Bermudan lähellä ruotsalaispariskunnan vanha pieni vene upposi vuodon saatuaan, miehistö pelastettiin 1 h EPIRB hätäkutsusta.
http://www.sail-world.com/index.cfm?Nid=120059&refre=y&ntid=0&rid=8
Ruotsalaiset pelastettiin Atlantilla
EPIRB tuo avun
83
1202
Vastaukset
- maakrapu(la)
No hittiläinen. Hyvä että pääsivät turvaan noin nopeasti. Mikähän siihen paattiin oli sitten iskenyt? Olisipa kiva kun kohdan olisi voinut paikantaa ja paikata, aika iso vuoto kuitenkin kun kaksikaan pilssipumppua ei riittänyt.
Joutuuko noista muuten maksamaan mitään? Huviveneiljän pelastaminen vaikka rahtilaivan kurssia muuttamalla maksaa varmasti paljon, puhumattakaan dramaattisista helikopteripelastumisista. Entä jos kysymyksessä on kilpapurjehdus ja suoranainen riskinotto?- aina pitää neuvotella
Niin olisi varmaan hyvä käydä pieni hintaneuvottelu ennen pelastautumista? Ei helkutti tohon hintaan kannata tulla tänne köysiä heittelemään, se on moro ja käsi lippaan ;)
- Bossu
Mä ostin talvella pari isoa pilssipumppua lisää. Tarkoitus on asentaa ne hätätilanteita varten, eli niiden kanssa pitäisi saada 100-150 litraa minuutissa vettä pois. Pilssipumput ei ole vain pilssin tyhjentämistä varten. En sano, että nuo ruotsalaiset niin luulivat.
- vaiht.ehtoi hyvä oll
Tuolla avomerellä on hyvä miettiä eri vaihtoja.
Monesti kunnon kastumisesta seuraa myös se että sähköt häviävät.
Esimerkiksi jos aalto tulee sisään tms. Sulakkeet paukkuvat ja kone ei lähde käyntiin sähköä tuottamaan. jne..
Eli olisi hyvä olla eri energialla toimivia, kuten käsikäyttöiset pumput tai sitten esim. MiniEsan kaltainen polttomoottorikäyttöinen pumppu. - Bossu
vaiht.ehtoi hyvä oll kirjoitti:
Tuolla avomerellä on hyvä miettiä eri vaihtoja.
Monesti kunnon kastumisesta seuraa myös se että sähköt häviävät.
Esimerkiksi jos aalto tulee sisään tms. Sulakkeet paukkuvat ja kone ei lähde käyntiin sähköä tuottamaan. jne..
Eli olisi hyvä olla eri energialla toimivia, kuten käsikäyttöiset pumput tai sitten esim. MiniEsan kaltainen polttomoottorikäyttöinen pumppu.Tai vaikka generaattori.
- tyttö
Ei pilssipumput todellisesssa vuodossa mitään auta, Pelastuslautta ja epirb on silloin paikallaan.
- Bossu
tyttö kirjoitti:
Ei pilssipumput todellisesssa vuodossa mitään auta, Pelastuslautta ja epirb on silloin paikallaan.
Epirb, pelastuslautta ja tehokkaat pilssipumput ei sulje toisiaan pois. Varmasti nuo ruotsalaiset olisivat toivoneet asentaneensa pari tehokasta pumppua lisää.
- ei paljoa auta
Bossu kirjoitti:
Epirb, pelastuslautta ja tehokkaat pilssipumput ei sulje toisiaan pois. Varmasti nuo ruotsalaiset olisivat toivoneet asentaneensa pari tehokasta pumppua lisää.
Kun vuoto on 100 vetoa tunnissa, ei tehokkaasta pumpusta ole enää iloa, kun voimat loppuvat. Sähköisellä tai moottorivetoisella pumpulla jaksaa pitempään, mutta nekin loppuvat vuorokausien käytöllä. Ainoa keino saada vene pysymään pinnalla on vuodon tukkiminen ta rajoittaminen helposti hallittavaksi.
- Bossu
ei paljoa auta kirjoitti:
Kun vuoto on 100 vetoa tunnissa, ei tehokkaasta pumpusta ole enää iloa, kun voimat loppuvat. Sähköisellä tai moottorivetoisella pumpulla jaksaa pitempään, mutta nekin loppuvat vuorokausien käytöllä. Ainoa keino saada vene pysymään pinnalla on vuodon tukkiminen ta rajoittaminen helposti hallittavaksi.
Motonetin 25 euron pumppu pumppaa tunnissa realistisesti ehkä pari kuutiota, ja kuluttaa siihen virtaa 5 Ah. 100 vetoa tunnissa tekee noin sata litraa, eli vuorokaudessa 2,4 kuutiota. Pilssipumppu kuluttaisi siis vuorokaudessa alle 10 ampeeriatuntia. Jos tankissa olisi 50 litraa dieseliä, ei tuo vuoto estäisi vaikka atlantin ylitystä.
- Bossu
Bossu kirjoitti:
Motonetin 25 euron pumppu pumppaa tunnissa realistisesti ehkä pari kuutiota, ja kuluttaa siihen virtaa 5 Ah. 100 vetoa tunnissa tekee noin sata litraa, eli vuorokaudessa 2,4 kuutiota. Pilssipumppu kuluttaisi siis vuorokaudessa alle 10 ampeeriatuntia. Jos tankissa olisi 50 litraa dieseliä, ei tuo vuoto estäisi vaikka atlantin ylitystä.
Arvioni oli alakanttiin jutun perusteella. Sanotaan, että vuotoa oli lopulta 0,3 kuutiota tunnissa, eli reilut 7 kuutiota vuorokaudessa. Nyt olisi pitänyt pitää Motonetin pumppua käynnissä 3-4 tuntia vuorokaudessa, eli kulutus olisi 20 Ah vuorokaudessa. Tämä vaatisi ehkä tunnin verran akkujen latausta vuorokaudessa, eli dieseliä olisi tähän kulunut jotain 3 litraa vuorokaudessa.
- joo, mutta
Bossu kirjoitti:
Arvioni oli alakanttiin jutun perusteella. Sanotaan, että vuotoa oli lopulta 0,3 kuutiota tunnissa, eli reilut 7 kuutiota vuorokaudessa. Nyt olisi pitänyt pitää Motonetin pumppua käynnissä 3-4 tuntia vuorokaudessa, eli kulutus olisi 20 Ah vuorokaudessa. Tämä vaatisi ehkä tunnin verran akkujen latausta vuorokaudessa, eli dieseliä olisi tähän kulunut jotain 3 litraa vuorokaudessa.
Ongelma ei luultavastikaan tule sähkön loppumisesta, vaan pumpun loppumisesta. Toisekseen, pumpun ilmoitettu teho on 0-nostokorkeudella. Hyvä, jos veneestä saa ulos puoliakaan nimellistehon mukaisesta. Jo nimellisteho on mittausten mukaan yleensä kovin optimistinen näkemys.
Motonetin halpista paljon laadukkaammatkin ovat huonoja henkivakuutuksia. - Bossu
joo, mutta kirjoitti:
Ongelma ei luultavastikaan tule sähkön loppumisesta, vaan pumpun loppumisesta. Toisekseen, pumpun ilmoitettu teho on 0-nostokorkeudella. Hyvä, jos veneestä saa ulos puoliakaan nimellistehon mukaisesta. Jo nimellisteho on mittausten mukaan yleensä kovin optimistinen näkemys.
Motonetin halpista paljon laadukkaammatkin ovat huonoja henkivakuutuksia.Pumpun ilmoitettu teho on 3,52 kuutiota, ja arvelin todelliseksi tehoksi pari kuutiota. 25 euron hinnalla noita voi asentaa pari kappaletta ja ottaa vielä pari varalle. Eihän niistä aina ole hyötyä, ja ilman sähköä niillä ei tee mitään, mutta tässä puheena olevassa tapauksessa ne olisivat saattaneet pitää veneen pinnalla Bermudalle asti.
