Ai kun termostaatti naksahtaa ja sammuttaa virran vastuksesta, lämmitin silti kuluttaa 1000W ?
0Äänestä
Kerronytsitten
Kalastaja Pekka kirjoitti:
Ai kun termostaatti naksahtaa ja sammuttaa virran vastuksesta, lämmitin silti kuluttaa 1000W ?
No sitten pitää sanoa että maksimissaan 1 kWh, jos haluat jotain edes vähän tarkempaa niin sinun pitää sitten kertoa tilan jota lämmitetään lämpöhäviöt ja tavoitelämpö.
0Äänestä
Kalastaja Pekka
Kerronytsitten kirjoitti:
No sitten pitää sanoa että maksimissaan 1 kWh, jos haluat jotain edes vähän tarkempaa niin sinun pitää sitten kertoa tilan jota lämmitetään lämpöhäviöt ja tavoitelämpö.
ihan turhaa kun ette näköjään tiedä mitään.
0Äänestä
Kerronytsitten
Kalastaja Pekka kirjoitti:
ihan turhaa kun ette näköjään tiedä mitään.
Niin joo eihän nuokaan kysymäni tiedot tietenkään vielä riitä eli kerro kaikki asiat jotka tarvitaan kysymyksesi ratkaisuun ja nämä jutut sinun on itse kerrottava muuten ei voi antaa oikeaa vastausta - jotain olettamuksia tietysti voi antaa jos noita arvoja aletaan arpomaan.
0Äänestä
Kalastaja Pekka
Kerronytsitten kirjoitti:
Niin joo eihän nuokaan kysymäni tiedot tietenkään vielä riitä eli kerro kaikki asiat jotka tarvitaan kysymyksesi ratkaisuun ja nämä jutut sinun on itse kerrottava muuten ei voi antaa oikeaa vastausta - jotain olettamuksia tietysti voi antaa jos noita arvoja aletaan arpomaan.
Missäpä urpo olit kun järkeä jaettiin? Mee jo pois!
0Äänestä
BlackNemo
Kalastaja Pekka kirjoitti:
Missäpä urpo olit kun järkeä jaettiin? Mee jo pois!
Kreationisti pelastaja kakka urpåilee ja trollailee, näemmä.
0Äänestä
udehtgoiw
Toimiiko se lämmitin haloilla, öljyllä vai sähköllä. Onko kyseessä ehkä ilmalämpöpumppu.
0Äänestä
Kalastaja Pekka
Jos on 1000w lämmitin niin milläs luulisit sen toimivan? Kerron luiskaotsalle että toimii SÄHKÖLLÄ!
0Äänestä
udehtgoiw
Kalastaja Pekka kirjoitti:
Jos on 1000w lämmitin niin milläs luulisit sen toimivan? Kerron luiskaotsalle että toimii SÄHKÖLLÄ!
Avauksen perusteella arvelin, että kyseessä on joku trollaus.
Mutta olitkin tosissasi. Otan osaa.
0Äänestä
Kalastaja Pekka
udehtgoiw kirjoitti:
Avauksen perusteella arvelin, että kyseessä on joku trollaus.
Mutta olitkin tosissasi. Otan osaa.
EI SAAKELI MITÄ IDIOOTTEJA!!! Niuvastako sinä seinähullu karkasit? Ei kai nyt haloilla lämmitetä sisätiloissa missä ei ole mitään uuneja ja hormeja!
EI SA*TANA! Mene HULLU hoidattamaan tuo mielisairautesi!
0Äänestä
Sirpa Kylli
Kalastaja Pekka kirjoitti:
EI SAAKELI MITÄ IDIOOTTEJA!!! Niuvastako sinä seinähullu karkasit? Ei kai nyt haloilla lämmitetä sisätiloissa missä ei ole mitään uuneja ja hormeja!
EI SA*TANA! Mene HULLU hoidattamaan tuo mielisairautesi!
Paljonko painaa kilo silliä.
0Äänestä
Anonyymi00069
Sirpa Kylli kirjoitti:
Paljonko painaa kilo silliä.
Kilo silliä painaa noin 981 N(ewtonia) täällä maapallolla, mutta esimerkiksi kuussa vain noin 163 N.
0Äänestä
Anonyymi00073
Anonyymi00069 kirjoitti:
Kilo silliä painaa noin 981 N(ewtonia) täällä maapallolla, mutta esimerkiksi kuussa vain noin 163 N.
..siis 9,81 ja 1,63 N
0Äänestä
Luiskaotsa
Kyllä se lämmitin voi toimia polttoöljyllä tai petroolilla tai pelletillä ja teho on 1000 w eli 1 kW
Jos se kerta on sähkölämmitin kato kellosta miten pitkään se on päällä, laske siitä.
Viime aikoina on tälle palstalle alkanut ilmestyä yhä enemmän outoja laskutehtäviä, joista ei annetuilla lähtöarvoilla selvitetä mitään järkeviä tuloksia, mutta tämä riemuidiootti Kalastaja-Pekka vetää kyllä pohjatroolit...
Niin kysyy ja sitten mikään vastaus ei kelpaa. haukutaan vaan kaikki ohimennen. :(
Liekö sukua savorille?
