Onko Jari riidoissa vai onko rakkaus kylmentynyt adventtikirkkoon ja omaan sukuun?
Rakastakaa adventistit Jaria koska hän on melkein koko elämänsä uhrannut adventismille.
Pelkäävätkö adventistit Jari-sedän "siveyslakia"?
Jari kertoo suvustaan: "Minä ja sukulaiset olemme kulkeneet omia polkujamme. Vain 1960- 1970- 1980 luvulla oli sukulaisten kanssa yhteydenpitoa poikasena kyläilemässä".
Onko Jarin suku käännytetty adventismiin?
"raamatunopettajamme" uhraa elämänsä adventismille
pyöräilevä todiste
37
571
Vastaukset
Hei !
Ei näissä suku asiaan kuulu. Minä en todellakaan tiedä kenenkään kommelluksista, asia ei minulle kuulu, eikä toisinpäin. Kuljemme omia polkujamme enkä sotke sukulaisia asiaan mihinkään omiini koskaan.
Ainoa poikkeus mitä olen yleensäkin puhunut sukulaisistani on sukualbumi sivullani.
Itse asiassa olen ollut unholassa asiayhteydessä että sukuni sattuu olemaan Suomen maineikkain kärryseppäsuku. Tuo paikkakunta oli sellainen missä tehtiin kärryjä eikä meinattu. On niitä sahattu muuallakin mutta ei sellaisella volyymilla missään kuin Ilmajoen Nopankylässä ja minun sukuni sattuu vaan olemaan asiassa asialla. Yksi kantaisäni marssi paikkakunnalle, oli oppinut sepäntaidot, osasi tehdä palkeita pajoihin ja syntyi kärryjen ympärille ammattikuntia seppiä (ajokaluraudoittajia) nikkareita, maalareita, topareita ja myyjiäkin. Minun suvussani oli kymmenen noita rautaisia seppiä. 1800-1900 luvulla kylässä oli sitten 30 pajaa kun kärryjä tehtiin eikä meinattu ja minun sukuni olivat kaikkein tuotteliaimmat sepät joiden sälleistäkin tuli eteviä kärryseppiä. Eli kouluttivat työvoimaa.
Kun kantaisäni sahasi ensin viikkotolkulla raskaasta raudasta yksiä kärryjä samoin kuin oli ensin tehty paikkakunnalla Könnilläkin jokunen kärry 1700 luvun lopulla jo, teki poika sitten rautoihin jo kärryt päivässä kun muut sepät tuhersivat yli kaksi päivää yksien kärryjen rautojen kanssa. Isoisäni isä raudoitti kärryt päivässä, oli sellaista liukuhihnahommaa jo. Käsikotiteollisuuden juttua torppariaikana. Isäni isä sitten osti jo oman maatilan 1900 luvun alussa ja kärryjen teko loppuikin 1950 luvulla. Isoisäni raudoitti noin sata hevosajoneuvoa vuodessa.
Minä olin unohtanut autuaasti suvun kärryseppätouhut mutta heräsin tekemään hetki sitten sivuni kun laatikkoni pohjalla oli valokuvia, pari poikasena talletettua lehtileikettä, ja parista kirjasta netistä tietoa.
Ja voitko kuvitella; - Olen ollut Seinäjoella lomalla kahtena viime kesänä. Siellä on hieno museo joissa olin asiakkaana kamerani kanssa parina kesänä eikä minulla aavistusta että siellä on isieni tekemiä kärryjä ?!
Menen niitä vasta ensi kesänä itse näkemään ja hipelöimään kuvaamaan.
Teen sitten sivuani lisää.
Sattumalta törmäsin vahonossa Ilmajoen museossa kärryihin jotka ovat vm 1938 ja isäni oli silloin kotonaan 10 vuotias kun ne kärryt on mummolassani tehty jossa mummokin vielä eli, mutta kuoli 1940 ja itse näin vain mummopuolen lapsena.
Minulla ja suvulla ei ole uskon asioissa mitään tekemistä, eikä itse asiassa missään muussakaan asiassa. Jokainen omia polkujamme ovat kulkeneet.
Eivät minua itse asiassa koskaan kukaan kaivanneet. eikä kyselleetkään.
http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html
Se nyt vaan on sattunut niin somasti kun tuolla sivullani kerron.
Jatkan sivuni tekemistä vielä omin valokuvin kun pääsen itse näkemään ja kuvaamaan isieni tekosia/ kärryjä museoihin.
Sattuu vaan somasti niin että sukuni/ isäni olivat Suomen maineikkaimmat herrat hevosajoneuvojen parissa Suomen historiassa. Perustelen asian sivullani.
http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html
yst. jari- korjaus kehuun
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa. korjaus kehuun kirjoitti:
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa.Hei !
Frigård joka muutti nimensä Sairoksi oli etevä seppä mutta karkaisutti aina kirveensa Laurilalla.
Laurila oli meastari karkaisussa. Huomattavasti etevämpi kuin kaikki muut.
"Yhyrellä kuumalla" paremmin kuin kukaan muu.
Jaakko Saari teki pohjoisen mustalaisille kärryjä jostakin syystä.
Etelän mustalaiset sitten varmaan jo osti Laurilan kärryjä.
Ei ne kukaan pärjännyt Laurilan sepille määrässä, Laurilat oli hulluja aina ilman viinaakin jos selvän päivän näkivät, mutta tekivät 100-180 ajokalua vuodessa per Laurila. Syömässäkin käytiin juosten ja 18 tunnin työpäivät jossa ei sänkyyn maata uskallettu mennä ettei nukuttu liikaa. Vatteet päällä tuvan penkillä.,
Jossakin välissä ehtivät tekemään sukuun kymmenen seppää mitä ei mistään suvusta suomessa löydy eikä sellaisia määriä ajokaluja per/ seppä/ per suku/ ja kokonaista kylää hevoskalujen ympärille.
Laurilan kantaisä perusti juuri Nopan hevosajokalukäsikotiteollisuuden.
Siis Nopan mutta nk siellä tietosanakirjassakin lukee se oli Suomen historian suurin juttu alalla.
Kyllä kärryjä siis aina sahattu on jossakin viikkotolkulla yksiä kärryjä, mutta
kyse on tässä siis minun sukuni merkityksessä käsikotiteollisuudesta eikä yksien kärryjen kanssa tuhertamista viikkotolkulla.
Joo,''
jarikorjaus kehuun kirjoitti:
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa.Minkälainen seppäsuku oli Frigård. Kuinka paljon seppiä ole suvussa ?
Saaren Jaakko näkyy olevan pohjoisen mustalaisten kärrykaupoissa olleen.
Etelässä oli paljon enemmän "mustalaisia" jotka kärryjä ostivat.
Hei, heh, minulla on ollut hiukan hauskaa tässä koko ajan naurattanut.
Toki annan täyden arvon kaikille muillekin sepille tietysti. Oli paljon hyviä seppiä. Tiedän sen hyvin. Määrässä ei pirukaan pärjää Lauriloille kuitenkaan 100-180 kpl ajokalua vuodessa per seppä eikä suvun sepän määrälläkään pirukaan mistään löydä parempaa suoritusta. Se nyt vaan sattui näin somasti ettei missään suvussa kymmentä seppää jolla 100-180 ajokalua vuodessa pajasta lähtee markkinoille. Se nyt vaan on näin.
Katso isäni tekemän reen jaloja muotoja heti tässä siinä sivun alussa; http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html
Perheissäkin veljekset olivat aina toinen toistaan parempia tietysti kuin sepätkin. Tuota rekeä on hyvin hankalaa voittaa, jos ajattelee että alkaa vuolemaan noita muotoja ja kiiltäväksi kruusattukin se oli. Oli kihlajaislahja.