- overkill
Bossu kirjoitti:
Pumpun ilmoitettu teho on 3,52 kuutiota, ja arvelin todelliseksi tehoksi pari kuutiota. 25 euron hinnalla noita voi asentaa pari kappaletta ja ottaa vielä pari varalle. Eihän niistä aina ole hyötyä, ja ilman sähköä niillä ei tee mitään, mutta tässä puheena olevassa tapauksessa ne olisivat saattaneet pitää veneen pinnalla Bermudalle asti.
Paljon olen nähnyt veneitä, myös pitkänmatkan veneitä, mutta yhdessäkään en ole nähnyt moista pumppuarsenaalia. Tuskin olisivat Bullissakaan enää toimineet, jos kotona lähtiessä sellaiset olisi asennettu. Tuppaavat olemaan hyvin lyhytikäisiä vehkeitä suolaisemmilla vesillä. Ja melkoinen letkuhärdelli pilssiin tulisi kaikkine venttiileineen. Eikä kuitenkaan montaa venettä niillä pumppupattereilla pelastettaisi.
- kestääkö 25e pumppu?
Bossu kirjoitti:
Pumpun ilmoitettu teho on 3,52 kuutiota, ja arvelin todelliseksi tehoksi pari kuutiota. 25 euron hinnalla noita voi asentaa pari kappaletta ja ottaa vielä pari varalle. Eihän niistä aina ole hyötyä, ja ilman sähköä niillä ei tee mitään, mutta tässä puheena olevassa tapauksessa ne olisivat saattaneet pitää veneen pinnalla Bermudalle asti.
Onko sinulla kokemusta mainostamiesi sähköpumppujen toiminta-ajoista?
Itselleni tuli se käsitys, etteivät halpispumput välttämättä kestä pitkää yhtäjaksoista käyttöä: Shetlannin Lerwickissä veneeni kylkeen kiinnittyi hollantilaisen yksinpurjehtijan vene. Hän oli Pentlandin salmessa joutunut tyveneen sumuun ja samalla moottorin vesipumppu oli särkynyt (ongelma ei ollut impellerissä). Koska voimakkaiden virtojen vuoksi oli ollut pakko ajaa koneella, kaveri oli tehnyt sähköisestä pilssipumpusta moottorin jäähdytysvesipumpun. N. 4 tunnin jälkeen sähköinen pilssipumppu hajosi. Hän vaihtoi tillalle toisen pilssipumppunsa, jolle oli muutaman tunnin jälkeen käynyt samoin.
Ehkä laadukas pilssipumppu toimisi luotettavamin.
Uskallatko hyvällä omatunnolla suositella 25 e pumppuja valtamerivarusteiksi?
Aikaisempaan viestiini laitoin linkin YW:n artikkelista, jossa yhtenä hätävarusteena oli irrallinen sähköpumppu letkuineen. Se voi olla hyvä ajatus.
Joka tapauksessa pitkillä reissuilla on syytä olla mukana manuaalisen pilssipumpun varaosasarja (venttiilit kumikalvo). - Bossu
kestääkö 25e pumppu? kirjoitti:
Onko sinulla kokemusta mainostamiesi sähköpumppujen toiminta-ajoista?
Itselleni tuli se käsitys, etteivät halpispumput välttämättä kestä pitkää yhtäjaksoista käyttöä: Shetlannin Lerwickissä veneeni kylkeen kiinnittyi hollantilaisen yksinpurjehtijan vene. Hän oli Pentlandin salmessa joutunut tyveneen sumuun ja samalla moottorin vesipumppu oli särkynyt (ongelma ei ollut impellerissä). Koska voimakkaiden virtojen vuoksi oli ollut pakko ajaa koneella, kaveri oli tehnyt sähköisestä pilssipumpusta moottorin jäähdytysvesipumpun. N. 4 tunnin jälkeen sähköinen pilssipumppu hajosi. Hän vaihtoi tillalle toisen pilssipumppunsa, jolle oli muutaman tunnin jälkeen käynyt samoin.
Ehkä laadukas pilssipumppu toimisi luotettavamin.
Uskallatko hyvällä omatunnolla suositella 25 e pumppuja valtamerivarusteiksi?
Aikaisempaan viestiini laitoin linkin YW:n artikkelista, jossa yhtenä hätävarusteena oli irrallinen sähköpumppu letkuineen. Se voi olla hyvä ajatus.
Joka tapauksessa pitkillä reissuilla on syytä olla mukana manuaalisen pilssipumpun varaosasarja (venttiilit kumikalvo).Mulla on ollut monta halpaa pilssipumppua. Vielä ei ole yksikään hajonnut. Sulake on pamahtanut moneen kertaan, jos joku roska jumittaa siipipyörän. En osaa sanoa, miten hyvin ne jatkuvassa pyörityksessä toimisivat. Olen itse ollut pari kertaa tilanteessa, jossa olisin tuollaista kaivannut. Idean tähän sain nyt siitä, kun luin yhden englantilaisen venetarkastajan artikkelin aiheesta. Mulla on niin syvä pilssi, että ajattelin nämä ylimääräiset pumput laittaa ylemmäs, niin että ne ovat aina kuivilla, paitsi kun veneessä on reilusti liikaa vettä.
- Bossu
Bossu kirjoitti:
Mulla on ollut monta halpaa pilssipumppua. Vielä ei ole yksikään hajonnut. Sulake on pamahtanut moneen kertaan, jos joku roska jumittaa siipipyörän. En osaa sanoa, miten hyvin ne jatkuvassa pyörityksessä toimisivat. Olen itse ollut pari kertaa tilanteessa, jossa olisin tuollaista kaivannut. Idean tähän sain nyt siitä, kun luin yhden englantilaisen venetarkastajan artikkelin aiheesta. Mulla on niin syvä pilssi, että ajattelin nämä ylimääräiset pumput laittaa ylemmäs, niin että ne ovat aina kuivilla, paitsi kun veneessä on reilusti liikaa vettä.
marinesurvey.com/yacht/bilge_pumps.htm
Suositellaan 33-jalkaiseen 16 000 litraa tunnissa pumppaavia pilssipumppuja. - Onkopas
Bossu kirjoitti:
Mulla on ollut monta halpaa pilssipumppua. Vielä ei ole yksikään hajonnut. Sulake on pamahtanut moneen kertaan, jos joku roska jumittaa siipipyörän. En osaa sanoa, miten hyvin ne jatkuvassa pyörityksessä toimisivat. Olen itse ollut pari kertaa tilanteessa, jossa olisin tuollaista kaivannut. Idean tähän sain nyt siitä, kun luin yhden englantilaisen venetarkastajan artikkelin aiheesta. Mulla on niin syvä pilssi, että ajattelin nämä ylimääräiset pumput laittaa ylemmäs, niin että ne ovat aina kuivilla, paitsi kun veneessä on reilusti liikaa vettä.
Sahara pumput halpatavaraa? Mulla on semmoinen ollut 10v syvällä pilssissä. Ne pari kertaa kun sinä aikana on pilssiin vettä kertynyt - letkuvuoto ja tosi paha keli niin aikojen päästä - kun meno on hiljennyt, ihmetellyt mikä käydä surisee? Pilssipumppu käydä kurnuttaa, mutta ei saa vettä ulos. Pumpun naurettavan pieni siipipyörä täynnä laivakissankarvoja - pyörii joutavaa. Huristeli sen pahan kelin purjehduksen aikana varmaan puoli päivää vaan ei saanut vettä pois pilssistä. Siipipyörän putsauksen jälkeen toimi sitten taas. Ja joskus pilssiä pestessä (ämpärikaupalla vettä) kyllä toimii.
Laivakissalta loppui viimeinenkin yhdeksästä hengestä ennen kesän 20-vuotispäiviä, mutta taidan kuitenkin vaihtaa pumpun...
