10v.yhdessä

ero.on

Nyt oon eroamassa, inhottavasta suhteestani ihanaan mieheen.

Emme vain loppujen lopuksi olleet ne rakkaat ystävät, joiden olisin tahtonut meidän olevan. Tuntuu tosi kurjalle, kun taas kerran joutuu pettymään itseensä. 10 vuotta mennyt turhuuden parissa.

Eron aikaan tulee erilaista fiilistä mieleen, kai tämä on käytävä vain läpi, ajan kanssa. Nyt on päällimmäisenä suru ja kaipaus.

Vaikka tiedänkin, ettei surulla kaipauksella pääse kovin terveellisesti eroon.

5

274

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kaiken se kärsii

      Voi hyvä jysäys mikä asenne.
      10 vuotta mennyt muka turhuuden parissa. Etpä kovasti arvosta itseäsikään jos tuo todellakin on sun asenteesi viimeiseen 10 vuoteen omasta elämästäsi.

      Suru ja kaipaus ovat luonnollisia tunteita eron tullessa eteen ja nimen omaan ne läpikäymällä ja rehellisesti tuntemalla pääsee kuiville siitä minkä on jättämässä taakseen.

      No, olet vasta (mahdollisen?) erosi alkumetreillä, joten edessäsi on vielä vaikka millaisia tunteita. Parasta vain ottaa ne kaikki avosylin vastaan, sillä niitä ei voi paetakaan ja kärsimyskin on vain elämää.

      • eroo.on

        Kyllä mennyt 10v tuntuu turhalta kun käteen ei jää kuin ero. Itseni arvostamista on se että haluan eroon.

        En halua riippumatoksi, enkä terapeutiksi, korkeintaa kerran pari vuodessa moikattavaksi tutuksi.

        Minusta tuntuu että minulla on mies joka pakenee kaikkea vähänkin epämiellyttävää, ero-ajatukseenkin se vastaa "kulti".


      • Kaiken se kärsii
        eroo.on kirjoitti:

        Kyllä mennyt 10v tuntuu turhalta kun käteen ei jää kuin ero. Itseni arvostamista on se että haluan eroon.

        En halua riippumatoksi, enkä terapeutiksi, korkeintaa kerran pari vuodessa moikattavaksi tutuksi.

        Minusta tuntuu että minulla on mies joka pakenee kaikkea vähänkin epämiellyttävää, ero-ajatukseenkin se vastaa "kulti".

        Niin niin, että jos mies ei nyt yhtääkkiä muutu sinä jätät hänet. Mutta rahkeet eivät riitä kuvittelemaan miltä tuntuisi jos itselle tehtäisiin samalla tavalla...

        10 v:ssa tapahtuu niin paljon sekä yksilö- että parisuhdetasolla, ettei se ole turhuutta, ja se ettei parisuhteesta "jää käteen kuin ero" kuulostaa olevan yhä sinun käsissäsi; jos niin ajattelet ja valitset, niin myös on. Sinulle.

        Mitä jos "tunteesi" siitä, että vierelläsi jo 10 v. omasta vapaasta tahdostaan kulkenut mies "pakenee kaikkea vähänkin epämiellyttävää" johtuu vain siitä miehille niin tuikitavallisesta tavasta suojella itseään negatiivisten tunteiden kokemiselta kieltämällä ne, vähättelemällä niitä tai upottamalla ne esim. alkoholiin?

        Epämiellyttävien asioiden ja negatiivisten tunteiden käsittely naisen seurassa on monen miehen kipein kasvuprosessi. Joillakin on ennakkoluuloja ja pelkojakin sen suhteen mitä negatiiviset tunteet saavat heidät kenties tekemään, joten niitä tunteita ei kernaasti haluta kokea. Kaikki eivät sitä edes tiedosta, mutta käyttäytyvät niin.
        No, sinun pitäisi jo tuntea se mies siellä kun olet hänen vierellään kulkenut yhden vuosikymmenen ajan.

        Eli voisiko olla niin, ettet sinä vain ymmärrä kumppanisi käytöstä ja sen taustasyitä ja olet siksi takonut päätäsi samaan seinään jo 10 v:n ajan yrittämällä pakottaa häntä johonkin mihin hän ei pysty ja sitten turhautunut siitä kun mikään ei muutu? Et sinä eikä hän.

        Parisuhteen ongelmiin on aina kaksi syyllistä ja sekin on fakta jota pakoon ei voi pötkiä millään verukkeella. Samat virheet on totta kai mahdollista tehdä taas seuraavassakin suhteessa, ellei ole ymmärtänyt ja sisäistänyt yhtään mitään.

