Onks tietoo?
Paljonko kuluttaa 1000W lämmitin tunnissa?
Kalastaja Pekka
81
7059
Vastaukset
No sen yhen kilöwattitunnin.
- Kalastaja Pekka
Ai kun termostaatti naksahtaa ja sammuttaa virran vastuksesta, lämmitin silti kuluttaa 1000W ?
- Kerronytsitten
Kalastaja Pekka kirjoitti:
Ai kun termostaatti naksahtaa ja sammuttaa virran vastuksesta, lämmitin silti kuluttaa 1000W ?
No sitten pitää sanoa että maksimissaan 1 kWh, jos haluat jotain edes vähän tarkempaa niin sinun pitää sitten kertoa tilan jota lämmitetään lämpöhäviöt ja tavoitelämpö.
- Kalastaja Pekka
Kerronytsitten kirjoitti:
No sitten pitää sanoa että maksimissaan 1 kWh, jos haluat jotain edes vähän tarkempaa niin sinun pitää sitten kertoa tilan jota lämmitetään lämpöhäviöt ja tavoitelämpö.
ihan turhaa kun ette näköjään tiedä mitään.
- Kerronytsitten
Kalastaja Pekka kirjoitti:
ihan turhaa kun ette näköjään tiedä mitään.
Niin joo eihän nuokaan kysymäni tiedot tietenkään vielä riitä eli kerro kaikki asiat jotka tarvitaan kysymyksesi ratkaisuun ja nämä jutut sinun on itse kerrottava muuten ei voi antaa oikeaa vastausta - jotain olettamuksia tietysti voi antaa jos noita arvoja aletaan arpomaan.
- Kalastaja Pekka
Kerronytsitten kirjoitti:
Niin joo eihän nuokaan kysymäni tiedot tietenkään vielä riitä eli kerro kaikki asiat jotka tarvitaan kysymyksesi ratkaisuun ja nämä jutut sinun on itse kerrottava muuten ei voi antaa oikeaa vastausta - jotain olettamuksia tietysti voi antaa jos noita arvoja aletaan arpomaan.
Missäpä urpo olit kun järkeä jaettiin? Mee jo pois!
- BlackNemo
Kalastaja Pekka kirjoitti:
Missäpä urpo olit kun järkeä jaettiin? Mee jo pois!
Kreationisti pelastaja kakka urpåilee ja trollailee, näemmä.
- udehtgoiw
Toimiiko se lämmitin haloilla, öljyllä vai sähköllä. Onko kyseessä ehkä ilmalämpöpumppu.
- Kalastaja Pekka
Jos on 1000w lämmitin niin milläs luulisit sen toimivan? Kerron luiskaotsalle että toimii SÄHKÖLLÄ!
- udehtgoiw
Kalastaja Pekka kirjoitti:
Jos on 1000w lämmitin niin milläs luulisit sen toimivan? Kerron luiskaotsalle että toimii SÄHKÖLLÄ!
Avauksen perusteella arvelin, että kyseessä on joku trollaus.
Mutta olitkin tosissasi. Otan osaa. - Kalastaja Pekka
udehtgoiw kirjoitti:
Avauksen perusteella arvelin, että kyseessä on joku trollaus.
Mutta olitkin tosissasi. Otan osaa.EI SAAKELI MITÄ IDIOOTTEJA!!!
Niuvastako sinä seinähullu karkasit?
Ei kai nyt haloilla lämmitetä sisätiloissa missä ei ole mitään uuneja ja hormeja!
EI SA*TANA! Mene HULLU hoidattamaan tuo mielisairautesi! - Sirpa Kylli
Kalastaja Pekka kirjoitti:
EI SAAKELI MITÄ IDIOOTTEJA!!!
Niuvastako sinä seinähullu karkasit?
Ei kai nyt haloilla lämmitetä sisätiloissa missä ei ole mitään uuneja ja hormeja!
EI SA*TANA! Mene HULLU hoidattamaan tuo mielisairautesi!Paljonko painaa kilo silliä.
- Anonyymi00069
Sirpa Kylli kirjoitti:
Paljonko painaa kilo silliä.
Kilo silliä painaa noin 981 N(ewtonia) täällä maapallolla, mutta esimerkiksi kuussa vain noin 163 N.
- Anonyymi00073
Anonyymi00069 kirjoitti:
Kilo silliä painaa noin 981 N(ewtonia) täällä maapallolla, mutta esimerkiksi kuussa vain noin 163 N.
