi kai kysellä, missähän on pyörätie?
- Eri tulkintoja
Tässä ykisi tulkinta: http://www.liikenneturva.fi/www/fi/kysyttya/kevytliikenne.php?we_objectID=7573
Kevyenliikenteen väylä on yksisuuntainen jos liikennemerkki puuttuu toisesta päästä. Näin taas ei ole jos noudattaa tiehallinnon tulkintaa joka antaa ymmärtää että väylä jatkuu risteyksen jälkeenkin, jos väylän luonne ei muutu. - helppoa
Jos pyörätie johtaa suojatielle, niin se on silloin pyörätien jatke.
- liianhelppoajoilleki
helppoa, oletko ensimmäistä kertaa tällä palstalla?
Perustele väitteesi. - liikkuja_
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
helppoa, oletko ensimmäistä kertaa tällä palstalla?
Perustele väitteesi.Pyörätien jatke merkitään tieliikenneasetuksen 37 § mukaisella kahdella valkoisella katkoviivalla tai suojatien vieressä olevalla yhdellä katkoviivalla. Vuoden 2017 loppuun on kuitenkin voimassa vanhan asetuksen mukainen käytäntö, jonka mukaan suojatien yhteydessä oleva pyörätien jatke voidaan myös merkitä ainoastaan suojatiemerkinnöin.
- Mikä epäselvää?
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
helppoa, oletko ensimmäistä kertaa tällä palstalla?
Perustele väitteesi.Jos suojatie on pyörtäteieen jatkeena, niin se on pyörätien jatke. Mikä tässä voi olla epäselvää? Jos ei ole pyörätietä, niin ei ole myöskään pyörätien jatketta.
Ja mitä väliä tällä on? Autoilijan ei tarvi edes tietää asiaa ja pyöräilijät ei noudata muutenkaan mitään sääntöjä. - liianhelppoajoilleki
liikkuja_ kirjoitti:
Pyörätien jatke merkitään tieliikenneasetuksen 37 § mukaisella kahdella valkoisella katkoviivalla tai suojatien vieressä olevalla yhdellä katkoviivalla. Vuoden 2017 loppuun on kuitenkin voimassa vanhan asetuksen mukainen käytäntö, jonka mukaan suojatien yhteydessä oleva pyörätien jatke voidaan myös merkitä ainoastaan suojatiemerkinnöin.
liikkuja_, me kaikki tiedämme tuon.
Ei sitä mantraa kannata toistaa.
Perustele älyllisemmin. - liikkuja_
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
liikkuja_, me kaikki tiedämme tuon.
Ei sitä mantraa kannata toistaa.
Perustele älyllisemmin.Jos tiedät, ei sinun tarvitse sitä kysyä.
Tässä yksinkertaisemmin: pyörätien jatke voidaan myös merkitä ainoastaan suojatiemerkinnöin. - liianhelppoajoilleki
liikkuja_ kirjoitti:
Jos tiedät, ei sinun tarvitse sitä kysyä.
Tässä yksinkertaisemmin: pyörätien jatke voidaan myös merkitä ainoastaan suojatiemerkinnöin.No niin. Sitten alat perustelemaan miksi autoilijaa ei tuomittu pyöräilijäkolarista tullessaan kärkikolmion takaa tuohon tilanteeseen, jossa pyörätie ei jatkunut suojatien jälkeen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Autoilijalle ei määrätty sakkoja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ( ruumiinvamman tuottaminen tekee törkeän ), ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?
Perustele. - liikkuja_
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
No niin. Sitten alat perustelemaan miksi autoilijaa ei tuomittu pyöräilijäkolarista tullessaan kärkikolmion takaa tuohon tilanteeseen, jossa pyörätie ei jatkunut suojatien jälkeen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Autoilijalle ei määrätty sakkoja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ( ruumiinvamman tuottaminen tekee törkeän ), ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?
Perustele.Lue se päätös, se on perusteltu siinä.
- Eli autoilijan syytä
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
No niin. Sitten alat perustelemaan miksi autoilijaa ei tuomittu pyöräilijäkolarista tullessaan kärkikolmion takaa tuohon tilanteeseen, jossa pyörätie ei jatkunut suojatien jälkeen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Autoilijalle ei määrätty sakkoja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ( ruumiinvamman tuottaminen tekee törkeän ), ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?
Perustele.Mitä jankuttamista tässä enää on?
Asiassa oli lieventäviä asianhaaroja, kuten näkemäesteitä yms. Ehkä autoilija oli poliitikko tai muu vaikutusvaltainen henkilöt tms.
Autoilija oli kuitenkin syyllinen ja pyöräilijä syytön. - siksi kun siinä on n
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
No niin. Sitten alat perustelemaan miksi autoilijaa ei tuomittu pyöräilijäkolarista tullessaan kärkikolmion takaa tuohon tilanteeseen, jossa pyörätie ei jatkunut suojatien jälkeen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Autoilijalle ei määrätty sakkoja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ( ruumiinvamman tuottaminen tekee törkeän ), ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?