Venees on kyllä käsikäyttöiset pumput salongissa ja sitlootassa. - 2 kpl Rule 3700
Bossu kirjoitti:
marinesurvey.com/yacht/bilge_pumps.htm
Suositellaan 33-jalkaiseen 16 000 litraa tunnissa pumppaavia pilssipumppuja.Sitaatti linkittämästäsi David Pascoen pilssipumppuartikkelista:
“Needless to say, a weak, a low capacity pump is not the way to go. For a 40 foot sailboat, pumping the water up 3 feet or more, I'd consider two 3700's the best choice…..After several decades of seeing these pumps in service, I have no qualms about recommending Rule pumps; they're the best. They are, of course, centrifugal impeller pumps that will not pull the last 1-1/2" of water out of the bilge. If you want a dry bilge, the only way to get one is with a diaphragm pump…”
Pascoen suosittelema Rule 3700 pilssipumppu näytti Captains shopissa olevan 261 euron hintainen.
Johnsson on myös tunnettu pumppumerkki.
Johnsson L2200 tehoksi ilmoitetaaan 7800 l/h, svb:n hinta näyttäisi olevan 105 eur.
Nämä kummatkin on mitoitettu 38mm läpimittaiselle letkulle.
Vertailun vuoksi Bilteman pilssipumpuista tehokkain näytti olevan 37 eur hintainen. Sen letkuliitäntä on 26,5mm ja kapasiteetti 95l/min (5700 l/min).
Muutamia vuosi sitten omassa veneessäni kävi niin, että makeavesiletkun liitos oli pettänyt ja yli 100 litraa vettä oli valunut pilssiin. Sähköpumppu kyllä surisi, mutta ei tyhjentänyt vettä. Pumppasin pilssin tyhjäksi manuaalisella kalvopumpulla ja tutkin sähköpumpun vikaa. Mitään näkyvää syytä ei löytynyt. Pumpun siipipyörä oli puhdas ja letkut avoimet. Ostin halpispumpun tilalle Johnssonin. Se kyllä toimii, mutta luottamukseni halpoihin sähköpumppuihin heikkeni.
Kyllä tehokkaaseen kalvopumppuunkin kannattaa satsata! - litraa/min, litraa/h
2 kpl Rule 3700 kirjoitti:
Sitaatti linkittämästäsi David Pascoen pilssipumppuartikkelista:
“Needless to say, a weak, a low capacity pump is not the way to go. For a 40 foot sailboat, pumping the water up 3 feet or more, I'd consider two 3700's the best choice…..After several decades of seeing these pumps in service, I have no qualms about recommending Rule pumps; they're the best. They are, of course, centrifugal impeller pumps that will not pull the last 1-1/2" of water out of the bilge. If you want a dry bilge, the only way to get one is with a diaphragm pump…”
Pascoen suosittelema Rule 3700 pilssipumppu näytti Captains shopissa olevan 261 euron hintainen.
Johnsson on myös tunnettu pumppumerkki.
Johnsson L2200 tehoksi ilmoitetaaan 7800 l/h, svb:n hinta näyttäisi olevan 105 eur.
Nämä kummatkin on mitoitettu 38mm läpimittaiselle letkulle.
Vertailun vuoksi Bilteman pilssipumpuista tehokkain näytti olevan 37 eur hintainen. Sen letkuliitäntä on 26,5mm ja kapasiteetti 95l/min (5700 l/min).
Muutamia vuosi sitten omassa veneessäni kävi niin, että makeavesiletkun liitos oli pettänyt ja yli 100 litraa vettä oli valunut pilssiin. Sähköpumppu kyllä surisi, mutta ei tyhjentänyt vettä. Pumppasin pilssin tyhjäksi manuaalisella kalvopumpulla ja tutkin sähköpumpun vikaa. Mitään näkyvää syytä ei löytynyt. Pumpun siipipyörä oli puhdas ja letkut avoimet. Ostin halpispumpun tilalle Johnssonin. Se kyllä toimii, mutta luottamukseni halpoihin sähköpumppuihin heikkeni.
Kyllä tehokkaaseen kalvopumppuunkin kannattaa satsata!Sorry, taas painovihre. "pilipalin" tehokkaimman pilssipumpun kapsiteetti oli 5700 l tunnissa, ei tietenkään minuutissa.
Mielestäni pilssipumppujen letkumitoitukset kuvastavat niiden maksimitehoa. Jos halpispumppu on mitoitettu esim. 19 mm letkulle, tuskin se on kovin tehokas.
- opimmeko jotain?
33 ft ruotsalainen lasikuituvene alkoi siis vuotaa runsaasti eikä pariskunta pystynyt paikantamaan vuotoa. Vuoto ei ollut “seal” – tarkoitettiinkohan tiivisteellä akselitiivistettä tai vetolaitteen kumikalvoa? Toinen pilssipumppukin lakkasi toimimasta ja vene tuntui uppoavan.Paha paikka varmasti!
Mitä tästä jutusta pitäisi oppia? Ainakin se, että vuodon löytäminen voi olla vaikeaa, kun vene on vesilastissa. Pilssipumppujen olisi oltava toimintavarmoja ja riittäviä.
Epirb on vakiovaruste useimmissa valtameriä purjehtivissa veneissä, esim. ARC:ssa pakollinen. Siinä tuskin oli uutta infoa kellekään. Tässä tapauksessa DSC-VHF:n hätäkutsukin olisi ehkä riittänyt, koska laiva sattui olemaan lähistöllä.
Tarina ei kertonut oliko ruotsalaisveneessä ollut runkovauriota (aikaisempi pohjakosketus tms).
Yhtenä vuodon syynä tulee mieleen messinkisen runkoläpiviennin pettäminen. Messinki voi toimia murtovedessä vuosikausia, mutta korroosio syö sen hauraaksi valtamerillä.
Vuoto pettäneestä runkoläpiviennistä voi olla aika voimakas kuten YM:n opetusvideo osoittaa:
http://www.youtube.com/watch?v=H5PDuXvqL7c
Yksi mahdollisuus vuodon tukkimiseen on tiivistemassa, joka saattaa tehota jopa pieniin runkovaurioihin:
http://www.youtube.com/watch?v=888wQhRcmjQ#t=13
YW:n artikkelissa oli myös mm. varapumppu:
http://stayafloatmarine.com/sitebuildercontent/sitebuilderfiles/yw2013.pdf- Bossu
Voi olla myös vaikka peräsimen vannasputki. Siihen kohdistuu kovat voimat eikä niitä aina ole mitoitettu tarpeeksi vahvoiksi. Viime vuonna täällä oli juttua siitä, miten Atlantilla lähellä Karibiaa vene upposi tuon takia. Ei tarvitse peräsimen irrotakaan, kun voi jo vuotaa, ja siihen voi olla mahdoton päästä käsiksi ilman rälläkkää tai moukaria.
- haveritiedot tässä
Uponnut vene s/y “Bull” oli Fortissimo 33. Vene oli gotlantilaiskipparin mukaan ehkä vuodelta 1983. Hän osti sen raatona ja kertoi käyttäneensä 700 tuntia kunnostukseen ja varusteluun. Maailmanympäripurjehdus s/y Bullilla alkoi Gotlannista 2011.
Uppoaminen sattui kotimatkalla, kun pariskunta oli purjehtimassa Floridasta kohti Bermudaa.
Vene alkoi vuotaa 3.3.2014.
Vuoto oli 4.3. hallinnassa pumppaamalla n. 40 vetoa joka viides tunti.
6.3. vuoto lisääntyi ja osoittautui tulevan moottorin takaa akselin ja vannasputken seudusta, jossa ilmeisesti oli murtumia. Paikkaamiseen ei ollut mahdollisuuksia.
Vuoto oli hallinnassa pumppaamalla 50 vetoa joka toinen tunti. Tuulta oli 16-17 m/s, puuskissa yli 20 m/s, aallonkorkeus 3-4m.
7.3. vuoto lisääntyi. Pumpattiin 100 vetoa tunnissa, kunnes pilssipumpun kumikalvo repesi. Tuuli oli tasaisesti 17-20m/s, aallonkorkeus 5-6m.
8.3. vettä tuli veneeseen enemmän kuin sitä pystyttiin poistamaan. Aallonkorkeus oli kasvanut 6-8 metriin. Tarkoitus oli yrittää Bermudalle, mutta vene alkoi olla raskaassa vesilastissa. Tuulta oli tasaisesti 18-21m/s, aallot 6-8m. Kippari päätti pyytää apua ennen yön tuloa, koska uppoaminen alkoi näyttää väistämättömältä. Klo 15 hän laukaisi Epirbin ja painoi VHF:n hätänappulan.
