Erityistapaus Apple

No joo, mutta on aivan eri asia ääntää [äpl] kuin [apple]. Tällöin on edes yritetty, eikä "p:n pehmeämmyyttä tai l:n toisensävyisyyttä jne." ole tarvetta lähteä suoimenkielisessä puheessa enempää viilaamaan. IMO.

Apple Cider Body kirjoitti:

No joo, mutta on aivan eri asia ääntää [äpl] kuin [apple]. Tällöin on edes yritetty, eikä "p:n pehmeämmyyttä tai l:n toisensävyisyyttä jne." ole tarvetta lähteä suoimenkielisessä puheessa enempää viilaamaan. IMO.

Lue lisää

Jaha, siis ei tarvitsekaan lausua alkukielen mukaisesti (kuten aluksi kirjoitit), vaan *sinun* sääntöjesi mukaan. Oletko ajatellut julkaista sääntösi, jotta kaikki toimittajat voivat niitä varmasti noudattaa?

Kukakohan ääntää [apple]? Taidat keksiä muiden ääntämyksiä yhtä sujuvasti kuin omia ääntämissääntöjäsikin.

Ja miksi haluat viilata alkuvokaalia, kun muita äänteitä et halua viilata?

Аple kirjoitti:

Jaha, siis ei tarvitsekaan lausua alkukielen mukaisesti (kuten aluksi kirjoitit), vaan *sinun* sääntöjesi mukaan. Oletko ajatellut julkaista sääntösi, jotta kaikki toimittajat voivat niitä varmasti noudattaa?

Kukakohan ääntää [apple]? Taidat keksiä muiden ääntämyksiä yhtä sujuvasti kuin omia ääntämissääntöjäsikin.

Ja miksi haluat viilata alkuvokaalia, kun muita äänteitä et halua viilata?

Lue lisää

"Kukakohan ääntää [apple]?"
Vaikkapa YLEn uutistenlukijat ja taloustoimittajat telkkarissa, useimmat ainakin. Esimerkkinä Jyrki Siivonen, kun on viimeaikoina ollut talousuutisten lukijana/toimittajana.

"siis ei tarvitsekaan lausua alkukielen mukaisesti (kuten aluksi kirjoitit), vaan *sinun* sääntöjesi mukaan."
No ANTEEKSI. Ilmaisu "alkukielen mukaisesti" oli sitten väärä. Laitetaan sen tilalle "suomalaisen kouluenglannin mukaisesti".

Pakko kommentoida: noista ääntämisnäytteistä ei useinkaan ole mitään iloa, jos on sen verran epämusikaalinen, ettei kuule eroa. En kuunnellut annettua linkkiä, mutta mainitut esimerkit ainakin panevat epäilemään, etten kuulisi siinä mitään erikoista.
Pari kokemusta:
-en kykene kuulemaan mitään eroa "aidon britin" ääntämän th-äänteen ja suomalaisen ääntämyksen (jota kuvaillaan usein muodolla "tö") välillä; sentään kuulen erilaiseksi joidenkin kieliryhmien tavan ääntää se lähes ässäksi
-norjalainen alainen kerran demonstroi nimien "Anna" ja "Anne" ääntämistä norjaksi (kun olin hänen mukaansa ääntänyt niistä toisen väärin); en taaskaan kuullut mitään eroa.

Ja aihetta vielä sivuten: luin jostain valituksen jonkun juontajan "kauheasta älläviasta" (siis nimenomaan ällä, ei ärrä). En pysty kuvittelemaan, millainen voisi olla "ällävika"??? Ei sillä, 80-luvulla silloinen tyttöystäväni, puhekoulutettu, väitti minulla itselläni olevan mm. k- ja l-viat...

Apple Cider Body kirjoitti:

"Kukakohan ääntää [apple]?"
Vaikkapa YLEn uutistenlukijat ja taloustoimittajat telkkarissa, useimmat ainakin. Esimerkkinä Jyrki Siivonen, kun on viimeaikoina ollut talousuutisten lukijana/toimittajana.

"siis ei tarvitsekaan lausua alkukielen mukaisesti (kuten aluksi kirjoitit), vaan *sinun* sääntöjesi mukaan."
No ANTEEKSI. Ilmaisu "alkukielen mukaisesti" oli sitten väärä. Laitetaan sen tilalle "suomalaisen kouluenglannin mukaisesti".

Lue lisää

"Kukakohan ääntää [apple]?"
Marjukka Havumäki, Matti Rönkä, Piia Pasanen, Minna Pantzar,...
http://areena.yle.fi/tv/1648259
http://areena.yle.fi/tv/1294981
http://areena.yle.fi/tv/1280897

Apple Cider Body kirjoitti:

"Kukakohan ääntää [apple]?"
Marjukka Havumäki, Matti Rönkä, Piia Pasanen, Minna Pantzar,...
http://areena.yle.fi/tv/1648259
http://areena.yle.fi/tv/1294981
http://areena.yle.fi/tv/1280897

Lue lisää

Käypä tarkistuttamassa korvasi.

Noissa ei äännetä [apple], vaan [aple] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ɑple].

Jos et edelleenkään ymmärrä, mistä tässä on kyse, tarkistuta myös korvien väli.

Kuulevat korvat kirjoitti:

Käypä tarkistuttamassa korvasi.

Noissa ei äännetä [apple], vaan [aple] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ɑple].

Jos et edelleenkään ymmärrä, mistä tässä on kyse, tarkistuta myös korvien väli.

Lue lisää

Kirjoitin, että saatan olla pilkunviilaaja, mutta siinä lajissa olen kyllä sinuun verrattuna suorastaan suurpiirteinen.

Kuulevat korvat kirjoitti:

Käypä tarkistuttamassa korvasi.

Noissa ei äännetä [apple], vaan [aple] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ɑple].

Jos et edelleenkään ymmärrä, mistä tässä on kyse, tarkistuta myös korvien väli.

Lue lisää

Sinä et halua näyttää ymmärtäväsi, että kun se on [apple], [aple] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ɑple], se ei ole läheskään [äpl] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ˈæpl̩] tai [ˈæpəl].

Apple Cider Body kirjoitti:

Sinä et halua näyttää ymmärtäväsi, että kun se on [apple], [aple] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ɑple], se ei ole läheskään [äpl] tai – tarkempaa IPA-merkintää käyttääksemme – [ˈæpl̩] tai [ˈæpəl].

Lue lisää

Kertoisitko jo, miksi vohkaat a:n ja ä:n erosta, kun mielestäsi ei ole merkitystä p:n laadulla, ei edes kaksoiskonsonantilla (väitit ääntämyksen olevan [apple]), ei l:n tummuudella eikä millään muullakaan? Vai loppuvokaalistako kiikastaa? Haluaisitko, että ”Applella” luetaan sinun koulutankeroenglantisi mukaisesti ”äpllla”?

Ja jos kovasti haluat vaatia, että englanninkieliset nimet lausutaan suomessa tarkasti englannin mukaan (tai niin tarkasti kuin sinä uskot ymmärtäväsi), niin vaaditko sitten vastaavasti muunkielisiä lausumaan suomen mukaisesti ”Niinistö”, ”Hämäräläinen” tai ”Huurre”? Oletko saanut paljonkin tuloksia ja ystäviä sillä tiellä?

Entä miten sinulta sujuisi vaikkapa kiinan-, vietnamin- tai arabiankielisten nimen lausuminen ”oikein”? Miksi kiihkoilet yhdestä englanninkielisestä nimestä?

On moukkamaista vaatia muita ääntämään vieraskielisiä nimiä ”oikein” sen mukaan, mitä sinä itse kuvittelet osaavasi ääntää.

24 kirjoitti:

Pakko kommentoida: noista ääntämisnäytteistä ei useinkaan ole mitään iloa, jos on sen verran epämusikaalinen, ettei kuule eroa. En kuunnellut annettua linkkiä, mutta mainitut esimerkit ainakin panevat epäilemään, etten kuulisi siinä mitään erikoista.
Pari kokemusta:
-en kykene kuulemaan mitään eroa "aidon britin" ääntämän th-äänteen ja suomalaisen ääntämyksen (jota kuvaillaan usein muodolla "tö") välillä; sentään kuulen erilaiseksi joidenkin kieliryhmien tavan ääntää se lähes ässäksi
-norjalainen alainen kerran demonstroi nimien "Anna" ja "Anne" ääntämistä norjaksi (kun olin hänen mukaansa ääntänyt niistä toisen väärin); en taaskaan kuullut mitään eroa.

Ja aihetta vielä sivuten: luin jostain valituksen jonkun juontajan "kauheasta älläviasta" (siis nimenomaan ällä, ei ärrä). En pysty kuvittelemaan, millainen voisi olla "ällävika"??? Ei sillä, 80-luvulla silloinen tyttöystäväni, puhekoulutettu, väitti minulla itselläni olevan mm. k- ja l-viat...

Lue lisää

Ällävika on kyllä aika tavallinen. Presidentti Halosellakin on sellainen, ja siitä on tehty pilkkaakin, ja tämä on varmaan osasyy siihen, että presidenttiaikanaan hän selvästikin oli hankkinut puheopetusta niin, että vika on enää varsin lievä. Ällävikaisen l kuulostaa kai lähinnä jonkinlaiselta suomalaisen v-äänteen (approksimantin) muunnelmalta, vaikka joskus ällävikaa kuvattaessa käytetään w-kirjainta.

Ällistynyt kirjoitti:

Ällävika on kyllä aika tavallinen. Presidentti Halosellakin on sellainen, ja siitä on tehty pilkkaakin, ja tämä on varmaan osasyy siihen, että presidenttiaikanaan hän selvästikin oli hankkinut puheopetusta niin, että vika on enää varsin lievä. Ällävikaisen l kuulostaa kai lähinnä jonkinlaiselta suomalaisen v-äänteen (approksimantin) muunnelmalta, vaikka joskus ällävikaa kuvattaessa käytetään w-kirjainta.

Lue lisää

Minusta tuntuu, että sinä nyt jostain syystä halusit vitsailla sekoittamalla ärrä- ja älläviat. Halosellahan on nimenomaan ensinmainittu (joskin lievähkö) ja esimerkiksi Jari Tervo on sitä Uutisvuodossa pilkannut ääntämällä "Tavja". (Puhevian pilkkaaminen on muuten mielestäni aika sivistymätöntä, koska se ei ole kovinkaan valinnainen ominaisuus.)

Ärrävika esiintyy usein hyvin lähelle v-äännettä ääntyvänä. En osaa kuvitella, miten samanlainen esiintyisi "ällä-vikaisella".

Muistan muuten kaukaa kouluajoilta kaverin, jolla oli TODELLA voimakas r-vika, hänen puheessaan ärrän paikalla oli täysin selvä "v". Kerran jouduin kysymään, mitä hän tarkoitti sanoessaan "vadjoasema" . Kuulin sanan todella noin ja lievänä puolustuksena on, etten tiennyt hänen kotinsa lähellä olleen radioaseman. Silti minua yhä, 40 vuotta myöhemmin, vähän nolottaa sen tilanteen muistaminen.

24 kirjoitti:

Minusta tuntuu, että sinä nyt jostain syystä halusit vitsailla sekoittamalla ärrä- ja älläviat. Halosellahan on nimenomaan ensinmainittu (joskin lievähkö) ja esimerkiksi Jari Tervo on sitä Uutisvuodossa pilkannut ääntämällä "Tavja". (Puhevian pilkkaaminen on muuten mielestäni aika sivistymätöntä, koska se ei ole kovinkaan valinnainen ominaisuus.)

Ärrävika esiintyy usein hyvin lähelle v-äännettä ääntyvänä. En osaa kuvitella, miten samanlainen esiintyisi "ällä-vikaisella".

Muistan muuten kaukaa kouluajoilta kaverin, jolla oli TODELLA voimakas r-vika, hänen puheessaan ärrän paikalla oli täysin selvä "v". Kerran jouduin kysymään, mitä hän tarkoitti sanoessaan "vadjoasema" . Kuulin sanan todella noin ja lievänä puolustuksena on, etten tiennyt hänen kotinsa lähellä olleen radioaseman. Silti minua yhä, 40 vuotta myöhemmin, vähän nolottaa sen tilanteen muistaminen.

Lue lisää

Vitsailusta ei ollut kyse. Halosella on toki myös ärrävika, joka sekin on lieventynyt ja joka ehkä selvemmin pistää korvaan. Mutta lisäksi ällävika.

Ällävika ja ärrävika ovat ääntämyksen kannalta samantapaisia ilmiöitä sikäli, että sekä l:n että (suomalaisen) r:n tuottaminen vaatii kielenkärjen käyttöä ja vielä suunnilleen samassa paikassa.

On tietysti omalla tavallaan hyvä asia, että presidentiksi voidaan valita ihminen, jolla on ilmeisiä puhevikoja. Mutta ei tämä toisaalta ole mitenkään ihmeellistä siihen nähden, että jo Halosen edeltäjän valinta osoitti, että Suomessa voidaan valita presidentiksi kenet tahansa – ja myös valitaan. Ja tällähän on lähinnä vain symbolinen merkitys, koska presidentillä ei ole mitään valtaa. (No nimellisesti jotain vielä on, mutta jo Haloselle näytettiin, että jos presidentti *käyttää* valtansa rippeitä, nekin otetaan pois.)

Ällistynyt kirjoitti:

Vitsailusta ei ollut kyse. Halosella on toki myös ärrävika, joka sekin on lieventynyt ja joka ehkä selvemmin pistää korvaan. Mutta lisäksi ällävika.

Ällävika ja ärrävika ovat ääntämyksen kannalta samantapaisia ilmiöitä sikäli, että sekä l:n että (suomalaisen) r:n tuottaminen vaatii kielenkärjen käyttöä ja vielä suunnilleen samassa paikassa.

On tietysti omalla tavallaan hyvä asia, että presidentiksi voidaan valita ihminen, jolla on ilmeisiä puhevikoja. Mutta ei tämä toisaalta ole mitenkään ihmeellistä siihen nähden, että jo Halosen edeltäjän valinta osoitti, että Suomessa voidaan valita presidentiksi kenet tahansa – ja myös valitaan. Ja tällähän on lähinnä vain symbolinen merkitys, koska presidentillä ei ole mitään valtaa. (No nimellisesti jotain vielä on, mutta jo Haloselle näytettiin, että jos presidentti *käyttää* valtansa rippeitä, nekin otetaan pois.)

Lue lisää

Eiköhän pwesidentti Hawosen äwwävika ole tuwwut kaikwwe sewväksi näiden vuosien aikana.

Ällistynyt kirjoitti:

Vitsailusta ei ollut kyse. Halosella on toki myös ärrävika, joka sekin on lieventynyt ja joka ehkä selvemmin pistää korvaan. Mutta lisäksi ällävika.

Ällävika ja ärrävika ovat ääntämyksen kannalta samantapaisia ilmiöitä sikäli, että sekä l:n että (suomalaisen) r:n tuottaminen vaatii kielenkärjen käyttöä ja vielä suunnilleen samassa paikassa.

On tietysti omalla tavallaan hyvä asia, että presidentiksi voidaan valita ihminen, jolla on ilmeisiä puhevikoja. Mutta ei tämä toisaalta ole mitenkään ihmeellistä siihen nähden, että jo Halosen edeltäjän valinta osoitti, että Suomessa voidaan valita presidentiksi kenet tahansa – ja myös valitaan. Ja tällähän on lähinnä vain symbolinen merkitys, koska presidentillä ei ole mitään valtaa. (No nimellisesti jotain vielä on, mutta jo Haloselle näytettiin, että jos presidentti *käyttää* valtansa rippeitä, nekin otetaan pois.)

Lue lisää

Väitänpä, että l-vika ei juuri ole "tavallisen ihmisen" korvaan tarttuva asia vaan kyseessä on enemmän "puheammattilaisten hifistely".

dsfdgasdf kirjoitti:

Väitänpä, että l-vika ei juuri ole "tavallisen ihmisen" korvaan tarttuva asia vaan kyseessä on enemmän "puheammattilaisten hifistely".

Minulle tarttuu ällävika korvaan, en ole puheammattilainen, enkä ole vielä edes peruskoulua käynyt loppuun. Tosin osaan myös lausua hyvin vieraita kieliä ja minulla on silmää (korvaa) kielen ja ääntämyksen vivahteille. Sekin asia on niitä, jotka riippuvat yksilöstä. Jos sinä et osaa, on varmasti joku joka osaa.

Omеnainen kirjoitti:

Kertoisitko jo, miksi vohkaat a:n ja ä:n erosta, kun mielestäsi ei ole merkitystä p:n laadulla, ei edes kaksoiskonsonantilla (väitit ääntämyksen olevan [apple]), ei l:n tummuudella eikä millään muullakaan? Vai loppuvokaalistako kiikastaa? Haluaisitko, että ”Applella” luetaan sinun koulutankeroenglantisi mukaisesti ”äpllla”?

Ja jos kovasti haluat vaatia, että englanninkieliset nimet lausutaan suomessa tarkasti englannin mukaan (tai niin tarkasti kuin sinä uskot ymmärtäväsi), niin vaaditko sitten vastaavasti muunkielisiä lausumaan suomen mukaisesti ”Niinistö”, ”Hämäräläinen” tai ”Huurre”? Oletko saanut paljonkin tuloksia ja ystäviä sillä tiellä?