..siis 9,81 ja 1,63 N
- Luiskaotsa
Kyllä se lämmitin voi toimia polttoöljyllä tai petroolilla tai pelletillä ja teho on 1000 w eli 1 kW
Jos se kerta on sähkölämmitin kato kellosta miten pitkään se on päällä, laske siitä.
Osasimpas yhteenlaskun. Viime aikoina on tälle palstalle alkanut ilmestyä yhä enemmän outoja laskutehtäviä, joista ei annetuilla lähtöarvoilla selvitetä mitään järkeviä tuloksia, mutta tämä riemuidiootti Kalastaja-Pekka vetää kyllä pohjatroolit...
Niin kysyy ja sitten mikään vastaus ei kelpaa. haukutaan vaan kaikki ohimennen. :(
Liekö sukua savorille?- errare humanum est
"Kollimaattori", myös silloin, kun kysymykseen annetaan tarkat alkuarvot, vastaaja saattaa erehtyä. Katsonet omaa vastaustasi ketjussa "Sähkön säästöä" 3.12.14 klo 10.37. Ei ole tarvetta ylimielisyyteen.
Jos kysyjä osaisi heti kertoa kaikki oleelliset seikat, hänen harvoin tarvitsee kysyä mitään. Hänellä olisi riittävä tieto, miten lasketaan. Sinulla on tapana ylimielisesti hyökätä kysyjää vastaan, vaikka kysyjällä ei ole mitään pahaa tahtoa kysyessään. Provosoit vain kysyjää vastaamaan samalla mitalla. :( errare humanum est kirjoitti:
"Kollimaattori", myös silloin, kun kysymykseen annetaan tarkat alkuarvot, vastaaja saattaa erehtyä. Katsonet omaa vastaustasi ketjussa "Sähkön säästöä" 3.12.14 klo 10.37. Ei ole tarvetta ylimielisyyteen.
Jos kysyjä osaisi heti kertoa kaikki oleelliset seikat, hänen harvoin tarvitsee kysyä mitään. Hänellä olisi riittävä tieto, miten lasketaan. Sinulla on tapana ylimielisesti hyökätä kysyjää vastaan, vaikka kysyjällä ei ole mitään pahaa tahtoa kysyessään. Provosoit vain kysyjää vastaamaan samalla mitalla. :(Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.- errare humanum est
Kollimaattori kirjoitti:
Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.Jos edelleen olet sitä mieltä, että vastauksesi oli oikea, fysiikan tietosi onkin vähäisempi kuin olen luullut. Ei ole aiheellista käyttäytyä ylimeelisesti.
- Rauhoitu tai poistu.
Kollimaattori kirjoitti:
Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.Onpa sinulla Kollimaattori aggressiivinen puhetapa. Missä sellaista opitaan?
Rauhoitu tai poistu. kirjoitti:
Onpa sinulla Kollimaattori aggressiivinen puhetapa. Missä sellaista opitaan?
En usko sinun koskaan kuulleen minun puhuvan.
- Rauhoitu tai poistu.
Kollimaattori kirjoitti:
En usko sinun koskaan kuulleen minun puhuvan.
Vitsikästä. Joka tapauksessa kontribuutiosi tekniikan ja tieteen asiossa on jo vähäinen ja pääasiassa vain nälvit muille.
- Tietäjä iänikuinen
Kyllä se pari kilowattia kuluttaa ja al-vero vielä päälle.
- kuluttaa
Riippuu siitä paljonko se painaa, kuinka kovaa sitä vedetään, ja minkälaisella alustalla sitä vedellään.
- kfok
Joo. kyllä se taitaa yhden kilowatin kuluttaa maksimissaan, jos lämmittimen teho on 1 kW. :D
- ärräpää
1000 W LÄMMITIN KULUTTAA tunnissa 1 kw, jos se on jatkuvasti päällä, mutta jos sitä katkoo termostaatti välillä, niin on mitava se aika minkä se on pois päältä, ja vähennettävä se tuosta 1 kw sta.
ON myös olemassa kulutusmittareita jonka voi kykeä johtoon, niin saa tarkan kulutuksen,mitattua
Kulutusmittarit ovat pisorasiaan kytkettäviä, laitteen tulee olla silloin pistotulppaliitäntäinen. - 9+9
Yrittääkö avaaja näytellä jotenkin viisasta vai pelkästään provoilla ?