Minulla ei ole sukulaisten miljoonia mahdollisia lanttiaakaan että siinä he ovat ainakin minua parempia, Ei miljoonia eikä kenenkään tyttäriäkään mistään. Miljoonien työura minulta meni joskus jonnekin.
Pikkurahalla räpelletään.
Hyvä pitää suu kiinni vähävaraisista joka paikassa mutta omilla maksellaan laskut aina minäkin pakolliset laskuni eikä kukaan ole lompsaa auki repinyt koskaan mitenkään eikä velvollinenkaan ollut koskaan sellaiseen. Kaikilla omat rintaperilliset olleet ja on ollut minulle itsestään selvä asia aina.
yst. t. jarikorjaus kehuun kirjoitti:
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa.Hei vielä !
Aivan vakavissani minä annan täyden tunnustuksen Ilmajoen ja Nopankylän kaikille sepille toki tietysti. Tottakai ilman muuta. Tietenkin kuitenkin katson asiaa pääasiassa sukuni näkökulmasta albumissani koska se on yksityinen kotisivu ja nimenomaan minun suku.
Olen kiinnostunut kaikesta tiedosta ja valokuvista kokonaisvaltaisesti että museotavarasta. Minulle voi sählöpostiin skannata ja kirjoittaa.
Nuorilla on koneilta millä skannata kuviakin jos on iäkkäikkä sukulaisilla esim, valokuvia.
Seppiä oli ympäri Suomen aina ja hyviä ja arvostettuja Ilmajoella ja muualla.
Kerroin jos mistä Laurilat olivat erikoisia. Sivullani löytyy ja laitan tähän vielä kopiota 850 sivuisesta "Ilmajoen Historia 1809 jälkeen" kirjasta vuodelta 1953;
""Ilmajoen papiston apulainen G.A. Rydman vuoden 1870 vaiheilla toi Turusta uuden mallin, "turkulaisen" jota sitten ruvettiin jäljittelemään. Nopankylässä valmistettiin Ilmajoen ensimmäiset turkulaiset. Toisten tietojen mukaan ne toi Juho Laurila, toisten tietojen mukaan Elijas Kalajainen. Laurilain kantaisä Juho Mikonpoika Laurila (s.1821) tullut Kurikan Polvenkylästä ja tietämän mukaan osasi tehdä palkeita. Hän teki kaikkia sepäntöitä, vanhempana paljon ajokalujen raudoituksia, mutta oli kova juomaan. Laurilan jälkeläiset ovat olleet Nopan tuotteliaimpia kärryseppiä.
Kärrymestarin työ ei kuitenkaan ollut helppoa. Kun Juho Mikonp. Laurila joskus 1870 luvulla teki ensimmäiset hoijakkansa
(turkulaiset) meni häneltä yksin raudoitukseen monta viikkoa. Raudat piti näet takoa raskaasta tavarasta; vasta kun joukkovalmistus alkoi, rupesi tarvikkeita saamaan kaupungista sopivammassa muodossa. Sitten kärryjenteko sujuikin ripeästi: Laurilat yksin saattoivat valmistaa vuosisadan lopulla vuoden mittaan toistasataa ajopeliä. Raudoittaminen ei montaa päivää vienyt mutta, mutta ajopelit oli myös topattava ja maalattava. Kuljettiin pitkin maakuntaa, mm. Kyrönmaahan ja ruotsinkielisille rannikkoseuduille, missä Kristiinan syysmarkkinoilla aina oli nopppalaisia kärryjä, sekä pohjoissuuntaan ainakin Härmän aukeille. Ruotsalaisella Pohjanmaalla kulkivat kärryjä myymässä Juho Laurilan ja Jaakko Saaren ruotsinkieliset emännät. Sanottiinpa Kalajaisten kärryseppienkin tulleen toimeen ruotsin kielellä. Myyjällä oli mukanaan kolmet, neljät kärryt, hyvällä hevoosella joskus kuudetkin kärryt perässään. Mutta myyminen oli usein vaivalloista, piti kulkea ristiin rastiin maakuntaa. Yli puolensadan tuhannen kultamarkan edestä vuodessa noppalaiset vielä maailmansodan ovella myivät ajopelejään. " jatkuu......."
(Aulis J. Alanen: Ilmajoki Vuoden 1809 jälkeen: 850 s. Vaasan Kirjapaino.1953)
Niinkuin sanoin sahattiin jo 1700 luvun lopulla Könnillä kärryjä. He keskittyivät sitten keloihin ja jopa pyssynpiippuja tekivät, olivat eteviä.
Ymäri Suomen sahattiin kärryjä. Juha Laurila vanhempi sahasi muiden mukana ensin raskaasta raudasta viikkotplkulla yksiä kärryjä niin kuin kaikki muutkin. Mutta sitten he keksivät laittaa Noppaan ostoyhtymän joka oli Suomen ensimmäinen osuuskauppa, Juha Laurila nuorempi oli kauppapolitiikassa merkittävä mies velkoineen., Sitten alkoi kärryjä tulla liukuhihnalta, Juha Laurila nuorempi pani rautoihin siis kärryt päivässä kun muut tuhersivat yksien käryjen kanssa kaksi pitkää päivää.
Joo, semmosta.
yst. t. jarikorjaus kehuun kirjoitti:
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa.Joo hei vielä, mutta kuule Laurila Juha vanhempi s.1821 oppi nuorena sepäntaidot Kauhajoella ja Saaren Jaakko tuli kyllä nk. jälkijunassa Noppaan kuitenkin.
Laurioiden kärrybusiness pyöri jo hyvin joskus 1870. Saaren Jaakko tuli siihen nähden 30 vuotta myöhässä.
Ei se riemunseppä pärjänny Laurilalle edes kirveen karkaisussa, saati sitten kärryjen määrässä mutta toki Frigård/ Sairo oli kelpo seppä niin kuin moni muukin.
Könni on kuuluisa ja etevä suku Ilmajoella, mutta kärryjä teki joitakin 1700 lopulla ja 1800 luvun alussa hitaasti. Teki sitten pyssynpiippuja ja kellot oli se mihin Könnillä sitten erikoistuttiin.
Kyse siis oli Nopassa kärryjen käsikotiteollisuudesta jolloin kärryjä tehtiin eikä meinattu. Ei sahattu ja paukutettu viikkotolkulla vaan kärryjä tuli mitä myydä.
Tottakai seppiä hyviä ollut on. Kyse on kvalifikoitumisesta yksittäisestä kärrystä sarjatuotantoon Nopalla. Saaren Jaakko on siis ikävä kyllä myöhässä jälkijunassa ollut Nopalla Laurilaan nähden. Pajoja syntyi Noppaan kun Laurila osasi tehdä palkeita pajaan ja oli koko lystin avainhenkilö- ja henkilö joilta valmistui sällejä alalle taitaviksi sepiksi.
Saivat pienessä sievässäkin sällit eteviksi ja kärryt tehdyksi nopeammin kuin kukaan muu koskaan missään.
Hyvä. Kiitos.
jarikorjaus kehuun kirjoitti:
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa.Vielä;
Sivuni on kesken ja tulen huomioimaan kaikenlaista mahdollista siellä kotisivujeni sukualbumi sivullani. Kuvaan ja kertoilen mitä tiedän. Kuitenkin ensin omien isieni näkökulmasta tässä päivässä nähden jälkipolvena.