1Äänestä
errare humanum est
"Kollimaattori", myös silloin, kun kysymykseen annetaan tarkat alkuarvot, vastaaja saattaa erehtyä. Katsonet omaa vastaustasi ketjussa "Sähkön säästöä" 3.12.14 klo 10.37. Ei ole tarvetta ylimielisyyteen.
Jos kysyjä osaisi heti kertoa kaikki oleelliset seikat, hänen harvoin tarvitsee kysyä mitään. Hänellä olisi riittävä tieto, miten lasketaan. Sinulla on tapana ylimielisesti hyökätä kysyjää vastaan, vaikka kysyjällä ei ole mitään pahaa tahtoa kysyessään. Provosoit vain kysyjää vastaamaan samalla mitalla. :(
"Kollimaattori", myös silloin, kun kysymykseen annetaan tarkat alkuarvot, vastaaja saattaa erehtyä. Katsonet omaa vastaustasi ketjussa "Sähkön säästöä" 3.12.14 klo 10.37. Ei ole tarvetta ylimielisyyteen.
Jos kysyjä osaisi heti kertoa kaikki oleelliset seikat, hänen harvoin tarvitsee kysyä mitään. Hänellä olisi riittävä tieto, miten lasketaan. Sinulla on tapana ylimielisesti hyökätä kysyjää vastaan, vaikka kysyjällä ei ole mitään pahaa tahtoa kysyessään. Provosoit vain kysyjää vastaamaan samalla mitalla. :(
Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.
0Äänestä
errare humanum est
kollimaattori kirjoitti:
Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.
Jos edelleen olet sitä mieltä, että vastauksesi oli oikea, fysiikan tietosi onkin vähäisempi kuin olen luullut. Ei ole aiheellista käyttäytyä ylimeelisesti.
0Äänestä
Rauhoitu tai poistu.
kollimaattori kirjoitti:
Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.
Onpa sinulla Kollimaattori aggressiivinen puhetapa. Missä sellaista opitaan?
Onpa sinulla Kollimaattori aggressiivinen puhetapa. Missä sellaista opitaan?
En usko sinun koskaan kuulleen minun puhuvan.
0Äänestä
Rauhoitu tai poistu.
kollimaattori kirjoitti:
En usko sinun koskaan kuulleen minun puhuvan.
Vitsikästä. Joka tapauksessa kontribuutiosi tekniikan ja tieteen asiossa on jo vähäinen ja pääasiassa vain nälvit muille.
0Äänestä
Tietäjä iänikuinen
Kyllä se pari kilowattia kuluttaa ja al-vero vielä päälle.
0Äänestä
kuluttaa
Riippuu siitä paljonko se painaa, kuinka kovaa sitä vedetään, ja minkälaisella alustalla sitä vedellään.
0Äänestä
kfok
Joo. kyllä se taitaa yhden kilowatin kuluttaa maksimissaan, jos lämmittimen teho on 1 kW. :D
0Äänestä
ärräpää
1000 W LÄMMITIN KULUTTAA tunnissa 1 kw, jos se on jatkuvasti päällä, mutta jos sitä katkoo termostaatti välillä, niin on mitava se aika minkä se on pois päältä, ja vähennettävä se tuosta 1 kw sta. ON myös olemassa kulutusmittareita jonka voi kykeä johtoon, niin saa tarkan kulutuksen,mitattua
Kulutusmittarit ovat pisorasiaan kytkettäviä, laitteen tulee olla silloin pistotulppaliitäntäinen.
0Äänestä
9+9
Yrittääkö avaaja näytellä jotenkin viisasta vai pelkästään provoilla ?
1 kW lämmittimen teho on juuri tuo nimellisjännitteellä, jos jännite ei johtimien vastuksen vuoksi ole nimellissuuruinen, kulutus on tietenkin pienempi, mutta se ei enää ole kysymykseen kuuluvaa koska sitä ei ole mainittu, kuten ei sitäkään minkä muotoista virta on joten vaihevirheistäkään ei tarvitse vikistä, ja lämpenemisen aiheuttama vastuksen muutoskin on huomioitu tehoilmoituksessa, joten provolta vaikuttaa avaajan touhut.
0Äänestä
10+10
Olipa typerä vastaus!
0Äänestä
11+11
10+10 kirjoitti:
Olipa typerä vastaus!
Kyllä, vastauksesi oli todella typerä!
0Äänestä
Niin olet!
11+11 kirjoitti:
Kyllä, vastauksesi oli todella typerä!
Olet herkkä poika, antamasi tyhmän vastauksen lisäksi.
Sinut tunnistaa periksiantamattomaksi ja huumorivapaaksi tahoksi, joka antaa plussia omilla kommenteilleen.
0Äänestä
Ite oot!
Niin olet! kirjoitti:
Olet herkkä poika, antamasi tyhmän vastauksen lisäksi.
Sinut tunnistaa periksiantamattomaksi ja huumorivapaaksi tahoksi, joka antaa plussia omilla kommenteilleen.
Olet pelkkä keittiöpsykologi.
Sinut tunnistaa itseriittoisuudestasi ja siitä, että haluat aina sanoa sen viimeisen sanan.
0Äänestä
Miksi?
Typerä vastaus!
0Äänestä
ite oot!
Miksi? kirjoitti:
Typerä vastaus!
Koska aina haluat saada viimeisen sanan!
0Äänestä
Kuten sinäkin?