Pian panamalainen rahtilaiva “Crown Sapphire” kutsui “Bull”:ia VHF:llä. Myös US Coat Guard oli ottanut yhteyttä laivan kapteeniin, koska hälytys oli tullut epirbin kautta.
Samassa myrskyssä katosi amerikkalainen purjevene n. 15 nm Bermudasta länteen.
http://www.thejourney.se/bilder-m.m-pictures/bloggen-blog-2935158
Kysymys ei siis ollut kokemattomien paniikista, ei läpiviennin tai peräsinakselin pettämisestä, vaan ilmeisesti delaminaatiosta vannasputken seudussa. Varmaankin useita vuorokausia jatkunut merenkäynti pahensi lasikuiturakenteen pettämistä.- 16 + 13
Näin jälkiviisaana miettii näistä tuntematon vuotopaikka - tapauksista että kipparin tulisi järjestää asiat niin että joka ikiselle läpivientipaikalle - myös s-vetolaitteelle tai vannasputkelle - on järjestetty pääsy ilman rakenteiden purkamista tms. toimenpidettä joka on merenkäynnissä kenties mahdoton.
Tuo paikkausmassan hankkiminen on kyllä tullut mieleen. Onko foorumilla ketään massaa testannutta? - helppo sanoa...
16 + 13 kirjoitti:
Näin jälkiviisaana miettii näistä tuntematon vuotopaikka - tapauksista että kipparin tulisi järjestää asiat niin että joka ikiselle läpivientipaikalle - myös s-vetolaitteelle tai vannasputkelle - on järjestetty pääsy ilman rakenteiden purkamista tms. toimenpidettä joka on merenkäynnissä kenties mahdoton.
Tuo paikkausmassan hankkiminen on kyllä tullut mieleen. Onko foorumilla ketään massaa testannutta?"..tulisi järjestää niin, että joka ikiselle läpivientipaikalle - myös s-vetolaitteelle tai vannasputkelle….."
Käytännössä tällainen asia pitäisi miettiä jo venettä valitessa. Monissa veneissä vannasputki tai vetolaite on niin ahtaassa paikassa, että vuodon tilkitseminen voi olla jokseenkin mahdotonta kovassa merenkäynnisssä. Esim. vetolaitteen kumin repeäminen (vaikkapa karilleajon tai valaan törmäyksessä syntyneen) olisi melkoinen ongelma, vaikka moottorin taakse onnistuukin kömpimään.
YM:n videossa oli oivallinen esimerkki siitä kuinka lavuaarin alla olevaan läpivientihanaan oli vaikea päästä. Sellaisen veneen varusteisiin pitäisi ehkä liittää sorkkarauta ja leka! - paikkaustarvikkeet
16 + 13 kirjoitti:
Näin jälkiviisaana miettii näistä tuntematon vuotopaikka - tapauksista että kipparin tulisi järjestää asiat niin että joka ikiselle läpivientipaikalle - myös s-vetolaitteelle tai vannasputkelle - on järjestetty pääsy ilman rakenteiden purkamista tms. toimenpidettä joka on merenkäynnissä kenties mahdoton.
Tuo paikkausmassan hankkiminen on kyllä tullut mieleen. Onko foorumilla ketään massaa testannutta?VOR- veneissä oli varauduttu vuoto-ongelmiin.
Groupaman keulan vuoto ja korjaus merellä:
http://www.youtube.com/watch?v=a23BOPgJyZ0
Abu Dhabin rungon delaminaatiovaurion korjaus merellä:
http://www.youtube.com/watch?v=R3ieMkQsDLs - massa-masa
16 + 13 kirjoitti:
Näin jälkiviisaana miettii näistä tuntematon vuotopaikka - tapauksista että kipparin tulisi järjestää asiat niin että joka ikiselle läpivientipaikalle - myös s-vetolaitteelle tai vannasputkelle - on järjestetty pääsy ilman rakenteiden purkamista tms. toimenpidettä joka on merenkäynnissä kenties mahdoton.
Tuo paikkausmassan hankkiminen on kyllä tullut mieleen. Onko foorumilla ketään massaa testannutta?Onko kertoa enemmän tälläisestä massasta? Minkä nimistä?
- Trad.
helppo sanoa... kirjoitti:
"..tulisi järjestää niin, että joka ikiselle läpivientipaikalle - myös s-vetolaitteelle tai vannasputkelle….."
Käytännössä tällainen asia pitäisi miettiä jo venettä valitessa. Monissa veneissä vannasputki tai vetolaite on niin ahtaassa paikassa, että vuodon tilkitseminen voi olla jokseenkin mahdotonta kovassa merenkäynnisssä. Esim. vetolaitteen kumin repeäminen (vaikkapa karilleajon tai valaan törmäyksessä syntyneen) olisi melkoinen ongelma, vaikka moottorin taakse onnistuukin kömpimään.
YM:n videossa oli oivallinen esimerkki siitä kuinka lavuaarin alla olevaan läpivientihanaan oli vaikea päästä. Sellaisen veneen varusteisiin pitäisi ehkä liittää sorkkarauta ja leka!Fortissimossa ei ole s-vetolaitetta ja peräsin on veneen käytännöllisesti katsoen perässä veneen "ulkopuolella" !
- pysy pinnalla
massa-masa kirjoitti:
Onko kertoa enemmän tälläisestä massasta? Minkä nimistä?
Aineen nimi on Stay Afloat hätäpaikkausmassa ja sitä saa mm. Motonetista ja hyvin varustetuista venetarvikekaupoista.
http://www.youtube.com/watch?v=888wQhRcmjQ - vannasputki
Trad. kirjoitti:
Fortissimossa ei ole s-vetolaitetta ja peräsin on veneen käytännöllisesti katsoen perässä veneen "ulkopuolella" !
Tässä oli siirrytty keskustelemaan veneiden vuodoista yleisemmin. Marieholmin valmistama Fortissimo 33 on pitkäkölinen vene, jossa peräsin on kokonaan rungon ulkopuolella aivan kuten Marieholm IF:ssäkin.
Se asia, jota vielä ei ole tuotu esille, on moottorin akseliin ja vannasputkeen liittyvät vuoto-ongelmat.
Vannasputken korroosiosta johtuvia vuotoa sekä ehjän vannasputken repeämisiäkin on esiintynyt.
Tiedän pari tapausta, jossa vuotokohta oli vannasputken ja rungon välistä. Vuoto voi olla runsas. Eräässä tapoauksessa vannasputken vuoto johtui köyden joutumisesta potkuriin. Vene oli uppoamisvaarassa, mutta ehdittiin hinata satamanosturille.
Myös akselin tiivistyslaakerin kumiosan pettämisiä on nähty. Sellaisesta s/y Bullin tapauksessa ei ilmeisesti ollut kysymys, koska "seal" mainittiin ehjäksi. Melko yleinen on kuminen tiivistyslaakeri, ns. volvon tutti. Valmistaja suosittelee sen uusimista 7 vuoden välein aivan kuten vetolaitteen kumikalvoa. Kumpaakaan ei voi korjata merellä. - akselivetoinen
vannasputki kirjoitti:
Tässä oli siirrytty keskustelemaan veneiden vuodoista yleisemmin. Marieholmin valmistama Fortissimo 33 on pitkäkölinen vene, jossa peräsin on kokonaan rungon ulkopuolella aivan kuten Marieholm IF:ssäkin.
Se asia, jota vielä ei ole tuotu esille, on moottorin akseliin ja vannasputkeen liittyvät vuoto-ongelmat.
Vannasputken korroosiosta johtuvia vuotoa sekä ehjän vannasputken repeämisiäkin on esiintynyt.
Tiedän pari tapausta, jossa vuotokohta oli vannasputken ja rungon välistä. Vuoto voi olla runsas. Eräässä tapoauksessa vannasputken vuoto johtui köyden joutumisesta potkuriin. Vene oli uppoamisvaarassa, mutta ehdittiin hinata satamanosturille.