Vrt seuraavaa mitä lisäsin juuri sinne;
"Kurikan ajokalutehdas valmisti sarjatyönä ajokaluja jo 1910. Siitä huolimatta Noppalaisilla sepillä piisasi töitä kotipajoissaan vielä 1940 luvulla ja 1950 luvulle saakka. Sen jälkeen alkoi ensin linja-autojen ja kuplavolkkareiden aika.
Kurpansepät Juha Laurila s. 1821 vanhempi, ja Juha Laurila nuorempi s. 1862, sekä Juha III Rikhard Laurila s. 1889 tekivät 1800 luvun lopulla kärryjä yksin omin käsin omissa pajoissaan toistasataa hevosajokalua vuodessa nk. "Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen" kirjakin kertoo. "
Nuo herrat olivat minun isiäni. Isoisäni tuo viimeinen kurpanseppä.
Muistan istumassa pyöreät rillit päässä keinussaan ja kertoilevan kärryjuttuja. Olin poikanen silloin.
yst. jarikorjaus kehuun kirjoitti:
FRIGÅRD JA SAARI NOPANKYLÄN PARHAIMPIA SEPPIÄ
Seppäsukuun kuulunut Jaakko Frigård, oli Nopankylän parhaimpia seppiä. Hänen Jalasjärveläinen isoisä Sameli Köykkä oli oppinsa saanut Jaakko Ala-Könnin sällinä. Jaakko Saari syntyi Kurikassa ja muutti 1896 Nopankylään, hän oli seppänä erinomainen ja valmisti paljon mustalaisille kärryjä. Kilpaili paremmuudesta Frigårdin sepän kanssa.Hei vielä !
Jaakko Frigård joka muutti nimensä Sairoksi oli uskovainen seppä.
Oli hyvä seppä. Hyviä seppiä ollut on.
Juha vanhempi Laurila s.1821 marssi 1840 (tuhatkahdeksansataaneljäkymmentä) Nopankylään. Juha Laurila vanhempi teki kaikkia sepäntöitä ja raudoitti myöhemmin. Ensin sahattiin Könnilla 1700 luvun lopulta yksiä kärryjä viikkotolkulla raskaasta raudasta, ja niin teki Juha Laurila vamhempikin. Vuonna 1870 alkoi tapahtua kun rautaa hankittiin sopivammassa muodossa, Juha Laurila nuorempi oli varsinainen hai ja teki siis 100 kärryä ja 80 kirkkorekeä vuosittain, mutta hänellä oli pari sälliä hommia hommissa aina joista tuli eteviä kärryseppiä. Pojat isoisäni Rikhard Laurila kärryseppä teki 100 ajopeliä vuosittain ja toinen poika Otto Laurila joka muutti Jurvaan. Laurilan sukua muutti kaksikin seppää Jurvaankin . Sinnekin piisasi seppiä suvusta.
Sattui niin ikävästi että jo 1910 Kurikan Ajokalutehdas aloitti kärryjen sarjatyön tehdasmaisesti, mutta hommia riitti ja piisasi Nopan pajoilla vuodesta 1870-1930 luvulle tosissaan täystyöllisesti 1940 luvullakin vielä, ja 1950 luvulla lysti loppui.
Pirteissä, tuvissa ja torpissa oli kärryhommia kaikissa Nopan savuissa,
tarvittiin toppareita, naalareita, kauppamiehiä, nikkareita ajokaluseppien lisäksi.
Eli siis kyllä Laurila Juha vanhempi oli se herra joka Nopankylään vei sepäntaidot jotka oli oppinut Kauhajoella, oli parikymppinen nuorimies/ poikanen kun Noppaan marssi. Kulta-aika siis oli 1870-1940 luvut.
Könnillä kärryjen teko loppui juuri 1870 ja Könnille tehtiin sitten kelloja, kuuluja.
Könnillä tehtiin pyssynpiippuja ja hienoja sepäntöitäkin olivat etevää väkiä, mutta Könnin kärryhommat loppuivat tyystin 1870 ja Nopassa ne silloin alkoivat sarajtyönä ja Nopassa olikin koko seppien historian aikana 30 pajaa yhteensä n. sadan vuoden aikana. (100 vuotta) Niissä parikymmentä pajaa oli yhteensä yhdessä parhaana aikana ja niissä yli kymmenen Laurilaista seppää.
Olen päivittänyt sivuani pikkusen juuri lisää. On selvää että katson asiaa sukualbuminani ja siellä on linkit ajokaluteollisuuden sivuille, katso matesla ja
wikipedia/ajokaluseppä. Ne kertovat paljon.
Minä en siis yhtään väheksy seppiä ketään. Frigårdin museopaja on Koskenkorvalla. Nopassa on Hautamäen paja. Laurooselan kotiseutumuseossa on yksi museopaja kirkolla Ilmajoella.
Siinä ne ovat. Isiisäni paja hajotettiin koska ei haluttu kansamvaellusta sinne muistan kuulleeni ja välinet lahjoitettu jonnekin museoon, en muista minne siitä on vuosikymmeniä aikaa kun olen nähnyt sukulaisia ja oli tuosta puhetta.
Frigård oli arvostettu seppä ja kaikki muutkin. Kaikki muutkin.
Yksi mies kerran kadehti hautajaisia ja tokaisi: "Kuollahan sitä vielä meilläkin" ettei tarvitte siinä rossata. Sitte on komiammat hautajaiset.
Oli väkeä minunkin paappani hautajaisissa, on yksi kuva jossa ei loppua näy saattojoukolle siellä, ja Frigårdin sepän hautajaisissa oli kuulemma "koko mäki mustana väkiä." Silminnäkijän mukaan.
http://jarinhotelli.blogspot.com/2011/05/sukuvalokuvia-vanhoista-albumeista.html
yst. jari
- Jari pöyhkeilee
Kannaattako uskoa Sinun haisevaan itsekehuusi?
a) adventismi on paras uskonto
b) Laurilan sepät olivat Suomen kuulisimpia kärryn valmistajia
1700 - luvulla Suomen tiet oli rakennettu ja niillä voitiin ajaa kärryilläkin. Ajokalujen valmistus keskittyi tietyille paikkakunnille, vanhinta se oli Uskelassa eli nykyisessä Salossa. Hämeessä kärryjä valmistettiin Hauholla ja Tuulosessa. Karjalassa Valkjärvellä ja Liperissä. Pohjanmaalla ensin Närpiössä ja Ylimarkussa.
1780 - luvulla Ilmajoen Könnillä hevoskärryjen, rekien ja vaunujen valmistus alkoi ja tuotantoa kesti siellä vuoteen 1865 asti. Tuotantoon kuuluivat kellojen lisäksi monenlaiset muut sepäntyöt sekä erilaisten ajokalujen ym. valmistus. Kiesejä Ilmajoella alkoi valmistaa 1750-luvun jälkeen kuuluisat Könnin mestarit". Kurikan Kampinkylässä kärryjä alkoi valmistaa Juho Siltala. Juhon isä Kisko-Sameli oli jo aikaisemmin tehnyt kirkkorekiä myytäväksi. Taitonsa Juho oli perinyt isältään ja katsellessaan Könnin Mestarien töitä.
1797 Kustaa Samelinpoika Könni-Ujanen syntyi sepän torpassa ja kävi kellosepän opin Tukholmassa. Kustaa Ujanen oli naimisissa Maria Simoonintytär Juvelin eli Talvitien kanssa. Hän tuli erityisen kuuluisaksi valmistamistaan vaunuista ja kieseistä.
