"Kauhuyötä edellisenä päivänä hän oli poliisin mukaan viettänyt aikaansa kavereidensa kanssa aurinkoisesta päivästä nauttien."
Jotenkin voin käsittää, että joku ei välitä vieraista kielistä ja niiden syntaksista ym. mutta eikö sentään pitäisi edes hiukan välittää suomen kielestä Suomessa?
Jotenkin voin käsittää, että joku ei välitä vieraista kielistä ja niiden syntaksista ym. mutta eikö sentään pitäisi edes hiukan välittää suomen kielestä Suomessa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Teit karmaisevan pilkkuvirheen. Häpeä!
Kai nyt olet tyytyväinen, kun joku hiukan välittää.
Jos sinulla on mielessäsi jotain, mikä on väärin lainaamassasi lauseessa, niin kirjoitapa se huolellisesti paperilla, leikkaa sitten paperi silpuksi, sekoita veteen ja syö se. Ota kyytipojaksi vaikka sappea, kun sinua hirveästi näköjään sapettaa niin, että ei saa edes sanotuksi mikä.
Eikö auennut, kun noin inhottavan vastauksen kirjoitit?
"Kauhuyön edellisenä päivänä..." pitäisi olla, mutta tuo on helppo sotkea muotoon "Kauhuyötä edeltäneenä päivänä...".
Tuollaisia sekaannuksia sattuu jokaiselle.
Ehkäpä kielitaito on rapistunut, koska niin herkästi tuomitaan ilmauksia vääriksi. Hiljentykäämme lukemaan yhdessä Nykysuomen sanakirjaa sanan ”edellinen” kohdalta:
”/Harv./ partit[iivi]ssa olevan adverbiaalin määrittämänä. | Tätä e[dellinen]. Viimeistä e[dellinen].”
Aivan samat esimerkit esiintyvät myös Nykysuomen sanakirjan voimakkaasti supistetuissa ja hiukan laajennetuissa muunnelmissa, joita on kaupallisista syistä julkaistu eri nimillä, mm. ”Suomen kielen perussakirja”. Niissä vain ei kuvata ilmiötä yleisesti, siis partitiivin liittymistä edellinen-sanaan, mutta ei sitä mitenkään tuomitakaan.
On tietysti mahdollista, että tällaisiin rakenteisiin on vaikuttanut analogia sellaisten ilmausten kuin ”tätä seuraava” ja ”tätä edeltävä” kanssa; niissähän partitiivi on objektin sijana. Mutta tämä on spekulaatiota.
Seuraava esimerkki kansankieltä jäljittelevästä (tai lainaavasta?) kielestä sisältää edellinen-sanan, jolla on on määritteenä partitiivissa oleva substantiivilauseke:
”Jos Pyhäinmiesten päivää edellisenä maanantaina on ilma kaunis ja selkeä, niin on ilma kaunis ja selkeä tammikuulla”
http://www.karjalainennuorisoliitto.fi/kansanperinne/uskomuksia.html
”Jos Pyhäinmiesten päivää edellisenä maanantaina on ilma kaunis ja selkeä, niin on ilma kaunis ja selkeä tammikuulla”
Veikkaan kyllä kirpeätä pakkasta.
Toisekseen suomi on vieläkin vailla lopullisia sääntöjä ja alkeellisen kielen asemassa. Sata vuotta takaperin luku- ja kirjoitustaito olivat harvinaisia, joten säännöt ja pykälät ovat vieläkin harvojen asiantuntijoitten ja nikkareiden käsissä.
Kansa puhuu kuitenkin mitä haluaa.
Täsmälleen samaa mieltä. Idiootit keksivät sitäsuntätä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10675720
>> Sata vuotta takaperin luku- ja kirjoitustaito olivat harvinaisia, joten säännöt ja pykälät ovat vieläkin harvojen asiantuntijoitten ja nikkareiden käsissä.
on paljon kehittyneempi, kuin vaikkapa ruotsi, venäjä tai englanti ja suurin osa muista. Myöhemmin kehitetystä kirjakielestä ja kieliopista on helpompi tehdä parempi. Agricola osasi varmasti muitakin kieliä.
Uskon, että suomenkielisten kielelliset taidot olisivat paljon paremmat, jos suomi ei olisi niin saamarin epätäsmällinen kieli. Yhdyn "linkvistin" ja edelleen häneen yhtyvien väitteisiin valtakuntamme enemmistökielen löyhyydestä.
Toisaalta mahdollisuus johtaa suomen kielen sanoja on valtava rikkaus. Ikävä kyllä sekään voima ei toimi huolimattomilla kielenkäyttäjillä, vaan kääntyy itseään vastaan.
Epätäsmällinen kieli, epätäsmällistä kommunikointia. Suomen kielessä kukoistavat nykyisin vain vitsailu ja merkityksien tuhoamisvimma.
mitään epätäsmällisyyksiä ja joka kielessä niitä on. Englanti on yleiskieli, vaikka siinä niitä on todella paljon esim. epäsäännöllisissä verbeissä ja ääntämisen sekavuus pilaa lopullisesti.