Myös akselin tiivistyslaakerin kumiosan pettämisiä on nähty. Sellaisesta s/y Bullin tapauksessa ei ilmeisesti ollut kysymys, koska "seal" mainittiin ehjäksi. Melko yleinen on kuminen tiivistyslaakeri, ns. volvon tutti. Valmistaja suosittelee sen uusimista 7 vuoden välein aivan kuten vetolaitteen kumikalvoa. Kumpaakaan ei voi korjata merellä.Kevätkunnostuksen yhteydessä on syytä tsekata, miltä vannasputki ja akselitiiviste näyttävät.
Tässä hyvä katsaus akselitiivisteistä
http://coxengineering.sharepoint.com/Pages/Sternglands.aspx
Valitettavasti vannasputkikin voi olla messinkiä!!
http://coxengineering.sharepoint.com/Pages/BrassandBronze.aspx - miel. kuslaitua
akselivetoinen kirjoitti:
Kevätkunnostuksen yhteydessä on syytä tsekata, miltä vannasputki ja akselitiiviste näyttävät.
Tässä hyvä katsaus akselitiivisteistä
http://coxengineering.sharepoint.com/Pages/Sternglands.aspx
Valitettavasti vannasputkikin voi olla messinkiä!!
http://coxengineering.sharepoint.com/Pages/BrassandBronze.aspxLasikuituveneessä turvallisin vannasputken materiaali on lasikuitu. Mikään metalli ei ole oikeasti pysyvästi laminaatissa kiinni. Laskuituputken sisällä voi tietenkin olla metalliputkikin.
- Video pelastautumisesta
Täällä kuvia ja video pelastautumisoperaatiosta:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=106&artikel=5811954 - dramaattinen video!
Video pelastautumisesta kirjoitti:
Täällä kuvia ja video pelastautumisoperaatiosta:
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=106&artikel=5811954Videosta ymmärtää, ettei laivan kylkeen ryskivästä veneestä ole ihan helppo loikata kiipeämisverkkoon. Väärä ajoitus voi merkitä hengen menoa.
Tuossa vaiheessa Bull ei vielä näyttänyt olevan uppoamassa. Vesi oli kuitenkin ollut jo salongin sohvien korkeudella ja pilssipumppu hajonnut. Varmastikin oli fiksu päätös pyytää apua valoisan aikana eikä vasta seuraavana yönä.
- sy Snoopy
Joo, semmoisia ne on muoviveneet Osta teräsvene. www.snoopy.fi
- hassujuttu
Onko sellainen jollain kaupan? Ei voi tuon kirjan jälkeen ainakaan sanoa että "vähän purjehdittu".
- 16 + 13
Pilssipumppuna tämä voisi olla kohtalaisen hyvä...
http://www.fastflowpump.com/Design.html
eli potkuriakselilla toimiva pilssipumppu. Kapasiteetti 900 gallonaa minuutti.- asiallinenvärkki
Jos nyt oikein luin niin kuutisensataa dollaria. Vaikutti tosi mielenkiintoiselta: aina toiminnassa, pyörii kevyesti ja kitkatta tyhjänä ollessaan, tuulettaa moottoritilaa, ja mikäli vettä tulee niin puhaltaa sen pois ilman eri aktivointia. Selviää aika isostakin vuodosta - purjeveneissä tietysti vaan mikäli sisäkone, ja mikäli se on päällä ennen kuin kone on ehtinyt saada vettä. Jos olisin veneilevä rahamies niin ostaisin kyllä. Muiden sähköisten ja manuaalisten pilssipumppujen kaveriksi.
- vanha idea!
asiallinenvärkki kirjoitti:
Jos nyt oikein luin niin kuutisensataa dollaria. Vaikutti tosi mielenkiintoiselta: aina toiminnassa, pyörii kevyesti ja kitkatta tyhjänä ollessaan, tuulettaa moottoritilaa, ja mikäli vettä tulee niin puhaltaa sen pois ilman eri aktivointia. Selviää aika isostakin vuodosta - purjeveneissä tietysti vaan mikäli sisäkone, ja mikäli se on päällä ennen kuin kone on ehtinyt saada vettä. Jos olisin veneilevä rahamies niin ostaisin kyllä. Muiden sähköisten ja manuaalisten pilssipumppujen kaveriksi.
1960-luvun alkupuolella omistin puisen 8.5 m "fiskarin". Siinä oli 2 syl. Olympia petroolimoottori ja potkurin akselissa tyhjennyspumppu, sekin kotimainen valmiste. Tyhjennyspumpun periaate oli aivan sama kuin tuossa 600 USD:n vehkeessä, mutta rakenne oli robustimpi ja hiukan kookkaampi. Ehkä joku muukin varttuneempi purjehtija muistaa nuo perinteiset akselipumput, joiden kysyntä varmaankin hiipui lasikuidun myötä.
- wiki pumppu
vanha idea! kirjoitti:
1960-luvun alkupuolella omistin puisen 8.5 m "fiskarin". Siinä oli 2 syl. Olympia petroolimoottori ja potkurin akselissa tyhjennyspumppu, sekin kotimainen valmiste. Tyhjennyspumpun periaate oli aivan sama kuin tuossa 600 USD:n vehkeessä, mutta rakenne oli robustimpi ja hiukan kookkaampi. Ehkä joku muukin varttuneempi purjehtija muistaa nuo perinteiset akselipumput, joiden kysyntä varmaankin hiipui lasikuidun myötä.
Wiki pumppu, pesä oli kahdesta puoliskosta ja impelleri myös. Tosi yksinkertainen ja helppo asentaa jopa paikoillaan olevaan akseliin, mutta ei sietänyt akselin pitkittäisliikettä kuin n. 5mm.
- Kiitos tiedosta
wiki pumppu kirjoitti:
Wiki pumppu, pesä oli kahdesta puoliskosta ja impelleri myös. Tosi yksinkertainen ja helppo asentaa jopa paikoillaan olevaan akseliin, mutta ei sietänyt akselin pitkittäisliikettä kuin n. 5mm.
Wikihän se tosiaan oli!
Siihen aikaan ei tainnut olla ongelmaa akselin liikkeestä, koska petroolimoottoreissa ei tarvittu kumitassuja. Akselissa ei ollut kumilaakeria ja talipoksikin oli kiinteästi vannasputken päässä.
Monessa nykyisessä akselivetoisessa purjeveneessä ei ole tilaa akseliin kiinnitettävällle pilssipumpulle, joka kyllä olisi hyvä turvallisuusvaruste. - wiki pumppu
Kiitos tiedosta kirjoitti:
Wikihän se tosiaan oli!
Siihen aikaan ei tainnut olla ongelmaa akselin liikkeestä, koska petroolimoottoreissa ei tarvittu kumitassuja. Akselissa ei ollut kumilaakeria ja talipoksikin oli kiinteästi vannasputken päässä.
Monessa nykyisessä akselivetoisessa purjeveneessä ei ole tilaa akseliin kiinnitettävällle pilssipumpulle, joka kyllä olisi hyvä turvallisuusvaruste.Tuo fast flow näyttäisi olevan kopio wikströmin pumpusta ;) kun sitä tarkemmin katseli. Tuollainen menisi hyvin akselin painelaakerin viereen jos sellainen rakenne on akselilla.
- tuttu vehje
wiki pumppu kirjoitti:
Tuo fast flow näyttäisi olevan kopio wikströmin pumpusta ;) kun sitä tarkemmin katseli. Tuollainen menisi hyvin akselin painelaakerin viereen jos sellainen rakenne on akselilla.
Se wikin pumppu on minullekin tuttu vehje. Ei se mikään tehopumppu ollut, mutta piti kyllä limilautaisen fiskarin pilssin lähes riittävän kuivana, vaikka olisi joku ajossa upoksissa oleva sauma vähän laiturissa auki ravistunutkin. Mutta se pumpputyyppi vaatii paljon tilaa akselin ympärille. Pitkäkölisessä sitä voisi ollakin, mutta melkein minkä hyvänsä eväkölisen akseli menee liian lähellä pohjaa.
