Onnittelut Michael Monroelle 50-vuotispäivän kunniaksi! Sapiskaa ansiokkaan muusikkomme juhlapäivästä kirjoittaneelle HS-toimittajalle. Toimittaja Antti Tiainen kirjoittaa (HS 17.6.2012):
"Ja sitten on rakkaus. Monroen ensimmäinen vaimo Jude Wilder kuoli 2000 -luvun alussa aivoverenvuotoon. Nyt hän on uusissa naimisissa Johannan kanssa." ...
Eikö Hesari yhtään kontrolloin kirjoittajiensa kykyä käyttää pronominiviittauksia. Ei näköjään, sillä virheitä vilisee jokaisen päivän eksemplaarissa. No niin, pääasia että lukija ymmärtää, mistä on kysymys. Tässä syntymäpäiväkirjoituksessa on kysymys Monroen ensimmäisen vaimon ylösnousemuksesta: Jude Wilder menee uusiin naimisiin Johannan kanssa. Eläköön naisten avioliiliitto, kieliopista viis. Pronominit, jee, rock rock.
"Ja sitten on rakkaus. Monroen ensimmäinen vaimo Jude Wilder kuoli 2000 -luvun alussa aivoverenvuotoon. Nyt hän on uusissa naimisissa Johannan kanssa." ...
Eikö Hesari yhtään kontrolloin kirjoittajiensa kykyä käyttää pronominiviittauksia. Ei näköjään, sillä virheitä vilisee jokaisen päivän eksemplaarissa. No niin, pääasia että lukija ymmärtää, mistä on kysymys. Tässä syntymäpäiväkirjoituksessa on kysymys Monroen ensimmäisen vaimon ylösnousemuksesta: Jude Wilder menee uusiin naimisiin Johannan kanssa. Eläköön naisten avioliiliitto, kieliopista viis. Pronominit, jee, rock rock.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Syyttäisin enemmänkin nykyistä peruskoulua ja sen äidinkielenopetusta kuin toimittajakoulutusta. Nykyihmisten kyky käyttää pronomineja on yleisesti heikentynyt ja etenkin pronominin viittaussuhteen hallinta on useimmilla hukassa.
Minusta vaikuttaa siltä, että näin olisi sanottavakin. Jos tarkoitettaisiin edesmennyttä vaimoa, niin puhuttaisiin "tästä". Asiayhteyskin on kaksinkertaissti selvä: kuollut ei voi mennä naimisiin, ei meillä eläväkään samaa sukupuolta olevan kanssa.
Olen oppinut, että pronomini viittaa normaalisti edeltävän lauseen subjektiin tai objektiin. Tässä tapauksessa viittaus olisi subjektin määreisiin , mikä ei todellakaan ole tavallista.
Parempihan tuo lause on pronominilla kuin nimeä toistamalla.
Miten olisi nykyään häiritsevän yleinen mutta syvästi perverssi tapa korvata pronomini substantiivilla? "Monroen ensimmäinen vaimo Jude Wilder kuoli 2000 -luvun alussa aivoverenvuotoon. Nyt mies on uusissa naimisissa Johannan kanssa."
Siitä ei ole raivokohtaus kaukana.
Totta puhut. Tuon idioottimaisen tavan aloittivat urheilutoimittajat, ja nyt se näyttää levinneen muillekin alueille. En edes muista, milloin olisin nähnyt sanan "hän" urheilusivuilla.
Mies-sanan käyttöä hän-pronominin tapaan on kommentoinut mm. Leena-Maija Rossi Tiedotustutkimus-lehdessä 33:1 (Journalismikritiikin vuosikirja 2010).
Joo, yleistä on.
Ihankohan oikeasti et ymmärtänyt, mitä ”hän” tarkoittaa tekstissä? Vai ajattelitko osoittaa, että osaat tekeytyä niin tyhmäksi, että teet järjettömän tulkinnan ja vielä väität sitä (ainoaksi) oikeaksi?
Ainakin osoitit, että osaat lainata väärin. Karkea virhe ”2000 -luvun” on sinun tekemäsi, ei lehdessä. Osaat myös kirjoittaa kökkökieltä kuten ”HS-toimittajalle” (suomeksi: HS:n toimittajalle t. Helsingin Sanomien toimittajalle) Puhumattakaan lyöntivirheistä, joita sinulla on noin yksi virkkeessä.
Tuolta pohjalta voikin jo rankasti kritisoida muiden kielenkäyttöä, myös silti osin, kuin siinä ei ole mitään virhettä.
Kaikesta tuosta sanomastasi huolimatta Helsingin Sanomiin Michael Monroesta syntymäpäiväjutun kirjoittaneen toimittajan pronominiviittaus menee väärin. Ikävä kyllä.
Höpön pöpön. Etsipä nyt yksikin kielioppi tai kielenopas, jonka mukaan viittaus menisi väärin. Kerro sitten meille. En odota sinun vastaavan huutoosi tällä vuosituhannella.
Oikeasti hän-sana viittaa laajakäyttöisesti ihmiseen, joka ei ole tekstin 1. persoona ("puhuja") eikä 2. persoona ("puhuteltu"). Joskus on jopa kaksitulkintaisuutta, kehen "hän" viittaa, mutta esimerkiksi tässä tapauksessa se ei oikeasti ole epäselvää kenellekään lukutaitoiselle. Jotkut vain yrittävät olla lukevinaan tekstiä noin saappaan älykkyydellä.