1 kW lämmittimen teho on juuri tuo nimellisjännitteellä, jos jännite ei johtimien vastuksen vuoksi ole nimellissuuruinen, kulutus on tietenkin pienempi, mutta se ei enää ole kysymykseen kuuluvaa koska sitä ei ole mainittu, kuten ei sitäkään minkä muotoista virta on joten vaihevirheistäkään ei tarvitse vikistä, ja lämpenemisen aiheuttama vastuksen muutoskin on huomioitu tehoilmoituksessa, joten provolta vaikuttaa avaajan touhut.- 10+10
Olipa typerä vastaus!
- 11+11
10+10 kirjoitti:
Olipa typerä vastaus!
Kyllä, vastauksesi oli todella typerä!
- Niin olet!
11+11 kirjoitti:
Kyllä, vastauksesi oli todella typerä!
Olet herkkä poika, antamasi tyhmän vastauksen lisäksi.
Sinut tunnistaa periksiantamattomaksi ja huumorivapaaksi tahoksi, joka antaa plussia omilla kommenteilleen. - Ite oot!
Niin olet! kirjoitti:
Olet herkkä poika, antamasi tyhmän vastauksen lisäksi.
Sinut tunnistaa periksiantamattomaksi ja huumorivapaaksi tahoksi, joka antaa plussia omilla kommenteilleen.Olet pelkkä keittiöpsykologi.
Sinut tunnistaa itseriittoisuudestasi ja siitä, että haluat aina sanoa sen viimeisen sanan. - Miksi?
Typerä vastaus!
- ite oot!
Miksi? kirjoitti:
Typerä vastaus!
Koska aina haluat saada viimeisen sanan!
- Kuten sinäkin?
Ite oot! kirjoitti:
Olet pelkkä keittiöpsykologi.
Sinut tunnistaa itseriittoisuudestasi ja siitä, että haluat aina sanoa sen viimeisen sanan.Kalastaja Pekka on pelastaja, ja Sirpa Kylli saalis.
- villapaita päälle
1000 wattia kuluttaa 1000 wattia sitten loput kulutuksesta on huonon lämmittimen käyttäjän hermojen kulutusta.
Se lämmittelijän saama kokonaishyöty on sitten eri juttu. Mitä hyötyä on riittämättömästä lämmittimestä ja silti paleltaa? - kWh
Riippuu siitä onko päällä vai ei. Oikea vastaus on: 0-1kWh
- oikee immeinen
kWh
Nuin minnäe olisin sanonunna. - köyhää
oikee immeinen kirjoitti:
kWh
Nuin minnäe olisin sanonunna.Jotkut luulevat, että tulipa törähdys kummasta päästä tahansa, se heti muuttuu huumoriksi.
- Taiteilia.
Kyllä se varmaan kaikkineen verojen kanssa kuluttaa pari kolme tuhatta kilohertsiä...
- Rutamuna.
Ei tällä palstalla järki kasva. Pässit eivät tajua sellaista seikkaa että patteri ei kuluta tehoa ! Ei energia kulu vaan muuttaa muotoaan ! Kalastajapekka kysyi oivan kysymyksen johon ei rotanopojat osanneet vastata.
- OiSinä
Kun olet noin fiksu niin miksi et sitten itse vastaa kysymykseen?
- iieuiyuiwyuiq
Onneksi olkoon että olet keksinyt auton joka ei kuluta yhtään. miksi hitossa käyt sitten tankilla?
- rutamuna
Kalastajapekka tietää jo vastauksen eikä sitä täältä saanut kiitos suunnattoman typeryytenne.
- mhnjgbfhuyi
Kaikki mahdolliset oikeat vastaukset on kyllä täälläkin tullut ilmi, sinä itse vaan taidat olla niin...ymmärtämätön ettet (tätäkään) tajua.
- Totuus!
mhnjgbfhuyi kirjoitti:
Kaikki mahdolliset oikeat vastaukset on kyllä täälläkin tullut ilmi, sinä itse vaan taidat olla niin...ymmärtämätön ettet (tätäkään) tajua.
Sinä olet vajakki!
- Anonyymi
noin 1-10 senttiä maksaa tunnin lämmitys riippuu sähkösopimuksesta. Vieläkö ootit vastauksia heh
- Anonyymi
Juu, paitsi noin halvalla et saa mistään: Viimeisin laskutus oli 53 senttiä/kWh + siirtomaksut päälle.