”Tanan tuhka-aivo sano Könnin mestari Toralan sälli keksi miten vanne laitetaan pyörän päälle”. (Seppä Juho Mahlamäki)
1850 jälkeen ajokalujen kysyntä lisääntyi nopeasti koska kysyntä ja tarve levisi talonpoikien säätyyn, ”ja heitä oli paljon enemmän kuin herroja”. Ujaistenkylässä vanhanajan komeita ja raskaita kiesejä alkoi valmistaa "Juuveli" poikineen.
1860 -luvulle Kurikan ja Nopankylän ajokaluteollisuuden juuret ovat Kisko-Samelin suvun sekä Könnin mestarien työssä.
1869 Ilmajoen larvakylät, Noppa, Viitala, Kamppi ja Kurikka nousivat Pohjanmaan tärkeimmiksi ajokalujen valmistajiksi. Kiesien joukkotuotanto alkoi vasta sen jälkeen, kun oli opittu tuntemaan kevyt ja siro "Turkulainen" kärrymalli.
1875 mennessä Nopankylään oli saatu suurisuuntaiseen ajokaluihin vaadittavaa erikoistaitoa. Nopan ajokalusepät ja nikkarit, joukossa muutama kaikkein taitavimpia ovat suorastaan tulleet sinne Kurikasta naapurikylistä rajantakaa. Mainittavasti sepät Jaakko Frigård ja Jaakko Saari, Nikkari Juhani Tuomela sekä maalari Matti Huhtasaari.
1880 Ajokalujen valmistus oli hyvin suurimittaista koko Suomessa, kärryjä vietiin myös ulkomaille Ruotsiin ja Venäjälle. Valentin Kuusisto veisti ensimmäisen ”turkulaasen” ja myi sen Juho Mahlamäelle Ilmajoen Huissille.
Alavudella hevosajokaluja alettiin tosissaan valmistaa 1880-luvulla jolloin seppä Matti Vihtori Pukkila palkkasi avukseen maalarin, sepän ja puusepän, joiden kanssa alkoi ajopelien valmistus myyntiä varten.
1890 Matti Kananoja, tuotteet hän myi pääasiassa markkinoilla aina Porista Rovaniemelle saakka, jopa Venäjälle ja Ruotsiin. Varsinkin Ruotsiin niitä alkoi mennä, kun Kananojan kärryt oli voittanut toisen palkinnon siellä pidetyissä maatalousnäyttelyissä.
1900-luvun alkukausi ensimmäiseen maailmansotaan asti oli Nopankylän kärryjen valmistuksen kannalta loistokautta. Parhaana aikoina kärryjä raudoitettiin pajassa 25 kpl. Teemun mäellä kuului kalkatus kahdestakymmenestä pajasta. Kärryjen valmistus oli Nopankylässä ja Kurikassa niin suuri teollisuudenala että yleisesti ajokaluja ruvettiin kutsumaan ”Kurikkalaisiksi”. Nopan, Kampin ja Viitalan kärryjä oli myytävänä Vaasassa mettumaarin markkinoilla 1800-luvun lopulta lähtien 300-350 kpl.
1908 Lauri Kuoppamäen tekemän tutkimuksen mukaan 1908 Kurikassa osallistui ajokalujen valmistamiseen 79 miestä, lukuun ottamatta avustavia perheenjäseniä. Kärryjen tekijöitä lienee ollut saman verran myös Nopankylässä.
1913 Pietarin yleisvenäläisessä kotiteollisuus näyttelyssä Pukkilan ajopelit saivat ensimmäisen palkinnon.
1924 Helsingin Messuilla Vihtori Pukkilan pajassa valmistetut kumipyöräiset metsästyskärryt palkittiin kultamitallilla.Hei
Aina on kärryjä sahattu., Niitä sahattin raskaasta raudasta monta viikkoa ensin.
Mene etsimään suku jossa seppä teki per seppä 100-180 hevosajokalua vuodessa !
Suku jossa oli kymmenen seppää !
Mene etsimään ja huuda lujaa "hep" kun löydät yhdenkin sellaisen sepän ja -suvun.
Etsi ja löydä sellainen seppä ja kymmenen sepän seppäsuku. Em.
Hihkaise ja ilmoita minullekin sitten.
Aina kärryjä sahattu toki on.
Tästäkin näkee osviittaa mitä kuuluu Suomen kärryseppiin; Ota ja katso;
fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
yst. jariLisäys;
Siis tässä;
fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Nuo Laurilat olivat isiäni. Rikhard Laurila siellä isoisä minulle.
Siellä on mainittu vain kolme Laurilan suvun seppää. Niitä piruja oli kuitenkin kymmenen !
Etsi vastaavaa. Kärryjä on sahattu toki. Lue tarkemmin mitä kirjoitan sivullani.
Kukaan ei ole sahannut enempää lukumäärältään (100-180 vuodessa) eikä kymmenen sepän voimalla suvussa. Tekivät niitä liukuhihnalla.
Tästä on kyse.
Kärryjä on sahattu ja tuherrettu Könnilläkin viikkotolkulla yksiä kärryjä kuten ensin kantaisänikin sahasi monta viikkoa raskaasta raudasta yksiä kärryjä mutta poika panikin sitten rautoihin jo kärryt päivässä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Siellä
Jeesus ei varmaan sekaannu kärryhommiin kuitenkaan.
yst. t. jariVielä;
Tuo linkki toimii kyllä hakukoneen kautta minkä annoin. Varmaan sen sieltä haet.
Tässä kuitenkin vielä kopioituna;
Ilmajoen Nopankylän ajokalusepät
"Ilmajoen Nopankylässä kehittyi vuoden 1869 jälkeen Suomen suurin hevosajokalujen kotiteollinen valmistus. Kylässä oli parhaina aikoina jopa 30 sepänpajaa, jossa ajokalusepät valmistivat kärryjen ja rekien rautaosia ja raudoittivat niitä.
Kuuluisimpia seppiä olivat
Riemunseppä, Jaakko Frigård eli Friikooli
Kurpan sepät, Juha Laurila vanhempi, Juha Laurila nuorempi ja Rikhard Laurila
Jaakko Saari, jolta hevosajokaluja tilasivat erityisesti pohjoisen mustalaiset
Eino Saari
Hermanni Teemu
Jaakko Hautamäki, joka oli Nopankylän viimeinen ajokaluseppä. Hänen pajansa sulki viimeisenä ovensa vuonna 1955, jolloin ajokalujen tuotanto Nopankylässä päättyi.
Muualla Suomessa ajokaluseppiä työskenteli ainakin Uskelassa, Lapväärtissä, Ilmajoen Könnillä, Kurikassa, Valkjärvellä, Tuuloksessa ja Hauholla sekä kaupunkien vaunumaakareilla mm. Turussa ja Helsingissä."
Sinä tietosanakirjan tekstiä;
Yritetään vielä suoraan;
fi. wikipedia . org / wiki / Wiki
Saat hakukoneesta linkillä ja siinä oli kopioituna tietosanakirjasta. Lue itse.
jariVielä;
http unohtui.
Vielä kerran yeitämme suoraan, mutta hae googlella wikipedian teksti ja katso mitä sanovat Laurilan suvun perustamasta Suomen suurimmasta kylän käsikotiteollisuudesta;
http://fi. wikipedia . org / wiki / Wiki
Ei tässä pöyhkeillä tarvitse, mutta pulleana saa olla.
jari- kärrimestari
jarlau kirjoitti:
Lisäys;
Siis tässä;
fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Nuo Laurilat olivat isiäni. Rikhard Laurila siellä isoisä minulle.