- Hoi hoijaa
Hyvä että pääsivät turvaan.
Silti ihmetyttää että miksi sieltä lännestä pitää lähteä itää kohti joka vuosi niin aikaisin, että kovat länsituulet ovat vielä matalilla latitudeilla ja todennäköisyys erittäin möykkyiseen kyytiin on taattu? On myös taatusti kylmää ja märkää.
Eteenkin pienillä miehistöillä... joka vuosi saa lueskelle kun tammi-maaliskuun välillä porukkaa häviää teille tietämättömille Bermudan ja Azorien välillä.
Tässä ei ole tarkoitus mitään viisastella, kenellekään valtameria purjehtineelle, ei näiden asioiden pitäisi tulla kovin suurena yllätyksenä.- Bermudalle!
Ymmärsin s/y Bullin blogista, että tarkoitus oli purjehtia Floridasta Bermudalle. Muistanko väärin?
Tavallisin aika lähteä Karibialta kohti Azoreita on toukokuu. (Itse starttasin huhtikuun lopulla St.Maartenilta kohti Azoreita). Kesäkuu on jo Karibian hurrikaanikauden alkua, heinäkuu riskin ottoa.
En usko, että Bullin gotlantilainen kippari oli ihan kokematon. Hänen pallonkiertoreissunsa oli alkanut kesällä 2009 Visbystä.
- sy Snoopy
Noin 3 v sitten upposi 60 ft hyväkuntoinen valtameripurkkari Madagaskarin eteläpuolella törmättyään päivällä moderaatissa kelissä johonkin kovaan. 5-henkinen miehistö oli kokeneita seiloreita ja etsi vuotokohtaa tuntikaupalla, mutta ei löytänyt ja vene upposi. Rahtilaiva pelasti miehistön lautalta. Siis aikaa oli, mutta jos veneeseen on jo päässyt puoli metriä vettä on vaikeata löytää vuotokohtaa. www.snoopy.fi
- Bossu
Purjelaivoissa vedettiin hätäapuna purje rungon ali vuotokohtaan. Ei välttämättä toimi veneillä. Japanilaisilla kävi sodan aikaan sellainen haveri, että Jamaton sisaralus päätettiin siirtää rakennusaikana telakalta toiselle ennen kuin siihen oli asennettu pumppuja tai oli testattu osastojen tiiviyttä. Amerikkalaiset ampuivat siihen yhden torpedon, jonka aiheuttama pienehkö vuoto pikku hiljaa upotti laivan ilman että miehistö pystyi tekemään asialle mitään.
- o00k
Bossu kirjoitti:
Purjelaivoissa vedettiin hätäapuna purje rungon ali vuotokohtaan. Ei välttämättä toimi veneillä. Japanilaisilla kävi sodan aikaan sellainen haveri, että Jamaton sisaralus päätettiin siirtää rakennusaikana telakalta toiselle ennen kuin siihen oli asennettu pumppuja tai oli testattu osastojen tiiviyttä. Amerikkalaiset ampuivat siihen yhden torpedon, jonka aiheuttama pienehkö vuoto pikku hiljaa upotti laivan ilman että miehistö pystyi tekemään asialle mitään.
Edelleen toimii ja voi ottaa mukaan vuotokankaan, jossa narut ovat valmiina. Toimii rungon reikiin, kun veden paine painaa kankaan tiiviisti vuotokohtaan.Mutta kohta pitäisi löytää.
- harvoin käyttöä
o00k kirjoitti:
Edelleen toimii ja voi ottaa mukaan vuotokankaan, jossa narut ovat valmiina. Toimii rungon reikiin, kun veden paine painaa kankaan tiiviisti vuotokohtaan.Mutta kohta pitäisi löytää.
Reikä rungossa vain on äärimmäisen harvinainen tapaus. Kelluvaan kontinkulmaan törmäämällä sellaisen voi tietysti saada.
- ei niinkään harvoin
harvoin käyttöä kirjoitti:
Reikä rungossa vain on äärimmäisen harvinainen tapaus. Kelluvaan kontinkulmaan törmäämällä sellaisen voi tietysti saada.
Ei todellakaan ole "äärimmäisen harvinainen tapaus", ei edes harvinainen. Minäkin tunnen useita tapauksia.
Kerron kaksi esimerkkitapausta.
Maxi Magic -vene oli vähällä upota Porkkalassa, kun sen köli osui saaristokisassa kiveen. Vene saatiin rantaan ja meni vakuutusyhtiön lunastukseen. Olisikohan vakuutusyhtiöillä tilastoja?
Pearson 39 sai pahenevan runkovuodon Atlantilla ja suuntasi kurssinsa Tyrrel Bayn telakalle, jossa travel-lift nosturi odotti sitä toimintavalmiudessa. Vene oli ilmoittanut vuoto-ongelmansa SSB-radiolla Tyrrel Bayssä ankkuroineelle jenkkikaverilleen, joka sopi nostovalmiuden Tyrrel Boat Yardille. Kun vene lähestyi rannikkoa, se piti vhf-yhteyttä telakkaan. Pilssipumput olivat olleet käynnissä useita vuorokausia yhteen menoon. Vesilastissa ollut vene ajoi pysähtymättä suoraan travel-liftin nostolenkkeihin. Rungossa näkyi pitkä poikittainen repeämä kölin etureunan kohdalla. Kippari kertoi, että sisäpuolella runkoon oli alkanut tulla yhä lisää uusia suihkukaivoja. Vene oli kotimatkalla pallon kierrolta eikä ollut törmännyt mihinkään. - 17 + 7
harvoin käyttöä kirjoitti:
Reikä rungossa vain on äärimmäisen harvinainen tapaus. Kelluvaan kontinkulmaan törmäämällä sellaisen voi tietysti saada.
Sain reiän runkoon aikaiseksi viime kesänä ajamalla kivelle 6kts nopeudella. Köli kippasi taaksepäin ja aiheutti vuodon myös rungon kautta. Vuoto oli pieni, mutta kuka tietää mitä olisi käynyt suuremmalla nopeudella tms.
- harvoin käyttöä
ei niinkään harvoin kirjoitti:
Ei todellakaan ole "äärimmäisen harvinainen tapaus", ei edes harvinainen. Minäkin tunnen useita tapauksia.
Kerron kaksi esimerkkitapausta.
Maxi Magic -vene oli vähällä upota Porkkalassa, kun sen köli osui saaristokisassa kiveen. Vene saatiin rantaan ja meni vakuutusyhtiön lunastukseen. Olisikohan vakuutusyhtiöillä tilastoja?
Pearson 39 sai pahenevan runkovuodon Atlantilla ja suuntasi kurssinsa Tyrrel Bayn telakalle, jossa travel-lift nosturi odotti sitä toimintavalmiudessa. Vene oli ilmoittanut vuoto-ongelmansa SSB-radiolla Tyrrel Bayssä ankkuroineelle jenkkikaverilleen, joka sopi nostovalmiuden Tyrrel Boat Yardille. Kun vene lähestyi rannikkoa, se piti vhf-yhteyttä telakkaan. Pilssipumput olivat olleet käynnissä useita vuorokausia yhteen menoon. Vesilastissa ollut vene ajoi pysähtymättä suoraan travel-liftin nostolenkkeihin. Rungossa näkyi pitkä poikittainen repeämä kölin etureunan kohdalla. Kippari kertoi, että sisäpuolella runkoon oli alkanut tulla yhä lisää uusia suihkukaivoja. Vene oli kotimatkalla pallon kierrolta eikä ollut törmännyt mihinkään.Sanoisin edelleen, että harvinainen tapaus on se reikä rungossa, jonka voi purjeella tilkitä. Kölin reunaanhan repeämiä tulee vaikka kuinka monta vuosittain, se on eri asia. Sen purjeella paikattavan reiän saa todella huonolla tuurilla osumalla lähellä pintaa olevaan teräväkulmaiseen kiveen, tai sitten siihen kontin kulmaan. Ja silloin saa kyllä olla purje valmiina vedettäväksi ali, jotta ehtii ennen uppoamista.