- Anonyymi00043
Jos lämmittimen antoteho on 1 kW niin sen kulutuksen on oltava hieman tuota suurempoi sillä laitteella on myös hyötysuhde joka ei ole 100 %...
- Anonyymi00044
Selitä nämä käsitteet:
Antoteho........w
Ottoteho.......w
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho/Antoteho vai mitense meni.....ota 🍌 - Anonyymi00045
Anonyymi00044 kirjoitti:
Selitä nämä käsitteet:
Antoteho........w
Ottoteho.......w
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho/Antoteho vai mitense meni.....ota 🍌Ihan alkuun selitettäköön että hyötysuhde on yhdyssana.
Antoteho on laitteesta hyödyksi saatava teho, esim. polttomoottorissa se on alhainen eli luokkaa 40- 45 % polttoaineen sisältämästä energiasta. Tuollaisessa lämmittimessä se on tod. näk. varsin korkea eli 98- 99.5 %.
Ottoteho on sähköllä toimivan laitteen tapauksessa laitteen sähköverkosta ottama teho Jos oletetaan ilmoitettu 1 kW eli 1000 W teho ottotehoksi, lämmitin antaa hyötykäyttöön tehoa jotain 980- 995 Watin tehon verran.
Aloituksen tapauksessa ei kerrota tarkoitetaanko anto- vai ottotehoa joten pitää nyt tehdä oletuksia... - Anonyymi00048
Anonyymi00045 kirjoitti:
Ihan alkuun selitettäköön että hyötysuhde on yhdyssana.
Antoteho on laitteesta hyödyksi saatava teho, esim. polttomoottorissa se on alhainen eli luokkaa 40- 45 % polttoaineen sisältämästä energiasta. Tuollaisessa lämmittimessä se on tod. näk. varsin korkea eli 98- 99.5 %.
Ottoteho on sähköllä toimivan laitteen tapauksessa laitteen sähköverkosta ottama teho Jos oletetaan ilmoitettu 1 kW eli 1000 W teho ottotehoksi, lämmitin antaa hyötykäyttöön tehoa jotain 980- 995 Watin tehon verran.
Aloituksen tapauksessa ei kerrota tarkoitetaanko anto- vai ottotehoa joten pitää nyt tehdä oletuksia...Ota 🍌
- Anonyymi00046
Kun nyt tuo vanha aloitus on nostettu esille niin vosin vastata siihen.
Kulutus 1000W lämmittimessä on 0-1000W joko sähkönä, puuna, kaasuna tai öljynä.
Sitten näihin tueoreempii kysymyksiin.
Lämpövastus on pirun tehokas hyötysuhteeltaan varrattuna esim. sähkömoottoriin.
Moottori tuottaa lämpöä ja se varsinainen hyöty katoaa tuuletuksen mukana ympäristöön.- Anonyymi00047
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
- Anonyymi00049
Anonyymi00047 kirjoitti:
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Ota 🍌
- Anonyymi00050
Anonyymi00047 kirjoitti:
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Sinä sinanappi riemuidiootti kaikkien aivopierujen "äiti/isä" ota 🍌!!!!!!!!!=)))))) ei litilistä löydy niin 🍌joka Riemu idiutin tarpeisiin =))))
" yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä... "
Jatk vain sinappi Riemu sinappi idyllissä.
Nyt ei olle sinappi 🍌!,,,,,! - Anonyymi00061
Anonyymi00047 kirjoitti:
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Ensin pitää ymmärtää mitä tapahtuu eri sähköisissä laitteissa.
Vastus luo lämpöä ja magneettikentän, mitä muuta?
Moottori vaikka sitä ohjattaisiinkin taajuusmuuntajalla niin se tuottaa siitä huolimatta lämpöä jopa siinä määrin että matalilla kierroksilla moottorin oma tuuletin ei tuota riittävää tuuletusta vaan moottoriin on toisinaan asennettava lisätuuletin, eli moottori tuottaa sitä magneettikenttää jota roottori käyttää hyväksi muodostaen liike-energian mutta osa tuosta magneettikentästä menee hukkaan sekä tietenkin sitä lämpöä.
Sähkölaitteet tuottavat myös loistehoa.
En jaksa alkaa selvittämään paljonko loistehon rooli on 1000W vastuksessa.
- Anonyymi00051
Korkeintaan yhden kilowatin. Oletetaan luonnollisesti, että se on päällä keskeytyksettä sen tunnin.