Entä miten sinulta sujuisi vaikkapa kiinan-, vietnamin- tai arabiankielisten nimen lausuminen ”oikein”? Miksi kiihkoilet yhdestä englanninkielisestä nimestä?

On moukkamaista vaatia muita ääntämään vieraskielisiä nimiä ”oikein” sen mukaan, mitä sinä itse kuvittelet osaavasi ääntää.

Lue lisää

No jo...

Median käyttämään kieleen pitää voida kohdistaa kritiikkiä ilman edellytystä, että itse olisi täydellinen omnilingvisti. "Omenainen" on itse moukkamainen.

Omеnainen kirjoitti:

Kertoisitko jo, miksi vohkaat a:n ja ä:n erosta, kun mielestäsi ei ole merkitystä p:n laadulla, ei edes kaksoiskonsonantilla (väitit ääntämyksen olevan [apple]), ei l:n tummuudella eikä millään muullakaan? Vai loppuvokaalistako kiikastaa? Haluaisitko, että ”Applella” luetaan sinun koulutankeroenglantisi mukaisesti ”äpllla”?

Ja jos kovasti haluat vaatia, että englanninkieliset nimet lausutaan suomessa tarkasti englannin mukaan (tai niin tarkasti kuin sinä uskot ymmärtäväsi), niin vaaditko sitten vastaavasti muunkielisiä lausumaan suomen mukaisesti ”Niinistö”, ”Hämäräläinen” tai ”Huurre”? Oletko saanut paljonkin tuloksia ja ystäviä sillä tiellä?

Entä miten sinulta sujuisi vaikkapa kiinan-, vietnamin- tai arabiankielisten nimen lausuminen ”oikein”? Miksi kiihkoilet yhdestä englanninkielisestä nimestä?

On moukkamaista vaatia muita ääntämään vieraskielisiä nimiä ”oikein” sen mukaan, mitä sinä itse kuvittelet osaavasi ääntää.

Lue lisää

"Ja jos kovasti haluat vaatia, että englanninkieliset nimet lausutaan suomessa tarkasti englannin mukaan (tai niin tarkasti kuin sinä uskot ymmärtäväsi), niin vaaditko sitten vastaavasti muunkielisiä lausumaan suomen mukaisesti ”Niinistö”, ”Hämäräläinen” tai ”Huurre”?"

Vaadin. Siinä tapauksessa, että kyseisessä maassa opetetaan koulussa suomen kieltä jopa jo alle 10-vuotiaille.

24 kirjoitti:

Minusta tuntuu, että sinä nyt jostain syystä halusit vitsailla sekoittamalla ärrä- ja älläviat. Halosellahan on nimenomaan ensinmainittu (joskin lievähkö) ja esimerkiksi Jari Tervo on sitä Uutisvuodossa pilkannut ääntämällä "Tavja". (Puhevian pilkkaaminen on muuten mielestäni aika sivistymätöntä, koska se ei ole kovinkaan valinnainen ominaisuus.)

Ärrävika esiintyy usein hyvin lähelle v-äännettä ääntyvänä. En osaa kuvitella, miten samanlainen esiintyisi "ällä-vikaisella".

Muistan muuten kaukaa kouluajoilta kaverin, jolla oli TODELLA voimakas r-vika, hänen puheessaan ärrän paikalla oli täysin selvä "v". Kerran jouduin kysymään, mitä hän tarkoitti sanoessaan "vadjoasema" . Kuulin sanan todella noin ja lievänä puolustuksena on, etten tiennyt hänen kotinsa lähellä olleen radioaseman. Silti minua yhä, 40 vuotta myöhemmin, vähän nolottaa sen tilanteen muistaminen.

Lue lisää

Jari Tervo - kielen ammattilainen - harrastaa hölmöä tilkemaneeria "tuotanin".

ei-ammattilainen kirjoitti:

Minulle tarttuu ällävika korvaan, en ole puheammattilainen, enkä ole vielä edes peruskoulua käynyt loppuun. Tosin osaan myös lausua hyvin vieraita kieliä ja minulla on silmää (korvaa) kielen ja ääntämyksen vivahteille. Sekin asia on niitä, jotka riippuvat yksilöstä. Jos sinä et osaa, on varmasti joku joka osaa.

Lue lisää

Carl Haglund, josta ainakin minulle tulee mieleen joku mykän filmin aikakauden hahmo. Ei ihan Harold Lloyd eikä Harry Langdonkaan tms, mutta joku muu, jota en googlauksella löytänyt.

Taatusti. Fenimore Cooperinkin nimi on oikeasti Kuuper.

12+17 kirjoitti:

Taatusti. Fenimore Cooperinkin nimi on oikeasti Kuuper.

Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla. Lopputulos on "foneettista" kirjoitusta, jota luetaan kuin venäjää.

............. kirjoitti:

Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla. Lopputulos on "foneettista" kirjoitusta, jota luetaan kuin venäjää.

Luopuisivat jo harakan varpaistaan. Tai ehkä onkin parempi, että kielikin erottaa ne sivistyneemmästä maailmasta. Riittäisi kun muut sivistyneemmät maat luopuisivat harakan varpaistaan.

On ne ääliöitä kirjoitti:

Luopuisivat jo harakan varpaistaan. Tai ehkä onkin parempi, että kielikin erottaa ne sivistyneemmästä maailmasta. Riittäisi kun muut sivistyneemmät maat luopuisivat harakan varpaistaan.

Lue lisää

Miksi venäläisten pitäisi luopua aakkosistaan, jotka sopivat kieleen paljon näppärämmin kuin latinalaiset aakkoset. Venäjä tarvitsee yhden kirjaimen samaan mihin puolalaiset kirjoittavat neljä latinalaista (szcz).

Suomella on "sivistyneeseen maailmaan" paljon syvempi kielellinen ero kuin venäjällä, mikäli tarkoitat sivistyneellä maailmalla Eurooppaa ja eurooppalaisia kieliä.

Kommenttisi osoittaa, ettet tiedä sivistyksestä mitään. Kenellekään venäläiselle ei tuota valtavia ongelmia oppia latinalaisia aakkosia, vaikka niillä kirjoitetaan yleensä vähemmän säännönmukaisella tavalla kuin kyrillisillä venäjää.

Ylivoimaista? kirjoitti:

Miksi venäläisten pitäisi luopua aakkosistaan, jotka sopivat kieleen paljon näppärämmin kuin latinalaiset aakkoset. Venäjä tarvitsee yhden kirjaimen samaan mihin puolalaiset kirjoittavat neljä latinalaista (szcz).

Suomella on "sivistyneeseen maailmaan" paljon syvempi kielellinen ero kuin venäjällä, mikäli tarkoitat sivistyneellä maailmalla Eurooppaa ja eurooppalaisia kieliä.

Kommenttisi osoittaa, ettet tiedä sivistyksestä mitään. Kenellekään venäläiselle ei tuota valtavia ongelmia oppia latinalaisia aakkosia, vaikka niillä kirjoitetaan yleensä vähemmän säännönmukaisella tavalla kuin kyrillisillä venäjää.

Lue lisää

suomen kieli on paljon sivistyneempi, samoin kansa. Puola ei ollut kielistä listallani ensimmäisenä, englantikin kelpaa. Mikäli pidät vaikkapa Kreikkaa Suomea sivistyneempänä, niin rokenen olla eri mieltä. Ehkäpä luokittelet koko kanan itsesi mukaan.

Monen muunkin asian oppiminen tuotta venäläisille valtavia ongelmia, sivistymisestä puhumattakaan.

............. kirjoitti:

Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla. Lopputulos on "foneettista" kirjoitusta, jota luetaan kuin venäjää.

"Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla."

Kyllä ne muokataan äännejärjestelmään sopiviksi. Esimerkiksi Jane on Джейн eli alussa on d, joka myös lausutaan. Myöskään ж ei vastaa englannissa olevaa äännettä.

Mitä tulee yleensä venäjän kirjaimiin, niin ne ovat loistava keksintö. Niitä on helppo lukea, koska jokaiselle äänteelle on oma kirjain. Paljon hankalampaa on englanti, jossa kirjaimia on kuin pajua pientareilla.

Esimerkiksi kirjoitti:

suomen kieli on paljon sivistyneempi, samoin kansa. Puola ei ollut kielistä listallani ensimmäisenä, englantikin kelpaa. Mikäli pidät vaikkapa Kreikkaa Suomea sivistyneempänä, niin rokenen olla eri mieltä. Ehkäpä luokittelet koko kanan itsesi mukaan.

Monen muunkin asian oppiminen tuotta venäläisille valtavia ongelmia, sivistymisestä puhumattakaan.

Lue lisää

Mitähän erityisen sivistynyttä suomenkielessä mielestäsi on? Verrattuna siis yhtään mihinkään.
Itse asiassa suomenkielestä näkee, että sen kirjakieli ja kielioppisäännöt on määritelty varsin äskettäin; juuri sen vuoksi kirjakieli ja puhekieli eivät vielä ole etääntyneet niin kauas toisistaan kuin useimmissa kielissä.

fads kirjoitti:

"Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla."

Kyllä ne muokataan äännejärjestelmään sopiviksi. Esimerkiksi Jane on Джейн eli alussa on d, joka myös lausutaan. Myöskään ж ei vastaa englannissa olevaa äännettä.

Mitä tulee yleensä venäjän kirjaimiin, niin ne ovat loistava keksintö. Niitä on helppo lukea, koska jokaiselle äänteelle on oma kirjain. Paljon hankalampaa on englanti, jossa kirjaimia on kuin pajua pientareilla.

Lue lisää

Ei se ihan noin mene, että venäjän jokaiselle äänteelle olisi oma kirjain. Siellä on ne liudennus- ja kovennusmerkit lisänä. (Sivumennen sanoen, nekin jotain sellaista, jota itsekin venäjää opiskelleena en ole ikinä pystynyt tajuamaan. Kun en kuule mitään eroa "liudentuneen" ja liudentumattoman äänteen välillä.)
2

Esimerkiksi kirjoitti:

suomen kieli on paljon sivistyneempi, samoin kansa. Puola ei ollut kielistä listallani ensimmäisenä, englantikin kelpaa. Mikäli pidät vaikkapa Kreikkaa Suomea sivistyneempänä, niin rokenen olla eri mieltä. Ehkäpä luokittelet koko kanan itsesi mukaan.

Monen muunkin asian oppiminen tuotta venäläisille valtavia ongelmia, sivistymisestä puhumattakaan.

Lue lisää

Millä tavalla kieli ylipäätään on sivistynyttä? Jos verrataan puhekieltä kirjoitettuun ja sivistyneenä pidetään niiden mahdollisimman suurta yhtäläisyyttä, venäjä hakkaa suomen 6-0. Venäläisten puhe on hämmästyttävän kirjakielistä ja kieli on hyvin yhtenäinen huolimatta maan valtavasta laajuudesta. (Voisi myös verrata klassisen kirjallisuuden laajuutta, laatua ja sen kieltä nykykieleen. Jälleen venäjä hakkaa suomen 6-0).

Paljastat täydellisen tietämättömyytesi ottamalla vertailukohdaksi englannin, kun puhutaan slaavilaisen kielen ortografiasta. Puola on venäjän (englantia läheisempi) sukulainen, jota kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, joihin lisätään diakriittisiä merkkejä eli tarkkeita. Mielestäni venäjän lukeminen on paljon helpompaa. Syynä on se, että kyrilliset aakkoset nimen omaan kehitettiin slaavilaisen kielen (kirkkoslaavin) kirjoittamista varten, kun taas latinalaiset aakkoset ovat Rooman valtakunnan aikaisen latinan kielen kirjoitusmerkit.

Tiedätkö (edes), mitä pidetään eurooppalaisen sivistyksen kehtona?

fads kirjoitti:

"Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla."

Kyllä ne muokataan äännejärjestelmään sopiviksi. Esimerkiksi Jane on Джейн eli alussa on d, joka myös lausutaan. Myöskään ж ei vastaa englannissa olevaa äännettä.

Mitä tulee yleensä venäjän kirjaimiin, niin ne ovat loistava keksintö. Niitä on helppo lukea, koska jokaiselle äänteelle on oma kirjain. Paljon hankalampaa on englanti, jossa kirjaimia on kuin pajua pientareilla.

Lue lisää

Sanan Jane alun äänne on englannissa [dʒ] eli yhtenä äänteenä ääntyvä d ž, jota дж vastaa täysin adekvaatisti.

............ kirjoitti:

Sanan Jane alun äänne on englannissa [dʒ] eli yhtenä äänteenä ääntyvä d ž, jota дж vastaa täysin adekvaatisti.

Englanniksi Julietta, venäjäksi Джульетта. Tuosta voi kuunnella, kuinka ääntyy.

http://www.youtube.com/watch?v=HAEWyrYf5wM

Дженнифер Эль (El)
Jennifer Ehle.

Только kirjoitti:

Englanniksi Julietta, venäjäksi Джульетта. Tuosta voi kuunnella, kuinka ääntyy.

http://www.youtube.com/watch?v=HAEWyrYf5wM

Дженнифер Эль (El)
Jennifer Ehle.

Lue lisää

Ettei vain olisi ranskasta matkittu tuo venäjän ääntämys?

http://fi.forvo.com/search/julietta/

24 kirjoitti:

Ei se ihan noin mene, että venäjän jokaiselle äänteelle olisi oma kirjain. Siellä on ne liudennus- ja kovennusmerkit lisänä. (Sivumennen sanoen, nekin jotain sellaista, jota itsekin venäjää opiskelleena en ole ikinä pystynyt tajuamaan. Kun en kuule mitään eroa "liudentuneen" ja liudentumattoman äänteen välillä.)
2

Lue lisää

Konsonantit ovat venäjässä joko kovia tai pehmeitä ja ero on tärkeä. Etkö todellakaan kuule esim. sanan lopun eroa vaikkapa sanoissa угол ja уголь?

Jos et kuule eroa, sinun on opeteltava (selvitettävä itsellesi), mistä kovuudessa ja pehmeydessä on kyse ja miten pehmeys ja kovuus tuotetaan ääntöelimissä. Pehmeys syntyy palataalisuudesta, jossa kielen lapa nousee kohti kitalakea (palatum).

ц, ш ja ж ovat aina kovia, mistä johtuen niiden jälkeiset i:t ääntyvät taka-i:nä s ja e:t э:nä.

щ on (nykyisessä moskovalaisessa ääntämyksessä, jota pidetään normina) liudentunut ш. Kannattaa harjoitella kovan ja pehmeän eroa tällä parilla. (Yleensä suomalaiset ääntävät kovat suhuäänteet liudentuneina. Jos äännät oikein ш:n, se ääntyy hampaiden takana olevan alveolaariharjanteen tienoilla, hieman kuin joidenkin suomalaisten - yleensä yhdistän tämän itäsuomalaisiin vanhoihin miehiin - suhiseva, tylppä s, eli: sano s niin, että kieli on kourulla ja kielen kärki koskettaa tätä hampaiden takana olevaa kukkulaa reilusti takaa. Kun äännät щ, nosta kielen lapa ylös niin, että ilmalle jää kapeampi reitti suun yläosassa: syntyy sihisevämpi ja kapeampi äänne. Olet oppinut kovan ja palatalisoituneen eron suhuäänteistä.)

Pallokala kirjoitti:

Ettei vain olisi ranskasta matkittu tuo venäjän ääntämys?

http://fi.forvo.com/search/julietta/

Lue lisää

Venäjän kirjoitusasu noudattelee ääntämystä. Niinpä ranskalainen Juliette on venäjäksi Жюльет, englantilainen Juliet on Джульет.

Vastaavasti saksalainen Paul on Пауль ja englantilainen Пол.

(Videossa tyttö laulaa minun kuulemani mukaan ensin [ромэо и жульета], sitten [ромэо и джульета], joista jälkimmäinen on italian mukainen. Hyvin hän ääntää kovan m:n Romeossa, joten vokaalikin tulee avoimesti э:nä, joka vastaa hyvin italialaista.)

fads kirjoitti:

"Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla."

Kyllä ne muokataan äännejärjestelmään sopiviksi. Esimerkiksi Jane on Джейн eli alussa on d, joka myös lausutaan. Myöskään ж ei vastaa englannissa olevaa äännettä.

Mitä tulee yleensä venäjän kirjaimiin, niin ne ovat loistava keksintö. Niitä on helppo lukea, koska jokaiselle äänteelle on oma kirjain. Paljon hankalampaa on englanti, jossa kirjaimia on kuin pajua pientareilla.

Lue lisää

Millä tavalla ж eroaa palato-alveolaarisesta soinnillisesta sibilantista?

Eikö mielestäsi sanassa [ʤeɪn] äänny aluksi jotain, mitä hyvin voi merkitä venäjän д:llä. Postalveolaarinen affrikaatta ʤ kuitenkin alkaa klusiilina, joka vapautuu ylempänä kuvatuksi äänteeksi.