Purjelaivassa vuoto tuli muutaman kaaren katketessa tai kylkilankkujen pettäessä aallokossa.
- tyhmää säästämistä
Älkää ostako mitään kriittistä komponenttia, pilssipumppua yms. motonetista tai mistään muustakaan halpakaupasta.
Hyvät pumput, jotka kestävät kovaa käyttöä ja pitkää yhtämittaista kuormittamista maksavat satasia.
Näissä asioissa hinta ja laatu kulkevat käsi kädessä.- tiettyyn rajaan
Halpispumppu on halpis ostopaikasta riippumatta. Halpiskaupasta sen saa toiki selvästikin halvemmalla kuin venetarvikeliikkeestä. Mutta sähköllä toimiva pilssiin asennettava laite on jotenkin toivoton yhtälö, jolle ei ole kestävää ratkaisua edes rahalla. Vesi löytää tiensä väärään paikkaan ajan kanssa vaikka sitten johtoa pitkin. Satasiakin maksavassa pumpussa on vain puolen metrin mittaiset liitosjohdot ja nekin vettä läpipäästävää pvc:tä. Mutta kallis pumppu kestää kyllä paljon pitempään kuin halpis.
- Lauste
Vene oli Bavaria 30 cruiser (taitaa olla tosiasiassa 32/33 ft?) jostain vuosituhannen alusta. Pettiköhän tälläkin kertaa kölipultit?
- Tosikko.
Typerys. Luuletko olevasi vitsikäs? Lue edeltä, vene oli 30 vuotta vanha pitkäkölinen Fortissimo 33.
- Valtameripurjehtija
Mihin tämä oli vastaus. Bavaria 30 ei ole tosiasiassa 32/33. Bavaria cruisereissa ei ole esiintynyt kölipulttien pettämisiä tämän vuosituhannen puolella. Viime vuosituhannellakin cruisereiden kölipulteissa ei ole ollut ongelmia. Mitä venemerkkiä edustat? Meneekö huonosti? Kolkutteleeko konkurssi?
- Lauste
Tosikko. kirjoitti:
Typerys. Luuletko olevasi vitsikäs? Lue edeltä, vene oli 30 vuotta vanha pitkäkölinen Fortissimo 33.
Luehan tarkemmin. Päivitys tekstissä. Typerys.
- Lauste
Valtameripurjehtija kirjoitti:
Mihin tämä oli vastaus. Bavaria 30 ei ole tosiasiassa 32/33. Bavaria cruisereissa ei ole esiintynyt kölipulttien pettämisiä tämän vuosituhannen puolella. Viime vuosituhannellakin cruisereiden kölipulteissa ei ole ollut ongelmia. Mitä venemerkkiä edustat? Meneekö huonosti? Kolkutteleeko konkurssi?
Rauhoitu, ihminen hyvä.
- Hilla Laine
Lauste kirjoitti:
Rauhoitu, ihminen hyvä.
Älä pyydä ihmisiä rauhoittumaan - ne ei pysty siihen. Panikoinnin takia juuri joudutaan hätätilanteisiin, osalla pettää hermo jo täällä palstalla. Se juuri on se hauskin anti...:-)
- Tosikko.
Lauste kirjoitti:
Luehan tarkemmin. Päivitys tekstissä. Typerys.
Tässä kuva veneestä. Lopeta jo.
http://www.sail-world.com/index.cfm?Nid=120059&refre=y&ntid=0&rid=8
Tässä ruotsalaisten oma ilmoitus veneestä, Fortissimo 33
http://www.thejourney.se/s-y-bull-2932187 - 1 + 1 = 1
Hilla Laine kirjoitti:
Älä pyydä ihmisiä rauhoittumaan - ne ei pysty siihen. Panikoinnin takia juuri joudutaan hätätilanteisiin, osalla pettää hermo jo täällä palstalla. Se juuri on se hauskin anti...:-)
Taitaapi olla Hilla Laine = Lauste
- Lepsu_JKL
Lauste kirjoitti:
Luehan tarkemmin. Päivitys tekstissä. Typerys.
Totta, oli melko ovelasti piilotettu tuonne tekstiin. Menin myös vipuun ensin, mutta oikeassa olet veliseni...
- Kolmas velinen
Lepsu_JKL kirjoitti:
Totta, oli melko ovelasti piilotettu tuonne tekstiin. Menin myös vipuun ensin, mutta oikeassa olet veliseni...
Mutta unohtivat naamioida vanhan Fortissimon Bavarian näköiseksi.
http://www.sail-world.com/index.cfm?Nid=120059&refre=y&ntid=0&rid=8 - 20+5
Lepsu_JKL kirjoitti:
Totta, oli melko ovelasti piilotettu tuonne tekstiin. Menin myös vipuun ensin, mutta oikeassa olet veliseni...
Mielestäni kirjoittajalla oli hyvä huomio tuosta "vastaavista vioista muissa yksilöissä". Saksalainen venesuunnittelu joutunee miettimään tarkemmin noita Bavarian konstruktioita. Muuten kyllä ihan hyvä vene.
- 20+5
20+5 kirjoitti:
Mielestäni kirjoittajalla oli hyvä huomio tuosta "vastaavista vioista muissa yksilöissä". Saksalainen venesuunnittelu joutunee miettimään tarkemmin noita Bavarian konstruktioita. Muuten kyllä ihan hyvä vene.
Oli muuten kaveri kuvassa aika velmun näköinen, taisi olla joku ranskisvenemerkin agentti. Tietääkö kukaan noista tuon ikäisistä Bavoista, oli niissä vielä Lloyd´sin hyväksyntää vai oltiinko jo siirrytty vakuumipakattujen veneiden aikaan?
- Aikuinen miäs
20+5 kirjoitti:
Mielestäni kirjoittajalla oli hyvä huomio tuosta "vastaavista vioista muissa yksilöissä". Saksalainen venesuunnittelu joutunee miettimään tarkemmin noita Bavarian konstruktioita. Muuten kyllä ihan hyvä vene.
Sun täytyy olla aikuinen, kun olet jalkeilla tähän aikaan???
- maisteri3
Aikuinen miäs kirjoitti:
Sun täytyy olla aikuinen, kun olet jalkeilla tähän aikaan???
Ja sä taidat olla koululainen, kun on aikaa roikkua tuohon aikaan koneella. Hus, nyt nukkumaan niin jaksat aamulla lähteä ajoissa tukiopetukseen.
- C30Cr
Omassa Bavariassani olen epäillyt myös vikoja, onko muita jotka aikoo tsekkauttaa veneensä?
- B33Cr
Jos nimimerkkisi tarkoittaa jotain Bavarian mallia, olet tietämätön valepukki.
Minäkin olen epäillyt Bavariassani olevan joitain vikoja, mutta aina erehtynyt. Tänäänkin, kun kävin veneellä ja laitoin akut lataukseen, luulin laturin olevan rikki sen ladattua monitorin mukaan vain 1,5A:n teholla (max 25 A). Erehtymiseni johtui siitä, että akut olivatkin lähes täynnä, eivätkä siten voineet enempää virtaa ottaakaan.
- B.Avaria
Onhan näistä rakennevioista jne juttuja ollut, mutta onhan se selvää että suurina sarjoina tehtyjä veneitä on paljon liikkeellä ja monenlaista seppää on puikoissa. Voi olla ettei tämän tapauksen uhrit välttämättä tienneet miten venettä on kohdeltu aiemmin...näköjään alle 15v venekin saattaa olla yllättävän heikossa hapessa.
- Asialinja olisi hyvä
Lopeta hourailu 15v Bavariasta, kun kyse on 30 v ikäisestä Fortissimo 33:sta.
Suomi24:n purjehduspalsta on vuoden tai parin sisään parantunut selvästi sen BB:n paljastuttua, samalla vaikeni kai muutama peesaaja. Harmi kyllä, taas on joitain häiriintyneitä ilmestynyt palstalle
- Das Boot_Bavaria!