Ite oot! kirjoitti:
Olet pelkkä keittiöpsykologi.
Sinut tunnistaa itseriittoisuudestasi ja siitä, että haluat aina sanoa sen viimeisen sanan.
Kalastaja Pekka on pelastaja, ja Sirpa Kylli saalis.
0Äänestä
villapaita päälle
1000 wattia kuluttaa 1000 wattia sitten loput kulutuksesta on huonon lämmittimen käyttäjän hermojen kulutusta. Se lämmittelijän saama kokonaishyöty on sitten eri juttu. Mitä hyötyä on riittämättömästä lämmittimestä ja silti paleltaa?
0Äänestä
kWh
Riippuu siitä onko päällä vai ei. Oikea vastaus on: 0-1kWh
0Äänestä
oikee immeinen
kWh Nuin minnäe olisin sanonunna.
0Äänestä
köyhää
oikee immeinen kirjoitti:
kWh Nuin minnäe olisin sanonunna.
Jotkut luulevat, että tulipa törähdys kummasta päästä tahansa, se heti muuttuu huumoriksi.
0Äänestä
Taiteilia.
Kyllä se varmaan kaikkineen verojen kanssa kuluttaa pari kolme tuhatta kilohertsiä...
0Äänestä
Rutamuna.
Ei tällä palstalla järki kasva. Pässit eivät tajua sellaista seikkaa että patteri ei kuluta tehoa ! Ei energia kulu vaan muuttaa muotoaan ! Kalastajapekka kysyi oivan kysymyksen johon ei rotanopojat osanneet vastata.
0Äänestä
OiSinä
Kun olet noin fiksu niin miksi et sitten itse vastaa kysymykseen?
0Äänestä
iieuiyuiwyuiq
Onneksi olkoon että olet keksinyt auton joka ei kuluta yhtään. miksi hitossa käyt sitten tankilla?
0Äänestä
rutamuna
Kalastajapekka tietää jo vastauksen eikä sitä täältä saanut kiitos suunnattoman typeryytenne.
0Äänestä
mhnjgbfhuyi
Kaikki mahdolliset oikeat vastaukset on kyllä täälläkin tullut ilmi, sinä itse vaan taidat olla niin...ymmärtämätön ettet (tätäkään) tajua.
0Äänestä
Totuus!
mhnjgbfhuyi kirjoitti:
Kaikki mahdolliset oikeat vastaukset on kyllä täälläkin tullut ilmi, sinä itse vaan taidat olla niin...ymmärtämätön ettet (tätäkään) tajua.
Sinä olet vajakki!
0Äänestä
Anonyymi00040
noin 1-10 senttiä maksaa tunnin lämmitys riippuu sähkösopimuksesta. Vieläkö ootit vastauksia heh
0Äänestä
Anonyymi00041
Juu, paitsi noin halvalla et saa mistään: Viimeisin laskutus oli 53 senttiä/kWh + siirtomaksut päälle.
0Äänestä
Anonyymi00043
Jos lämmittimen antoteho on 1 kW niin sen kulutuksen on oltava hieman tuota suurempoi sillä laitteella on myös hyötysuhde joka ei ole 100 %...
0Äänestä
Anonyymi00044
Selitä nämä käsitteet: Antoteho........w Ottoteho.......w Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho/Antoteho vai mitense meni.....ota 🍌
0Äänestä
Anonyymi00045
Anonyymi00044 kirjoitti:
Selitä nämä käsitteet: Antoteho........w Ottoteho.......w Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho/Antoteho vai mitense meni.....ota 🍌
Ihan alkuun selitettäköön että hyötysuhde on yhdyssana. Antoteho on laitteesta hyödyksi saatava teho, esim. polttomoottorissa se on alhainen eli luokkaa 40- 45 % polttoaineen sisältämästä energiasta. Tuollaisessa lämmittimessä se on tod. näk. varsin korkea eli 98- 99.5 %. Ottoteho on sähköllä toimivan laitteen tapauksessa laitteen sähköverkosta ottama teho Jos oletetaan ilmoitettu 1 kW eli 1000 W teho ottotehoksi, lämmitin antaa hyötykäyttöön tehoa jotain 980- 995 Watin tehon verran. Aloituksen tapauksessa ei kerrota tarkoitetaanko anto- vai ottotehoa joten pitää nyt tehdä oletuksia...
0Äänestä
Anonyymi00048
Anonyymi00045 kirjoitti:
Ihan alkuun selitettäköön että hyötysuhde on yhdyssana. Antoteho on laitteesta hyödyksi saatava teho, esim. polttomoottorissa se on alhainen eli luokkaa 40- 45 % polttoaineen sisältämästä energiasta. Tuollaisessa lämmittimessä se on tod. näk. varsin korkea eli 98- 99.5 %. Ottoteho on sähköllä toimivan laitteen tapauksessa laitteen sähköverkosta ottama teho Jos oletetaan ilmoitettu 1 kW eli 1000 W teho ottotehoksi, lämmitin antaa hyötykäyttöön tehoa jotain 980- 995 Watin tehon verran. Aloituksen tapauksessa ei kerrota tarkoitetaanko anto- vai ottotehoa joten pitää nyt tehdä oletuksia...