Anna mun kaikki kest kirjoitti:

Millä tavalla kieli ylipäätään on sivistynyttä? Jos verrataan puhekieltä kirjoitettuun ja sivistyneenä pidetään niiden mahdollisimman suurta yhtäläisyyttä, venäjä hakkaa suomen 6-0. Venäläisten puhe on hämmästyttävän kirjakielistä ja kieli on hyvin yhtenäinen huolimatta maan valtavasta laajuudesta. (Voisi myös verrata klassisen kirjallisuuden laajuutta, laatua ja sen kieltä nykykieleen. Jälleen venäjä hakkaa suomen 6-0).

Paljastat täydellisen tietämättömyytesi ottamalla vertailukohdaksi englannin, kun puhutaan slaavilaisen kielen ortografiasta. Puola on venäjän (englantia läheisempi) sukulainen, jota kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, joihin lisätään diakriittisiä merkkejä eli tarkkeita. Mielestäni venäjän lukeminen on paljon helpompaa. Syynä on se, että kyrilliset aakkoset nimen omaan kehitettiin slaavilaisen kielen (kirkkoslaavin) kirjoittamista varten, kun taas latinalaiset aakkoset ovat Rooman valtakunnan aikaisen latinan kielen kirjoitusmerkit.

Tiedätkö (edes), mitä pidetään eurooppalaisen sivistyksen kehtona?

Lue lisää

"...vielä ole etääntyneet niin kauas toisistaan kuin useimmissa kielissä."
Ei pidäkään etääntyä.

Esim. sanojen taivuttaminen kaikilla tarpeellisilla sijamuodoilla on suomen kielessä sivistynyä verrattuna moniin muihin. Kirjoittamisen ja ääntämisen samanlaisuus toinen erittäin sivistynyt asia. Latinalaiset aakkoset tärkein ero kyrillisisä aakkosia käyttäviin maihin.

Tässä oli puhe KIELEN sivistyneisyydestä, ei kirjallisuudesta, mitä sitäkään en vaihtaisi suomalaiseen. "Sivistysmaa" venäjällä eli entisessä neuvostoliitossa ei pitkään aikaan edes saanut juuri mitään ulkomaalaista kirjallisuutta ja taitaapa sensuuri olla tarkkaa nykyäänkin.

Venäjälläkö ei ole murteita ) Väestö myös erittäin hyvin koulutettua )
Suomessa saa kuka tajansa lukea venäjän kielistä kirjallisuutta, joskin hyvin harvaa näyttää kiinnostavan ja sinä voit muuttaa vaikka venäjälle sitä lukemaan.

Jotkut väittävät sivistyksen lähteneen Kreikasta ja kun nykymenoa katsoo, en yhtään ihmettele. Venäjältä se on ainakin lähtenyt, jos koskaan ollutkaan mainittavissa määrin.

Урок первый kirjoitti:

Konsonantit ovat venäjässä joko kovia tai pehmeitä ja ero on tärkeä. Etkö todellakaan kuule esim. sanan lopun eroa vaikkapa sanoissa угол ja уголь?

Jos et kuule eroa, sinun on opeteltava (selvitettävä itsellesi), mistä kovuudessa ja pehmeydessä on kyse ja miten pehmeys ja kovuus tuotetaan ääntöelimissä. Pehmeys syntyy palataalisuudesta, jossa kielen lapa nousee kohti kitalakea (palatum).

ц, ш ja ж ovat aina kovia, mistä johtuen niiden jälkeiset i:t ääntyvät taka-i:nä s ja e:t э:nä.

щ on (nykyisessä moskovalaisessa ääntämyksessä, jota pidetään normina) liudentunut ш. Kannattaa harjoitella kovan ja pehmeän eroa tällä parilla. (Yleensä suomalaiset ääntävät kovat suhuäänteet liudentuneina. Jos äännät oikein ш:n, se ääntyy hampaiden takana olevan alveolaariharjanteen tienoilla, hieman kuin joidenkin suomalaisten - yleensä yhdistän tämän itäsuomalaisiin vanhoihin miehiin - suhiseva, tylppä s, eli: sano s niin, että kieli on kourulla ja kielen kärki koskettaa tätä hampaiden takana olevaa kukkulaa reilusti takaa. Kun äännät щ, nosta kielen lapa ylös niin, että ilmalle jää kapeampi reitti suun yläosassa: syntyy sihisevämpi ja kapeampi äänne. Olet oppinut kovan ja palatalisoituneen eron suhuäänteistä.)

Lue lisää

ryssiän ihailijoita. Ei uskoisi, mutta makunsa kullakin.

Урок первый kirjoitti:

Konsonantit ovat venäjässä joko kovia tai pehmeitä ja ero on tärkeä. Etkö todellakaan kuule esim. sanan lopun eroa vaikkapa sanoissa угол ja уголь?

Jos et kuule eroa, sinun on opeteltava (selvitettävä itsellesi), mistä kovuudessa ja pehmeydessä on kyse ja miten pehmeys ja kovuus tuotetaan ääntöelimissä. Pehmeys syntyy palataalisuudesta, jossa kielen lapa nousee kohti kitalakea (palatum).

ц, ш ja ж ovat aina kovia, mistä johtuen niiden jälkeiset i:t ääntyvät taka-i:nä s ja e:t э:nä.

щ on (nykyisessä moskovalaisessa ääntämyksessä, jota pidetään normina) liudentunut ш. Kannattaa harjoitella kovan ja pehmeän eroa tällä parilla. (Yleensä suomalaiset ääntävät kovat suhuäänteet liudentuneina. Jos äännät oikein ш:n, se ääntyy hampaiden takana olevan alveolaariharjanteen tienoilla, hieman kuin joidenkin suomalaisten - yleensä yhdistän tämän itäsuomalaisiin vanhoihin miehiin - suhiseva, tylppä s, eli: sano s niin, että kieli on kourulla ja kielen kärki koskettaa tätä hampaiden takana olevaa kukkulaa reilusti takaa. Kun äännät щ, nosta kielen lapa ylös niin, että ilmalle jää kapeampi reitti suun yläosassa: syntyy sihisevämpi ja kapeampi äänne. Olet oppinut kovan ja palatalisoituneen eron suhuäänteistä.)

Lue lisää

En tosiaan kuule eroa. Ja sanoakseni asian mahdollisimman suoraan, kun minä en kuule eroa, niin ei minulla sitten riitä mielenkiinto myöskään miettiä noita äänteen muodostamistapoja. Ei edes silloin, kun kieltä opiskelen.

Kyse on jonkinlaisesta epämusikaalisuudesta. Jai mahdollisesti välinpitämättömyydestäkin. En huomaa noita kovin helposti suomenkielessäkään (en minä tiedä, mikä se kuuluisa "stadilaisten nasaaliässä" oikein on olevinaan, vaikka asun täällä. Enkä välttämättä huomaa, ääntääkö joku ns. pehmeät konsontantit oikein30log tai väärin.

Enkä ilmeisesti ole läheskään ainoa. Sitä juuri tavallaan yritin sanoa, että nämä kielitieteilijöiden ja vastaavien jutut on kielen arkikäyttäjälle välillä lähinnä koomisia.

Kestä ihmeessä kirjoitti:

"...vielä ole etääntyneet niin kauas toisistaan kuin useimmissa kielissä."
Ei pidäkään etääntyä.

Esim. sanojen taivuttaminen kaikilla tarpeellisilla sijamuodoilla on suomen kielessä sivistynyä verrattuna moniin muihin. Kirjoittamisen ja ääntämisen samanlaisuus toinen erittäin sivistynyt asia. Latinalaiset aakkoset tärkein ero kyrillisisä aakkosia käyttäviin maihin.

Tässä oli puhe KIELEN sivistyneisyydestä, ei kirjallisuudesta, mitä sitäkään en vaihtaisi suomalaiseen. "Sivistysmaa" venäjällä eli entisessä neuvostoliitossa ei pitkään aikaan edes saanut juuri mitään ulkomaalaista kirjallisuutta ja taitaapa sensuuri olla tarkkaa nykyäänkin.

Venäjälläkö ei ole murteita ) Väestö myös erittäin hyvin koulutettua )
Suomessa saa kuka tajansa lukea venäjän kielistä kirjallisuutta, joskin hyvin harvaa näyttää kiinnostavan ja sinä voit muuttaa vaikka venäjälle sitä lukemaan.

Jotkut väittävät sivistyksen lähteneen Kreikasta ja kun nykymenoa katsoo, en yhtään ihmettele. Venäjältä se on ainakin lähtenyt, jos koskaan ollutkaan mainittavissa määrin.

Lue lisää

Pikemminkin suomen kielen monimutkaiset taivutukset ovat epäkäytännöllisiä eivätkä siis kovin "sivistyneitä". Kirjoitetun ja puhutun tekstin etääntyminen on ilmiö, joka tapahtuu kaikissa kielissä ja sen asteesta voi yleensä hyvinkin suoraan päätellä, miten kauan ko. kieltä on kirjoitettu. Voisi siis oikeastaan sanoa, että mitä vähäisempi ero, sitä kehittymättömämpi eli sivistymättömämpi kieli. Tältä pohjalta suomi on siis hyvin sivistymätön kieli.

Kirjainjärjestelmästä on sanottava, että siinä väite latinalaisen kirjaimiston (modernin sellaisen, unohdetaan nyt ne koukeroisemmat tyyppikirjaimet ja ns. "kauno") paremmuudesta ei mielestäni ole täysin tuulesta temmattu. Ihan siitä syystä, että se on visuaalisesti selkeämpi ja yksinkertaisempi verrattuna mm. kyriilisiin kirjaimiin, arabian ja heprean kirjaimistoon, sanskriittin, thaihin jnejne. Toisaalta sillä on sitten välillä melko vaikea ilmaista monen noita käyttävän kielen ääntämyksiä.

Muuten, kun väitit sanojen monimutkaisen taivutuksen olevan kielen "sivistyneisyyden" merkki, niin sillä mittarilla venäjä olisi jokseenkin yhtä sivistynyt kuin suomi. Englanti taas olisi hyvinkin sivistymätön, kiinasta puhumattakaan. Kummallista vain sitten, etteivät noiden kielten puhujat olekin valinneet "sivistynyttä suomea" käyttökielekseen...

Kestä ihmeessä kirjoitti:

"...vielä ole etääntyneet niin kauas toisistaan kuin useimmissa kielissä."
Ei pidäkään etääntyä.

Esim. sanojen taivuttaminen kaikilla tarpeellisilla sijamuodoilla on suomen kielessä sivistynyä verrattuna moniin muihin. Kirjoittamisen ja ääntämisen samanlaisuus toinen erittäin sivistynyt asia. Latinalaiset aakkoset tärkein ero kyrillisisä aakkosia käyttäviin maihin.

Tässä oli puhe KIELEN sivistyneisyydestä, ei kirjallisuudesta, mitä sitäkään en vaihtaisi suomalaiseen. "Sivistysmaa" venäjällä eli entisessä neuvostoliitossa ei pitkään aikaan edes saanut juuri mitään ulkomaalaista kirjallisuutta ja taitaapa sensuuri olla tarkkaa nykyäänkin.

Venäjälläkö ei ole murteita ) Väestö myös erittäin hyvin koulutettua )
Suomessa saa kuka tajansa lukea venäjän kielistä kirjallisuutta, joskin hyvin harvaa näyttää kiinnostavan ja sinä voit muuttaa vaikka venäjälle sitä lukemaan.

Jotkut väittävät sivistyksen lähteneen Kreikasta ja kun nykymenoa katsoo, en yhtään ihmettele. Venäjältä se on ainakin lähtenyt, jos koskaan ollutkaan mainittavissa määrin.

Lue lisää

Mitä sinä höpiset kielen sivistyneisyydestä? Pidät siis "sivistyneisyytenä" kielen taivuttamista kaikilla "tarpeellisilla" sijamuodoilla, vaikka yksikään sijamuoto tai sanojen taivuttaminen ei ole tarpeellinen, jos kieli toimii eri järjestelmällä. Venäjässähän sijamuotoja on ja kieli on hyvin taipuisaa - pidät sitä siis "sivistyneempänä" kuin vaikka englantia, josta "sivistys" on kulunut pois satoja vuosia sitten. Kiinan kielikö on sivistymätöntä, kun se ei taivu ollenkaan, vaan morfeemit ovat erillisiä sanoja?

Minä pidän sivistymättömänä sitä, että ihminen paasaa asiasta, jota ei ilmiselvästi hallitse alkuunkaan.

Venäjällä opetetaan kouluissa kirjallisuutta enemmän ja monipuolisemmin kuin Suomessa ja opetettiin Neuvostoliiton aikanakin. Omat klassikot ovat erityisen arvossa, mitä pidän ihailtavana piirteenä. Klassikkojen tuntemusta pidetään yleissivistyksenä eikä korkeakulttuurin harrastuksena, kuten Suomessa. Neuvostoliitossa ei julkaistu ulkomaista bestseller-kirjallisuutta - klassikoita kylläkin. Niitä myös luettiin, toisin kuin nyky-Venäjällä, josta on tulossa yhä tyhmistyneempi roskan kuluttaja. Neuvostoaika ei myöskään ollut yksi, yhtenäinen pötkö, joka taianomaisesti sai alkunsa lokakuun vallankumouksesta ja päättyi NL:n lakkauttamiseen. Tuohon aikaan sisältyy vallankumouksellista ja radikaalia kulttuuripolitiikkaa, stalinismin totalitaarisuutta ja kaikkea näiden välistä.

Mistä olet saanut päähäsi, että nyky-Venäjällä sensuroidaan kirjallisuutta? Venäjällä saa julkaista ja julkaistaan aivan mitä tahansa, myös hirveätä sensaationhakuista roskaa ja houreita kaikenlaisista salaliitoista. Kirjallisuuden merkitys yhteiskunnassa on tosin rapautunut, joten lienee samantekevää, mitä julkaistaan.

Sivistyksenä pidät ilmeisesti taitoa laskea rahoja. Tiukka talouskuri on siis sivistyksen mitta. Yhdysvaltain oikeisto on tässä katsannossa sivistyksen huippu.

24 kirjoitti:

En tosiaan kuule eroa. Ja sanoakseni asian mahdollisimman suoraan, kun minä en kuule eroa, niin ei minulla sitten riitä mielenkiinto myöskään miettiä noita äänteen muodostamistapoja. Ei edes silloin, kun kieltä opiskelen.

Kyse on jonkinlaisesta epämusikaalisuudesta. Jai mahdollisesti välinpitämättömyydestäkin. En huomaa noita kovin helposti suomenkielessäkään (en minä tiedä, mikä se kuuluisa "stadilaisten nasaaliässä" oikein on olevinaan, vaikka asun täällä. Enkä välttämättä huomaa, ääntääkö joku ns. pehmeät konsontantit oikein30log tai väärin.

Enkä ilmeisesti ole läheskään ainoa. Sitä juuri tavallaan yritin sanoa, että nämä kielitieteilijöiden ja vastaavien jutut on kielen arkikäyttäjälle välillä lähinnä koomisia.

Lue lisää

Mutta jos muodostat äänteet kuvailluilla tavoilla, opit kuulemaan eron. Kyllä sen kuulee kontrastiivisen harjoittelun avulla, ja ilman harjoittelua ei opi yhtään mitään.

Tottakai lahjakkuuskin vaikuttaa kykyyn erottaa ja tuottaa äänteitä, mutta enemmän vaikuttaa äidinkieli ja asenne. Sinullakin on jo etukäteen lannistunut asenne. Miksi?Ei oo kiälipäät, deva kukkude...?

"Kielitieteilijöiden" jutut ovat yrityksiä kuvailla jokin asia ymmärrettävällä tavalla.

Onpa täällä kirjoitti:

ryssiän ihailijoita. Ei uskoisi, mutta makunsa kullakin.

Siinä tulikin oikein hyvän maun kukkanen esiintymään.

29 kirjoitti:

Pikemminkin suomen kielen monimutkaiset taivutukset ovat epäkäytännöllisiä eivätkä siis kovin "sivistyneitä". Kirjoitetun ja puhutun tekstin etääntyminen on ilmiö, joka tapahtuu kaikissa kielissä ja sen asteesta voi yleensä hyvinkin suoraan päätellä, miten kauan ko. kieltä on kirjoitettu. Voisi siis oikeastaan sanoa, että mitä vähäisempi ero, sitä kehittymättömämpi eli sivistymättömämpi kieli. Tältä pohjalta suomi on siis hyvin sivistymätön kieli.

Kirjainjärjestelmästä on sanottava, että siinä väite latinalaisen kirjaimiston (modernin sellaisen, unohdetaan nyt ne koukeroisemmat tyyppikirjaimet ja ns. "kauno") paremmuudesta ei mielestäni ole täysin tuulesta temmattu. Ihan siitä syystä, että se on visuaalisesti selkeämpi ja yksinkertaisempi verrattuna mm. kyriilisiin kirjaimiin, arabian ja heprean kirjaimistoon, sanskriittin, thaihin jnejne. Toisaalta sillä on sitten välillä melko vaikea ilmaista monen noita käyttävän kielen ääntämyksiä.

Muuten, kun väitit sanojen monimutkaisen taivutuksen olevan kielen "sivistyneisyyden" merkki, niin sillä mittarilla venäjä olisi jokseenkin yhtä sivistynyt kuin suomi. Englanti taas olisi hyvinkin sivistymätön, kiinasta puhumattakaan. Kummallista vain sitten, etteivät noiden kielten puhujat olekin valinneet "sivistynyttä suomea" käyttökielekseen...