Yksilötapauksia. Olisi mielenkiintoista toki tietää mikä veneen uppoamisen taustalla oli. Jos ongelma olisi jotenkin yleisempi, niin luulisi että tällaisen massamerkin suhteen olisi toimittu jo aiemmin. On kai noilla Bavoilla kierretty palloakin, siksi luulen että tässä on joku muu juttu taustalla.
- Vannasputken syöpymä
Kuten edellä on kirjoitettu, oli uppoamisen syynä suurella todennäköisyydellä potkuriakselin vannasputken syöpyminen. Vannasputken kuntoa on hankalaa tutkia. Akseli pitäisi ottaa pois, jotta näkisi putken kunnon. Vannasputken vaihto sujuu ammattilaiselta muutamassa tunnissa ja niitä on tehty jopa alle kymmenen vuoden ikäisiin veneisiin.
Läpivientien kunnon tutkiminen sitä vastoin on helppoa veneen ollessa maissa. Jos sen tekee kerran vuodessa, ei tule yllätyksiä. - Kumi kestää!
Vannasputken syöpymä kirjoitti:
Kuten edellä on kirjoitettu, oli uppoamisen syynä suurella todennäköisyydellä potkuriakselin vannasputken syöpyminen. Vannasputken kuntoa on hankalaa tutkia. Akseli pitäisi ottaa pois, jotta näkisi putken kunnon. Vannasputken vaihto sujuu ammattilaiselta muutamassa tunnissa ja niitä on tehty jopa alle kymmenen vuoden ikäisiin veneisiin.
Läpivientien kunnon tutkiminen sitä vastoin on helppoa veneen ollessa maissa. Jos sen tekee kerran vuodessa, ei tule yllätyksiä.Onneksi Bavarioissa on ollut kautta aikojen p-vetolaite. Ei voi ainakaan vannasputken vuodosta upota. Vetolaitteen kumin pettämisestä voi nopea uppoaminen seurata kaikille p-vetolaiteveneille valmistajaan tai merkiin katsomatta. Onneksi kumit pettävät harvoin, paitsi noiden Bavamollaajien isillä!
- saildriven kumi
Kumi kestää! kirjoitti:
Onneksi Bavarioissa on ollut kautta aikojen p-vetolaite. Ei voi ainakaan vannasputken vuodosta upota. Vetolaitteen kumin pettämisestä voi nopea uppoaminen seurata kaikille p-vetolaiteveneille valmistajaan tai merkiin katsomatta. Onneksi kumit pettävät harvoin, paitsi noiden Bavamollaajien isillä!
En puutu venemerkkiasiaasi vaan saildriven ylistykseesi. Vetolaitteen kumi voi kyllä säilyä vuosikymmenet siistinä, mutta silti se olisi syytä vaihtaa valmistajan suosittamin välein. Vaikka kumi on yhä ehjä, sen kiinnityslaippaan voi kehittyä salakavalia korroosiovaurioita.
http://blog.motortechmarine.co.uk/2012/01/16/why-replace-your-ageing-saildrive-diaphragm/
Cruisersforumilla on kerrottu kumin pettämisistä (mm. Lagoon 440 ja Lagoon 500 kattien vuodot). Ilmeisesti kumikalvon vuodot eivät sittenkään ole harvinaisuuksia. Jopa vedenpitävää laipiota moottoritilaan on suositeltu. Säännöllinen huolto on paras keino välttyä harmeilta. Sama tietysti pätee akselivetoon (joka ei yleensä aiheuta massiivia vuotoa).
Tässä eräs keskustelusitaatti saildriven kumikalvon vaihdosta:
“We are the distrubutors for Lombardini in South Africa and we keep the ruber flanges in stock, 2 reasons for them to burst so far
1 lifting the boat and misjudging where the lifting point is and by accident having the strap sit over the sail drive , twice last year.
2 hitting something with a very high speed and I mean above 8 or 9 knots once last year.
there are a couple of hundred of these motors in service here.
I feel if you change these rubber flamges once every 5 years the chance of one bursting is minimal
greetings. Gideon Goudsmit “
- Harakkalusikka
Eipä juuri yllätys, melko paljon on tapahtunut ko venemerkille jo ennen tätä episodia. Ehkä nyt moni havahtuu siihen, että moni kakku on päältä kaunis.
- Ei Bavariaa
Köliongelmia oli ainakin takavuosina, samoin kaikenlaista muuta pienempää. Ja nyt sitten ruotsalaisilta upposi koko vene alta. Ei tainnut olla ihan uusin malli, mutta huono juttu silti.
- X + 1 = 1
Ei Bavariaa kirjoitti:
Köliongelmia oli ainakin takavuosina, samoin kaikenlaista muuta pienempää. Ja nyt sitten ruotsalaisilta upposi koko vene alta. Ei tainnut olla ihan uusin malli, mutta huono juttu silti.
Kuinkahan monella nimimerkillä olet täällä tuota p**kaa höpissyt?
Oletko jonkin ranskalaisvenemerkin myyjä?
Vai miksi vedät tähän Bavarian, joka ei tapaukseen mitenkään liity?
Ehkä kateutta, omistat vanhan Finn26:n tai vastaavan? - Bavariako se oli?
X + 1 = 1 kirjoitti:
Kuinkahan monella nimimerkillä olet täällä tuota p**kaa höpissyt?
Oletko jonkin ranskalaisvenemerkin myyjä?
Vai miksi vedät tähän Bavarian, joka ei tapaukseen mitenkään liity?
Ehkä kateutta, omistat vanhan Finn26:n tai vastaavan?Oliko nyt kyse Bavarian uppoamisesta vai ei?
Tästä on vähän vaikea saada selvää. Ei varmasti ainakaan ollut kölin irtoaminen ruotsalaisten ongelma, vai? - Bavaria, Bavaria
X + 1 = 1 kirjoitti:
Kuinkahan monella nimimerkillä olet täällä tuota p**kaa höpissyt?
Oletko jonkin ranskalaisvenemerkin myyjä?
Vai miksi vedät tähän Bavarian, joka ei tapaukseen mitenkään liity?
Ehkä kateutta, omistat vanhan Finn26:n tai vastaavan?Ei kannattaisi kirjoittaa niin paljon Bavariasta, koska sitten tämä ketju nousee kovasti Googlen tuloksissa, kun etsitään Bavaria, uppoaminen, köliongelmat jne...
Jos joku väittää, ettei Bavaria, turvallisuus ole hyvä, ei ehkä tiedä kaikkea... - Anoppi apuun
Bavariako se oli? kirjoitti:
Oliko nyt kyse Bavarian uppoamisesta vai ei?
Tästä on vähän vaikea saada selvää. Ei varmasti ainakaan ollut kölin irtoaminen ruotsalaisten ongelma, vai?Kyse oli isoäidistäsi, etkö sinä raukka edes sitä huomannut!
- Innostunut!
Missä maassa nuo Bavariat valmistetaan?
- Sps
Bavariat tehdään pienessä kylässä sisämaassa kaukana vedestä: Bavariassa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1603082
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten5012625Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin?
Kamalaa! Ketä tappoi vanhempansa Huittisissa? Ketkä tapettiin? Shokki!351351Sinun ja kaipaamasi törmääminen
Missä sinä haluaisit sen satunnaisen kohtaamisen mieluiten tapahtuvan?1001324Ammuskelua Eliaksenkadulla
Mikä homma? Hirven metsästykseen vielä lähemäs 3kk. Oliko lie puuman metsästystä..?201170- 451069
Martina on käynyt puhumassa viisauksia
Iltalehden artikkelissa Martinan viisaudet.294977Luvattiin työpaikka, mutta mitään ei kuulukaan
Kuinka yleistä tällainen on? Ehdin jo iloita työpaikasta, turhaan, kun mitään ei kuulukaan työnantajasta, joka ilmoitti43936Ymmärrätköhän nainen
Etten halua että ottaisit sitä suuhusi. Minusta se on ällöttävää, vaikka kivalta se kai tuntuisi, mutta vain minusta. Mi109926Olen pahoillani jos kärsit.
Mutta meidän välejä ei voi korjata. Rakastin sua tiedoksi. Älä tee itelles mitään vaan hae apua.34880