Ilmeisesti ennen minua ei kukaan ole ottanut tätä asiaa esille netissä. Arvostettu suomalainen valokuvaaja Taneli Eskola julkaisi vuonna 1984 valokuvakirjan, jonka nimeksi hän antoi "Lumia". Kirjassa on mustavalkoisia valokuvia talvisesta Suomesta.
Vajaat 30 vuotta myöhemmin matkapuhelintehdas Nokia nimesi uutuusmallinsa nimellä Lumia. Arvelenpa, että joku Nokian johdossa on omistanut Eskolan kirjan, ja huomannut, että silläpä on kaunis nimi. Siitä on sitten napattu nimi puhelimelle.
Toisin kuin joskus väitettiin, Lumia ei ole missään yhteydessä Espanjassa 1800-luvulla paikallisesti käytettyyn ja nyt jo unholaan painuneseen halventavaan nimitykseen, joka 150 vuotta sitten tarkoitti prostituoitua mutta ei tarkoita enää.
Sen sijaan se viittaa sanan "lumi" sellaiseen monikkomuotoon, joka on suomen kieliopin mukaan mahdoton ja jota ei kukaan käytä - ja jossa on myös nimessä "Nokia" esiintyvä -ia -pääte ja viisi kirjainta kuten nimessä "Nokia". Nimi lienee siis alunperin kopioitu valokuvakirjan nimestä.
http://www.huuto.net/kohteet/taneli-eskola---lumia/267200078
Vajaat 30 vuotta myöhemmin matkapuhelintehdas Nokia nimesi uutuusmallinsa nimellä Lumia. Arvelenpa, että joku Nokian johdossa on omistanut Eskolan kirjan, ja huomannut, että silläpä on kaunis nimi. Siitä on sitten napattu nimi puhelimelle.
Toisin kuin joskus väitettiin, Lumia ei ole missään yhteydessä Espanjassa 1800-luvulla paikallisesti käytettyyn ja nyt jo unholaan painuneseen halventavaan nimitykseen, joka 150 vuotta sitten tarkoitti prostituoitua mutta ei tarkoita enää.
Sen sijaan se viittaa sanan "lumi" sellaiseen monikkomuotoon, joka on suomen kieliopin mukaan mahdoton ja jota ei kukaan käytä - ja jossa on myös nimessä "Nokia" esiintyvä -ia -pääte ja viisi kirjainta kuten nimessä "Nokia". Nimi lienee siis alunperin kopioitu valokuvakirjan nimestä.
http://www.huuto.net/kohteet/taneli-eskola---lumia/267200078
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eiköhän Lumia todellisuudessa ole taas yksi markkinamiesten vulgaariväännös latinan sanasta lumen., vrt. Lumene.
Kosmetiikkayritys Lumenen nimi muuten johtuu sen perustamispaikkakunnalla sijaitsevasta järvestä, jonka nimi on Lummene. Nimestä on vain jätetty yksi M pois. Ihan vain tiedoksesi.
Kielenkäyttöhän ei ole koskaan täysin rationaalista ja loogista. Joku voi tuumailla taivaalle vilkaistessaan, että "lumia tiputtelee", vaikka oikea ilmaisu olisi "siellä sataa lunta".
Mitä muuten kuuluu tähän asialliseen asiaan tuo epämääräinen määre "arvostettu". Koetetaan välttää turhaa pokkurointia, jollainen ei sovellu suomalaiseen tyyliin.
Lumia-nimestä yhdyn Kollimaattorin näkemykseen.
Miten niin suomen kieliopin mukaan mahdoton? Lumesta voidaan puhua monikossa tarkoitettaessa monena eri annoksena talven mittaan sataneita lumia, joten miksi olisi kieliopin vastaista käyttää niistä partitiivimuotoa, kuten tuossa edellä tein?
Eikä tuo ole edes ainoa tapaus, jossa monikkomuotoa käytetään ainesanasta. Veret voivat roiskua pitkin seiniä, jauhot olla pitkin keittiön lattiaa jne. Monikolla kai korostetaan määrää. Minusta täysin hyväksyttävää kieltä.
Juu, kyllä Lumiakin taitaa olla menneen talven lumia. Ja nimimerkki "???" tyhjän jauhaja.
Onhan se enemmänkin arkikieltä ja tyyliltään "meuhkaavaa". Tuota tuskin kehtaa kelpuuttaa huoliteltua kieltä vaativaan yhteyteen.
Olen samaa mieltä: ei tietenkään mikään kieliopillinen mahdottomuus! Yksikössä lumi : lunta, monikossa lumet : lumia.
Joskus viime viikolla katsoin Teemalta ranskalaisen elokuvan, jonka nimi oli Kilimanjaron lumet. En osannut kiinnittää huomiota monikolliseen lumet-sanaan, mutta vuoren nimen kirjoitustapa ei ollut oikeaoppinen, s.o. suomen kielelle oikein translitteroitu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilimanjaron_lumet
Väärä kirjoitustapa on tuokin Kilimandšaro, pitäisi olla Kilimandžaro.
Kun viitataan teokseen, oikea kirjoitusasu on se, jota teoksesta on käytetty, kun se on julkaistu. Ranskalainen elokuva ”Les neiges du Kilimandjaro” on esitetty Suomessa nimellä ”Kilimanjaron lumet”, ks.
http://finnish.imdb.com/title/tt1852006/
http://www.elonet.fi/title/ekwjlv/
Vastaavasti kirjaan, johon elokuva (jotenkin) perustuu, on syytä viitata suomennoksen nimellä, vaikka siinä onkin käytetty eri kirjoutusasua: ”Kilmandšaron lumet”.
Tietysti voidaan arvioida ja arvostellakin sitä, miten julkaistaessa käytetty nimi on valittu. Aivan kuten voidaan arvioida esimerkiksi yritysten ja tuotteiden nimiä. Mutta esimerkiksi elokuvaa esitettäessä ja siihen viitattaessa on syytä käyttää sille annettua nimeä, kuten me (asiatekstissä ainakin) käytämme yritysten ja tuotteiden nimiä rupeamatta niitä parantelemaan.
Sitä paitsi asua ”Kilimanjaro” on perusteltua pitää oikeana, koska se on Itä-Afrikassa laajasti yhteisenä kielenä käytetyn suahilin (swahilin) mukainen muoto. Suahilia kirjoitetaan (nykyisin) latinalaisilla kirjaimilla, joten mitään translitterointia ei tarvita. Nykyisin pyritään yleensä käyttämään alkuperäistä kirjoitusasua, ellei kyse ole selvästi vakiintuneesta sovinnaisnimestä. Asua ”Kilimandžaro” ei oikein voi pitää sellaisena, eikä se ole kovin looginenkaan: se ei vastaa suomessa tavallista ääntämystä (joka on hienoimmillaankin lähinnä ”Kilimandšaaro”), ei myöskään suahilin ääntämystä (jossa j ääntyy lähinnä liudentuneena d:nä, suomalaisen korvissa dj:n tapaisena, ja a on pitkä ja painollinen).
"Toisin kuin joskus väitettiin, Lumia ei ole missään yhteydessä Espanjassa 1800-luvulla paikallisesti käytettyyn ja nyt jo unholaan painuneseen halventavaan nimitykseen, joka 150 vuotta sitten tarkoitti prostituoitua mutta ei tarkoita enää."
Sana "lumi" tarkoittaa prostituoitua. TV-sarjassa Serranon perhe on käytetty kyseistä sanaa.
Siitäkö se Lumikki tulee ?