Lue lisää

Visuaalisesti selkeämpi verrattuna kyrillisiin? Miten niin? Sehän on pelkkä tottumiskysymys. Näyttäähän Ж äkkiseltään eksoottiselta, mutta onko se koukeroisempi kuin Ž, Ř, tai ZH. Onko t selkeämpi kuin т? Ovatko Г ja г vähemmän selkeitä kuin G ja g? (Tässä Arial-fontissa nuo, varsinkin pikku-g, ovat vielä yksinkertaisemmat kuin monissa muissa).

lässyn... kirjoitti:

Mitä sinä höpiset kielen sivistyneisyydestä? Pidät siis "sivistyneisyytenä" kielen taivuttamista kaikilla "tarpeellisilla" sijamuodoilla, vaikka yksikään sijamuoto tai sanojen taivuttaminen ei ole tarpeellinen, jos kieli toimii eri järjestelmällä. Venäjässähän sijamuotoja on ja kieli on hyvin taipuisaa - pidät sitä siis "sivistyneempänä" kuin vaikka englantia, josta "sivistys" on kulunut pois satoja vuosia sitten. Kiinan kielikö on sivistymätöntä, kun se ei taivu ollenkaan, vaan morfeemit ovat erillisiä sanoja?

Minä pidän sivistymättömänä sitä, että ihminen paasaa asiasta, jota ei ilmiselvästi hallitse alkuunkaan.

Venäjällä opetetaan kouluissa kirjallisuutta enemmän ja monipuolisemmin kuin Suomessa ja opetettiin Neuvostoliiton aikanakin. Omat klassikot ovat erityisen arvossa, mitä pidän ihailtavana piirteenä. Klassikkojen tuntemusta pidetään yleissivistyksenä eikä korkeakulttuurin harrastuksena, kuten Suomessa. Neuvostoliitossa ei julkaistu ulkomaista bestseller-kirjallisuutta - klassikoita kylläkin. Niitä myös luettiin, toisin kuin nyky-Venäjällä, josta on tulossa yhä tyhmistyneempi roskan kuluttaja. Neuvostoaika ei myöskään ollut yksi, yhtenäinen pötkö, joka taianomaisesti sai alkunsa lokakuun vallankumouksesta ja päättyi NL:n lakkauttamiseen. Tuohon aikaan sisältyy vallankumouksellista ja radikaalia kulttuuripolitiikkaa, stalinismin totalitaarisuutta ja kaikkea näiden välistä.

Mistä olet saanut päähäsi, että nyky-Venäjällä sensuroidaan kirjallisuutta? Venäjällä saa julkaista ja julkaistaan aivan mitä tahansa, myös hirveätä sensaationhakuista roskaa ja houreita kaikenlaisista salaliitoista. Kirjallisuuden merkitys yhteiskunnassa on tosin rapautunut, joten lienee samantekevää, mitä julkaistaan.

Sivistyksenä pidät ilmeisesti taitoa laskea rahoja. Tiukka talouskuri on siis sivistyksen mitta. Yhdysvaltain oikeisto on tässä katsannossa sivistyksen huippu.

Lue lisää

Venäjän kielessä on niin paljon huonoja puolia, ettei yksi hyvä puoli auta asiaa yhtään. Myös kiinan kieli on erittäin sivistymätöntä. Ikävää, että pidät itseäsikin sivistymättömänä, vaikka olet suomalainen?

Varmasti russamielisen mielestä siellä opetetaan paremmin, mutta aika yksin olet tuon hajatelmasi kanssa. Eipä loista russat kouluvertailussakaan.

Kannattaisi sinunkin lukea sanomalehtiä, se sivistää enemmän kuin venäläiset klassikot. Aika rankkaa on nykysensuuri venäjällä ja verrattukin stalinin aikaan. Helposti pääsee lehtimieskin hengestään.Samoin voisi käydä, jos kirjoittaisi kriittisen kirjan putinista.

Kumma miten se rahanlaskutaito häviää kun ahneus iskee. Onhan sitä joka maassa, mutta joissain pahempana. Venäjä taitaa tässäkin olla ääriesimerkki; putin maailman rikkain, mutta kansa köyhää.

Sans kriittisesti kirjoitti:

Venäjän kielessä on niin paljon huonoja puolia, ettei yksi hyvä puoli auta asiaa yhtään. Myös kiinan kieli on erittäin sivistymätöntä. Ikävää, että pidät itseäsikin sivistymättömänä, vaikka olet suomalainen?

Varmasti russamielisen mielestä siellä opetetaan paremmin, mutta aika yksin olet tuon hajatelmasi kanssa. Eipä loista russat kouluvertailussakaan.

Kannattaisi sinunkin lukea sanomalehtiä, se sivistää enemmän kuin venäläiset klassikot. Aika rankkaa on nykysensuuri venäjällä ja verrattukin stalinin aikaan. Helposti pääsee lehtimieskin hengestään.Samoin voisi käydä, jos kirjoittaisi kriittisen kirjan putinista.

Kumma miten se rahanlaskutaito häviää kun ahneus iskee. Onhan sitä joka maassa, mutta joissain pahempana. Venäjä taitaa tässäkin olla ääriesimerkki; putin maailman rikkain, mutta kansa köyhää.

Lue lisää

Mitä huonoja puolia venäjän kielessä on? Mikä se yksi hyvä puoli on?

Puhuin kirjallisuuden asemasta kouluissa, joten älä pane sanoja suuhuni. Koulu on yleisemmin ottaen Venäjällä vaativampi kuin Suomessa. Suomi loistaa kouluvertailuissa, koska keskimääräinen oppiminen on kohtuullisella tolalla. Vaatimustaso ei ole korkealla.

Luen kahta sanomalehteä päivittäin.

Millä tavalla kirjallisuutta sensuroidaan Venäjällä? Siitähän tässä oli kyse. Esität väitteitä, muttet perustele niitä millään tavalla. Se, että Putin-nuoret heittelevät kirjoja roviolle, ei ole sensuuria, vaan mielenosoitus. Se, että lehtimies on murhattu, ei ole sensuuria, vaan henkirikos.

urok.. kirjoitti:

Mutta jos muodostat äänteet kuvailluilla tavoilla, opit kuulemaan eron. Kyllä sen kuulee kontrastiivisen harjoittelun avulla, ja ilman harjoittelua ei opi yhtään mitään.

Tottakai lahjakkuuskin vaikuttaa kykyyn erottaa ja tuottaa äänteitä, mutta enemmän vaikuttaa äidinkieli ja asenne. Sinullakin on jo etukäteen lannistunut asenne. Miksi?Ei oo kiälipäät, deva kukkude...?

"Kielitieteilijöiden" jutut ovat yrityksiä kuvailla jokin asia ymmärrettävällä tavalla.

Lue lisää

No, rivikansalaisen silmissä ja korvissa ne "yritykset kuvailla asia ymmärrettävällä tavalla" menevät kyllä metsään. Ei tavallinen ihminen mieti puhuessaa, miten jokin äänne muodostetaan. Joidenkin kielten opiskelussa sitä tyrkytetään, mutta ainakin meikäläiselle nousi aina siinä kohdassa vastarinta "not fucking interested".

Kyse voi tietysti olla yleisasenteestakin, minä en lähtökohtaisesti harjoittele. Minä opin joko kerrasta tai en ollenkaan. Ja esimerkiksi useankin vieraan kielen sanastoa ja kielioppia olen oppinut kohtalaisen vaivattomasti.

huoh.. kirjoitti:

Mitä huonoja puolia venäjän kielessä on? Mikä se yksi hyvä puoli on?

Puhuin kirjallisuuden asemasta kouluissa, joten älä pane sanoja suuhuni. Koulu on yleisemmin ottaen Venäjällä vaativampi kuin Suomessa. Suomi loistaa kouluvertailuissa, koska keskimääräinen oppiminen on kohtuullisella tolalla. Vaatimustaso ei ole korkealla.

Luen kahta sanomalehteä päivittäin.

Millä tavalla kirjallisuutta sensuroidaan Venäjällä? Siitähän tässä oli kyse. Esität väitteitä, muttet perustele niitä millään tavalla. Se, että Putin-nuoret heittelevät kirjoja roviolle, ei ole sensuuria, vaan mielenosoitus. Se, että lehtimies on murhattu, ei ole sensuuria, vaan henkirikos.

Lue lisää

se yksi hyvä puoli tuli. "Venäjässähän sijamuotoja on...".

Kannattaisi lukea muitakin kuin venäläisiä tai russamielisiä lehtiä.

Onhan siitä ollut uutisissa monta kertaa, miten siellä sensuroidaan kaikkea ja tapetaan hallitukselle/putinille kriittisiä toimittajia. Juuri äsken putin kertoi, että länsimaalaisuutta pitäisi rajoittaa ja suosia venäläistä. Vaikkakin itse ostaa kaikkea länsimaalaista.

Tämä kuuluu kuitenkin paremmin vaikka maailmanmenoa palstalle.

I beg to disagree kirjoitti:

Visuaalisesti selkeämpi verrattuna kyrillisiin? Miten niin? Sehän on pelkkä tottumiskysymys. Näyttäähän Ж äkkiseltään eksoottiselta, mutta onko se koukeroisempi kuin Ž, Ř, tai ZH. Onko t selkeämpi kuin т? Ovatko Г ja г vähemmän selkeitä kuin G ja g? (Tässä Arial-fontissa nuo, varsinkin pikku-g, ovat vielä yksinkertaisemmat kuin monissa muissa).

Lue lisää

Juu, ja S vastaan C. Kumpi on visuaalisesti selkeämpi.

Tuossahan kirjoitti:

se yksi hyvä puoli tuli. "Venäjässähän sijamuotoja on...".

Kannattaisi lukea muitakin kuin venäläisiä tai russamielisiä lehtiä.

Onhan siitä ollut uutisissa monta kertaa, miten siellä sensuroidaan kaikkea ja tapetaan hallitukselle/putinille kriittisiä toimittajia. Juuri äsken putin kertoi, että länsimaalaisuutta pitäisi rajoittaa ja suosia venäläistä. Vaikkakin itse ostaa kaikkea länsimaalaista.

Tämä kuuluu kuitenkin paremmin vaikka maailmanmenoa palstalle.

Lue lisää

Sijamuodot tekevät kielestä monimutkaisen, mikä ei ainakaan oppimisen kannalta ole hyvä puoli.

Sensuroidaan kaikkea? Kuten? Televisio on puolueellinen, se on totta, ja siksi internet on yhä tärkeämpi. Mutta oli kyse kirjallisuuden julkaisemisesta. Väitätkö, että Venäjällä on kirjallisuuden ennakkosensuuri yhä käytössä? Mistä lehdestä olet lukenut, että siellä sensuroidaan kaikkea.

Venäjällä ei ollut aivan viime aikoihin asti EDES länsimaista internetin sensuuria eikä esim. lapsipornon julkaisu netissä ollut laitonta. Säädettiin laki mahdollisuudesta sulkea haitallisia nettisivuja, ja heti länsimainen lehdistö reflektinomaisesti veti otsikot, että laki on suunnattu "oppositiota" vastaan. (Venäjän ongelmahan on se, ettei oppositiota ole. On vain liikehdintää.)

Venäjällä on tapettu toimittajia, mutta katsotko oikeasti, että Kreml vaivautuu tappamaan itselleen kriittisiä toimittajia, joiden lehdellä on vaikkapa Anna Politkovskajan tapauksessa muutaman kymmenen tuhannen levikki 140 miljoonan asukkaan maassa. Enemmän Kremlin vihollisten (joita on, hyvin rikkaita ja vaikutusvaltaisia) kannattaisi järjestää salamurha vallanpitäjien mustamaalaamiseksi.

Kriittiset toimittajat myös toimivat usein ihan joidenkin muiden kuin korkeimman valtiojohdon etuja vastaan. Mutta kaikesta Venäjällä tapahtuvasta syytetään Putinia. Usein, koska ei osata ajatella eikä eritellä, ei edes spekuloida. Refleksinomaisesti ollaan varmoja jostain asiasta, koska se Venäjä vaan on niin paska ja se on Putinin syytä

Minä olen myös sitä mieltä, että kotimaista pitäisi suosia. Mitä ihmeellistä tässä on?

Tiedätkö, mitkä ovat Kremliä läheisimmät instituutiot? Cartier ja Hermès. (Ovat Punaisella torilla GUMissa parhaimmalla paikalla pääoven vieressä Leninin mausoleumia vastapäätä.)

(Aika kauaksi ollaan päädytti Apple-sanan lausumisesta.)

Russa ja russa... kirjoitti:

Sijamuodot tekevät kielestä monimutkaisen, mikä ei ainakaan oppimisen kannalta ole hyvä puoli.

Sensuroidaan kaikkea? Kuten? Televisio on puolueellinen, se on totta, ja siksi internet on yhä tärkeämpi. Mutta oli kyse kirjallisuuden julkaisemisesta. Väitätkö, että Venäjällä on kirjallisuuden ennakkosensuuri yhä käytössä? Mistä lehdestä olet lukenut, että siellä sensuroidaan kaikkea.

Venäjällä ei ollut aivan viime aikoihin asti EDES länsimaista internetin sensuuria eikä esim. lapsipornon julkaisu netissä ollut laitonta. Säädettiin laki mahdollisuudesta sulkea haitallisia nettisivuja, ja heti länsimainen lehdistö reflektinomaisesti veti otsikot, että laki on suunnattu "oppositiota" vastaan. (Venäjän ongelmahan on se, ettei oppositiota ole. On vain liikehdintää.)

Venäjällä on tapettu toimittajia, mutta katsotko oikeasti, että Kreml vaivautuu tappamaan itselleen kriittisiä toimittajia, joiden lehdellä on vaikkapa Anna Politkovskajan tapauksessa muutaman kymmenen tuhannen levikki 140 miljoonan asukkaan maassa. Enemmän Kremlin vihollisten (joita on, hyvin rikkaita ja vaikutusvaltaisia) kannattaisi järjestää salamurha vallanpitäjien mustamaalaamiseksi.

Kriittiset toimittajat myös toimivat usein ihan joidenkin muiden kuin korkeimman valtiojohdon etuja vastaan. Mutta kaikesta Venäjällä tapahtuvasta syytetään Putinia. Usein, koska ei osata ajatella eikä eritellä, ei edes spekuloida. Refleksinomaisesti ollaan varmoja jostain asiasta, koska se Venäjä vaan on niin paska ja se on Putinin syytä

Minä olen myös sitä mieltä, että kotimaista pitäisi suosia. Mitä ihmeellistä tässä on?

Tiedätkö, mitkä ovat Kremliä läheisimmät instituutiot? Cartier ja Hermès. (Ovat Punaisella torilla GUMissa parhaimmalla paikalla pääoven vieressä Leninin mausoleumia vastapäätä.)

(Aika kauaksi ollaan päädytti Apple-sanan lausumisesta.)

Lue lisää

Vaikka siellä kaikki rikkaat ovatkin saaneet omaisuutensa kieroilemalla, niin on silti raukkamaista putinilta pistää Hodorkovski vankilaan ja ottaa omaisuus itselleen. Länsimaalaiset yritykset saavat jatkaa vain maksamalla lahjuksia, kuten McDonalds tekee.

Vaivautuu tappamaan, jopa ulkomailla. Pientenkin lehtien tieto välittyy netin kautta kaikkialle ja nyt isketään siihenkin. Jälkisensuurikin toimii ja kun pelkoa on tarpeeksi, ei uskalleta julkaista mitään kriittistä..

Kotimaista voi suosia, mutta vain laillisin keinoin. Ei määräämällä yksipuolisia rajoituksia, kuten tietullit tai mitä kaikkea niillä onkin, säännöt muuttuu jatkuvasti. Maan osto kielto, mutta samaan aikaan ostavat itse ulkomailta, pesevät rahaa...

Pelkkää terroria tsetseenejä ja monia muita kansoja kohtaan, naapurimaiden uhkailu, luonnon tuhoamiset...listaa riittäisi loputtomiin.

Lapsena pidin venäläisistä perhe-elokuvista, vaikka olin jo silloin erittäin kriittinen neuvostoliittoa kohtaan sotien takia, mutta nykyään en halua mitään venäläistä.

Liian kauaksi kirjoitti:

Vaikka siellä kaikki rikkaat ovatkin saaneet omaisuutensa kieroilemalla, niin on silti raukkamaista putinilta pistää Hodorkovski vankilaan ja ottaa omaisuus itselleen. Länsimaalaiset yritykset saavat jatkaa vain maksamalla lahjuksia, kuten McDonalds tekee.

Vaivautuu tappamaan, jopa ulkomailla. Pientenkin lehtien tieto välittyy netin kautta kaikkialle ja nyt isketään siihenkin. Jälkisensuurikin toimii ja kun pelkoa on tarpeeksi, ei uskalleta julkaista mitään kriittistä..