Perustele." ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?"
Ehkä pyöräilijä ei edes esittänyt tuolaisia vaatimuksia? Puhuttiin vain rangaistusvaatimuksesta, ei lainkaan vahingonkorvausvaatimuksista. - tukee näkemystä
Mikä epäselvää? kirjoitti:
Jos suojatie on pyörtäteieen jatkeena, niin se on pyörätien jatke. Mikä tässä voi olla epäselvää? Jos ei ole pyörätietä, niin ei ole myöskään pyörätien jatketta.
Ja mitä väliä tällä on? Autoilijan ei tarvi edes tietää asiaa ja pyöräilijät ei noudata muutenkaan mitään sääntöjä.http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennesäännöt#Suojatiell.C3.A4_ajaminen
"Ajoradan voi ylittää suojatietä pitkin pyöräillen, jos suojatie jatkuu pyörätien jatkeena. Suojatietä voi pitää aina pyörätien jatkeena, jos pyöräilijä saapuu pyörätieltä tai kevyen liikenteen väylältä suojatielle (riippumatta siitä jatkuuko pyörätie tien toisella puolella vai ei)." - -------------
tukee näkemystä kirjoitti:
http://www.polkupyoraily.net/wiki/Liikennesäännöt#Suojatiell.C3.A4_ajaminen
"Ajoradan voi ylittää suojatietä pitkin pyöräillen, jos suojatie jatkuu pyörätien jatkeena. Suojatietä voi pitää aina pyörätien jatkeena, jos pyöräilijä saapuu pyörätieltä tai kevyen liikenteen väylältä suojatielle (riippumatta siitä jatkuuko pyörätie tien toisella puolella vai ei)."Joidenkin pyöräilijöiden ylläpitämiin blogikirjoituksiin ei pidä tuijottaa, koska ne ovat vain heidän omia näkemyksiään asioista.
Useat näistä blogikirjoittajista ovat lukeneet KKO:n päätöksessä
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
olleen yhden neuvoksen eriävän mielipiteen varsinaiseksi päätökseksi. - riittääkö?
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
helppoa, oletko ensimmäistä kertaa tällä palstalla?
Perustele väitteesi.KKO 1996:125
B on ajanut omistamallaan polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä sen jatkeena olleelle, tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella koko leveydeltään suojatieksi merkitylle risteävän ajoradan osalle. Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä. Myöskään vastakkaisesta suunnasta tuleville tarkoitetuilla liikennemerkeillä ei ole merkitystä suojatien luonteeseen B:n käyttämästä ajosuunnasta käsin arvioituna.
Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen. B ei siten ole syyllistynyt hänen syykseen luettuun liikenteen vaarantamiseen. - Ei vaatinut korvauks
siksi kun siinä on n kirjoitti:
" ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?"
Ehkä pyöräilijä ei edes esittänyt tuolaisia vaatimuksia? Puhuttiin vain rangaistusvaatimuksesta, ei lainkaan vahingonkorvausvaatimuksista.Siellähän se lukee käräjänoikeuden alla mtä pyöräilijä vaati. Hän vaati vain rangaistusta autoilijalle, ei korvauksia.
- -----------------
Ei vaatinut korvauks kirjoitti:
Siellähän se lukee käräjänoikeuden alla mtä pyöräilijä vaati. Hän vaati vain rangaistusta autoilijalle, ei korvauksia.
Pyöräilijä saa automaattisesti vahingonkorvauksen auton vakuutuksesta mikäli autoilija olisi todettu syylliseksi.
- -------------------
riittääkö? kirjoitti:
KKO 1996:125
B on ajanut omistamallaan polkupyörällä asianmukaisella määräysmerkillä (merkki 423) osoitetulta yhdistetyltä pyörätieltä ja jalkakäytävältä sen jatkeena olleelle, tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 ja 3 momentin mukaisesti valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella koko leveydeltään suojatieksi merkitylle risteävän ajoradan osalle. Mainitun 3 momentin mukaan polkupyöräilijä ja mopoilija saavat käyttää näin merkittyä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän jatkeena olevaa suojatietä tien ylittämiseen. Tieliikennelaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä ei ole rajoitettu tätä oikeutta sellaisessakaan tapauksessa, että yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä jatkuu risteyksen jälkeen pelkkänä jalkakäytävänä. Myöskään vastakkaisesta suunnasta tuleville tarkoitetuilla liikennemerkeillä ei ole merkitystä suojatien luonteeseen B:n käyttämästä ajosuunnasta käsin arvioituna.
Mainituilla perusteilla B:llä on ollut oikeus käyttää suojatietä polkupyörällä ajamiseen. B ei siten ole syyllistynyt hänen syykseen luettuun liikenteen vaarantamiseen.Väärä kohta päätöksestä.
- Kyllä vaan.