Suomentaja Leevi Lehdolla on ratkaisu tähän kiistaan: pronomini "hen", siis yksikön kolmannen persoonan feminiinimuoto.
Kerros, "Yucca", minkä alan koulutus sinulla on.
Leevi Lehto on suomentamassaan Odysseuksessa viitannut mieheen pronominilla "hän" ja naiseen pronominilla "hen".
Leevi Lehto kaiketi luulee, että vain naisilla on sukupuoli. Pitäisiköhän sille lähettää jokin ihmisanatomian perusteos.
Kerros, "kielentutkija", miksi et oman ilmeisesti hienon koulutuksesi pohjalta sano puolta sanaakaan siitä, mistä keskustellaan?
(Useimmat oikeat kielentutkijat ovat saaneet sellaisen koulutuksen, ettei sen perusteella pysty ratkomaan oikeakielisyyden kysymyksiä yhtään paremmin kuin kansakoulupohjalta. Joten sikäli ymmärrettävää. Fiksumpaa olisi kuitenkin olla hiljaa, jos ei ole mitään sanottavaa.)
Do voihh, osuinko arkaan kohtaan?
Niin ne eräät, jotka ovat opiskelleet sanotaan nyt vaikka matematiikkaa, jaksavat esiintyä kielikysymysten besserwissereinä. Fiksumpaa olisi olla hiljaa.
Sinäkö uskot tietäväsi senkin, minkälainen koulutus useimmilla kielentutkijoilla on? Oletko tehnyt riittävän isolle lingvistijoukolle jonkinlaisen kyselyn ja udellut, mitä kaikkea koulutusta he ovat hankkineet? Ja isokin osa vastasi? Onko selvityksesi julkaistu jossain?
Et voi oikein tietää sitäkään, olenko kommentoinut HS:n pronomineja vai en.
Ryhdypä nyt innolla tarkistamaan, tulivatko kaikki kirjaimet kohdalleen.
Pitääkö ehdottomasti olla kielentutkija, että voi olla kiinnostunut äidikielestä tai oikeakielisyysasioista? Kielen asiallisen käytön osaaminen on perusedellytys hyvinkin monessa tehtävässä, eikä minusta mikään estä, että tietämyksensä tuo myös muiden käyttöön esimerkiksi keskustelupalstalla.
Tietysti voisit kielentutkijana faktapohjalta kertoa, mikä missäkin mielipiteessä on vastoin parasta tämänhetkistä tietämystä asiasta.
Tässä näitä erään tyylinäytteitä:
a) "Ihankohan oikeasti et ymmärtänyt, mitä ”hän” tarkoittaa tekstissä? Vai ajattelitko osoittaa, että osaat tekeytyä niin tyhmäksi, että teet järjettömän tulkinnan ja vielä väität sitä (ainoaksi) oikeaksi?"
b) "Ainakin osoitit, että osaat lainata väärin. Karkea virhe ”2000 -luvun” on sinun tekemäsi, ei lehdessä. Osaat myös kirjoittaa kökkökieltä..."
c) "Jotkut vain yrittävät olla lukevinaan tekstiä noin saappaan älykkyydellä."
d) "Useimmat oikeat kielentutkijat ovat saaneet sellaisen koulutuksen, ettei sen perusteella pysty ratkomaan oikeakielisyyden kysymyksiä yhtään paremmin kuin kansakoulupohjalta"
Kuten kaikki kyllä näkevät, tuollaisen kirjoittelijan motiivit ovat muualla kuin siinä, että on "kiinnostunut äidikielestä" ja tuo "tietämyksensä" myös muiden käyttöön. Ei kannata toistuvasti ja jatkuvasti a) sähistä b) esittää kielikysymysten besserwisseriä. Korjaa se asenteesi, niin ehkä joku jaksaa kuunnella sinuakin.
Mutta hei: nyt kun HY:n professori Kimmo Koskenniemi on jäämässä eläkkeelle, siinä avautuu varmaan "Yuccalle" työpaikka.
Niille kansalaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielistä ja osaavat puhua niistä normaali-ihmisten tapaan, toivotan hyvää juhannusta.
Olet tajunnut jotain olennaista keskusteluketjumme kitkoista, ja osasit esittää näkemyksesi verbaalisen selvästi. Kiitos siitä.
Hyvää juhannusta itsellesikin!
Muillekin myös, tietysti.
Sinulta kysyttiin:
"Kerros, "kielentutkija", miksi et oman ilmeisesti hienon koulutuksesi pohjalta sano puolta sanaakaan siitä, mistä keskustellaan?"
Vastauksesi taisi sitten kertoa enemmän kuin arvaatkaan.
Niin, en ymmärrä, miksi suomalaisille journalisteille tuottaa niin suuria vaikeuksia omaksua yksi lehtimiestaidon perusasioista. Tämä: teknisesti oikein kirjoittaminen.
Piti tietysti kirjoittaa:
1)
2000-luvun
2)
kontrolloi
Yksi linkki asiaan:
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/kielenhuolto/29pronominien_viittaus
Jos ei muuta, niin tahatonta komiikkaa tuo hän-pronomini tässä HS-tekstiyhteydessä kieltämättä synnyttää.