Kuka hoitaa teitä sairaana?

Eipä noita komeita mieshoitajia ole ilmestynyt mistään, kun olen kipeänä ollut. Joten oma apu paras apu.

Mä en juuri sairastele. Ja olen tietysti onnellinen siitä, koska ei sitä kuitenkaan hirveän isoa osaa elämästä ole seurusteltu ja eletty yhdessä ei vielä kenenkään kanssa.

Ei kukaan. Ätmi hoitaa itseään ja kuolee jos ei pääse apteekkiin. Tosin olen varannut lääkkeitä paljon kaappiin jos sairaus iskee joten sellasta hätää ei ole.

Sitruuna, inkivääri ja hunaja hoitaa hyvin

Niin, ja sitten jotkut vielä kehuskelevat sillä kuinka ihanaa on olla sinkku. Saa tulla ja mennä vapaasti, eikä kenenkään marinoita kuunnella, tehdä mitä haluaa. En koskaan ole ymmärtänyt tuota logikkaa miten parisuhde estäisi ketään elämästä juuri sitä elämää mitä haluaa vaan nähdään kumppani jonain mörkönä, joka sitoo, rajoittaa ja uhkaa yksilön vapautta.

Kaiken takana pitäisi kuitenkin olla toisistaan iloitseminen, yhteinen onni ja hyvä olo ja toisistaan huolehtiminen, ei vapauden tai muunkaan riisto.

Jos asut maaseudulla kaukana, niin en pääse sinua helppimään. Muuten tulisin oitis Apuun Anjana sinulle troppeja keittelemään ja peiton alle peittelemään.

Itse itseäni hoitaisin jos kipeä olisin. On vaan aika vieras ajatus kun viimeksi oli kuumetta vuonna 2005, mahatauti varmaan joskus 90-luvulla. Krapulaa ei lasketa sairasteluksi.

Ei ole kova vaiva mennä kaapille ja ottaa Buranaa tai keittää vettä kuumaa mehua varten. Ja jos on niin heikossa hapessa ettei oikeasti sängystä ylös pääse niin eipä sitten kotona kuulu ollakaan vaan terveyskeskuksessa.

Sinkkuna olossa on huonoja puolia, mutta sairastelu ja hoitajan puute ei sellainen huono puoli ole.

Ja mitä taipumusta tietyillä sairauksilla/taudeilla onkaan? Aivan: tarttuminen.

Ei kukaan..Olen juuri nyt pienessä kuumeessa ja paikkoja särkee. Onneksi kaapissa on Finrexiniä mutta kaupassa en muuten tajunnut eilen käydä. No, on mulla tuolla kaapissa kaikkea proteiinipitoista ja vihanneksia, että en nälkään näänny.

Miten sekään sinkkuuteen liittyy? Minulla on ollut poikaystävä jo 7 vuotta, mutta jos olen niin sairas, etten yksin pärjää, niin edelleen se on äitini, joka tulee apuun.

No ei kai mihinkään kuumeeseen tai mahatautiin lääkkeitä tarvitse. Sen kun potee muutaman päivän kotonaan niin tauti menee ohi. Ruokakauppaan pääsy on paljon oleellisempaa, ja joskus sitä on vain otettava itseä niskasta kiinni ja lähdettävä vaikka ei jaksaisikaan.

Jeesus hoitaa.

Oma ratkaisuni näyttää olevan että parempi olla sairastelematta. Eipä ole kyllä normia räkäflunssaa kummempaa ollut vuosiin, en edes muista milloin olisi ollut kuumetta tai muuta jonka takia esim. saikulle olisi pitänyt jäädä.

Olen kuumeessa tällä hetkellä. Olo on olis seinään päin juossut.

Kerran olin viikon niin huonossa kunnossa etten päässyt kotoa viikkoon mihkään kun oli selkä p..na. Sitten oli jo pakko lähteä kun ruoka loppui kaapeista, jos olisi ollut joku hakemassa sitä ruokaa en olisi ehkä koskaan noussut kun ei olisi ollut pakko.