- Anonyymi00052
" yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä... "
Korkeintaan yhden kilowatin. Oletetaan luonnollisesti, että se on päällä keskeytyksettä sen tunnin.
Keksitkö ihan ite.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
Eix vaan ! - Anonyymi00053
Watti on tehon yksikkö, sinä tarkoitit kai että kun laite on päällä yhden tunnin yhden kW teholla, se kuluttaa silloin yhden kWh verran sähköä.
- Anonyymi00054
Anonyymi00053 kirjoitti:
Watti on tehon yksikkö, sinä tarkoitit kai että kun laite on päällä yhden tunnin yhden kW teholla, se kuluttaa silloin yhden kWh verran sähköä.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
Eix vaan - Anonyymi00056
Anonyymi00054 kirjoitti:
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
Eix vaanTekoäly sen kertoi...
Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä.
Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti. - Anonyymi00057
Anonyymi00056 kirjoitti:
Tekoäly sen kertoi...
Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä.
Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti.Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
Eix vaan ja h y o o s u d e . - Anonyymi00060
Anonyymi00056 kirjoitti:
Tekoäly sen kertoi...
Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä.
Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti.Niinpä, kun valtakunnanverkon kulutus vaihtelee käytännössä kaiken aikaa ja kun jännitteen ja taajuuden tulee kuitenkin olla varsin vakaa, myös tuotannon tehon on vaihdeltava. Tätä vaihtelua tehdään toki voimaloiden tehoja säätämällä noin karkeasti asiaa ilmaisten mutta samalla tehdään myös pienimuotoisempaa säätöä jolloin generaattori nopeastikin automaattisesti ennalta määritellyt rajat huomioiden laskee tai nostaa tehoa jolloin myös prosessin höyrykattilan teho muuttuu jolloin myös kaukolämpöteho muuttuu jolloin, ellei kaukolämpöpumppu säädä itseään kuten se ei säädä jos on valittu säätömuodoksi pelkkä sähkötehon säätö,, kaukolämpöverkkoon menevän tehon osuus muuttuu sattumanvaraisestikin joka ei ole kiva juttu, siinähän voi pumppu vaikka nostaa kaukolämpöverkon paineen liian korkeaksi jolloin jossakin jotain repeää tai paine voi jäädä liian pieneksi jolloin verkon hännillä olevat kuluttajat eivät hädin tuskin saa riittävän lämmintä vettä kiinteistöjensä lämmönvaihtimiin.
Jne. mutta ei pidä hikeentyä... - Anonyymi00062
Anonyymi00057 kirjoitti:
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
Eix vaan ja h y o o s u d e .Mietin tuota vastuksen ohjaamista, miten siihen on voitu tuoda älyäs jos vastuksessa yksinkertainen bimetallitermostaatti, eli siisn 100% mekaaninen termostaatti.
Myös monet elektoniset termostaatit ovat on off tyyppisiä.
En ole vielä törmännyt tmuohjattuun vastuksen lämmitysvastukseen.
Pitääpä kokeilla mitä se sanoo, on nimittäin 0,75kW tamu hyllyssä joutilaana. - Anonyymi00063
Anonyymi00060 kirjoitti:
Niinpä, kun valtakunnanverkon kulutus vaihtelee käytännössä kaiken aikaa ja kun jännitteen ja taajuuden tulee kuitenkin olla varsin vakaa, myös tuotannon tehon on vaihdeltava. Tätä vaihtelua tehdään toki voimaloiden tehoja säätämällä noin karkeasti asiaa ilmaisten mutta samalla tehdään myös pienimuotoisempaa säätöä jolloin generaattori nopeastikin automaattisesti ennalta määritellyt rajat huomioiden laskee tai nostaa tehoa jolloin myös prosessin höyrykattilan teho muuttuu jolloin myös kaukolämpöteho muuttuu jolloin, ellei kaukolämpöpumppu säädä itseään kuten se ei säädä jos on valittu säätömuodoksi pelkkä sähkötehon säätö,, kaukolämpöverkkoon menevän tehon osuus muuttuu sattumanvaraisestikin joka ei ole kiva juttu, siinähän voi pumppu vaikka nostaa kaukolämpöverkon paineen liian korkeaksi jolloin jossakin jotain repeää tai paine voi jäädä liian pieneksi jolloin verkon hännillä olevat kuluttajat eivät hädin tuskin saa riittävän lämmintä vettä kiinteistöjensä lämmönvaihtimiin.