------------- kirjoitti:
Joidenkin pyöräilijöiden ylläpitämiin blogikirjoituksiin ei pidä tuijottaa, koska ne ovat vain heidän omia näkemyksiään asioista.
Useat näistä blogikirjoittajista ovat lukeneet KKO:n päätöksessä
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
olleen yhden neuvoksen eriävän mielipiteen varsinaiseksi päätökseksi.Oikeassa olet. Netin kirjoituksissa ei aina ole faktat ihan kohdillaan.
Sivulla 9 on tässä dokumentissa asia suht kohdallaan:
http://www.liikenneturva.fi/www/fi/liitetiedostot/turvatieto/Pyorailyesite_suomi.pdf - oikea kohta
------------------- kirjoitti:
Väärä kohta päätöksestä.
""Tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 momentin mukaan suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan myös yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Jos pyörätien johtaa suojatielle, suojatie on silloin luonnollisesti pyörätien jatkeena. Mutta mihinkään väistämissääntöihinhän tuolla ei ole mitään merkitystä. Säännöt on pyöräilijän kannalta samat kuin että siinä ei olisi suojatietä. - saa ajaa jos saa aja
------------- kirjoitti:
Joidenkin pyöräilijöiden ylläpitämiin blogikirjoituksiin ei pidä tuijottaa, koska ne ovat vain heidän omia näkemyksiään asioista.
Useat näistä blogikirjoittajista ovat lukeneet KKO:n päätöksessä
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
olleen yhden neuvoksen eriävän mielipiteen varsinaiseksi päätökseksi.Sama lopputulos näissä kaikissa on, pyörällä saa ajaa suojatiellä, kun se on pyrätien jatkeena.
KKO 1996:125
""Tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 momentin mukaan suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan myös yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Liikenneturva
"Jos pyörätie tai kevyen liikenteen väylä jatkuvat suojatienä tien yli, pyöräilijä voi ylittää tien ajamalla suojatietä pitkin.
Pyörätie ei kuitenkaan anna pyöräilijälle etuajo-oikeutta, vaan häntä koskevat pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän väistämissäännöt.
Pyöräilijää koskevat myös risteyksessä olevat liikennemerkit, kuten kärkikolmio ja stop-merkki.
Jos jalkakäytävä jatkuu suojatienä, pyöräilijä ei saa ajaa tien yli, vaan hänen on talutettava pyörää. Jalkakäytävällä saavat ajaa vain alle 12-vuotiaat lapset." - vaatimus
----------------- kirjoitti:
Pyöräilijä saa automaattisesti vahingonkorvauksen auton vakuutuksesta mikäli autoilija olisi todettu syylliseksi.
Ei vahingonkorvauksia saa, ellei niitä vaadi. Kela vaatii aina vakuutuksesta hoidon korvaukset. Mutta vahingon kärsijä ei saa korvausia ellei esitä vaatimuksia niistä, kukaan ei tee niitä automaattisesti kenenkään puolesta.
- -----------------
vaatimus kirjoitti:
Ei vahingonkorvauksia saa, ellei niitä vaadi. Kela vaatii aina vakuutuksesta hoidon korvaukset. Mutta vahingon kärsijä ei saa korvausia ellei esitä vaatimuksia niistä, kukaan ei tee niitä automaattisesti kenenkään puolesta.
Vahingonkorvauksilla tarkoitin pyörän vaurioitumista.
Se korvataan automaattisesti _syyllisen_ autoilijan pakollisesta liikennevakuutuksesta.
Ei korvattu tässä, koska autoilija ei syyllistynyt mihinkään vaikka tuli kärkikolmion takaa, koska pyöräilijä ajoi laittomasti pelkällä suojatiellä so. ei ollut pyörätien jatke. - oikeusturvapuuttuu
----------------- kirjoitti:
Vahingonkorvauksilla tarkoitin pyörän vaurioitumista.
Se korvataan automaattisesti _syyllisen_ autoilijan pakollisesta liikennevakuutuksesta.
Ei korvattu tässä, koska autoilija ei syyllistynyt mihinkään vaikka tuli kärkikolmion takaa, koska pyöräilijä ajoi laittomasti pelkällä suojatiellä so. ei ollut pyörätien jatke.Pyöräilijä nimenomaan ei syyllistynyt mihinkään koska kyseessä oli joko pyörätien jatke tai pelkkä suojatie, mutta lainsäädätö ei anna vastausta tähän, niin KKO päätöksessään (ei eriävässä mielipiteessä) päätti. Koska autoilijakaan ei syyllistynyt mihinkään, koska kyseessä saattoi olla pelkkä suojatie ja silloin autoilijan ei tarvitse varautua pyöräilijöihin tullessaan kärkikolmion takaa, ei hänen tarvinnut maksaa korvauksia pyöräilijälle.
Kukaan ei siis rikkonut lakia eikä siten ollut korvausvelvollinen toiselle osapuolelle.