Ota 🍌
0Äänestä
Anonyymi00046
Kun nyt tuo vanha aloitus on nostettu esille niin vosin vastata siihen. Kulutus 1000W lämmittimessä on 0-1000W joko sähkönä, puuna, kaasuna tai öljynä.
Sitten näihin tueoreempii kysymyksiin. Lämpövastus on pirun tehokas hyötysuhteeltaan varrattuna esim. sähkömoottoriin. Moottori tuottaa lämpöä ja se varsinainen hyöty katoaa tuuletuksen mukana ympäristöön.
0Äänestä
Anonyymi00047
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
0Äänestä
Anonyymi00049
Anonyymi00047 kirjoitti:
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Ota 🍌
0Äänestä
Anonyymi00050
Anonyymi00047 kirjoitti:
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Sinä sinanappi riemuidiootti kaikkien aivopierujen "äiti/isä" ota 🍌!!!!!!!!!=)))))) ei litilistä löydy niin 🍌joka Riemu idiutin tarpeisiin =)))) " yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä... " Jatk vain sinappi Riemu sinappi idyllissä.
Nyt ei olle sinappi 🍌!,,,,,!
0Äänestä
Anonyymi00061
Anonyymi00047 kirjoitti:
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Ensin pitää ymmärtää mitä tapahtuu eri sähköisissä laitteissa. Vastus luo lämpöä ja magneettikentän, mitä muuta? Moottori vaikka sitä ohjattaisiinkin taajuusmuuntajalla niin se tuottaa siitä huolimatta lämpöä jopa siinä määrin että matalilla kierroksilla moottorin oma tuuletin ei tuota riittävää tuuletusta vaan moottoriin on toisinaan asennettava lisätuuletin, eli moottori tuottaa sitä magneettikenttää jota roottori käyttää hyväksi muodostaen liike-energian mutta osa tuosta magneettikentästä menee hukkaan sekä tietenkin sitä lämpöä. Sähkölaitteet tuottavat myös loistehoa. En jaksa alkaa selvittämään paljonko loistehon rooli on 1000W vastuksessa.
0Äänestä
Anonyymi00051
Korkeintaan yhden kilowatin. Oletetaan luonnollisesti, että se on päällä keskeytyksettä sen tunnin.
0Äänestä
Anonyymi00052
" yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä... " Korkeintaan yhden kilowatin. Oletetaan luonnollisesti, että se on päällä keskeytyksettä sen tunnin.
Keksitkö ihan ite.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
Eix vaan !
0Äänestä
Anonyymi00053
Watti on tehon yksikkö, sinä tarkoitit kai että kun laite on päällä yhden tunnin yhden kW teholla, se kuluttaa silloin yhden kWh verran sähköä.
0Äänestä
Anonyymi00054
Anonyymi00053 kirjoitti:
Watti on tehon yksikkö, sinä tarkoitit kai että kun laite on päällä yhden tunnin yhden kW teholla, se kuluttaa silloin yhden kWh verran sähköä.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä.. Eix vaan
0Äänestä
Anonyymi00056
Anonyymi00054 kirjoitti:
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä.. Eix vaan
Tekoäly sen kertoi... Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä. Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti.
0Äänestä
Anonyymi00057
Anonyymi00056 kirjoitti:
Tekoäly sen kertoi... Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä. Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä.. minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
Eix vaan ja h y o o s u d e .
0Äänestä
Anonyymi00060
Anonyymi00056 kirjoitti:
Tekoäly sen kertoi... Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä. Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti.
Niinpä, kun valtakunnanverkon kulutus vaihtelee käytännössä kaiken aikaa ja kun jännitteen ja taajuuden tulee kuitenkin olla varsin vakaa, myös tuotannon tehon on vaihdeltava. Tätä vaihtelua tehdään toki voimaloiden tehoja säätämällä noin karkeasti asiaa ilmaisten mutta samalla tehdään myös pienimuotoisempaa säätöä jolloin generaattori nopeastikin automaattisesti ennalta määritellyt rajat huomioiden laskee tai nostaa tehoa jolloin myös prosessin höyrykattilan teho muuttuu jolloin myös kaukolämpöteho muuttuu jolloin, ellei kaukolämpöpumppu säädä itseään kuten se ei säädä jos on valittu säätömuodoksi pelkkä sähkötehon säätö,, kaukolämpöverkkoon menevän tehon osuus muuttuu sattumanvaraisestikin joka ei ole kiva juttu, siinähän voi pumppu vaikka nostaa kaukolämpöverkon paineen liian korkeaksi jolloin jossakin jotain repeää tai paine voi jäädä liian pieneksi jolloin verkon hännillä olevat kuluttajat eivät hädin tuskin saa riittävän lämmintä vettä kiinteistöjensä lämmönvaihtimiin. Jne. mutta ei pidä hikeentyä...
0Äänestä
Anonyymi00062
Anonyymi00057 kirjoitti:
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä.. minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
Eix vaan ja h y o o s u d e .
Mietin tuota vastuksen ohjaamista, miten siihen on voitu tuoda älyäs jos vastuksessa yksinkertainen bimetallitermostaatti, eli siisn 100% mekaaninen termostaatti. Myös monet elektoniset termostaatit ovat on off tyyppisiä. En ole vielä törmännyt tmuohjattuun vastuksen lämmitysvastukseen. Pitääpä kokeilla mitä se sanoo, on nimittäin 0,75kW tamu hyllyssä joutilaana.