Kotimaista voi suosia, mutta vain laillisin keinoin. Ei määräämällä yksipuolisia rajoituksia, kuten tietullit tai mitä kaikkea niillä onkin, säännöt muuttuu jatkuvasti. Maan osto kielto, mutta samaan aikaan ostavat itse ulkomailta, pesevät rahaa...

Pelkkää terroria tsetseenejä ja monia muita kansoja kohtaan, naapurimaiden uhkailu, luonnon tuhoamiset...listaa riittäisi loputtomiin.

Lapsena pidin venäläisistä perhe-elokuvista, vaikka olin jo silloin erittäin kriittinen neuvostoliittoa kohtaan sotien takia, mutta nykyään en halua mitään venäläistä.

Lue lisää

Yksityistämisessä tekivät ison virheen. Valtavien omaisuuksien sallittiin päätyä harvojen taskuun. Eivät rikkaat ole saaneet omaisuuttaan välttämättä laittomasti. He olivat 20 vuotta sitten yhteiskunnan fiksuimpia TAI parhaiten sijoittuneita. Ota huomioon, että kaikkea yksityistettiin, ihmisille jaettiin yksityistämis-vouchereita. Mitä joku mummo tajusi mistään kupongista, minkä arvoinen se on, saattoi myydä kuukauden eläkkeestä tai kilosta voita...Yhdysvalloista tuotiin "talouden asiantuntijoita" neuvonantajiksi, ykkösjehuna Jeffrey Sachs, joka ei tajunnut neuvostotodellisuudesta mitään eikä välittänyt kansan kohtaloista. Hän iskosti Jeltsinin päähän, että talous on pantava shokkihoitoon ja yksityistettävä. Samalla koko liitto oli hajonnut, ja sen myötä taloussuhteet tasavaltojen välillä. Tasavalloilla ja jopa kaupungeilla oli selvä työnjako, ja kun suhteet katkaistiin, romahti kaikki. Miten valkovenäläinen trikootehdas voi toimia, kun uzbekistanin puuvilla on yhtäkkiä rajan ja tullin takana. Monet kaupungit olivat riippuvaisia yhdestä kombinaatista tai tuotannonalasta. Jokainen voi kuvitella seuraukset, kun moinen pysähtyy.

En yhtään ihmettele, että venäläiset arvostavat tai ainakin sietävät Putinia, kun vertailukohtana on Jeltsinin ajan vapaus ja kansaa kohdannut taloudellinen katastrofi ja elintason romahdus.

Mitä hyvinvoivempi kansanosa, sitä enemmän se on Putinia vastaan. Moskova vastaa lähes puolesta koko Venäjän varallisuudesta, ja juuri Moskovassa Putinin vastaisuus on voimakkainta. Niinpä voimme olla varmoja, että olojen vakiintumisen ja elintason nousun myötä myös poliittinen tilanne Venäjällä tulee muuttumaan.

Aamen.

piste.. kirjoitti:

Yksityistämisessä tekivät ison virheen. Valtavien omaisuuksien sallittiin päätyä harvojen taskuun. Eivät rikkaat ole saaneet omaisuuttaan välttämättä laittomasti. He olivat 20 vuotta sitten yhteiskunnan fiksuimpia TAI parhaiten sijoittuneita. Ota huomioon, että kaikkea yksityistettiin, ihmisille jaettiin yksityistämis-vouchereita. Mitä joku mummo tajusi mistään kupongista, minkä arvoinen se on, saattoi myydä kuukauden eläkkeestä tai kilosta voita...Yhdysvalloista tuotiin "talouden asiantuntijoita" neuvonantajiksi, ykkösjehuna Jeffrey Sachs, joka ei tajunnut neuvostotodellisuudesta mitään eikä välittänyt kansan kohtaloista. Hän iskosti Jeltsinin päähän, että talous on pantava shokkihoitoon ja yksityistettävä. Samalla koko liitto oli hajonnut, ja sen myötä taloussuhteet tasavaltojen välillä. Tasavalloilla ja jopa kaupungeilla oli selvä työnjako, ja kun suhteet katkaistiin, romahti kaikki. Miten valkovenäläinen trikootehdas voi toimia, kun uzbekistanin puuvilla on yhtäkkiä rajan ja tullin takana. Monet kaupungit olivat riippuvaisia yhdestä kombinaatista tai tuotannonalasta. Jokainen voi kuvitella seuraukset, kun moinen pysähtyy.

En yhtään ihmettele, että venäläiset arvostavat tai ainakin sietävät Putinia, kun vertailukohtana on Jeltsinin ajan vapaus ja kansaa kohdannut taloudellinen katastrofi ja elintason romahdus.

Mitä hyvinvoivempi kansanosa, sitä enemmän se on Putinia vastaan. Moskova vastaa lähes puolesta koko Venäjän varallisuudesta, ja juuri Moskovassa Putinin vastaisuus on voimakkainta. Niinpä voimme olla varmoja, että olojen vakiintumisen ja elintason nousun myötä myös poliittinen tilanne Venäjällä tulee muuttumaan.

Aamen.

Lue lisää

yksityistämisestä joskus TV:ssä ohjelma. Palkatut tyypit kiersi mökistä mökkiin ja pakottivat luovuttamaan ilmaiseksi tai pilkkahintaan nuo kupongit. Yritysten- ja pankinjohtajina pahimmat rikolliset, tappavat toisiaan kaapatakseen itselleen. Poliitikot talutusnuorassa. Tuskin tulee länsimaista demokratiaa koskaan.

Sachsin roolista en tiennytkään tai muistanut. On näköjään touhunnut monessakin entisessä kommunistimaassa. Joo, ei tuo kertarysäys ainakaan toiminut, mutta halvalla on menneet suomalaisetkin valtionyhtiöt.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jeffrey_Sachs

Oli tuosta kirjoitti:

yksityistämisestä joskus TV:ssä ohjelma. Palkatut tyypit kiersi mökistä mökkiin ja pakottivat luovuttamaan ilmaiseksi tai pilkkahintaan nuo kupongit. Yritysten- ja pankinjohtajina pahimmat rikolliset, tappavat toisiaan kaapatakseen itselleen. Poliitikot talutusnuorassa. Tuskin tulee länsimaista demokratiaa koskaan.

Sachsin roolista en tiennytkään tai muistanut. On näköjään touhunnut monessakin entisessä kommunistimaassa. Joo, ei tuo kertarysäys ainakaan toiminut, mutta halvalla on menneet suomalaisetkin valtionyhtiöt.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jeffrey_Sachs

Lue lisää

Venäjällä paasataan usein kuin selkäytimestä sitä, kuinka heillä ei ole demokratian perinnettä ja siten länsimainen demokratia ei sovi Venäjälle. Onko Japanissa tai Etelä-Koreassa länsimaisen demokratian perinnettä? Itse asiassa länsimaisen demokratian perinnettä ei ollut edes lännessä ennen Yhdysvaltain itsenäistymistä. (Antiikin Ateena on liian kaukana historiassa).

Keskiaikainen Novgorod oli tasavalta ja siellä oli ainakin jonkinlaista demokratian tapaista verrattuna länteen. Valitettavasti Moskova tuhosi Novgorodin (ja sen asukkaat). (Ja muuten ensimmäiset tunnetut itämerensuomalaisella kielellä kirjoitetut tekstitkin ovat Novgorodista löydettyjä kyrillisillä kirjoitettuja tuohikirjeitä.)

★☭ kirjoitti:

Venäjällä paasataan usein kuin selkäytimestä sitä, kuinka heillä ei ole demokratian perinnettä ja siten länsimainen demokratia ei sovi Venäjälle. Onko Japanissa tai Etelä-Koreassa länsimaisen demokratian perinnettä? Itse asiassa länsimaisen demokratian perinnettä ei ollut edes lännessä ennen Yhdysvaltain itsenäistymistä. (Antiikin Ateena on liian kaukana historiassa).

Keskiaikainen Novgorod oli tasavalta ja siellä oli ainakin jonkinlaista demokratian tapaista verrattuna länteen. Valitettavasti Moskova tuhosi Novgorodin (ja sen asukkaat). (Ja muuten ensimmäiset tunnetut itämerensuomalaisella kielellä kirjoitetut tekstitkin ovat Novgorodista löydettyjä kyrillisillä kirjoitettuja tuohikirjeitä.)

Lue lisää

historiasta opiskeltavaa/opittavaa.

"Kansalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta."

Luki historian luokassakin.

29 kirjoitti:

Pikemminkin suomen kielen monimutkaiset taivutukset ovat epäkäytännöllisiä eivätkä siis kovin "sivistyneitä". Kirjoitetun ja puhutun tekstin etääntyminen on ilmiö, joka tapahtuu kaikissa kielissä ja sen asteesta voi yleensä hyvinkin suoraan päätellä, miten kauan ko. kieltä on kirjoitettu. Voisi siis oikeastaan sanoa, että mitä vähäisempi ero, sitä kehittymättömämpi eli sivistymättömämpi kieli. Tältä pohjalta suomi on siis hyvin sivistymätön kieli.

Kirjainjärjestelmästä on sanottava, että siinä väite latinalaisen kirjaimiston (modernin sellaisen, unohdetaan nyt ne koukeroisemmat tyyppikirjaimet ja ns. "kauno") paremmuudesta ei mielestäni ole täysin tuulesta temmattu. Ihan siitä syystä, että se on visuaalisesti selkeämpi ja yksinkertaisempi verrattuna mm. kyriilisiin kirjaimiin, arabian ja heprean kirjaimistoon, sanskriittin, thaihin jnejne. Toisaalta sillä on sitten välillä melko vaikea ilmaista monen noita käyttävän kielen ääntämyksiä.

Muuten, kun väitit sanojen monimutkaisen taivutuksen olevan kielen "sivistyneisyyden" merkki, niin sillä mittarilla venäjä olisi jokseenkin yhtä sivistynyt kuin suomi. Englanti taas olisi hyvinkin sivistymätön, kiinasta puhumattakaan. Kummallista vain sitten, etteivät noiden kielten puhujat olekin valinneet "sivistynyttä suomea" käyttökielekseen...

Lue lisää

Itse olen opetellut kyrilliset aakkoset, vaikken puhukaan mitään niillä kirjoitettavaa kieltä. Ajattelin, että niiden osaamisesta voisi olla hyötyä Venäjän läheisyyden takia. Osa näistä kirjaimista näyttää kuitenkin kursiivilla kirjoitettuna erilaiselta kuin normaalilla. Mutta kyllä mielestäni kyrillinen kirjaimisto on suunnilleen yhtä selkeä kuin latinalainen. Ei mielestäni juurikaan latinalaista kummempi.

terppis86 kirjoitti:

Itse olen opetellut kyrilliset aakkoset, vaikken puhukaan mitään niillä kirjoitettavaa kieltä. Ajattelin, että niiden osaamisesta voisi olla hyötyä Venäjän läheisyyden takia. Osa näistä kirjaimista näyttää kuitenkin kursiivilla kirjoitettuna erilaiselta kuin normaalilla. Mutta kyllä mielestäni kyrillinen kirjaimisto on suunnilleen yhtä selkeä kuin latinalainen. Ei mielestäni juurikaan latinalaista kummempi.

Lue lisää

Onhan meidänkin aakkoset kaunokirjoituksella erilaiset. Niitä on huomattavasti yksinkertaistettu, minun aikoinani olivat paljon monimutkaisemmat kaikkine lenkkeineen.

Painettu venäläinen kursiivi perustuu kaunokirjoitukseen ja siinä on pienestä д:stä kahdenlaista versiota, joko häntä ylös- tai alaspäin (d tai g) (Ylöspäin oleva häntä pitäisi taipua vasemmalle, laitoin latinalaiset koska tämä Suomi24 ei tue kursiivia).

............. kirjoitti:

Ei niitä muokata äännejärjestelmään sopiviksi, vaan kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla. Lopputulos on "foneettista" kirjoitusta, jota luetaan kuin venäjää.

Kyllä vierasperäisiä sanoja, lähinnä nimiä, muokataan eikä aina edes venäjän äännejärjestelmän vaan joidenkin vanhojen konventioiden mukaan. Vaikkapa saksalaiset nimet Freud ja Kreutzer ovat jostain syystä Фрейд ja Крейцер, vaikka venäläisen olisi aivan yhtä helppoa ääntää ja kirjoittaa ой. Ilmeisesti joskuskeisarikunnan aikoina, kun saksalaisperäisiä oli paljonkin Venäjän palveluksessa, muotoutui tällainen tapa kirjoittaa saksan eu.

Ну да, но... kirjoitti:

Kyllä vierasperäisiä sanoja, lähinnä nimiä, muokataan eikä aina edes venäjän äännejärjestelmän vaan joidenkin vanhojen konventioiden mukaan. Vaikkapa saksalaiset nimet Freud ja Kreutzer ovat jostain syystä Фрейд ja Крейцер, vaikka venäläisen olisi aivan yhtä helppoa ääntää ja kirjoittaa ой. Ilmeisesti joskuskeisarikunnan aikoina, kun saksalaisperäisiä oli paljonkin Venäjän palveluksessa, muotoutui tällainen tapa kirjoittaa saksan eu.

Lue lisää

Saksalaisesta ääntämyksestä poikkeaa saksalaisperäisissä venäläisnimissä monesti toinenkin diftongi ei, esimerkkinä vaikkapa elokuvaohjaajaikoni Sergei Mihailovitš Eisenstein (ven. Сергей Михайлович Эйзенштейн). Käsittääkseni meidän saksaa mutta ei venäjää opiskelleiden suomalaistenkin pitäisi osata ääntää hänen sukunimensä [Eizenštein] eikä [Aisenštain] (z edustaa tuossa soinnillista s-äännettä, ei äänneyhtymää ts).

IPA-aakkoston osaajat kirjoittavat tuon miten kirjoittanevatkin.

Edellä todettu näkyy pätevän myös esimerkiksi nimeen Albert Einstein (Альберт Эйнштейн), vaikka tuo ”kielinero”
http://www.maniacworld.com/albert-einstein-1.jpg
ei Venäjällä tai Neukkulanmaassa isommin vaikuttanutkaan.

Ohiajaja kirjoitti:

Saksalaisesta ääntämyksestä poikkeaa saksalaisperäisissä venäläisnimissä monesti toinenkin diftongi ei, esimerkkinä vaikkapa elokuvaohjaajaikoni Sergei Mihailovitš Eisenstein (ven. Сергей Михайлович Эйзенштейн). Käsittääkseni meidän saksaa mutta ei venäjää opiskelleiden suomalaistenkin pitäisi osata ääntää hänen sukunimensä [Eizenštein] eikä [Aisenštain] (z edustaa tuossa soinnillista s-äännettä, ei äänneyhtymää ts).

IPA-aakkoston osaajat kirjoittavat tuon miten kirjoittanevatkin.

Edellä todettu näkyy pätevän myös esimerkiksi nimeen Albert Einstein (Альберт Эйнштейн), vaikka tuo ”kielinero”
http://www.maniacworld.com/albert-einstein-1.jpg
ei Venäjällä tai Neukkulanmaassa isommin vaikuttanutkaan.

Lue lisää

Tähtitieteellisen pätevä tieteen popularisaattori Esko Valtaoja lienee saanut innoitusta itseltään Einsteinilta:

http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/biggest/domain-9874/kuvat/valtaojakieli.jpg

Joku muu (en minä!) näkyy ammentaneen puolestaan innoitusta Valtaojasta:

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10952062

Jos tiedät kertoa mieliruokasi, osaat varmaan myös sanoa, kuka on mielivallanpitäjäsi.

Se olisi tänään saunailta. Pitäisiköhän käydä kaupassa, jonka tavaravalikoima on liemivaltainen?

24 kirjoitti:

No, rivikansalaisen silmissä ja korvissa ne "yritykset kuvailla asia ymmärrettävällä tavalla" menevät kyllä metsään. Ei tavallinen ihminen mieti puhuessaa, miten jokin äänne muodostetaan. Joidenkin kielten opiskelussa sitä tyrkytetään, mutta ainakin meikäläiselle nousi aina siinä kohdassa vastarinta "not fucking interested".

Kyse voi tietysti olla yleisasenteestakin, minä en lähtökohtaisesti harjoittele. Minä opin joko kerrasta tai en ollenkaan. Ja esimerkiksi useankin vieraan kielen sanastoa ja kielioppia olen oppinut kohtalaisen vaivattomasti.

Lue lisää

Miten voit oppia englannin th-äänteet, ellei sinulle kerrota, että ne äännetään kielenkärki hampaiden välissä? Tai monet muut. Pitäisi joko kuulla, miten ne ääntyvät, tai hiffata se selityksien avulla. Muuten tuloksena on tankeros lav -englantia.