Kaikkien oikeusturvan kannalta sinänsä outoa, että jo ajaa paikassa päätiellä (kolmiot kaikissa risteyksissä) jossa ehkä ei saakaan ajaa eli ajaminen ei ole kielletty mutta mikään laki ei sitä selkeästi sallikaan, niin onnettomuustilanteessa saa maksaa kaikki kulut omasta pussista, vaikka toinen osapuoli tulisi kolmion takaa. - Näyttö puuttui
----------------- kirjoitti:
Vahingonkorvauksilla tarkoitin pyörän vaurioitumista.
Se korvataan automaattisesti _syyllisen_ autoilijan pakollisesta liikennevakuutuksesta.
Ei korvattu tässä, koska autoilija ei syyllistynyt mihinkään vaikka tuli kärkikolmion takaa, koska pyöräilijä ajoi laittomasti pelkällä suojatiellä so. ei ollut pyörätien jatke.Aineellisia tai mitään muutakaan vahinkoja ei korvata automaattisesti jos ei esitä niistä vaatimuksia.
Tuossa KKO:n esimerkissä pyöräilijä vaati rangaistusta autoilijalle, mutta ei vaatinut korvauksia, siksi niistä ei puhuta jutussa sanaakaan.
Autoilija ei saanut rangaistusta, koska ei ollu näyttöä siitä että hän ei olisi noudattanut riittävää varovaisuutta. - jäneen näyttämättä
liianhelppoajoilleki kirjoitti:
No niin. Sitten alat perustelemaan miksi autoilijaa ei tuomittu pyöräilijäkolarista tullessaan kärkikolmion takaa tuohon tilanteeseen, jossa pyörätie ei jatkunut suojatien jälkeen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125
Autoilijalle ei määrätty sakkoja törkeästä liikenteen vaarantamisesta ( ruumiinvamman tuottaminen tekee törkeän ), ei määrätty korvaamaan polkupyörän korjausta tai uusimista eikä määrätty korvaamaan pyöräilijälle kivusta ja särystä. Miksi?
Perustele.Autoilijaa ei tuomittu, koska ei ollut näyttöä.
"raastuvanoikeus katsoi jääneen näyttämättä, että A, joka risteykseen saapuessaan oli hiukan hiljentänyt autonsa nopeutta ja ajanut suojatien päälle, olisi kyseisessä tilanteessa syyllistynyt liikenteen vaarantamiseen. " - Filla-rilla
saa ajaa jos saa aja kirjoitti:
Sama lopputulos näissä kaikissa on, pyörällä saa ajaa suojatiellä, kun se on pyrätien jatkeena.
KKO 1996:125
""Tieliikenneasetuksen 37 §:n 1 momentin mukaan suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella. Saman pykälän 3 momentin mukaan myös yhdistetyn tai rinnakkaisen pyörätien ja jalkakäytävän jatke voidaan merkitä koko leveydeltään suojatieksi. Polkupyöräilijä ja mopoilija saavat tällöin käyttää suojatietä tien ylittämiseen."
Liikenneturva
"Jos pyörätie tai kevyen liikenteen väylä jatkuvat suojatienä tien yli, pyöräilijä voi ylittää tien ajamalla suojatietä pitkin.
Pyörätie ei kuitenkaan anna pyöräilijälle etuajo-oikeutta, vaan häntä koskevat pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän väistämissäännöt.
Pyöräilijää koskevat myös risteyksessä olevat liikennemerkit, kuten kärkikolmio ja stop-merkki.
Jos jalkakäytävä jatkuu suojatienä, pyöräilijä ei saa ajaa tien yli, vaan hänen on talutettava pyörää. Jalkakäytävällä saavat ajaa vain alle 12-vuotiaat lapset."Se suuri kysymys onkin milloin pyörätie jatkuu kevyenliikenteen väylänä suojatien yli. Eri viranomaisilla on tästä eri näkemykset.
Ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Onko tällöin kyseessä pyörätien jatke vai ei?
Omasta mielestäni kyseessä on pyörätien jatke vain mikäli se yhdistää kaksi pyörätietä toisiinsa. Omalla mielipiteellä tosin ei ole mitään merkitystä ja säädökset ja laki ovat hyvin epäselviä tämän asian suhteen. - gdfghdgh
Filla-rilla kirjoitti:
Se suuri kysymys onkin milloin pyörätie jatkuu kevyenliikenteen väylänä suojatien yli. Eri viranomaisilla on tästä eri näkemykset.
Ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Onko tällöin kyseessä pyörätien jatke vai ei?