0Äänestä
Anonyymi00063
Anonyymi00060 kirjoitti:
Niinpä, kun valtakunnanverkon kulutus vaihtelee käytännössä kaiken aikaa ja kun jännitteen ja taajuuden tulee kuitenkin olla varsin vakaa, myös tuotannon tehon on vaihdeltava. Tätä vaihtelua tehdään toki voimaloiden tehoja säätämällä noin karkeasti asiaa ilmaisten mutta samalla tehdään myös pienimuotoisempaa säätöä jolloin generaattori nopeastikin automaattisesti ennalta määritellyt rajat huomioiden laskee tai nostaa tehoa jolloin myös prosessin höyrykattilan teho muuttuu jolloin myös kaukolämpöteho muuttuu jolloin, ellei kaukolämpöpumppu säädä itseään kuten se ei säädä jos on valittu säätömuodoksi pelkkä sähkötehon säätö,, kaukolämpöverkkoon menevän tehon osuus muuttuu sattumanvaraisestikin joka ei ole kiva juttu, siinähän voi pumppu vaikka nostaa kaukolämpöverkon paineen liian korkeaksi jolloin jossakin jotain repeää tai paine voi jäädä liian pieneksi jolloin verkon hännillä olevat kuluttajat eivät hädin tuskin saa riittävän lämmintä vettä kiinteistöjensä lämmönvaihtimiin. Jne. mutta ei pidä hikeentyä...
Tämä 1 000 w vastus mitäpä mieltä vastus on , onko liian hapokasta vai vhäliää.
Eix vaan ja h y o o s u d e .
0Äänestä
Anonyymi00055
minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
0Äänestä
Anonyymi00059
Sekositko nyt tyystin omaan vänkyttelyysi?
0Äänestä
Anonyymi00064
Anonyymi00059 kirjoitti:
Sekositko nyt tyystin omaan vänkyttelyysi?
Ainakin olette idiootteja molemmat, kun vastailette 12 vuotta vanhaan kysymykseen..
0Äänestä
Anonyymi00066
Anonyymi00064 kirjoitti:
Ainakin olette idiootteja molemmat, kun vastailette 12 vuotta vanhaan kysymykseen..
Entinen 12 v. Ja nyt 24 v. Eikä vieläkään tiedä 1 000 w vastuksen sielun elämää.
Eix vaan ota 🍌
0Äänestä
Anonyymi00068
Anonyymi00066 kirjoitti:
Entinen 12 v. Ja nyt 24 v. Eikä vieläkään tiedä 1 000 w vastuksen sielun elämää.
Eix vaan ota 🍌
Eikä tiedä edes että sielunelämä on yhdyssana!
0Äänestä
Anonyymi00070
Anonyymi00068 kirjoitti:
Eikä tiedä edes että sielunelämä on yhdyssana!
Ota 🍌
0Äänestä
Anonyymi00067
1 kilowattitunti on se energiamäärä, jonka 1000 W laite kuluttaa tunnissa. Joten siinähän se vastaus on. Vastaus on 1 kilowattitunti eli 3600000 joulea (1 kWh = 3600000 J)).
T. miksuh
0Äänestä
Anonyymi00071
Miten onnistuitko ihan ite.
Se h o o t y s u h d e ?
0Äänestä
Anonyymi00072
Jätit sinäkin kertomatta paljonko lämpöä siitä saadaan hyötykäyttöön?
0Äänestä
Anonyymi00074
Hänkään ei kai ymmärrä että jos lämmittimen ottoteho on 1000 W, sen hyötyteho ei ole 1000 W vaan sillä on jokin hyötysuhde joka on alle 100 prosenttia. Se ei välttämättä ole paljon alle 100 % mutta varmuudella se on alle 100 %.
0Äänestä
Anonyymi00075
Niin se. Se h o o t y s u h d e ?
0Äänestä
Anonyymi00076
Mihin se loppu menee?
0Äänestä
Anonyymi00077
Anonyymi00076 kirjoitti:
Mihin se loppu menee?
Ottoteho /antoteh = hyöty suhde,
0Äänestä
Anonyymi00078
Anonyymi00077 kirjoitti:
Ottoteho /antoteh = hyöty suhde,
Ei vaan hyötysuhde!
0Äänestä
Anonyymi00079
Anonyymi00078 kirjoitti:
Ei vaan hyötysuhde!
Eivaanhyötysuhde! E i v a a n h y o t y s u h t e !
Tässä lisää +×÷=/_<>[]@#€%^&*()-'":;,?!.`~\|{}$£¥₩•○●□■♤♡◇♧☆▪︎¤《》¡¿°qwertyuiopåäölkjhgfdsazxcvbnm,. Korjauksiasivartensinariemuitiioottipesserwisseri
0Äänestä
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 81
Vanhimmat
No sen yhen kilöwattitunnin.
Ai kun termostaatti naksahtaa ja sammuttaa virran vastuksesta, lämmitin silti kuluttaa 1000W ?
No sitten pitää sanoa että maksimissaan 1 kWh, jos haluat jotain edes vähän tarkempaa niin sinun pitää sitten kertoa tilan jota lämmitetään lämpöhäviöt ja tavoitelämpö.
ihan turhaa kun ette näköjään tiedä mitään.