Siellä on mainittu vain kolme Laurilan suvun seppää. Niitä piruja oli kuitenkin kymmenen !
Etsi vastaavaa. Kärryjä on sahattu toki. Lue tarkemmin mitä kirjoitan sivullani.
Kukaan ei ole sahannut enempää lukumäärältään (100-180 vuodessa) eikä kymmenen sepän voimalla suvussa. Tekivät niitä liukuhihnalla.
Tästä on kyse.
Kärryjä on sahattu ja tuherrettu Könnilläkin viikkotolkulla yksiä kärryjä kuten ensin kantaisänikin sahasi monta viikkoa raskaasta raudasta yksiä kärryjä mutta poika panikin sitten rautoihin jo kärryt päivässä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Siellä
Jeesus ei varmaan sekaannu kärryhommiin kuitenkaan.
yst. t. jariKärrimestari kyydissä kotiin ja sapatinlevossa onnellisena lepäilee kärrinsä kyydissä.
http://www.radioactive.fi/alfa/images/juoppo.jpg
Vaimo lukee kärrimestarille kotona Suurta Taistelua ja pelottelee paavilla. kärrimestari kirjoitti:
Kärrimestari kyydissä kotiin ja sapatinlevossa onnellisena lepäilee kärrinsä kyydissä.
http://www.radioactive.fi/alfa/images/juoppo.jpg
Vaimo lukee kärrimestarille kotona Suurta Taistelua ja pelottelee paavilla.Hei kiitos
Tuo kuva oli hieno. Minulla on sille käyttä toisessa asiayhteydessä.
Talletin kuvan.
jariHei !
Hyvä tavaton, onko Vilho Pukkila saanut kultamitalin ?
Joo, ei Lauriloita mikään voita seppien ja kärryjen lukumäärässä, ei pirukaan löydä mistään parempaa suoritusta, että kymmenen seppää ja 100-180 hevosajoneuvoa vuodessa per/ seppä oli Laurilan suvussa, mutta hyvä tavaton kun haiseva itsekehuni nyt kärsii kultamitalista.
yst. t. jariVielä;
Sivuni on kesken ja tulen huomioimaan kaikenlaista mahdollista siellä kotisivujeni sukualbumi sivullani. Kuvaan ja kertoilen mitä tiedän. Kuitenkin ensin omien isieni näkökulmasta tässä päivässä nähden jälkipolvena.
Vrt seuraavaa mitä lisäsin juuri sinne;
"Kurikan ajokalutehdas valmisti sarjatyönä ajokaluja jo 1910. Siitä huolimatta Noppalaisilla sepillä piisasi töitä kotipajoissaan vielä 1940 luvulla ja 1950 luvulle saakka. Sen jälkeen alkoi ensin linja-autojen ja kuplavolkkareiden aika.
Kurpansepät Juha Laurila s. 1821 vanhempi, ja Juha Laurila nuorempi s. 1862, sekä Juha III Rikhard Laurila s. 1889 tekivät 1800 luvun lopulla kärryjä yksin omin käsin omissa pajoissaan toistasataa hevosajokalua vuodessa nk. "Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen" kirjakin kertoo. "
Nuo herrat kurpansepät olivat minun isiäni seitsemän muuta ajokaluseppää suvussa samaa sukua. Isoisäni tuo viimeinen kurpanseppä.
Muistan istumassa pyöreät rillit päässä keinussa ja kertoilevan kärryjuttuja. Olin poikanen silloin.
Arvostettuja ja taitavia seppiä ollut on siellä täällä aina. Niin pohjanmaalla kuin
lähistöllä. Wikipedia linkki kertoo omaa kieltä nimenomaan kärryistä siis kärrysepistä. Nuo kurpansepät olivat minun isiäni pöyhkeilemättä.
Siis siellä internet-tietossanakirjassa ne "kurpansepät"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
yst.t-. jariVielä kerran;
Pöyhkeillä ei tarvite.
Seppiä oli siellä täällä, mutta kun puhutaan kärrysepistä ei kurpanseppien voittanutta ole maineessa ja kunniassa;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Siellä lapsukaiset.
Siellä on kyse kärrysepistä. Nimenomaan kärrysepistä, minullakin vain kärrysepistä, hevosajokalukotikäsiteollisuudesta nimenomaan kyse minulla, ja juuri kerroin että teollinen valmistus alkoi naapuripitäjässä jo 1910, mutta kotipajoilla Nopassa minun sukuni kymmenestä sepistä viimeiset takoivat vielä 1950 luvulle asti, ja tuo viimeinen kurpanseppä joka on isoisäni kuoli pajaansa 1968 mutta oli lopettanut kärryhommat jo 1950 luvulla hänkin.
Torpparien aika loppui, ja isoisäni luotti maanviljelyyn ja osti tilan joskus 1910, mutta teki kärryjä 50 luvulle viimeiset- Muutkin torpparit pyrkivät saamaan tietysti oman tilan. Kun paiski hommia 18 tuntia päivässä ja nukkui vaatteet päällä tuvan penkillä ja muisti ottaa pullosta huikat välillä niin sai maatilan hinnankin kasaan. Noille herroille ei ollut varaa suutaan soittaa.
yst. t. jari
Lisäys;
Kyllä kärryjö sahattu on. Minun kantaisäni sahasi ensimmäisiä raskaasta raudasta monta viikkoa kuten muuallakin.
Minun mummolasta 200 metriä perustettiin Suomen ensimmäinen Osuuskauppa Ostoyhtymä ja nykyisin asioimme Prisma automarketeissa -jonne sitten saatiin rautaa sopivammassa muodossa. Isäni isä panikin rautoihin sitten jo kärryt päivässä. Muut sepät tuhersivat pari pitkää päivää yksien kärryjen kanssa. Semmosta touhua. Niitä sitten myytiin markkinoilla ja emäntäkin kulki apurin kanssa kärrykaupoilla pitkin maakuntia.
Elettiin torpparien aikaa ja isoisäni toteutti haaveen omasta maatilasta jo
1900 luvun alussa. Olen itsekin kesät kaikki poikasena maalla kesäpaikassani maaseudun jossa ei ollut lypsykoneita eikä EU papereita, vaan jokainen eli omavaraisena kaikessa, mutta maitotilit oli ja maatilojen tuotteita myytiin. Aina on rahaa tarvittu toki ostaakin.
Torpparien aika perustuu siihen että torppari teki isäntätalolle töitä.
Mäkitorppiakin oli joissa kokonaan elanto saatiin muualta käsitöillä.
Pohjanmaan käsikotiteollisuus on ollut voimissaan missä voimissaan oli. Osattihin ja oltihin käteviä käsistä.
Ennen ajokalujen aikaa Nopassakin tehtiin isoja puuastoita joista koko pitäjä sai 5% tuloista. Puutyötaidot olivat valmiina kun pajat ja hevosajokalut tulivat kylään. Muistan isoisäni 75 vuotispäivillään keinutuolissaan kun pyöreät silmalasit päässä jutteli kylän historiaa ja kuuntelin metrin päästä tarkkana. Muistan puheenaiheet mutta en sanoja tarkasti. Hän raudoitti sadat kärryt vuodessa ja kuten itse sanoi että hänen raudoittamista kärryistä tulisi kymmenien kilometrien karavaani. Niitä vietiin karavanissa markkinoille Vaasaan, Kristiinaan ja Kyröön pääasiassa mutta muuallekin. Joka paikassa Suomea oli noppalaisia kärryjä ja rekiä ja olivat isoisäni mukaan jopa maailmankuuluja kuten hän sielä lehtihaastettalussa kertoo. Siellä sivullani on kärryhistoriaa.
Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet. Edes nukkumaan vaan tuvan penkillä vaatteet päällä kun työpäivät olivat isäni kotona 18 tuntisia.
Ovat vanhoja ihmisiä 80-90 vuotiaita kaikki jotka elävät vielä ja serkkupolvi ei toisiaan juuri tunne ketään. Serkkuja on monta tusinaa. Lapsena tunsin kaikki.
Kyläiltiin kun vietin kesät kaikki maalla. Eli siis kymmeniin vuosiin ei tekemistä eikä uskon kanssa mitään tekemistä eikä muussakaan minulla sukuni kanssa.
Kaikki omia polkujaan, sekin perhe missä olen syntynyt, ei yhteydenpitoa ei tekemistä. Omat polut.
Eli ei pidä sotkea uskoa sukuihini.
Ihmiset vastaavat jokainen itse uskoistaan eikä kukaan toista paranna eikä pahenna eikä pelasta taivaisiin uusiin maihin eikä helvetin esikartanoihinkaan.
yst. t.- jari- välit kuntoon
Tee parannus, sillä olet huonoissa välieissä sukusi kanssa, johtuuko se siitä olet olet sukusi ainut adventistikirkon jäsen ja musta lammas?
Etpä ole onnistunut käännyttämään kuuluisaa sukuasi adventismiin. - ei hyvältä näytä
>>> Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet.
välit kuntoon kirjoitti:
Tee parannus, sillä olet huonoissa välieissä sukusi kanssa, johtuuko se siitä olet olet sukusi ainut adventistikirkon jäsen ja musta lammas?
Etpä ole onnistunut käännyttämään kuuluisaa sukuasi adventismiin.Ne on haudassa jokainen, ja toinen jalka haudassa viimeisilläkin.
Serkkupolvista kukaan ei tiedä. Ei ole yhteydenpitoja.
jariei hyvältä näytä kirjoitti:
>>> Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet.
Juopot tekivät niin kuin kerroin siellä.
Juha Laurila nuorempi eli isoisäni isä raudoitti kärryt päivässä ja joi "mustan pullon " viinaa päivässä. Kävi syämässäkin juosten. Sen verran jalka kulki ettei nyt kompuroinu.
Ja käryt päivässä pani rautoihin.
Sitä miten heeviä ne olivat, pitää mennä katsomaan, luulen että ne Seinäjoen kärryt on nimenomaan Juha Laurila nuoremman. Kä katsomassa Srinöjoen maakuntamuseossa kuinka laadukkaat oli kärrynpyörät.
Ne olivat varmasti suureellisia juovuksissa ainakin. Eihän niin ahkeroia seppiä ja tuotteliaita ollut missään muualla olemassa ja suvussa kymmenen eikä vaan yksi.
Aivan suurellisena tässä pitää olla tietysti.
Rinta rottingilla pohojanmaalla rossatahan ja trössätähän.
jariei hyvältä näytä kirjoitti:
>>> Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet.
Lisäys;
Niin siis 100-180 hevosajokalua vuodessa per seppä juovuksissakin.
Suvussa kymmenen seppää.
Huuda "hep" sitten lujaa ja huikkaa minullekin kun löydät yhtä tuotteliaan kymmenen sepän kärryseppäsuvun jostakin päin maailmaa.
jariei hyvältä näytä kirjoitti:
>>> Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet.
Vielä:
Ne Hautamäet ovat Laurilan sukua nekin siellä Wikipedian sivulla.
Kurikassakin seppiä oli.
Tunsin kansanperinteen kerääjän Samuli Paulaharjun veljenpojat työni puolesta joskus. Emme keskusrellet kansanperinteestä koskaan. Mitä nuori sellaisesta ymäärtää.
Samuli Paulaharju kirjoitti Kurikan sepistä. Pari oli siellä silläkin puolella rajaa, kun sattui olemaan sillä puolella rajaa.
Pohjalainen kateus on aina totta sekin. Portin vartioiminenkin tietysti.
Minullakin toki on tässä pikkusen hymyä. Kiva vähä kiusata joskus.
jariei hyvältä näytä kirjoitti:
>>> Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet.
Tässä näkyy ensin 1800 luvun "juopon" kärryt;
http://www.matesla.fi/ajokalut/sivukuvat/laurilan_turkulaanen.jpg
Tässä sitten lisää ja 1900 alkupuolta;
http://www.matesla.fi/ajokalut/sivukuvat/tanskan_malli.jpg
Arkisempi malli, kärryjä piti olla artkeen ja pyhään talossa;
http://www.matesla.fi/ajokalut/sivukuvat/tanskanmalli.jpg
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Katsotaan onnistuuko linkit nyt.
Envoi oikeastaan täällä enempää asiasta. Itse asiassa olen vasta näkemättä itse isieni kärryjä museoissa. Olen sivuni tehnyt kaikesta siitä mitä on kotona hyllyssäni ja minä en ole vuosikymmeniin ollut tietoinenkaan mistään kärryhommista. Mielenkiintoni heräsi kun törmäsin vahingossa museossa käryihin jotka on isäni kotona tehty 1938.
Yksi isäni kotona vm. 1938 on sivullani omalla kamerallani kuvattuna Ilmajoen museosta.
Minä en oikeastaan voi enempää täällä, pitäisi mennä historian sivuille.
Kotisivullani on aina mitä tiedän asiassa sukualbumissani.
Minä olen nuorin viimeisen kurpansepän lapsenlapsista.
Ovat eläkeikikäsiä ukkoja muut mahdolliset eikä meitä montaa ole ollutkaan.
Ollaan vainajia kaikki pian eikä toisiamme tunneta. Sitten on päästy kurpansepistäkin. Siellä on hautajaiskuva viimeisen kurpansepän hautajaisista. Minullakin tulee ikää 55 kesällä, en ole nuorukainen. Nuoruuden kaikki kommellukset ovat takana neljännesvuosisadan takana viimeisetkin, ja ihan fiksusti tässä elellään kun äärimmäisen vaikeasta 50 villityksestä selvisin juuri ja juuri.
jariei hyvältä näytä kirjoitti:
>>> Suvullani ei ole mitään tekemistä uskon kanssa. Joivat "mustan pullon" viinaa päivässä (viina paloi siihen aikaan kun tulitikkua näytti) minun isät, ja tekivät vain töitä ja joivat. Eivät muuhun ehtineet ja kerinneet.
Hautamäet olivat Laurilan sukua hekin siellä;
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ajokaluseppä
Pitää mennä historian sivuille jatkossa, en voi enempää täällä.
Sukuni kärryperinteet ovat kuitenkin aivan julkinen asia sinänsä, museoissa on kärryjä ja kirjoihin kirjoitettu.
Muista hihkaista minulle ja huutaa "hep" lujaa, kun löydät suvun jossa kymmenen seppää jotka per seppä 100-180 ajokalua vuodessa.
yst. t. jarivälit kuntoon kirjoitti:
Tee parannus, sillä olet huonoissa välieissä sukusi kanssa, johtuuko se siitä olet olet sukusi ainut adventistikirkon jäsen ja musta lammas?
Etpä ole onnistunut käännyttämään kuuluisaa sukuasi adventismiin.Minulla ei ole tekemistä sukuni kanssa. Eivät ole minua kaivanneet koskaan eikä kyselleet. Minua ei liikuta kenenkään menestyminen eikä menestymättömyys hevon hännän pätkän vertaa, yhtä vähän kuin minä heitä siis.