Jne. mutta ei pidä hikeentyä...Tämä 1 000 w vastus mitäpä mieltä vastus on , onko liian hapokasta vai vhäliää.
Eix vaan ja h y o o s u d e .
- Anonyymi00055
minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.- Anonyymi00059
Sekositko nyt tyystin omaan vänkyttelyysi?
- Anonyymi00064
Anonyymi00059 kirjoitti:
Sekositko nyt tyystin omaan vänkyttelyysi?
Ainakin olette idiootteja molemmat, kun vastailette 12 vuotta vanhaan kysymykseen..
- Anonyymi00066
Anonyymi00064 kirjoitti:
Ainakin olette idiootteja molemmat, kun vastailette 12 vuotta vanhaan kysymykseen..
Entinen 12 v. Ja nyt 24 v. Eikä vieläkään tiedä 1 000 w vastuksen sielun elämää.
Eix vaan ota 🍌 - Anonyymi00068
Anonyymi00066 kirjoitti:
Entinen 12 v. Ja nyt 24 v. Eikä vieläkään tiedä 1 000 w vastuksen sielun elämää.
Eix vaan ota 🍌Eikä tiedä edes että sielunelämä on yhdyssana!
- Anonyymi00070
Anonyymi00068 kirjoitti:
Eikä tiedä edes että sielunelämä on yhdyssana!
Ota 🍌
- Anonyymi00067
1 kilowattitunti on se energiamäärä, jonka 1000 W laite kuluttaa tunnissa. Joten siinähän se vastaus on. Vastaus on 1 kilowattitunti eli 3600000 joulea (1 kWh = 3600000 J)).
T. miksuh- Anonyymi00071
Miten onnistuitko ihan ite.
Se h o o t y s u h d e ? - Anonyymi00072
Jätit sinäkin kertomatta paljonko lämpöä siitä saadaan hyötykäyttöön?
- Anonyymi00074
Hänkään ei kai ymmärrä että jos lämmittimen ottoteho on 1000 W, sen hyötyteho ei ole 1000 W vaan sillä on jokin hyötysuhde joka on alle 100 prosenttia. Se ei välttämättä ole paljon alle 100 % mutta varmuudella se on alle 100 %.
- Anonyymi00075
Niin se.
Se h o o t y s u h d e ? - Anonyymi00076
Mihin se loppu menee?
- Anonyymi00077
Anonyymi00076 kirjoitti:
Mihin se loppu menee?
Ottoteho /antoteh = hyöty suhde,
- Anonyymi00078
Anonyymi00077 kirjoitti:
Ottoteho /antoteh = hyöty suhde,
Ei vaan hyötysuhde!
- Anonyymi00079
Anonyymi00078 kirjoitti:
Ei vaan hyötysuhde!
Eivaanhyötysuhde!
E i v a a n h y o t y s u h t e !
Tässä lisää +×÷=/_<>[]@#€%^&*()-'":;,?!.`~\|{}$£¥₩•○●□■♤♡◇♧☆▪︎¤《》¡¿°qwertyuiopåäölkjhgfdsazxcvbnm,.
Korjauksiasivartensinariemuitiioottipesserwisseri
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vasemmistohallitus palauttaa hintasääntelyn, esim. bensalitra vain 1e.
Tuleva vasemmistolaisista koostuva hallitus ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot pitää hinnat kurissa. Tähän tarkoitukse794578Vasemmistolainen valehteli jälleen - Purra tai persut eivät luvanneet "euron bensaa"
Väite "euron bensasta" on ensisijaisesti poliittisten vastustajien käyttämä puhdas vale. Persut kyllä kampanjoivat näky1093813Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"
Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä1603566Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen
Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.512030Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä
Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575711928Mitä on tullut
Entisen abcn rakennuksen tilalle se oli tyhjillään monta vuotta siellä oli jo nyt valot onko huoltoasema? 5:30.891259- 1281088
Palosta selvinnyt 18 vuotias munira tarvitsi tulkin kun puhui Iltalehdelle
Suomessa asuva 18 vuotias tarvii tulkin !!! Tää Suomea puhumaton on palossa kuolleen naisen veli ja asui perheen kanssa.1381024- 57953
Mikä homma?
https://share.google/NvruSS4P4EzjTWPov Poliisilla oli keskiviikkona 4. maaliskuuta yksityisasunnossa Saarijärvellä tehtä27872