Omasta mielestäni kyseessä on pyörätien jatke vain mikäli se yhdistää kaksi pyörätietä toisiinsa. Omalla mielipiteellä tosin ei ole mitään merkitystä ja säädökset ja laki ovat hyvin epäselviä tämän asian suhteen."Omasta mielestäni kyseessä on pyörätien jatke vain mikäli se yhdistää kaksi pyörätietä toisiinsa. "
Silloin sen nimi olisi pyöräteiden yhdistäjä. - HiPo
Filla-rilla kirjoitti:
Se suuri kysymys onkin milloin pyörätie jatkuu kevyenliikenteen väylänä suojatien yli. Eri viranomaisilla on tästä eri näkemykset.
Ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Onko tällöin kyseessä pyörätien jatke vai ei?
Omasta mielestäni kyseessä on pyörätien jatke vain mikäli se yhdistää kaksi pyörätietä toisiinsa. Omalla mielipiteellä tosin ei ole mitään merkitystä ja säädökset ja laki ovat hyvin epäselviä tämän asian suhteen.Itseäni hämmästyttää suuresti tämä pyörätien jatkeen vatvominen. Eikö asia pitäisi olla itsestään selvä. Jos suojatie on pyörätien jatkeen se on silloin myös pyörätien jatke. Epäselvää? Se mitä suojatien jälkeen tapahtuu, on sitten eri asia. Eipä tainnut lainlaatijakaan aikoinaan ymmärtävän minkälaisen ongelman näinkin selkeästä sanamuodosta saadaan aikaan
Jokainen pyörällä ajava tietää, että homma menee omituiseksi jos sille suojatielle ei saa ajaa pyörätieltä mikäli pyörätie ei jatku. Se pyörätie kun aina johtaa juuri sille suojatielle. Silloinhan pitäisi hypätä nurmikon yli tai katukiven yli ajoradalle ennen suojatietä. Eikö ole luontevampaa ajaa suojatielle eli ajoradalle ja siitä sitten kurvata kadunvarteen, jos pyörätie ei jatku. Taluttaakin tietenkin saa, mutta se ei tee pyöräilystä sujuvaa.
Tämä on varmasti ainoa tapaus liikennesäännöissä, jossa joidenkin tulkinnan mukaan puuttuva liikennemerkki velvoittaa liikkujaa jopa toistakymmentä metriä ennen tätä puuttuvaa merkkiä. Outoa... - se siitä
HiPo kirjoitti:
Itseäni hämmästyttää suuresti tämä pyörätien jatkeen vatvominen. Eikö asia pitäisi olla itsestään selvä. Jos suojatie on pyörätien jatkeen se on silloin myös pyörätien jatke. Epäselvää? Se mitä suojatien jälkeen tapahtuu, on sitten eri asia. Eipä tainnut lainlaatijakaan aikoinaan ymmärtävän minkälaisen ongelman näinkin selkeästä sanamuodosta saadaan aikaan
Jokainen pyörällä ajava tietää, että homma menee omituiseksi jos sille suojatielle ei saa ajaa pyörätieltä mikäli pyörätie ei jatku. Se pyörätie kun aina johtaa juuri sille suojatielle. Silloinhan pitäisi hypätä nurmikon yli tai katukiven yli ajoradalle ennen suojatietä. Eikö ole luontevampaa ajaa suojatielle eli ajoradalle ja siitä sitten kurvata kadunvarteen, jos pyörätie ei jatku. Taluttaakin tietenkin saa, mutta se ei tee pyöräilystä sujuvaa.
Tämä on varmasti ainoa tapaus liikennesäännöissä, jossa joidenkin tulkinnan mukaan puuttuva liikennemerkki velvoittaa liikkujaa jopa toistakymmentä metriä ennen tätä puuttuvaa merkkiä. Outoa...Juuri näin. Jotku palstalla yrittävät tehdä pyörätien jatkeesta pyörätienjatketta, eli jotain ihmeellistä erikoistapausta, joka olisi jotenkin erilainen kohta tiessä.
Asiassa ei ole mitään epäselvää, suojatie on pyörätien jatke kun pyötärie johtaa suojatielle.
Toisekseen vatvominen on täysin turhaa kun koko jatkeella ei ole mitään merkistystä väistämissääntöihin tai yhtään mihinkään.
Merkintätapana pyörätien jatke vain kertoo että tästä kohdasta tien yli menee polkupyöriä. - fgdfsfgsdf
se siitä kirjoitti:
Juuri näin. Jotku palstalla yrittävät tehdä pyörätien jatkeesta pyörätienjatketta, eli jotain ihmeellistä erikoistapausta, joka olisi jotenkin erilainen kohta tiessä.
Asiassa ei ole mitään epäselvää, suojatie on pyörätien jatke kun pyötärie johtaa suojatielle.
Toisekseen vatvominen on täysin turhaa kun koko jatkeella ei ole mitään merkistystä väistämissääntöihin tai yhtään mihinkään.
Merkintätapana pyörätien jatke vain kertoo että tästä kohdasta tien yli menee polkupyöriä."eli jotain ihmeellistä erikoistapausta, joka olisi jotenkin erilainen kohta tiessä."