Ei tekemistä toisemme kanssa eikä ketään pidä sekoittaa asiaan.
Kotisivujeni sukusivullani on vain vainajia.
Pitää ryhtyä vainajaksi niin voi päästä sivulleni ja olla merkkimies vähintään kärryissä, heh, vitsi.
jari
Lisäys;
Minua kiinnostaa Raamattu.
- En ole käyttänyt koskaan sanaa "adventismi" koska minusta sana on sanahirviö ja tuo mieleen lähinnä jonkun kammottavan hiljaa hivuttavan taudin nk. kaikki kuutkin "-ismit" tavallisesti.
Olen käyttänyt mm. esim. "adventtilaiset" tms. "Adventus" = latinaa ja tarkoittaa Jeesuksen tuloa.
Samoin suomenkielisiä nimityksiä monesta muistakin asioista.
Minua kiinnostaa vain Raamatun asiat. Ei mikään ismi sinänsä.
Jumalan omia istuu yksilöinä siellä täällä, yksilöinä. Minä en ole ketään arvioinut henkilökohtaisesti koskaan sanallakaan. Ovat niitä jotka oman tietonsa määrän mukaan ovat pyhittyneitä Kristukselle Hebr 12:14 ja Raamatun opetukselle ymmärryksensä mukaan vilpittömiä yksilöitä Raamattua lukevissa eri piireissä. Kristus ja Jumalan laki ajan loppuun asti. Ilm 14:12.
Jumalan laki on uuden liiton uskovalla kirjoitettuna uskossa sydämen lihatauluihin mieluisena sydämenasiana. Itse asiassa se on evankeliumia sekin mielestäni mikä opettaa hengessä synnin. 1 Joh 5:3, Matt 5:17-18, Jaak 2:8-13, Luuk 16:17.
Yksin uskosta yksin armosta koko lysti; Ef 2.
yst. t. jariMinulla ei ole tekemistä sukuni kanssa. Eivät ole minua kaivanneet koskaan eikä kyselleet. Minua ei liikuta kenenkään menestyminen eikä menestymättömyys hevon hännän pätkän vertaa, yhtä vähän kuin minä heitä siis.
Ei tekemistä toisemme kanssa eikä ketään pidä sekoittaa asiaan.
Kotisivujeni sukusivullani on vain vainajia.
Pitää ryhtyä vainajaksi niin voi päästä sivulleni ja olla merkkimies vähintään kärryissä, heh, vitsi.
jariVielä;
Kirkoissa on vain ihmisiä. Seurakunnat kaikki armaassa Suomen maassa Ilm 3:14 Laodikean mallin mukaisia.
Parhaat ystävät olivat aina niin kuin entinen uskovainen "mustalainenkin" sanoi uskovaisena että ryyppykavereit olivat ne parhaat kaverit aina.
Ihmiset ovat ihmisiä joka paikassa ja ystävystyvät tai eivät joka paikassa kirkoissakin. Minä en ole ketään henkilökohtaisesti arvostellut.
Seurakunnan rakenne on joskus sellainen että joku keski-ikäinen poikamies jää väliinputoajaksi nuorten perheellisten ja vanhuksien kanssa kaikessa seuranpidossa. Mene kyselemään paljonko minuun on yhteytä pidetty ja rakastettu. Heh) -Aikuiset ihmiset vastavaat itse seuranpidosta ja kirkoissa puretaan ja katsotaan ohjelmaa. Herran työssä maallikkovirkoja saa demokratiassa jotakin aina., Itsellänikin oli monia erilaisia tehtäviä joskus.
Ihmisillä omat perhet ja -ystävät kaikessa, kirkoissakin.
Olen aikuinen mies enkä valita rakkauksien puutetta sanallakaan. On elämässä naisia joille olen pyrkinyt ja naisia jotka minulle pyrkineet mutta ei ole optimaalista hetkeä ollut sitten siinäkään lystissä. Tässä jo 55 vuotiaana hauta mielessä minullakin ja mitä loppuelämällä tekisi? Minä en kuitenkaan miesten kanssa ole koskaan rakkaussuhteissa elänyt päivääkään joten sellaiset jutut saa unohtaa kokonaan.
Monenlaista ohimenevää nuoruuden temppua aina itse kukkakin olla voi.
Minullakin viimeinenkin sellainen mahdollinen neljännesvuosisadan takana eli ei keskusteltavissa enää 20 vuoteen. Vanhentuneita, eivät harkittuja elämäntapoja koskaan kenenkään nuoruuden temput.
30 vuotta aikaa että jotakin voi tehdä ja vanhuudenpäiviä jokunen päälle jos vanhaksi terveenä pysyy. Joka päivä voi sairastua. Minun ikäisiäni haudataan jatkuvasti jo syöväkin uhrina.
Olen 55 pian ja ei enää jaksa keski-iässä sellaista menoa vaikka olisi maraton kunnossa että pörrää yökaudet kaljan kanssa. Ei sovi uskonkaan kanssa.
100 vuotiaskin maratonin juossut on, minä en niitä harrasta mutta pyöräilen nk. kuvista näkyy 35 kg paikkauksien kanssa vaikka 3000 km loman.
20 , 30 minuuttia 45 minuuttia ja tunnin juoksulenkkejä teen hapenottokyvyn
vuoksi tänäkin syksynä. Tänään taas.
palsta on ainoa paikka pitää yhteyttä ihmsiin jotka minua tuntevat vähääkään, Ei kukaan ole yhteyttä pitänyt koskaan.
Minä en ketään syytä enkä ketään arvostele koskaan. Jumalan omia itse kukin ja kenenkään ei tarvitse olla ketään ihmistä varten eikä ihmisiin voi toivoa koskaan asettaa eikä ihmisiin uskon asioissa katsoa.
Jeesus Kristus on ainoa uskon mahdollinen esimerkki. Ei kukaan ihminen koskaan.
Kirkoissa on Jumalanpalveluksia, niissä käydään kääntymässä kerrran viikossa.
jariHei vielä !
Kuule, minä en käytä itsestäni mitään "raamatunopettaja" nimikettä vaan kokonaan ja pelkästään: "Keskustelija."
Mielelläni täällä keskustelen Raamatun asioista ja kun olen monet uskot tutkinut ja jotakin tiedän mielelläni annan vinkkiä mistä kyse.
Mitä tulee tässä sukuasioihin mitä kirjoitit, niin minä pidän ja olen aina pitänyt kokonaan sukulaiset erossa kaikesta. Ainoa poikkeus on sukualbumi sivuni jossa on mitä olen puhunut sukulaisista, ja ovat voi sanoa kaikki vainajia jo siellä mitä näkyy.
Mitä tulee sitten sukuni hostoriaan ajokalukäsikotiteollisuuden merkeissä, niin on pakko todeta että Ilmajoen Nopankylä oli Suomen ajokalukäsikotiteollisuuden keskuspaikka siten että siellä tehtiin eikä meinattu 1870-1940 luvulle asti 1950 luvulla viimeiset hevoskärryt sellaisella volyymilla mitä ei missään ole ollut eikä tule olemaan. Minun sukuni isäni sattuvat nyt vaan olemaan siitä harvinaisia herroja että heitä oli kymmenen seppää yhdessä suvussa ja olivat Nopankylän tuotteliaimmat ja Nopankylä taas Suomen tuoteliain paikka alalla.
Taitavia seppiä ollut on aina ja kärryjäkin sahattu ja paukutettu viikkotolkulla siellä täällä, mutta kyse siis oli 100-180 hevosajoneuvoa per seppä per vuosi
ja ne myytiin markkinoilla ja pitkin maakuntia.