24 kirjoitti:

Ei se ihan noin mene, että venäjän jokaiselle äänteelle olisi oma kirjain. Siellä on ne liudennus- ja kovennusmerkit lisänä. (Sivumennen sanoen, nekin jotain sellaista, jota itsekin venäjää opiskelleena en ole ikinä pystynyt tajuamaan. Kun en kuule mitään eroa "liudentuneen" ja liudentumattoman äänteen välillä.)
2

Lue lisää

Kovennusmerkkiä ei käytetä kuin joissain sanoissa selvyyden vuoksi erottamaan etuliitteitä tms. Vertaa seuraavien sanojen kirjoitusasua ja ääntämistä:

сесть - съесть (s'est' - sjest', istuutua - syödä loppuun)

И рыбку съесть и на хуй сесть!, kuuluu venäläinen idiomi, jossa leikitään tällä erolla, ja jota en käy tässä suomentamaan. Se tarkoittaa, että pitäisi tehdä kaikkea yhtä aikaa tai että joku haluaa kaiken kerralla.

samonen. kirjoitti:

Kovennusmerkkiä ei käytetä kuin joissain sanoissa selvyyden vuoksi erottamaan etuliitteitä tms. Vertaa seuraavien sanojen kirjoitusasua ja ääntämistä:

сесть - съесть (s'est' - sjest', istuutua - syödä loppuun)

И рыбку съесть и на хуй сесть!, kuuluu venäläinen idiomi, jossa leikitään tällä erolla, ja jota en käy tässä suomentamaan. Se tarkoittaa, että pitäisi tehdä kaikkea yhtä aikaa tai että joku haluaa kaiken kerralla.

Lue lisää

kala syödä ja kyrv*lle istua (yhtä aikaa)

Eihän suomessa käytetä z-kirjainta, koska ei ole mitään äännettäkään sille, joten miten ihmeessä Zein olisi suomen mukaista. Jos tarkoitat, että suomalaiset väärän, soinnittoman, ääntämyksensä mukaan kirjoittaisivat Tsein, niin sekään ei ole suomen mukaista, koska suomen kieli ei salli konsonanttiyhdistelmiä sanojen alussa muissa kuin vierassanoissa. Joten päädymme siihen, että pitäisi kirjoittaa Sein.

Tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä venäjän kanssa, koska venäjän äänteillä ja kirjaimilla voi ilmaista niin paljon enemmän englannista ym.

Miten niin? kirjoitti:

Eihän suomessa käytetä z-kirjainta, koska ei ole mitään äännettäkään sille, joten miten ihmeessä Zein olisi suomen mukaista. Jos tarkoitat, että suomalaiset väärän, soinnittoman, ääntämyksensä mukaan kirjoittaisivat Tsein, niin sekään ei ole suomen mukaista, koska suomen kieli ei salli konsonanttiyhdistelmiä sanojen alussa muissa kuin vierassanoissa. Joten päädymme siihen, että pitäisi kirjoittaa Sein.

Tällä ei sinänsä ole mitään tekemistä venäjän kanssa, koska venäjän äänteillä ja kirjaimilla voi ilmaista niin paljon enemmän englannista ym.

Lue lisää

Kraana, kravatti, krapula...yhdessä ennen paljon käytetyssä sanassa on peräti kolme konsonanttia peräkkäin alussa. Keksiikö kukaan?

Ei vai kirjoitti:

Kraana, kravatti, krapula...yhdessä ennen paljon käytetyssä sanassa on peräti kolme konsonanttia peräkkäin alussa. Keksiikö kukaan?

No sprintterissä ainakin on kolme peräkkäistä konsonanttia. Suomalaissuussa se on tietenkin printteri. Ja tulostin eli printteri on rintteri. Joillakin se sprintterikin saattaa muuttua rintteriksi matkalla reeneihin.

Saatuani spriitä kirjoitti:

No sprintterissä ainakin on kolme peräkkäistä konsonanttia. Suomalaissuussa se on tietenkin printteri. Ja tulostin eli printteri on rintteri. Joillakin se sprintterikin saattaa muuttua rintteriksi matkalla reeneihin.

Lue lisää

Nuo ei tulleet mieleenkään. Ei varsinainen sana, mutta hevosille sanottiin ptruu.

Saatuani spriitä kirjoitti:

No sprintterissä ainakin on kolme peräkkäistä konsonanttia. Suomalaissuussa se on tietenkin printteri. Ja tulostin eli printteri on rintteri. Joillakin se sprintterikin saattaa muuttua rintteriksi matkalla reeneihin.

Lue lisää

Sanassa sprii on yksi suomen kielen suurimpia eroavaisuuksia kirjoitus- ja ääntämistavan välillä. Kun kirjoitetaan sprii, ei äännetä sprii eikä prii eikä edes rii, vaan pirtu.

”Miedoista juomista on pirtu paras, ja mallasjuomista rommi.”
(Veikko Huovinen)

Ei vai kirjoitti:

Kraana, kravatti, krapula...yhdessä ennen paljon käytetyssä sanassa on peräti kolme konsonanttia peräkkäin alussa. Keksiikö kukaan?

Ja ovatko nämä mielestäsi suomalaisia sanoja? Eivät lainattuja?

............... kirjoitti:

Miten voit oppia englannin th-äänteet, ellei sinulle kerrota, että ne äännetään kielenkärki hampaiden välissä? Tai monet muut. Pitäisi joko kuulla, miten ne ääntyvät, tai hiffata se selityksien avulla. Muuten tuloksena on tankeros lav -englantia.

Lue lisää

Mitä väliä? Viesti menee perille, vaikkei th äännykään ihan "oxfordilaisittain". Englantia puhutaan ylipäätään niin monenlaisella ääntämyksellä, että alkaa olla kyseenalaista, onko "oikeaa" ääntämystä olemassakaan.

niin mitä? kirjoitti:

Ja ovatko nämä mielestäsi suomalaisia sanoja? Eivät lainattuja?

Ainakin nämä ihan suomalaisia. Kraana, kravatti, krapula.

23 kirjoitti:

Mitä väliä? Viesti menee perille, vaikkei th äännykään ihan "oxfordilaisittain". Englantia puhutaan ylipäätään niin monenlaisella ääntämyksellä, että alkaa olla kyseenalaista, onko "oikeaa" ääntämystä olemassakaan.

Lue lisää

Ei välttämättä mene viesti perille, koska se on foneemi, eli erottaa yksistään sanan toisesta. Mitä väliä äänteillä yleensäkään on? On ihan sama, sanooko suomea puhuessaan alla vai ällä, lyöty vai luotu, mitä väliä?

Sen ei tarvitse ääntyä oxfordilaisittain, koska mitään oxfordilaista th-äänteiden ääntämystä ei ole. Äänne on sama kaikissa englannin varianteissa. Esim. Lontoon alimpien sosiaaliluokkien cockneyn murteessa sen tilalla äännetään usein [f]: Ei siis ole eroa sanojen thought ja fought välillä. (Mutta cockney on koulutuksesta vähät välittävän alimman sosiaaliryhmän kauhealta kuulostavaa molotusta.)

Muuten tämä äänne on kuitenkin opittava, jos meinaa ymmärrettävää englantia puhua.

Mitkä kirjoitti:

Ainakin nämä ihan suomalaisia. Kraana, kravatti, krapula.

Noista yksikään ei ole suomalainen sana: kraana on ruotsia ja/tai venäjää (kran), kravatti on ranskaa (cravatte, ja sen juuret johtavat kroaattiin, kroatialaiseen), krapula on latinaa (crapula).

Edes parempaa suomea oleva 'hana' ei ole alkujaan suomea, vaan germaaninen laina. (Tosin niin kaukaa, ettei sitä kenenkään korva vierassanaksi tunnista).

Sori ny vaan.. kirjoitti:

Noista yksikään ei ole suomalainen sana: kraana on ruotsia ja/tai venäjää (kran), kravatti on ranskaa (cravatte, ja sen juuret johtavat kroaattiin, kroatialaiseen), krapula on latinaa (crapula).

Edes parempaa suomea oleva 'hana' ei ole alkujaan suomea, vaan germaaninen laina. (Tosin niin kaukaa, ettei sitä kenenkään korva vierassanaksi tunnista).

Lue lisää

Kaikkien kielien sanat ovat enemmän tai vähemmän sukua jollekin toiselle kielelle ja lainattu sanoja jostakin tai muokattu omaan kieleen sopiviksi. Usein sana muistuttaa sitä, millä sitä on lähtömaassa kutsuttu, mutta erilaisina tai samanlaisina kuuluvat kunkin maan sanastoon.

Nuo ovat varmaankin vanhimpia käytössä olleita sanoja noista asioista koko suomen kielen aikana, joten tottakai ne ovat suomen kieltä. Yhtä hyvin niille olisi voitu antaa jokin muu nimi, mutta ovat hyväksytty aikoinaan suomenkielisiksi sanoiksi tuollaisena.

Sori ny vaan.. kirjoitti:

Noista yksikään ei ole suomalainen sana: kraana on ruotsia ja/tai venäjää (kran), kravatti on ranskaa (cravatte, ja sen juuret johtavat kroaattiin, kroatialaiseen), krapula on latinaa (crapula).

Edes parempaa suomea oleva 'hana' ei ole alkujaan suomea, vaan germaaninen laina. (Tosin niin kaukaa, ettei sitä kenenkään korva vierassanaksi tunnista).

Lue lisää

Onhan suomen kieleen yritetty väkisin istuttaa omia sanoja, mutta lainasana on kuitenkin katsottu paremmaksi ja otettu sitten viralliseksi sanaksi. Tuosta esimerkkinä traktori, joka alkuun oli moottorivetäjä. Siinäkin moottori lainasana.

Jos olette käyneet Venäjällä neuvostoajan jälkeen, olette varmaan nähneet katukuvassa ulkomaisia tai ylikansallisia brändejä, jotka on myös kyrillisillä kirjaimilla ääntämystä mukaillen. Niitä on hauska muuntaa suomalaiseen asuun. Stokmann, Mak Donalds, Pitstsa Hat, Dankin Donats, Bodi Šop, Iv Roše (Yves Rocher)..

Tulikin mieleen kirjoitti:

Onhan suomen kieleen yritetty väkisin istuttaa omia sanoja, mutta lainasana on kuitenkin katsottu paremmaksi ja otettu sitten viralliseksi sanaksi. Tuosta esimerkkinä traktori, joka alkuun oli moottorivetäjä. Siinäkin moottori lainasana.

Lue lisää

Autostahan piti tulla hyrysysy. Myytävänä käytettyjä hyrysysyjä.

Taskusta yritettiin vääntää pohjukka. Onko kolikoita pohjukan pohjalla?

Roll-on deodorantti on suomeksi kiepporaikaste. "Arvoisat asiakkaat, tänään ehosteosastoltamme kiepporaikasteet tarjoushintaan".

Saat anteeksi kirjoitti:

Kaikkien kielien sanat ovat enemmän tai vähemmän sukua jollekin toiselle kielelle ja lainattu sanoja jostakin tai muokattu omaan kieleen sopiviksi. Usein sana muistuttaa sitä, millä sitä on lähtömaassa kutsuttu, mutta erilaisina tai samanlaisina kuuluvat kunkin maan sanastoon.

Nuo ovat varmaankin vanhimpia käytössä olleita sanoja noista asioista koko suomen kielen aikana, joten tottakai ne ovat suomen kieltä. Yhtä hyvin niille olisi voitu antaa jokin muu nimi, mutta ovat hyväksytty aikoinaan suomenkielisiksi sanoiksi tuollaisena.

Lue lisää

Itse asiassa suomessa on huomattavan, luullakseni jopa poikkeuksellisen paljon, sanoja, jotka eivät ole lainoja vaan suomennoksia. Esimerkiksi riittänevät puhelin ja lennätin. Jostain syystä kiihkofennomaanit ovat tätä harrastaneet lainasanojen sijasta.

Omalla alallani (tietotekniikka) tämä on saanut välillä suorastaan surkuhupaisia muotoja. Jotkut uudissanat ovat olleet jopa toimivia ja tarttuneet käyttöön, mutta useimmat ovat hylkäytyneet itsestään. Mieleen tulevia esimerkkejä:
-enter = vuoronäppäin
-data = anne
-luuppi = kiersiö

Toisaalta ammattilaisten keskuudessa käytetään useimpien vakiintuneidenkin sanojen rinnalla englantiperäisiä lainoja, esimerkiksi tiedoston sijasta puhutaan ihan huolettomasti failista tai peräti fileestä, ruutu on screeni, syöte on inputtia jne.

Ohiajaja kirjoitti:

Saksalaisesta ääntämyksestä poikkeaa saksalaisperäisissä venäläisnimissä monesti toinenkin diftongi ei, esimerkkinä vaikkapa elokuvaohjaajaikoni Sergei Mihailovitš Eisenstein (ven. Сергей Михайлович Эйзенштейн). Käsittääkseni meidän saksaa mutta ei venäjää opiskelleiden suomalaistenkin pitäisi osata ääntää hänen sukunimensä [Eizenštein] eikä [Aisenštain] (z edustaa tuossa soinnillista s-äännettä, ei äänneyhtymää ts).

IPA-aakkoston osaajat kirjoittavat tuon miten kirjoittanevatkin.

Edellä todettu näkyy pätevän myös esimerkiksi nimeen Albert Einstein (Альберт Эйнштейн), vaikka tuo ”kielinero”
http://www.maniacworld.com/albert-einstein-1.jpg
ei Venäjällä tai Neukkulanmaassa isommin vaikuttanutkaan.

Lue lisää

[Eizenštein] eikä [Aisenštain]

Tuo venäläisten з on kyllä saksassakin soinnillinen (ainakin Saksan saksan ei-murteellisessa ääntämisessä). S on soinnillinen ennen vokaalia.

23 kirjoitti:

Itse asiassa suomessa on huomattavan, luullakseni jopa poikkeuksellisen paljon, sanoja, jotka eivät ole lainoja vaan suomennoksia. Esimerkiksi riittänevät puhelin ja lennätin. Jostain syystä kiihkofennomaanit ovat tätä harrastaneet lainasanojen sijasta.

Omalla alallani (tietotekniikka) tämä on saanut välillä suorastaan surkuhupaisia muotoja. Jotkut uudissanat ovat olleet jopa toimivia ja tarttuneet käyttöön, mutta useimmat ovat hylkäytyneet itsestään. Mieleen tulevia esimerkkejä:
-enter = vuoronäppäin
-data = anne
-luuppi = kiersiö

Toisaalta ammattilaisten keskuudessa käytetään useimpien vakiintuneidenkin sanojen rinnalla englantiperäisiä lainoja, esimerkiksi tiedoston sijasta puhutaan ihan huolettomasti failista tai peräti fileestä, ruutu on screeni, syöte on inputtia jne.

Lue lisää

Minä en ymmärrä suomalaisesta tietotekniikan kielestä mitään, varsinkin jos kyse on käännöksistä. Se on hyvin epämääräistä ja rasittavaa. Alkuperäinen englantilainen on heti selvää ja konkreettista.

I beg to disagree kirjoitti:

Visuaalisesti selkeämpi verrattuna kyrillisiin? Miten niin? Sehän on pelkkä tottumiskysymys. Näyttäähän Ж äkkiseltään eksoottiselta, mutta onko se koukeroisempi kuin Ž, Ř, tai ZH. Onko t selkeämpi kuin т? Ovatko Г ja г vähemmän selkeitä kuin G ja g? (Tässä Arial-fontissa nuo, varsinkin pikku-g, ovat vielä yksinkertaisemmat kuin monissa muissa).

Lue lisää

Pikku-g onkin todella yksinkertainen.

mitään syytä ottaa mallia virosta. Pitäisi muissakin maissa muuttaa kirjoitus ja ääntäminen samanlaisiksi.

Eipä ole kirjoitti:

mitään syytä ottaa mallia virosta. Pitäisi muissakin maissa muuttaa kirjoitus ja ääntäminen samanlaisiksi.

Aa juu ön idiot oo wot. Krool bäk andö tö rok juu keim from.

Suomen kielessäkin oli aiemmin käytössä tapa, jonka mukaan mykkään e:hen loppuviin sanoihin kirjoitettiin heittomerkki ja sidevokaali i, esimerkiksi Loire’in. Nykyisin sellainen *ei* ole sääntöjen mukaista, olipa kyse ranskan- tai muunkielisestä sanasta.

*Pääte* kirjoitetaan ääntämyksen mukaisesti, mutta mykkää e:tä käsitellään kirjoituksessa sidevokaalina, koska se nyt vain on havaittu käytännöllisemmäksi. Ääntämyksessä sallitaan vaihtelu: ”Loiren” voi ääntyä [luaarin] tai [luaaren].

Viron kielessä tilanne on mm. sikäli toinen, että virossa pelkkä sidevokaali i voi käytännössä toimia sijapäätteenä, koska genetiivin loppu-n on kulunut pois.

Versailles on sitten ihan oma juttunsa. Kielitoimisto nykyisin pitää sanaa konsonanttiloppuisena, [versaj], jolloin taivutetaan Versaillesin, Versaillesia, Versaillesiin jne. Tämä vaikuttaa jokseenkin teennäiseltä ja johtaa käytännössä yleensä kirjoitusasun ja äänneasun eroamiseen toisistaan: kirjoitetaan ”Versaillesiin” mutta lausutaan [versaihin].

laik jea kirjoitti:

Aa juu ön idiot oo wot. Krool bäk andö tö rok juu keim from.

tuo viron kieli näyttää hirveälle.

Yucca kirjoitti:

Suomen kielessäkin oli aiemmin käytössä tapa, jonka mukaan mykkään e:hen loppuviin sanoihin kirjoitettiin heittomerkki ja sidevokaali i, esimerkiksi Loire’in. Nykyisin sellainen *ei* ole sääntöjen mukaista, olipa kyse ranskan- tai muunkielisestä sanasta.