        Parempia kesäfiiliksiä odotellessa...


      • yhdessä edelleen
        Kaiken se kärsii kirjoitti:

        Niin niin, että jos mies ei nyt yhtääkkiä muutu sinä jätät hänet. Mutta rahkeet eivät riitä kuvittelemaan miltä tuntuisi jos itselle tehtäisiin samalla tavalla...

        10 v:ssa tapahtuu niin paljon sekä yksilö- että parisuhdetasolla, ettei se ole turhuutta, ja se ettei parisuhteesta "jää käteen kuin ero" kuulostaa olevan yhä sinun käsissäsi; jos niin ajattelet ja valitset, niin myös on. Sinulle.

        Mitä jos "tunteesi" siitä, että vierelläsi jo 10 v. omasta vapaasta tahdostaan kulkenut mies "pakenee kaikkea vähänkin epämiellyttävää" johtuu vain siitä miehille niin tuikitavallisesta tavasta suojella itseään negatiivisten tunteiden kokemiselta kieltämällä ne, vähättelemällä niitä tai upottamalla ne esim. alkoholiin?

        Epämiellyttävien asioiden ja negatiivisten tunteiden käsittely naisen seurassa on monen miehen kipein kasvuprosessi. Joillakin on ennakkoluuloja ja pelkojakin sen suhteen mitä negatiiviset tunteet saavat heidät kenties tekemään, joten niitä tunteita ei kernaasti haluta kokea. Kaikki eivät sitä edes tiedosta, mutta käyttäytyvät niin.
        No, sinun pitäisi jo tuntea se mies siellä kun olet hänen vierellään kulkenut yhden vuosikymmenen ajan.

        Eli voisiko olla niin, ettet sinä vain ymmärrä kumppanisi käytöstä ja sen taustasyitä ja olet siksi takonut päätäsi samaan seinään jo 10 v:n ajan yrittämällä pakottaa häntä johonkin mihin hän ei pysty ja sitten turhautunut siitä kun mikään ei muutu? Et sinä eikä hän.

        Parisuhteen ongelmiin on aina kaksi syyllistä ja sekin on fakta jota pakoon ei voi pötkiä millään verukkeella. Samat virheet on totta kai mahdollista tehdä taas seuraavassakin suhteessa, ellei ole ymmärtänyt ja sisäistänyt yhtään mitään.

        Parempia kesäfiiliksiä odotellessa...

        Parempia aikoja / eroja odotellessa,
        emme vieläkään päässeet eroon,
        vaikka näin ajattelinkin.

        Kiitos sulle mielipiteistäsi.

        Kaiken se kestää,
        tällä kertaa näin :D


    • eroo.n

      Olemme kumpikin syyllisiä yhdessä oloomme ja tulevaan eroomme, jos tässä syyllisiä tahdotaan hakea. Joskus on vain parempi pistää se piste kaikelle puuroutuneelle, kannattaa välttää lumipallo-ilmiötä.

      Voisi olla hyvinkin, ettemme ymmärrä toisiamme tarpeeksi tai jopa että ymmärrämme toisiamme täysin. Olemme halunneet olla yhdessä - nyt en enää halua.

      Turha sitä on itkeä, jos halu katoaa. Toisen tunteiden hyväksyminen on osa sitä eroprosessia. Mitä sitä suotta kituuttelee, ellei enää viihdy yhdessä? Itsensä pettämistä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      110
      1074
    2. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      814
    3. Tuleeko Martinasta rouva Muhis

      Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat
      Kotimaiset julkkisjuorut
      263
      593
    4. Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?

      Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede
      Kuhmo
      17
      585
    5. Mitä hyvää

      Mitä hyvää hän on tuonut elämääsi?
      Ikävä
      65
      531
    6. Ei enää kauaa rakkaani

      Ensin minun pitää saatella narsistit oikeuden eteen ❤️
      Ikävä
      93
      521
    7. Miten näytät / näytit ihastumisesi hänelle?

      Toimiko, miten hän vastasi? vinkki5
      Ikävä
      26
      502
    8. Oletko miettinyt sitä

      Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.
      Ikävä
      47
      491
    9. Mitä sanoisit

      juuri nyt kaivatullesi jos uskaltaisit/kehtaisit?
      Ikävä
      43
      466
    10. Mökötätkö, kun jäit ilman vastausta?

      Vai mitä ajattelet...
      Ikävä
      47
      427
    Aihe