Niin joo eihän nuokaan kysymäni tiedot tietenkään vielä riitä eli kerro kaikki asiat jotka tarvitaan kysymyksesi ratkaisuun ja nämä jutut sinun on itse kerrottava muuten ei voi antaa oikeaa vastausta - jotain olettamuksia tietysti voi antaa jos noita arvoja aletaan arpomaan.
Missäpä urpo olit kun järkeä jaettiin? Mee jo pois!
Kreationisti pelastaja kakka urpåilee ja trollailee, näemmä.
Toimiiko se lämmitin haloilla, öljyllä vai sähköllä. Onko kyseessä ehkä ilmalämpöpumppu.
Jos on 1000w lämmitin niin milläs luulisit sen toimivan? Kerron luiskaotsalle että toimii SÄHKÖLLÄ!
Avauksen perusteella arvelin, että kyseessä on joku trollaus.
Mutta olitkin tosissasi. Otan osaa.
EI SAAKELI MITÄ IDIOOTTEJA!!!
Niuvastako sinä seinähullu karkasit?
Ei kai nyt haloilla lämmitetä sisätiloissa missä ei ole mitään uuneja ja hormeja!
EI SA*TANA! Mene HULLU hoidattamaan tuo mielisairautesi!
Paljonko painaa kilo silliä.
Kilo silliä painaa noin 981 N(ewtonia) täällä maapallolla, mutta esimerkiksi kuussa vain noin 163 N.
..siis 9,81 ja 1,63 N
Kyllä se lämmitin voi toimia polttoöljyllä tai petroolilla tai pelletillä ja teho on 1000 w eli 1 kW
Jos se kerta on sähkölämmitin kato kellosta miten pitkään se on päällä, laske siitä.
Osasimpas yhteenlaskun.
Viime aikoina on tälle palstalle alkanut ilmestyä yhä enemmän outoja laskutehtäviä, joista ei annetuilla lähtöarvoilla selvitetä mitään järkeviä tuloksia, mutta tämä riemuidiootti Kalastaja-Pekka vetää kyllä pohjatroolit...
Niin kysyy ja sitten mikään vastaus ei kelpaa. haukutaan vaan kaikki ohimennen. :(
Liekö sukua savorille?
"Kollimaattori", myös silloin, kun kysymykseen annetaan tarkat alkuarvot, vastaaja saattaa erehtyä. Katsonet omaa vastaustasi ketjussa "Sähkön säästöä" 3.12.14 klo 10.37. Ei ole tarvetta ylimielisyyteen.
Jos kysyjä osaisi heti kertoa kaikki oleelliset seikat, hänen harvoin tarvitsee kysyä mitään. Hänellä olisi riittävä tieto, miten lasketaan. Sinulla on tapana ylimielisesti hyökätä kysyjää vastaan, vaikka kysyjällä ei ole mitään pahaa tahtoa kysyessään. Provosoit vain kysyjää vastaamaan samalla mitalla. :(
Vastaustani et ymmärtänyt, mutta enpä jäänyt asiasta kinaamaan.
Sinulla on paha tapa multinikkimulkeroida.
Jos edelleen olet sitä mieltä, että vastauksesi oli oikea, fysiikan tietosi onkin vähäisempi kuin olen luullut. Ei ole aiheellista käyttäytyä ylimeelisesti.
Onpa sinulla Kollimaattori aggressiivinen puhetapa. Missä sellaista opitaan?
En usko sinun koskaan kuulleen minun puhuvan.
Vitsikästä. Joka tapauksessa kontribuutiosi tekniikan ja tieteen asiossa on jo vähäinen ja pääasiassa vain nälvit muille.
Kyllä se pari kilowattia kuluttaa ja al-vero vielä päälle.
Riippuu siitä paljonko se painaa, kuinka kovaa sitä vedetään, ja minkälaisella alustalla sitä vedellään.
Joo. kyllä se taitaa yhden kilowatin kuluttaa maksimissaan, jos lämmittimen teho on 1 kW. :D
1000 W LÄMMITIN KULUTTAA tunnissa 1 kw, jos se on jatkuvasti päällä, mutta jos sitä katkoo termostaatti välillä, niin on mitava se aika minkä se on pois päältä, ja vähennettävä se tuosta 1 kw sta.
ON myös olemassa kulutusmittareita jonka voi kykeä johtoon, niin saa tarkan kulutuksen,mitattua
Kulutusmittarit ovat pisorasiaan kytkettäviä, laitteen tulee olla silloin pistotulppaliitäntäinen.
Yrittääkö avaaja näytellä jotenkin viisasta vai pelkästään provoilla ?
1 kW lämmittimen teho on juuri tuo nimellisjännitteellä, jos jännite ei johtimien vastuksen vuoksi ole nimellissuuruinen, kulutus on tietenkin pienempi, mutta se ei enää ole kysymykseen kuuluvaa koska sitä ei ole mainittu, kuten ei sitäkään minkä muotoista virta on joten vaihevirheistäkään ei tarvitse vikistä, ja lämpenemisen aiheuttama vastuksen muutoskin on huomioitu tehoilmoituksessa, joten provolta vaikuttaa avaajan touhut.
Olipa typerä vastaus!
Kyllä, vastauksesi oli todella typerä!
Olet herkkä poika, antamasi tyhmän vastauksen lisäksi.