*Pääte* kirjoitetaan ääntämyksen mukaisesti, mutta mykkää e:tä käsitellään kirjoituksessa sidevokaalina, koska se nyt vain on havaittu käytännöllisemmäksi. Ääntämyksessä sallitaan vaihtelu: ”Loiren” voi ääntyä [luaarin] tai [luaaren].

Viron kielessä tilanne on mm. sikäli toinen, että virossa pelkkä sidevokaali i voi käytännössä toimia sijapäätteenä, koska genetiivin loppu-n on kulunut pois.

Versailles on sitten ihan oma juttunsa. Kielitoimisto nykyisin pitää sanaa konsonanttiloppuisena, [versaj], jolloin taivutetaan Versaillesin, Versaillesia, Versaillesiin jne. Tämä vaikuttaa jokseenkin teennäiseltä ja johtaa käytännössä yleensä kirjoitusasun ja äänneasun eroamiseen toisistaan: kirjoitetaan ”Versaillesiin” mutta lausutaan [versaihin].

Lue lisää

Kunpa lausuttaisiinkin [versaihin] eikä [versaillesiin], mutta irrota nyt lukiessasi ranskan sanasta suomen sijapääte ja siinä samalla varmista mielessäsi, kuinka tuo ranskan sana ääntyy, onko siinä konsonantti, vokaali vai jotain siltä väliltä lopussa, varsinkin, kun suomen vastaava konsonatti ei juuri konsonanttimaisuudellaan loista. Niinpä kuulemme [versaillesin] palatsista jopa uutisissa. [nantesin] kaupungista tai [kannesin] elokuvajuhlista meille pajatetaan. Hirveintä mielestäni on, kun samassa uutisjutussa sanotaan vaikkapa "eteläranskalainen [kan]" ja "[kannesin] hotellit".

hyh.. kirjoitti:

Kunpa lausuttaisiinkin [versaihin] eikä [versaillesiin], mutta irrota nyt lukiessasi ranskan sanasta suomen sijapääte ja siinä samalla varmista mielessäsi, kuinka tuo ranskan sana ääntyy, onko siinä konsonantti, vokaali vai jotain siltä väliltä lopussa, varsinkin, kun suomen vastaava konsonatti ei juuri konsonanttimaisuudellaan loista. Niinpä kuulemme [versaillesin] palatsista jopa uutisissa. [nantesin] kaupungista tai [kannesin] elokuvajuhlista meille pajatetaan. Hirveintä mielestäni on, kun samassa uutisjutussa sanotaan vaikkapa "eteläranskalainen [kan]" ja "[kannesin] hotellit".

Lue lisää

Jos Versailles päättyy konsonanttiin, Versaillesiin pitäisi sanoa "versaijiin". Onko joku kuullut näin sanottavan?

hyh.. kirjoitti:

Kunpa lausuttaisiinkin [versaihin] eikä [versaillesiin], mutta irrota nyt lukiessasi ranskan sanasta suomen sijapääte ja siinä samalla varmista mielessäsi, kuinka tuo ranskan sana ääntyy, onko siinä konsonantti, vokaali vai jotain siltä väliltä lopussa, varsinkin, kun suomen vastaava konsonatti ei juuri konsonanttimaisuudellaan loista. Niinpä kuulemme [versaillesin] palatsista jopa uutisissa. [nantesin] kaupungista tai [kannesin] elokuvajuhlista meille pajatetaan. Hirveintä mielestäni on, kun samassa uutisjutussa sanotaan vaikkapa "eteläranskalainen [kan]" ja "[kannesin] hotellit".

Lue lisää

kauhistuta yhtään, päinvastoin. Missä ulkomailla käytetään Helsinki nimeä ja taivutetaan suomalaisittain, ei missään.

Minua ei kirjoitti:

kauhistuta yhtään, päinvastoin. Missä ulkomailla käytetään Helsinki nimeä ja taivutetaan suomalaisittain, ei missään.

>Missä ulkomailla käytetään Helsinki nimeä ja taivutetaan
>suomalaisittain, ei missään.

Eipä tietenkään. Kun nimeä Helsinki käytetään muissa kielissä, sitä joko taivutetaan kyseisen kielen kieliopin mukaan tai käytetään taivuttamattomassa muodossa sen mukaan, kuinka ao. kielen kielioppi vaatii.

Nominien taipuminen sijamuodoissa on suomen kielelle ominainen, muissa kielissä suhteellisen harvinainen piirre.

Vierasnimetkin vaativat suomen kielessä taivuttamista, ja oikeaoppisen lausumisen niin edellyttäessä on taivutuksen sijapääte kirjoitettava lausumis- eikä kirjoitustavan mukaan – toisin kuin vierasnimen kirjoitusasu näyttäisi lausumistapaa osaamattoman silmissä edellyttävän.

genetiivi: Versailles'n [versajn]
illatiivi: Versailles'hin [versajhin] (ei: versaijiin)

Yksinkertaista jopa minulle.

Ei kieli-ihminen kirjoitti:

>Missä ulkomailla käytetään Helsinki nimeä ja taivutetaan
>suomalaisittain, ei missään.

Eipä tietenkään. Kun nimeä Helsinki käytetään muissa kielissä, sitä joko taivutetaan kyseisen kielen kieliopin mukaan tai käytetään taivuttamattomassa muodossa sen mukaan, kuinka ao. kielen kielioppi vaatii.

Nominien taipuminen sijamuodoissa on suomen kielelle ominainen, muissa kielissä suhteellisen harvinainen piirre.

Vierasnimetkin vaativat suomen kielessä taivuttamista, ja oikeaoppisen lausumisen niin edellyttäessä on taivutuksen sijapääte kirjoitettava lausumis- eikä kirjoitustavan mukaan – toisin kuin vierasnimen kirjoitusasu näyttäisi lausumistapaa osaamattoman silmissä edellyttävän.

genetiivi: Versailles'n [versajn]
illatiivi: Versailles'hin [versajhin] (ei: versaijiin)

Yksinkertaista jopa minulle.

Lue lisää

yksinkertaista minullekin. "Versaillesin" kirjoitettuna ja lausuttuna Suomessa on oikein hyvä käytäntö. Ranskalaiset saa tehdä sen miten haluaa, myös Helsingin suhteen.

Erittäin kirjoitti:

yksinkertaista minullekin. "Versaillesin" kirjoitettuna ja lausuttuna Suomessa on oikein hyvä käytäntö. Ranskalaiset saa tehdä sen miten haluaa, myös Helsingin suhteen.

>"Versaillesin" kirjoitettuna ja lausuttuna Suomessa on oikein hyvä käytäntö.

Onhan se – jos haluaa kertoa enemmän omasta sivistystasostaan kuin Versailles'sta.

Erittäin kirjoitti:

yksinkertaista minullekin. "Versaillesin" kirjoitettuna ja lausuttuna Suomessa on oikein hyvä käytäntö. Ranskalaiset saa tehdä sen miten haluaa, myös Helsingin suhteen.

Tosi yksinkertaista sanan kaikissa merkityksistä. Puhuja voi loistaa huonolla yleistiedolla.

"Versaillesin" palatsi ja "Marseillen" kaupunki, "Cannesin" elokuvajuhlat ja "Aiksenprovenken" vanha kaupunki. "Provenke" on ihanaa seutua, varsinkin "provenkelainen" keittiö...

khateaurouks kirjoitti:

Tosi yksinkertaista sanan kaikissa merkityksistä. Puhuja voi loistaa huonolla yleistiedolla.

"Versaillesin" palatsi ja "Marseillen" kaupunki, "Cannesin" elokuvajuhlat ja "Aiksenprovenken" vanha kaupunki. "Provenke" on ihanaa seutua, varsinkin "provenkelainen" keittiö...

Lue lisää

vähän tyhmä. Eihän c:tä lausuta suomalaisittain k:si. Cannesinkin jokainen tietää miten lausutaan. Kyse oli pelkästään taivutuksesta.

quoi? kirjoitti:

Jos Versailles päättyy konsonanttiin, Versaillesiin pitäisi sanoa "versaijiin". Onko joku kuullut näin sanottavan?

Ehkä kielitoimisto märissä unissaan.

Taidat olla kirjoitti:

vähän tyhmä. Eihän c:tä lausuta suomalaisittain k:si. Cannesinkin jokainen tietää miten lausutaan. Kyse oli pelkästään taivutuksesta.

Miten sinä sitten Cannes'in lausut?

Taivutuksestahan tässä kaikki puhuvat. Ei vieraskielisen sanan väärin ääntäminen (lukeminen) ole mitään taivutusta.

Mistä suomalaisen pitäisi tietää miten c (sediljillä tai ilman) lausutaan missäkin kielessä, jos hänen ei sinun "taivutussääntöjesi" mukaan tarvitse tietää vieraista kielistä mitään?

todella tyhymä kirjoitti:

Miten sinä sitten Cannes'in lausut?

Taivutuksestahan tässä kaikki puhuvat. Ei vieraskielisen sanan väärin ääntäminen (lukeminen) ole mitään taivutusta.

Mistä suomalaisen pitäisi tietää miten c (sediljillä tai ilman) lausutaan missäkin kielessä, jos hänen ei sinun "taivutussääntöjesi" mukaan tarvitse tietää vieraista kielistä mitään?

Lue lisää

Ei se haittaa. Ääntää oikein jos tietää miten äännetään, mutta suomalaisen taivutuksen tietää yleensä jokainen. Ei ne ulkomaalaisetkaan pahemmin stressaa suomen kielisten sanojen ääntämisillä ja taivutuksilla.

Ole vaan kirjoitti:

Ei se haittaa. Ääntää oikein jos tietää miten äännetään, mutta suomalaisen taivutuksen tietää yleensä jokainen. Ei ne ulkomaalaisetkaan pahemmin stressaa suomen kielisten sanojen ääntämisillä ja taivutuksilla.

Lue lisää

Missä kielissä suomalaisia sanoja yleensäkään taivutetaan?

Mitä tarkoitat suomalaisella taivutuksella? Tässähän juuri keskustellaan siitä, miten vaikeata on liittää suomalaisia taivutuksia vieraskielisiin sanoihin, ja siitä, miten se pitäisi tehdä: kohdellaanko vieraskielistä sanaa vieraskielisenä sanana, vai jonakin, mitä perusjamppa on sen kirjoitusasusta lukevinaan. Ilmeisesti sinä kannatat perusjampan tapaa lukea sanoja, Sen jokainen suomalainen saavuttaa eppuluokan käytyään.

Tarkoitatko, että pyrkimys oikeaan vieraskielisten sanojen ääntämiseen pitäisi hylätä pelkästään siksi, että suomen kieltäkään ei oikein äännetä maailmalla. Että kun esimerkiksi ranskalaiset ääntävät Helsingin ilman h:ta (tosin ääntäisivät useimmat pohjoisvirolaisetkin äidinkielensä mukaan, jos sitä noudattaisivat), ei pidä suomalaisenkaan muuten kuin suomen kielen lukusääntöjen mukaan vierasta kieltä kohdeltaman? Joten Aix on aiks, en on en, Provence on provense tai provenke, kullekin makunsa mukaan...

jooh... kirjoitti:

Missä kielissä suomalaisia sanoja yleensäkään taivutetaan?

Mitä tarkoitat suomalaisella taivutuksella? Tässähän juuri keskustellaan siitä, miten vaikeata on liittää suomalaisia taivutuksia vieraskielisiin sanoihin, ja siitä, miten se pitäisi tehdä: kohdellaanko vieraskielistä sanaa vieraskielisenä sanana, vai jonakin, mitä perusjamppa on sen kirjoitusasusta lukevinaan. Ilmeisesti sinä kannatat perusjampan tapaa lukea sanoja, Sen jokainen suomalainen saavuttaa eppuluokan käytyään.

Tarkoitatko, että pyrkimys oikeaan vieraskielisten sanojen ääntämiseen pitäisi hylätä pelkästään siksi, että suomen kieltäkään ei oikein äännetä maailmalla. Että kun esimerkiksi ranskalaiset ääntävät Helsingin ilman h:ta (tosin ääntäisivät useimmat pohjoisvirolaisetkin äidinkielensä mukaan, jos sitä noudattaisivat), ei pidä suomalaisenkaan muuten kuin suomen kielen lukusääntöjen mukaan vierasta kieltä kohdeltaman? Joten Aix on aiks, en on en, Provence on provense tai provenke, kullekin makunsa mukaan...

Lue lisää

Ai sori, suomihan ei salli konsonanntiyhdistelmiä sanojen alussa, joten se pitäisi lukea ROVENSE tai ROVENKE. Aiks-en-ROvense on kaupunki etelä-Ranskassa.

jooh... kirjoitti:

Ai sori, suomihan ei salli konsonanntiyhdistelmiä sanojen alussa, joten se pitäisi lukea ROVENSE tai ROVENKE. Aiks-en-ROvense on kaupunki etelä-Ranskassa.

juuri kerroit, että sallii vierasperäisissä sanoissa ja miksi niitä pitäisi muka muuttaa. Ranskalaiset varmaan ääntävät, kuten useimmat ulkomaalaiset, hellssinki tai jotain sinne päin. Kumma miten suomalaisetkin vierasta kieltä puhuessaan alkavat ääntää noin.

Äskenhän kirjoitti:

juuri kerroit, että sallii vierasperäisissä sanoissa ja miksi niitä pitäisi muka muuttaa. Ranskalaiset varmaan ääntävät, kuten useimmat ulkomaalaiset, hellssinki tai jotain sinne päin. Kumma miten suomalaisetkin vierasta kieltä puhuessaan alkavat ääntää noin.

Lue lisää

Sallii, koska ei niitä sentään mielivaltaisesti voi alkaa silpoakaan. Eri asia sitten on ääntäminen: serkkuni puhuu aina tereoista ja ressistä. Urheilu-uutisiä seuraavat kuulevat yhtenään reenistä ja reenaamisesta pajatettavan.

Ranskalaiset ääntävät elsinki paino viimeisellä tavulla, koska se on ranskassa aina viimeisellä tavulla.

ressi ressaa kirjoitti:

Sallii, koska ei niitä sentään mielivaltaisesti voi alkaa silpoakaan. Eri asia sitten on ääntäminen: serkkuni puhuu aina tereoista ja ressistä. Urheilu-uutisiä seuraavat kuulevat yhtenään reenistä ja reenaamisesta pajatettavan.

Ranskalaiset ääntävät elsinki paino viimeisellä tavulla, koska se on ranskassa aina viimeisellä tavulla.

Lue lisää

kavereita sinulla. Muutaman kerran olen kuullut jonkun huumorilla noin ääntävän.

Outoja kirjoitti:

kavereita sinulla. Muutaman kerran olen kuullut jonkun huumorilla noin ääntävän.

Aito suomalainen ääntämys on siis huumoria?

Liian hyvä ulkomainen on hienostelua?

Tässä tulikin paljastettua paljon suomalaisuuden syvistä - eh - vesistä.

Pikakurssi automerkkien ääntämiseen

http://youtu.be/GNlPfQi9sXI

Ei voi sanoa, että aina. Kyllä esimerkiksi Chrysler äännetään yleensä "kraisler", Ford "foo(r)d", Renault "renoo", Citroën "sitroen".

Aloittajan Apple-purnaus tuli siitä, että vaikka uutistenlukijat ääntävät tai pyrkivät ääntämään muutkin kuin englanninkieliset nimet vähintäänkin alkuperäistä muistuttavasti (iphone = "aifoun", ei "iphone", George (Bush) = "Dzooz", ei "george" jne.), niin Apple on aina/useimmiten "apple".

jhvjy kirjoitti:

Ei voi sanoa, että aina. Kyllä esimerkiksi Chrysler äännetään yleensä "kraisler", Ford "foo(r)d", Renault "renoo", Citroën "sitroen".

Aloittajan Apple-purnaus tuli siitä, että vaikka uutistenlukijat ääntävät tai pyrkivät ääntämään muutkin kuin englanninkieliset nimet vähintäänkin alkuperäistä muistuttavasti (iphone = "aifoun", ei "iphone", George (Bush) = "Dzooz", ei "george" jne.), niin Apple on aina/useimmiten "apple".

Lue lisää

ääntää edelleen Renault suomalaisittain ja moni vanhempi ihminen kaiken vierasperäisen. Monet ääntää c:n aina c, mutta joskus taas esim. Kity market.

Tuolla Citroen, löytyy varmaan muutkin.

http://fi.forvo.com/word/citroën/

Aika monet kirjoitti:

ääntää edelleen Renault suomalaisittain ja moni vanhempi ihminen kaiken vierasperäisen. Monet ääntää c:n aina c, mutta joskus taas esim. Kity market.

Tuolla Citroen, löytyy varmaan muutkin.

http://fi.forvo.com/word/citroën/

Lue lisää

ranskalaisen ääntämänä lähinnä Renu, niin kuin Suomessakin usein sanotaan.

http://fi.forvo.com/word/renault/#fr


Mercedes kuulostaa saksaksi Mertceedes

http://fi.forvo.com/search/mercedes/de/

Aika monet kirjoitti:

ääntää edelleen Renault suomalaisittain ja moni vanhempi ihminen kaiken vierasperäisen. Monet ääntää c:n aina c, mutta joskus taas esim. Kity market.

