Kun älykkyys ajatellaan tiettynä "määränä", eli sitä on joko enemmän tai sitten sitä on vähemmän, (esim. testeissä kun saat tietyn luvun tulokseksi jonka sitten pitäisi kertoa älykkyytesi määrä), niin miten tämä määrä on sidoksissa nopeuteen, jolla pystyt ratkaisemaan tehtäviä? Onko esim. mahdollista, että kaksi ihmistä ovat aivan yhtä kykeneviä ratkomaan tehtäviä ja pohtimaan asioita ja pääsemään niissä samoihin lopputuloksiin, mutta toinen on vain nopeampi? Onko hän siis älykkäämpi? Toki voisihan ajatella, että tämä nopeampi sitten myös ehtii ajatella enemmän, kun kerran nopeampi on, mutta entä jos näin ei ole? Tarkoitan, mitä jos joku vaikka saa huipputuloksia jostain älykkyystesteistä mutta ei vaan "käytä" aivojaan, ja toinen saa vähän huonompia tuloksia mutta käyttää kaiken aikansa asioiden pohdiskeluun? Eivätkö testit siis tällaisissa tapauksissa vähän erehdy? Vai onko niin, että jokainen, joka kykenee saamaan testeistä hyviä tuloksia, myös käyttää päätään jatkuvasti ja on "fiksu"? Sekavia kysymyksiä, mutta toivon että täältä löytyy fiksuja ihmisiä niihin vastaamaan tai kertomaan ajatuksiaan...
sekavia kysymyksiä...(:
Kysyvä
2522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pohjaan vastauksen mutu-tuntumaan.
Älykkyydessä on mielestäni kyse lähinnä loogisten päättelyketjujen nopeudesta. Eli nimenomaan siitä, kuinka "nopeasti" saat kiinni tehtävän logiikasta ja ratkaiset sen.
Suurin osa älykkyystestien tehtävistä on sellaisia, että ajan kanssa melkein kuka tahansa saisi ne ratkaistua. Siis mietiskelemällä ja kokeilemalla.
Sen takia aikaraja on mukana.
Mutta onhan testeissä aina virhemarginaalia - vireystila ja virhepäätelmien määrä vaikuttavat jonkin verran. Kuitenkin melko vähän. Ja tulevathan nekin keskimääräisesti tilastollisessa menetelmässä laskettua mukaan.
Ja tottahan ihminen voi saada itselleen huonon tuloksen älykkyystestistä. Hyvin voi testin vaikka pyöritellä peukaloita vastaamatta yhteenkään kysymykseen. Mutta oletetaan, että jokainen pyrkii saamaan testistä aidon tuloksen.
Btw. Fiksuus on mielestäni vähän eri asia kuin älykkyys. Fiksuus on enemmän "käytännön järkeä" ja ehkä miellyttävyyttä. Älykkyys on puhtaasti loogista potentiaalista ratkaisukykyä. :) Mutta tämähän on aivan käsitteellinen kysymys.
... enpä usko, että jotain Ravenia edes ajan kanssa saisi paljolti yli oman tasonsa ratkottua. Yleisälykkyyden (g) fysiologiset korrelaatit ovat enimmäkseen tekemisissä informaationkäsittelyn tehokkuuden, siis myös nopeuden, kanssa. Yleisenä sääntönä näyttäisi olevan, että älykkyys on "nopeaa mieltä", plus varmasti muutakin.
Olen kuitenkin tavannut yhden poikkeuksellisen ihmisen. Yleensähän yksinkertainen ihminen ei tule sen älykkäämmäksi, antoi hänelle aikaa miten paljon hyvänsä, päin vastoin menee vaan pahemmin sekaisin, mutta tämä yksi tyyppi ihan kiistatta oli vaan hidas. Hänen aivotyönsä tuotti tasan normaalin hyvän tuloksen, mutta hänelle oli todella vaan annettava siihen aikaa. Asian yleistä laitaa kuvaa ehkä se, että hän on minulle mieleen jäänyt maininnan arvoinen erikoistapaus.