Sinut tunnistaa periksiantamattomaksi ja huumorivapaaksi tahoksi, joka antaa plussia omilla kommenteilleen.
Olet pelkkä keittiöpsykologi.
Sinut tunnistaa itseriittoisuudestasi ja siitä, että haluat aina sanoa sen viimeisen sanan.
Typerä vastaus!
Koska aina haluat saada viimeisen sanan!
Kalastaja Pekka on pelastaja, ja Sirpa Kylli saalis.
1000 wattia kuluttaa 1000 wattia sitten loput kulutuksesta on huonon lämmittimen käyttäjän hermojen kulutusta.
Se lämmittelijän saama kokonaishyöty on sitten eri juttu. Mitä hyötyä on riittämättömästä lämmittimestä ja silti paleltaa?
Riippuu siitä onko päällä vai ei. Oikea vastaus on: 0-1kWh
kWh
Nuin minnäe olisin sanonunna.
Jotkut luulevat, että tulipa törähdys kummasta päästä tahansa, se heti muuttuu huumoriksi.
Kyllä se varmaan kaikkineen verojen kanssa kuluttaa pari kolme tuhatta kilohertsiä...
Ei tällä palstalla järki kasva. Pässit eivät tajua sellaista seikkaa että patteri ei kuluta tehoa ! Ei energia kulu vaan muuttaa muotoaan ! Kalastajapekka kysyi oivan kysymyksen johon ei rotanopojat osanneet vastata.
Kun olet noin fiksu niin miksi et sitten itse vastaa kysymykseen?
Onneksi olkoon että olet keksinyt auton joka ei kuluta yhtään. miksi hitossa käyt sitten tankilla?
Kalastajapekka tietää jo vastauksen eikä sitä täältä saanut kiitos suunnattoman typeryytenne.
Kaikki mahdolliset oikeat vastaukset on kyllä täälläkin tullut ilmi, sinä itse vaan taidat olla niin...ymmärtämätön ettet (tätäkään) tajua.
Sinä olet vajakki!
noin 1-10 senttiä maksaa tunnin lämmitys riippuu sähkösopimuksesta. Vieläkö ootit vastauksia heh
Juu, paitsi noin halvalla et saa mistään: Viimeisin laskutus oli 53 senttiä/kWh + siirtomaksut päälle.
Jos lämmittimen antoteho on 1 kW niin sen kulutuksen on oltava hieman tuota suurempoi sillä laitteella on myös hyötysuhde joka ei ole 100 %...
Selitä nämä käsitteet:
Antoteho........w
Ottoteho.......w
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho
Hyöty suhde. = Antoteho/Ottoteho/Antoteho vai mitense meni.....ota 🍌
Ihan alkuun selitettäköön että hyötysuhde on yhdyssana.
Antoteho on laitteesta hyödyksi saatava teho, esim. polttomoottorissa se on alhainen eli luokkaa 40- 45 % polttoaineen sisältämästä energiasta. Tuollaisessa lämmittimessä se on tod. näk. varsin korkea eli 98- 99.5 %.
Ottoteho on sähköllä toimivan laitteen tapauksessa laitteen sähköverkosta ottama teho Jos oletetaan ilmoitettu 1 kW eli 1000 W teho ottotehoksi, lämmitin antaa hyötykäyttöön tehoa jotain 980- 995 Watin tehon verran.
Aloituksen tapauksessa ei kerrota tarkoitetaanko anto- vai ottotehoa joten pitää nyt tehdä oletuksia...
Ota 🍌
Kun nyt tuo vanha aloitus on nostettu esille niin vosin vastata siihen.
Kulutus 1000W lämmittimessä on 0-1000W joko sähkönä, puuna, kaasuna tai öljynä.
Sitten näihin tueoreempii kysymyksiin.
Lämpövastus on pirun tehokas hyötysuhteeltaan varrattuna esim. sähkömoottoriin.
Moottori tuottaa lämpöä ja se varsinainen hyöty katoaa tuuletuksen mukana ympäristöön.
Eli jos kulutus on 1 kW, saako kysyä paljonko saadaan lämpönä hyödyksi ko. lämmittimestä? Muistutan ettei hyötysuhde ole edes tuossa laitteessa 100 %...Ja noin muuten, nykyiset taajuusmuuttajaohjatut sähkömoottorit omaavat nekin jo varsin korkean hyötysuhteen. Toista se oli ennen kun sähkömootorit vonkuivat aina täysillä kierroksilla ja tehoilla ja esim. voimalakäytössä vaikkapa kaukolämpöveden kierrätyspumppuja säädettiin painepuolen venttiiliä säätämällä, yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä...
Ota 🍌
Sinä sinanappi riemuidiootti kaikkien aivopierujen "äiti/isä" ota 🍌!!!!!!!!!=)))))) ei litilistä löydy niin 🍌joka Riemu idiutin tarpeisiin =))))
" yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä... "
Jatk vain sinappi Riemu sinappi idyllissä.
Nyt ei olle sinappi 🍌!,,,,,!
Ensin pitää ymmärtää mitä tapahtuu eri sähköisissä laitteissa.
Vastus luo lämpöä ja magneettikentän, mitä muuta?