Tuolla Citroen, löytyy varmaan muutkin.

http://fi.forvo.com/word/citroën/

Lue lisää

"Aika monet ääntää edelleen Renault suomalaisittain ja moni vanhempi ihminen kaiken vierasperäisen."
Nyt oli kyse mainoksista.

jhkjhk kirjoitti:

"Aika monet ääntää edelleen Renault suomalaisittain ja moni vanhempi ihminen kaiken vierasperäisen."
Nyt oli kyse mainoksista.

Olen nähnyt joskus (aika kauan sitten) Rellun takaikkunassa tarratekstin

YOU HAVE JUST BEEN RENAULTED.

Kuinkahan lausuisit tuon viimeisen sanan? Merkitys selittynee itsestään.

Kuulostaa kirjoitti:

ranskalaisen ääntämänä lähinnä Renu, niin kuin Suomessakin usein sanotaan.

http://fi.forvo.com/word/renault/#fr


Mercedes kuulostaa saksaksi Mertceedes

http://fi.forvo.com/search/mercedes/de/

Lue lisää

>Mercedes kuulostaa saksaksi Mertceedes

Miksi et kirjoita ”Mertseedes”? Kirjain c ei kuulu suomen kielelle ominaiseen kirjaimistoon vaan on kirjaimistossamme mukana vierasnimien ja -sanojen kirjoittamista varten.

Naisen etunimi Mercédès lienee espanjalaista alkuperää ja sen merkitys on käsittääkseni ”armo”, ”laupeus” tjsp. (monikkomuodossa). Espanjalainen ääntämys poikkeaa melkoisesti saksalaisesta.

Automerkin Mercedes-Benz takana ovat tunnetusti yli sadan vuoden takaiset keksijä- ja tehtailijaherrat Carl Benz ja Gottlieb Daimler. Automerkin nimeen Mercedes napattiin heidän itävaltalaisen yhteistyökumppaninsa Emil Jellinekin kauniiksi mielletyltä tyttäreltä (nimeltä Mercédès Adrienne Manuela Ramona Jellinek), jonka suurikokoinen kuva oli komeillut erään autonäyttelyn koristeena.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 292 etunimen Mercedes kantajaa. Supisuomalaisen sukunimen yhteyteen sitä on hieman vaikea kuvitella. Esimerkiksi omaan (Suomen yleisimmäksi nousseeseen) sukunimeeni en osaisi sitä yhdistää. Jos minulla olisi tytär, ei hänen nimensä olisi Mercedes Korhonen.

Ei, vaikka toisella pojallani on kaksikin Mersua.

Aika monet kirjoitti:

ääntää edelleen Renault suomalaisittain ja moni vanhempi ihminen kaiken vierasperäisen. Monet ääntää c:n aina c, mutta joskus taas esim. Kity market.

Tuolla Citroen, löytyy varmaan muutkin.

http://fi.forvo.com/word/citroën/

Lue lisää

Enpä ole ikinä kuullut tuollaista "Kitymarket" -ääntämistä. "Sitimarket" se ainakin täällä pääkaupunkiseudulla äännetään.

Kuulostaa kirjoitti:

ranskalaisen ääntämänä lähinnä Renu, niin kuin Suomessakin usein sanotaan.

http://fi.forvo.com/word/renault/#fr


Mercedes kuulostaa saksaksi Mertceedes

http://fi.forvo.com/search/mercedes/de/

Lue lisää

Kyse on voimakkaasta huulien pyöristämisestä ääntäessä, joka on suomelaiselle vierasta. Ranskan o on pyöreä, tosin niin on saksankin ( rot ja Rosen kuulostavat vähän kuin ruut ja ruusen).

17 kirjoitti:

Enpä ole ikinä kuullut tuollaista "Kitymarket" -ääntämistä. "Sitimarket" se ainakin täällä pääkaupunkiseudulla äännetään.

Kajjaanissa (kirjoitetaan nykyisin enää kahdella j:llä) olen kuullut puhuttavan "Kitukaupasta”. Riippunee kulloisestakin puhujasta, kuinka vakavissaan tuollaiseen ääntämistapaan on päädytty.

Korhonen kirjoitti:

>Mercedes kuulostaa saksaksi Mertceedes

Miksi et kirjoita ”Mertseedes”? Kirjain c ei kuulu suomen kielelle ominaiseen kirjaimistoon vaan on kirjaimistossamme mukana vierasnimien ja -sanojen kirjoittamista varten.

Naisen etunimi Mercédès lienee espanjalaista alkuperää ja sen merkitys on käsittääkseni ”armo”, ”laupeus” tjsp. (monikkomuodossa). Espanjalainen ääntämys poikkeaa melkoisesti saksalaisesta.

Automerkin Mercedes-Benz takana ovat tunnetusti yli sadan vuoden takaiset keksijä- ja tehtailijaherrat Carl Benz ja Gottlieb Daimler. Automerkin nimeen Mercedes napattiin heidän itävaltalaisen yhteistyökumppaninsa Emil Jellinekin kauniiksi mielletyltä tyttäreltä (nimeltä Mercédès Adrienne Manuela Ramona Jellinek), jonka suurikokoinen kuva oli komeillut erään autonäyttelyn koristeena.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 292 etunimen Mercedes kantajaa. Supisuomalaisen sukunimen yhteyteen sitä on hieman vaikea kuvitella. Esimerkiksi omaan (Suomen yleisimmäksi nousseeseen) sukunimeeni en osaisi sitä yhdistää. Jos minulla olisi tytär, ei hänen nimensä olisi Mercedes Korhonen.

Ei, vaikka toisella pojallani on kaksikin Mersua.

Lue lisää

Mercedes on "vierasnimi".

17 kirjoitti:

Enpä ole ikinä kuullut tuollaista "Kitymarket" -ääntämistä. "Sitimarket" se ainakin täällä pääkaupunkiseudulla äännetään.

huomannut, että jossain englannin sanassa c lausutaan k ja sitten ajatellut sen kuuluvan lausua tuossakin niin. Vanhoja ihmisiä, eikä yhtään englantia opiskeltu, siinä selitys.

Joku on kirjoitti:

huomannut, että jossain englannin sanassa c lausutaan k ja sitten ajatellut sen kuuluvan lausua tuossakin niin. Vanhoja ihmisiä, eikä yhtään englantia opiskeltu, siinä selitys.

Lue lisää

Monessa kielessä kirjain c saa joko k:n tai s:n äännearvon sen mukaan, esiintyykö se etu- vai takavokaalin yhteydessä. Kaikilla nykyisen peruskoulun käyneilläkään ei tästä erosta tietenkään ole hajua. EVVK vai kuinka se menikään?

Ent. kainuulainen kirjoitti:

Monessa kielessä kirjain c saa joko k:n tai s:n äännearvon sen mukaan, esiintyykö se etu- vai takavokaalin yhteydessä. Kaikilla nykyisen peruskoulun käyneilläkään ei tästä erosta tietenkään ole hajua. EVVK vai kuinka se menikään?

Lue lisää

Itse asiassa, vaikka olenkin vanhan keskikoulun käynyt ja tiedän etu- ja takavokaalin eron, niin se on silti EVVK.

Miksikö? kirjoitti:

Mercedes on "vierasnimi".

Kehno selitys.

Kuten tässä ketjussa on todettu, c-kirjaimen äännearvo vaihtelee. Kaikki eivät kaikki suinkaan tiedä, milloin c ääntyy s:nä ja milloin k:na. Niinpä tuon vierasnimen Mercedes ääntämisohjeen ”Mertceedes” saattaa yksi tulkita muodossa ”Mertseedes” ja toinen muodossa ”Mertkeedes”.

Siksi kelpuuttaisin saksalaisen ääntämistavan ääntämisohjeeksi suomenkieliselle vain muodon ”Mertseedes”.

Korhonen kirjoitti:

Kehno selitys.

Kuten tässä ketjussa on todettu, c-kirjaimen äännearvo vaihtelee. Kaikki eivät kaikki suinkaan tiedä, milloin c ääntyy s:nä ja milloin k:na. Niinpä tuon vierasnimen Mercedes ääntämisohjeen ”Mertceedes” saattaa yksi tulkita muodossa ”Mertseedes” ja toinen muodossa ”Mertkeedes”.

Siksi kelpuuttaisin saksalaisen ääntämistavan ääntämisohjeeksi suomenkieliselle vain muodon ”Mertseedes”.

Lue lisää

että kukaan luulisi tarkoittavan ”Mertkeedes”.

Enpä usko, kirjoitti:

että kukaan luulisi tarkoittavan ”Mertkeedes”.

En minäkään. Mutta silti s eikä c, ihan periaatteessa.

Rellu-kuski 1979–82 kirjoitti:

Olen nähnyt joskus (aika kauan sitten) Rellun takaikkunassa tarratekstin

YOU HAVE JUST BEEN RENAULTED.

Kuinkahan lausuisit tuon viimeisen sanan? Merkitys selittynee itsestään.

Lue lisää

Paras kai olla lausumatta :) Mutta ehkä jotenkin tyyliin "rinood".

Korhonen kirjoitti:

>Mercedes kuulostaa saksaksi Mertceedes

Miksi et kirjoita ”Mertseedes”? Kirjain c ei kuulu suomen kielelle ominaiseen kirjaimistoon vaan on kirjaimistossamme mukana vierasnimien ja -sanojen kirjoittamista varten.

Naisen etunimi Mercédès lienee espanjalaista alkuperää ja sen merkitys on käsittääkseni ”armo”, ”laupeus” tjsp. (monikkomuodossa). Espanjalainen ääntämys poikkeaa melkoisesti saksalaisesta.

Automerkin Mercedes-Benz takana ovat tunnetusti yli sadan vuoden takaiset keksijä- ja tehtailijaherrat Carl Benz ja Gottlieb Daimler. Automerkin nimeen Mercedes napattiin heidän itävaltalaisen yhteistyökumppaninsa Emil Jellinekin kauniiksi mielletyltä tyttäreltä (nimeltä Mercédès Adrienne Manuela Ramona Jellinek), jonka suurikokoinen kuva oli komeillut erään autonäyttelyn koristeena.

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on 292 etunimen Mercedes kantajaa. Supisuomalaisen sukunimen yhteyteen sitä on hieman vaikea kuvitella. Esimerkiksi omaan (Suomen yleisimmäksi nousseeseen) sukunimeeni en osaisi sitä yhdistää. Jos minulla olisi tytär, ei hänen nimensä olisi Mercedes Korhonen.

Ei, vaikka toisella pojallani on kaksikin Mersua.

Lue lisää

Kun suomen aakkosissakin on noita kirjaimia, joita ei kuitenkaan esiinny kuin lainasanoissa ja vieraissa nimissä, niin miksei esimerkiksi englannissa voisi olla kirjaimia å, ä ja ö vierassanojen tai suomenkielisten nimien kirjoittamiseksi. Jotenkuten kuitenkin kestän sen, että esim. jääkiekkokilpailuissa lukee Selanne tai Pyorala, mutta Selaenne ja Pyoerala ja varsinkin Haemaelaeinen näyttävät jo hullunkurisilta.

terppis86 kirjoitti:

Kun suomen aakkosissakin on noita kirjaimia, joita ei kuitenkaan esiinny kuin lainasanoissa ja vieraissa nimissä, niin miksei esimerkiksi englannissa voisi olla kirjaimia å, ä ja ö vierassanojen tai suomenkielisten nimien kirjoittamiseksi. Jotenkuten kuitenkin kestän sen, että esim. jääkiekkokilpailuissa lukee Selanne tai Pyorala, mutta Selaenne ja Pyoerala ja varsinkin Haemaelaeinen näyttävät jo hullunkurisilta.

Lue lisää

Siis jos Pyörälä kirjoitettaisiin tuolla ae oe -jutulla, niin sehän olisi tietysti Pyoeraelae.

Ent. kainuulainen kirjoitti:

Kajjaanissa (kirjoitetaan nykyisin enää kahdella j:llä) olen kuullut puhuttavan "Kitukaupasta”. Riippunee kulloisestakin puhujasta, kuinka vakavissaan tuollaiseen ääntämistapaan on päädytty.

Lue lisää

Autuas pappavainaani kävi aina Kitumarketissa, oli syntyjään hämäläinen. Oli sen ikäluokan ihminen, että häntä ihmetytti tällaiset järjettömät kauppojen nimet.

26 kirjoitti:

Itse asiassa, vaikka olenkin vanhan keskikoulun käynyt ja tiedän etu- ja takavokaalin eron, niin se on silti EVVK.

Tojota Selisa

terppis86 kirjoitti:

Kun suomen aakkosissakin on noita kirjaimia, joita ei kuitenkaan esiinny kuin lainasanoissa ja vieraissa nimissä, niin miksei esimerkiksi englannissa voisi olla kirjaimia å, ä ja ö vierassanojen tai suomenkielisten nimien kirjoittamiseksi. Jotenkuten kuitenkin kestän sen, että esim. jääkiekkokilpailuissa lukee Selanne tai Pyorala, mutta Selaenne ja Pyoerala ja varsinkin Haemaelaeinen näyttävät jo hullunkurisilta.

Lue lisää

Näyttää hullunkuriselta? No, saksa/Saksa on nykyäänkin melko voimakas vaikuttaja Euroopassa, sieltähän nuo Haemaelaeiset ovat peräisin, vaikka heillä onkin umlautinsa. Englantilainen luultavasti jättäisi vain pilkut pois, koska ä on heille a with two dots jne. Ne koetaan diakriitiisiksi merkeiksi, joita on lukuisia eri kielissä. Emme mekään juuremmin noteeraa liettuan tai edes puolan kirjainten diakriittisiä merkkejä, hyvä jos ranskan aksentit ja sedilji tulevat huomioiduksi.

Tästä voisi tietenkin jatkaa loputtomiin. Nykytekniikalla ei liene mahdotonta kirjoittaa ja painattaa vieraskielisiä nimiä oikein, jos vain halutaan. Vaikeampaa se oli käsin ladottaessa.

Turha valittaa Haemaelaeisistä, kun meilläkään ei vaivauduta lehtitaloissa panemaan edes kolumnistin nimeä oikein. Tarkoitan latvialaista Anna Žīgurea, joka oli vuosikausia Zigure.

Korhonen kirjoitti:

En minäkään. Mutta silti s eikä c, ihan periaatteessa.

Ou loord, wudža baimii, ö mörseidiiz benz, mai frendz ool draiv pooršiz, ai must meik ömendz...

Saati sanan, jonka englantia aloitteleva...

"Kansallisen yleisradioyhtiön uutistoimittajilta ja "-ankkureilta" pitää voida edellyttää peruskouluenglannin hallintaa ja sanojen ääntämistä sillä tarkkuudella, jota suomalaisessa koulutuksessa opetetaan ja vaaditaan."

Todellakin. Siis vähintään. Onhan ne yleensä yliopistotasoisesti koulutettuja. Mutta peruskoululainen pesee ne englannin ääntämisessä. "Aple"! "Tis is hjuumor".

Samoin oli urheilukilpailujen selostuksessa huvittavaa kuunnella kun selostaja lausui englantilaiset nimet "Herbert" ja "Coulthard" päin honkia. Kyseinen Coulthard on tosin skotlantilainen.

fobiafobi kirjoitti:

Samoin oli urheilukilpailujen selostuksessa huvittavaa kuunnella kun selostaja lausui englantilaiset nimet "Herbert" ja "Coulthard" päin honkia. Kyseinen Coulthard on tosin skotlantilainen.

Lue lisää

Entä sitten nämä takavuosien Lebeedevat sun muut. Myös Medvedev vedetään aivan metsään.

Eiväthän ne äänteet suomeenkaan kuulu. Noiden kirjainten erilainen käyttö viron kielessä haittaa virolaisten suomen ääntämisen hahmottamista, samoin äng-äänteen ja pitkien vokaalien puuttuminen sanojen lopuista.

Halutessaan virolaiset osaavat ääntää ja puhua vieraita kieliä hyvin. Heidän kykynsä omaksua vieras kieli on hämmästyttävää. Suomea virolaiset luulevat osaavansa, joten siihen ei kiinnitetä suurempaa huomiota.

Anu Saakim kirjoitti:

Eiväthän ne äänteet suomeenkaan kuulu. Noiden kirjainten erilainen käyttö viron kielessä haittaa virolaisten suomen ääntämisen hahmottamista, samoin äng-äänteen ja pitkien vokaalien puuttuminen sanojen lopuista.

Halutessaan virolaiset osaavat ääntää ja puhua vieraita kieliä hyvin. Heidän kykynsä omaksua vieras kieli on hämmästyttävää. Suomea virolaiset luulevat osaavansa, joten siihen ei kiinnitetä suurempaa huomiota.

Lue lisää

Eivät ehkä alunperin ole kuuluneet, mutta nykykieleen kuuluvat ja suomalainen, joka ääntää b:n p:ksi, d:n t:ksi ja g:n k:ksi kyllä huomataan lähinnä moukkana. Samoin kuin se joka puhuu "reeneistä" ja "rikoista".

Oikeammin "aa striim lähetyksessä"