Annan täyden tunnustuksen joka suvun joka sepälle aivan vakavissani tietysti mutta asiayhteteydessä vaan on pakko todetä ettei missään ole ollut kymmenen sepän kärryseppäsukua koskaa jotka olivat yhtä tuotteliaita, on pakko todeta.
Näin kaikella vakavuudella vaikka tuolla tällä sivulla minulla onkin hymyilevä ote asiassa mitä kirjoitin.
Minä en ole käynyt sukuni kanssa mitään kärrykeskusteluja, pikkupoikana kuntelin isoisän kärryjuttuja pari kertaa, olivat jänittäviä ja minulla oli pari lehtileikettä jo poikasena laatikon pohjalla valokuvia pari kirjaa jossa kärryasiaa websivuilla jotakin. Kuvaa lisää lähivuosina. En itse asiassa ole itse vielä livenä nähnyt kaikkea mitä voin käydä katsomassa museoissa.
Kuitenkin on aivan muut herrat minua vanhemmat -eikä heitä varmaan monikaan enää elä joilla jotakin konkreettista otetta kärryhommissa ollut on ja lähempää tietoa.
Minä en ole Adventtikirkon Raamatunopettaja, olen toistaiseksi sivussa kirkon ja seurakunnan toiminasta ollut lähivuodet. Minulla ei ole riitoja tms. joten suositan kirkon seurakuntia ja kirkkoa sellaisella tavalla että tiedän että siellä ymmärretään Ilm 14:12 mistä on kyse ajan loppuun asti. Ihmisiä on aina joka paikassa erilaisen tiedon varassa ja jokainen muodostaa omantunnon kysymyksensä itse sisäistä ne ja vastaa siitä itse Jumalan edessä käsi sydämellä.
Minulla oli joskus demokratian maallikkovirkoja seurakunnassa ja olen ollut ko vapaaehtoistyön merkeissä korkeintaan tekemisissä ihmisiin asiayhteydesä ja minuun ei kukaan itse asiassa kukaan koskaan muuta kuin joskus soiteltiin ohjelmaa pitämään. Seurakuntarakenne voi olla sellainen joskus että nuoret kaikki naimisissa ja kiireisiä ja vanhempia loput. Naiset menevät jo 20 vuotiaina kaikki, ja olen itsekin jo pian 55 ja minua ei kiinnosta evp eronneet rouvat esim. Minulla ei ollut tarjoja vakaata taloutta ja sisäistä kauneutta niin paljoa että olisin mieluisia naisia saanut elämänkumppaniksi. Oli niitä nuorena, mutta en avioon asti. Kärsin minäkin siihen aikaan suvun työnarkomaniasta ja ei ollut aikaa kuin työhön. Alan ottamaan jo rennosti.
Raamattua lukevissa eri piireissä on Jumalan omia yksilöinä, joka Raamattua lukevissa piireissä. En minä ole ollut kenellekään tuomarina koskaan taikka edes henkilökojtaisia arvosteluja missään koskaan lausunut kenestäkään mitään, en ole srk:laisista, en kirkkolaisista, puhunut missään mitään, en puhu ihmisten yksityisiä perhe- intiimi- tms asioista koskaan missään muidenkaan.
Kaikki web sivujen linkit ovat itsenäisiä yksikköjä joissa on oma meno päällä, siellä on ihmisiä palkkatyössäkin niissä ja minulla ei ole mitään vastuuta eikä vuortovaikutuksia sivuni linkeissä, mutta jokainen voi löytää itse lisää.
En minä sotke kenenkään henk koht mihinkään omaani koskaan, Kaikki kirjoittaminen on ollut aina ja puhuminenkin anonyymiä eli nimettömänä.
Sukusivuni albumi yksityisillä sivuilani- nuo ihmiset ovat vainajia jo melkein jokainen. Ei minulla ole sen kummempaa kuin siellä sivullani mainitsen.
Joten jokainen voi olla rauhassa.
Kiitos kysymästä kuitenkin, tässä olen teellä istunut koneella ja kirjoitellut.
On se hyvä että on edes koneet millä kuluttaa aikaansa ja ihmisiä tavata.
yst t-. jari- lopeta nuoleminen
Tutki itseäsi että oletko syyllistynyt
a) Laurilan suvun seppien ihmispalvontaan
b) Ellen Whiten palvontaan
c) adventismin palvontaan
d) itsesi palvontaan
e) nuorten naisten palvontaan
f) adventistipappien palvontaan - pyh!
lopeta nuoleminen kirjoitti:
Tutki itseäsi että oletko syyllistynyt
a) Laurilan suvun seppien ihmispalvontaan
b) Ellen Whiten palvontaan
c) adventismin palvontaan
d) itsesi palvontaan
e) nuorten naisten palvontaan
f) adventistipappien palvontaanLopeta itse.
- lukijana
lopeta nuoleminen kirjoitti:
Tutki itseäsi että oletko syyllistynyt
a) Laurilan suvun seppien ihmispalvontaan
b) Ellen Whiten palvontaan
c) adventismin palvontaan
d) itsesi palvontaan
e) nuorten naisten palvontaan
f) adventistipappien palvontaanMinun mielestäni oli hauska lukea Jarin kirjoituksia suvustaan. Olen myöskin sukufriikki, joten tuttua oli työnteko, mutta meillä oli puuseppiä. Jos sinulle ei lukeminen kelvannut, voi aina hypätä yli, Kuitenkin Jarille kiitos kivasta kronikasta. Wi sukutukimus ole nuoleskelemista vaan totista ja kärsivällisyyttä sekä taiota vaativaa homaa.
Jatka vaan Jari! lukijana kirjoitti:
Minun mielestäni oli hauska lukea Jarin kirjoituksia suvustaan. Olen myöskin sukufriikki, joten tuttua oli työnteko, mutta meillä oli puuseppiä. Jos sinulle ei lukeminen kelvannut, voi aina hypätä yli, Kuitenkin Jarille kiitos kivasta kronikasta. Wi sukutukimus ole nuoleskelemista vaan totista ja kärsivällisyyttä sekä taiota vaativaa homaa.
Jatka vaan Jari!Kiitos kiitos.
Pienensin muutamia sanoja hiukan sukualbumissani siksi kun joku voi saada kuvaa etten antaisi muille sepille arvoa. Toki annan sepille muillekin samaa arvoa.
Päivitin myös muutamia sanoja lisää sinne sukualbumiini eilen.
Kyllä puuseppiä aina tarvittu on niitäkin. Jotenkin rautaisempia olivat pienelle pojalle kuulla kärryseppäjutut, mutta nikkareita niissäkin tarvittiin.
Pienessä kylässä oli joka tuvassa jotakin kärryihin liittyvää pajojen lisäksi.
Kärryjä piti maalata, topata, nikkaroida ja myydä raudoittamisen lisäksi.
Kuvia tulee lisää kun päästään kesään.
yst. t. jari
- ohi on nuo ajat
Tosi mielenkiintoista selvitystä Laurilan historiasta. Ei siinä mitään, uskon hyvinkin
koko stoorin... siihen aikaan tehtiin työtä, ja työ oli kunnia asia.
Se, että vapaa aikana, jos sitä vähän oli juotiin ja iloittiin,..niin sen Jumala oli jo ajat sitten hyväksynyt.
Kiitos Jari, että olet koonnut sukusi historiaa.. rautaista porukkaa ovat isosisäsi olleet t. benkku
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli305792Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm144364Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403237IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm522951Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3391549Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861338- 621276
Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2321206- 791169
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul4011161