Joskus se on. - Koska?
fgdfsfgsdf kirjoitti:
"eli jotain ihmeellistä erikoistapausta, joka olisi jotenkin erilainen kohta tiessä."
Joskus se on.Kun pyöräilijä tulee kevyen liikenteen väylää ylittämään ajorataa, niin ei ole mitään merkitystä että onko siinää pelkkä risteys, tai onko siinä suojatie tai onko siihen merkitty suojatiehen pyörätien jatke. Väistämissäännöt on pyöräilijän ja autoilijan kesken täsmälleen samat kaikissa noissa tapauksissa.
- yksinkertainen asia
Filla-rilla kirjoitti:
Se suuri kysymys onkin milloin pyörätie jatkuu kevyenliikenteen väylänä suojatien yli. Eri viranomaisilla on tästä eri näkemykset.
Ongelmia on kaikissa niissä tapauksissa joissa risteyksen jälkeen ei ole liikennemerkein osoitettu pyörätien jatkuvan. Onko tällöin kyseessä pyörätien jatke vai ei?
Omasta mielestäni kyseessä on pyörätien jatke vain mikäli se yhdistää kaksi pyörätietä toisiinsa. Omalla mielipiteellä tosin ei ole mitään merkitystä ja säädökset ja laki ovat hyvin epäselviä tämän asian suhteen."Se suuri kysymys onkin milloin pyörätie jatkuu kevyenliikenteen väylänä suojatien yli"
Sinä tästä olet tehnyt suuren kysymysmerkin.
Asia on erittäin yksinkertainen. Jos pyörätie johtaa suojatielle, niin se on silloin pyörätien jatkeena ja siitä saa ajaa yli.
Jos pyörätie ei jatku suojatien jälkeen, niin silloin se päättyy siihen. Käytännössä on siis paikkoja joissa pyörällä saa ajaa suojatietä vain toiseen suuntaan. - Huomioi tämmöinen
HiPo kirjoitti:
Itseäni hämmästyttää suuresti tämä pyörätien jatkeen vatvominen. Eikö asia pitäisi olla itsestään selvä. Jos suojatie on pyörätien jatkeen se on silloin myös pyörätien jatke. Epäselvää? Se mitä suojatien jälkeen tapahtuu, on sitten eri asia. Eipä tainnut lainlaatijakaan aikoinaan ymmärtävän minkälaisen ongelman näinkin selkeästä sanamuodosta saadaan aikaan
Jokainen pyörällä ajava tietää, että homma menee omituiseksi jos sille suojatielle ei saa ajaa pyörätieltä mikäli pyörätie ei jatku. Se pyörätie kun aina johtaa juuri sille suojatielle. Silloinhan pitäisi hypätä nurmikon yli tai katukiven yli ajoradalle ennen suojatietä. Eikö ole luontevampaa ajaa suojatielle eli ajoradalle ja siitä sitten kurvata kadunvarteen, jos pyörätie ei jatku. Taluttaakin tietenkin saa, mutta se ei tee pyöräilystä sujuvaa.
Tämä on varmasti ainoa tapaus liikennesäännöissä, jossa joidenkin tulkinnan mukaan puuttuva liikennemerkki velvoittaa liikkujaa jopa toistakymmentä metriä ennen tätä puuttuvaa merkkiä. Outoa..."Jokainen pyörällä ajava tietää, että homma menee omituiseksi jos sille suojatielle ei saa ajaa pyörätieltä mikäli pyörätie ei jatku."
Ei se mitään omituista ole. Aina ei pääse pyöräilemään kadun vartta pitkin joten silloinhan on hypättävä pois fillarin päältä jos pyörätie päättyy esim jalkakäytävään suojatien jälkeen. Sillä on varmasti liikenneturvamielessä merkitystä hyppääkö fillarin päältä ennen suojatietä vai keskellä suojatietä. - jatke
Huomioi tämmöinen kirjoitti:
"Jokainen pyörällä ajava tietää, että homma menee omituiseksi jos sille suojatielle ei saa ajaa pyörätieltä mikäli pyörätie ei jatku."
Ei se mitään omituista ole. Aina ei pääse pyöräilemään kadun vartta pitkin joten silloinhan on hypättävä pois fillarin päältä jos pyörätie päättyy esim jalkakäytävään suojatien jälkeen. Sillä on varmasti liikenneturvamielessä merkitystä hyppääkö fillarin päältä ennen suojatietä vai keskellä suojatietä."Aina ei pääse pyöräilemään kadun vartta pitkin"
Yksisuuntaista lukuunottamatta pääsee, jos pyörätietä ei ole.
Kyse on laista (tarkemmin tla37§:stä), ei mistään muusta näkökulmasta. Ei tarvitse hypätä keskellä, yli saa ajaa.
- 37män
Kun pyöräilijänä lähestyn ja sitten lähden ylittämään risteystä, niin koetan aina muistaa, että on autoilijoita, jotka eivät tunne liikennesääntöjä, tai sitten tulkitsevat niitä oman makunsa mukaan.
Näin ajatellenpääsen pääsen melko varmasti nopeammin ja terveempänä perille.
Kun autoilijana lähestyn suojatietä, niin koetan muistaa, että on pyöräilijöitä, jotka eivät tunne liikennesääntöjä ja olettavat olevansa aina etuajo-oikeutetja ylittämään tien ennen autoa.
Näin ajatellen pääsen nopeammin perille, enkä joudu neuvottelemaan kenessä oli vika, jos jotain sattuu. - Mari +34veee
Mikä vaivaa helsingin pyöräilijöitä? Heidän joukossa on muutamia kymmeniä todellä yli innokkaita pyöräily friikkejä. He yrittää lietsoa muita pyöräilijöitä ajelemaan keskellä kaistaa ja ajamaan keskeisempiä autokatuja. Tarkoittavat varmaan manskua, hämeentietä ja kaivokatua jne. Viimeksi em. kirjoitus oli 9.6.2012 yleisönosastokirjoitus hesarissa (Kirjoitti Ekonomi M.K). Eivätkö he ymmärrä, että se on hengenvaarallista. Itse meinasin jäädä bussin takarenkaan alle kaisaniemen mutkassa. Sen jälkeen olen pääkadut kiertänyt kaukaa. Usein näkee hämeentiellä bussikaistalla pyöräilemässä ekolook naisia ja miehiä. Tuo em. Ekonomi varmaan ottaa vastuulleen ja omalletunnolleen ne kaikki jotka kuolee tai vammautuu pyöräilyonnettomuuksissa helsingin liikenteessä. Jos pyöräily lisääntyy helsingissä, niin VAKAVAT ONNETTOMUUDET myös lisääntyy. Se on varmaa! Me kaikki autoilijat maksamme ne vakuutusmaksuissa! Te köyhät autottomat pyöräilijät ette tarvitse maksaa mitään, joten hyvähän teidän on sählätä. Bussimatkalaisten matka hidastuu kun olette bussikaistalla hidastamassa liikennettä. Ottakaa viimein järki käteen.
- S24 palstahallinta
Vuotosi ei liittynyt viestin aloitusaiheeseen pyörätien jatkeesta.
Ei ole tarkoitettu, että yhdessä viestissä käsitellään kaikki palstan aiheet ja viestit, kun nämä monet ketjut ovat jo muutenkin hervottoman pitkiä.
Tee uusi aloitus. - liikkuja_
"He yrittää lietsoa muita pyöräilijöitä ajelemaan keskellä kaistaa ja ajamaan keskeisempiä autokatuja."
Pyörällä saa ajaa vaikka keskellä, jos se on turvallisempaa kuin reunassa ajaminen.
"Eivätkö he ymmärrä, että se on hengenvaarallista. Itse meinasin jäädä bussin takarenkaan alle kaisaniemen mutkassa. Sen jälkeen olen pääkadut kiertänyt kaukaa."
Kenen vika alle jääminen olisi ollut?
"Jos pyöräily lisääntyy helsingissä, niin VAKAVAT ONNETTOMUUDET myös lisääntyy."
Liikennemäärien kasvaessa onnettomuudet luonnollisesti lisääntyvät. Se ei kuitenkaan kerro, ketkä nuo onnettomuudet aiheuttavat.
"Me kaikki autoilijat maksamme ne vakuutusmaksuissa!"
Syylliset maksavat sähellyksestään.
"Te köyhät autottomat pyöräilijät ette tarvitse maksaa mitään, joten hyvähän teidän on sählätä."
Mistä tiedät onko pyöräilijöillä autoa vai ei? Entä heidän varallisuuden?
"Bussimatkalaisten matka hidastuu kun olette bussikaistalla hidastamassa liikennettä."
Eikö pyyöräilijät saa noudattaa liikennesääntöjä?
"Ottakaa viimein järki käteen."
Sinun olisi kannattanut tehdä se ennen viestisi kirjoittamista.
- ....
Useat ovat lukeneet KKO:n päätöksessä (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125) olleen yhden neuvoksen eriävän mielipiteen ja tulkinneet sen varsinaiseksi päätökseksi. Heidän väittämänsä on että jokainen suojatie joka on toisesta päästä kiinni pyörätiehen on pyörätien jatke.
Näin ei suinkaan ole ja tämä tosiasia on todettu useaan otteeseen. Valitettavasti eri viranomaisilla on myös eri tulkinnat asian suhteen.- ,,,,,,,,
Sinun kannattaisi lukea edes tuo varsinainen päätös, jottet tekisi omia tulkintojasi.
- ....
,,,,,,,, kirjoitti:
Sinun kannattaisi lukea edes tuo varsinainen päätös, jottet tekisi omia tulkintojasi.
Perustelu kohdan tärkein lause taitaa olla tässä:
"Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen."
Eli perustelu koskeen kyseistä nimellä mainittua risteystä jonka luonne on epäselvä. Muut Suomen risteykset ovat luonteeltaan erillaisia. Perusteluissa lukee siis Viherlaaksontien ylittämiseen eikä pelkästään suojatien ylittämiseen.
Tuomiolauselma kohta onkin sitten tämä:
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Lopputulos on että molempien syytteet hylätään sillä A:n syyte hylättiin jo alemmissa oikeusasteissa.
Selvää pässinlihaa ja Suomeksi kirjoitettuna. - ,,,,,,,,,,,,,,
.... kirjoitti:
Perustelu kohdan tärkein lause taitaa olla tässä:
"Korkein oikeus toteaa, että B:n tulosuunnasta tarkasteltuna suojatien luonne on ollut epäselvä. Näin ollen B on voinut lähteä siitä, että hän on tieliikenneasetuksen 37 §:n 3 momentin mukaisesti ollut oikeutettu käyttämään suojatietä Viherlaaksontien ylittämiseen."
Eli perustelu koskeen kyseistä nimellä mainittua risteystä jonka luonne on epäselvä. Muut Suomen risteykset ovat luonteeltaan erillaisia. Perusteluissa lukee siis Viherlaaksontien ylittämiseen eikä pelkästään suojatien ylittämiseen.
Tuomiolauselma kohta onkin sitten tämä:
Hovioikeuden tuomiota muutetaan.
B:tä vastaan ajettu syyte liikenteen vaarantamisesta hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta. Valtion varoista suoritetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
A:n osalta hovioikeuden tuomion lopputulos jää pysyväksi.
Lopputulos on että molempien syytteet hylätään sillä A:n syyte hylättiin jo alemmissa oikeusasteissa.
Selvää pässinlihaa ja Suomeksi kirjoitettuna.Tls 37§ on voimassa myös kaikissa vastaavissa risteyksissä.
- ;-)
,,,,,,,,,,,,,, kirjoitti:
Tls 37§ on voimassa myös kaikissa vastaavissa risteyksissä.
Tieliikenneasetus 37 § on varmasti voimassa jokaisessa Suomen risteyksessä johon sitä voidaan soveltaa. KKO:n päätös kohdistuu nimellä mainittuun risteykseen/tiehen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Sofia miksi soitit torstaina Stefanil ja pyysit käymään kun muka olet ahdistunut.?
Oliko asia suunniteltu, kun pyysi käymään ja varmasti tiesi et miten Stefan asiaan suhtautuu.Oliko myös Seiskan toimittaja pyydetty tarkoituksella pai1201924Stepuli itkee facessa
Haluaisin pyytää julkisesti karseaa käytöstäni anteeksi lähimmiltä, naapureilta ja etenkin Sofialta! Ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää käyttä1251818Martina oli sarjassaan tänään 32.
Mutta eikö pyöräily ja uinti ole vahvempia hänellä kuin juoksu? Aikaa on vielä harjoitella ennen Frankfurtin kisoja.2101778Sofia oli ainoastaan rahan takia suhteessa Stefanin ja Nikon kanssa.
Järkyttävää miten Sofia on käyttänyt hyväksi näitä molempia miehiä ja rahat loppu niin vain haukkumiset tullut kiitokseksi heille.2561454Voi kun menisi nyt Stefan katsoo tyttären uutta ponia, viettäisi aikaa hänen kanssa.
Aika parantaa kaiken ja meillä kaikilla on elämässä vastoinkäymisiä ja yli kyllä pääsee ainakin ajan kanssa.1341386Suomi teki typeryyttään Venäjästä nyt konkreettisesti vihollisen, jota se ei aiemmin ollut.
Venäjä ei ole uhannut Suomen turvallisuutta, eikä Venäjän ja Ukrainan välinen konflikti ole signaloinut minkäänlaista uhkaa Suomelle. Se "uhka" luotii4961038Minä menetän sinut kokonaan
Siksi olen paniikissa, sekaisin ja surullinen. Taitaa olla jonkinasteinen stressitila päällä. Toivottavasti sinulla on kaikki hyvin.50969Veikkauksia milloin Venäjä hyökkää Suomeen?
Veikkaan että se tapahtuu nopeasti, ehkäpä jo kesäkuussa. Suomi 5,5 miljoonan harvaan asuttu maa. Venäjä ei tarvitse suurta joukkoa Suomeen, joten kai237915Onpas Martina valinnut sopivan laulun
Storyssa kun Isben poni tulee, " älä vie lapsuuttani pois." Äiti se lähtee mieluummin panopuuksi hotelliin, kuin viettäisi senkin ajan lastensa kanssa115912Uskomatonta miten "kassatyttö Sannasta" tuli hetkessä kuoleman kauppias.
Demarit on kautta historian olleet "takinkääntäjien"mestariluokkaa kokoomuksen hihassa kiinni. Sannan arviointikyky petti täysin Naton suhteen, Brysse347874