Moottori vaikka sitä ohjattaisiinkin taajuusmuuntajalla niin se tuottaa siitä huolimatta lämpöä jopa siinä määrin että matalilla kierroksilla moottorin oma tuuletin ei tuota riittävää tuuletusta vaan moottoriin on toisinaan asennettava lisätuuletin, eli moottori tuottaa sitä magneettikenttää jota roottori käyttää hyväksi muodostaen liike-energian mutta osa tuosta magneettikentästä menee hukkaan sekä tietenkin sitä lämpöä.
Sähkölaitteet tuottavat myös loistehoa.
En jaksa alkaa selvittämään paljonko loistehon rooli on 1000W vastuksessa.
Korkeintaan yhden kilowatin. Oletetaan luonnollisesti, että se on päällä keskeytyksettä sen tunnin.
" yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä... "
Korkeintaan yhden kilowatin. Oletetaan luonnollisesti, että se on päällä keskeytyksettä sen tunnin.
Keksitkö ihan ite.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
Eix vaan !
Watti on tehon yksikkö, sinä tarkoitit kai että kun laite on päällä yhden tunnin yhden kW teholla, se kuluttaa silloin yhden kWh verran sähköä.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
Eix vaan
Tekoäly sen kertoi...
Kunpa sinullekin joku kertoisi että niin tapahtui ennen kun taajuusmuuttajakäyttöjä ei vielä ollut mutta taajusmmuuttaja korvaa kokonaan venttiilisäädön koska siinä ohjataan portaattomasti voimakoneen eli sähkömoottorin kierroslukua ja samalla esim. pumpun kierroslukua/tehoa. Kaukolämpölaitos voi valita säätömuodoksi joko lähtöpainesäädän, lämpötilasäädön tai paine- erosäädön ja jos laitos on sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitos, säädöksi on mahdollista valita myös tilanne jossa voimalan sähkötehon säätö määrää kaukolämmönkin tehon. Tämä on kuitenkin kaukolämmön kannalta huono valinta jota ei yleensä käytetä.
Mutta älä hikeenny, jatka vaan tästä ihan rauhallisesti.
Kaikki tapahtuu yleensä automatiikan ohjaamana sähköhydraulisella säätömekanismilla ja alkuun varhain alkeellisimmillaan tietysti vain venttiiliä käsipelillä säätämällä..
minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
Eix vaan ja h y o o s u d e .
Niinpä, kun valtakunnanverkon kulutus vaihtelee käytännössä kaiken aikaa ja kun jännitteen ja taajuuden tulee kuitenkin olla varsin vakaa, myös tuotannon tehon on vaihdeltava. Tätä vaihtelua tehdään toki voimaloiden tehoja säätämällä noin karkeasti asiaa ilmaisten mutta samalla tehdään myös pienimuotoisempaa säätöä jolloin generaattori nopeastikin automaattisesti ennalta määritellyt rajat huomioiden laskee tai nostaa tehoa jolloin myös prosessin höyrykattilan teho muuttuu jolloin myös kaukolämpöteho muuttuu jolloin, ellei kaukolämpöpumppu säädä itseään kuten se ei säädä jos on valittu säätömuodoksi pelkkä sähkötehon säätö,, kaukolämpöverkkoon menevän tehon osuus muuttuu sattumanvaraisestikin joka ei ole kiva juttu, siinähän voi pumppu vaikka nostaa kaukolämpöverkon paineen liian korkeaksi jolloin jossakin jotain repeää tai paine voi jäädä liian pieneksi jolloin verkon hännillä olevat kuluttajat eivät hädin tuskin saa riittävän lämmintä vettä kiinteistöjensä lämmönvaihtimiin.
Jne. mutta ei pidä hikeentyä...
Mietin tuota vastuksen ohjaamista, miten siihen on voitu tuoda älyäs jos vastuksessa yksinkertainen bimetallitermostaatti, eli siisn 100% mekaaninen termostaatti.
Myös monet elektoniset termostaatit ovat on off tyyppisiä.
En ole vielä törmännyt tmuohjattuun vastuksen lämmitysvastukseen.
Pitääpä kokeilla mitä se sanoo, on nimittäin 0,75kW tamu hyllyssä joutilaana.
Tämä 1 000 w vastus mitäpä mieltä vastus on , onko liian hapokasta vai vhäliää.
Eix vaan ja h y o o s u d e .
minä käytän mielelläni tietokoneen grafiikkajuttuja teholaskuissa, piirrän jännitekuvion oskilloskooppi-tyyppisesti käyrän ja pinta-alasta tulee se teho.
väritysfunktiokin vaikka joku niin no.. C-kielenkin floodfill, täyttää jos haluaa nähdä sen.
ei tartte näitä kaavoja vänkytellä ruutupaprulle lyijykynällä.
Sekositko nyt tyystin omaan vänkyttelyysi?
Ainakin olette idiootteja molemmat, kun vastailette 12 vuotta vanhaan kysymykseen..
Entinen 12 v. Ja nyt 24 v. Eikä vieläkään tiedä 1 000 w vastuksen sielun elämää.
Eix vaan ota 🍌
Eikä tiedä edes että sielunelämä on yhdyssana!
Ota 🍌
1 kilowattitunti on se energiamäärä, jonka 1000 W laite kuluttaa tunnissa. Joten siinähän se vastaus on. Vastaus on 1 kilowattitunti eli 3600000 joulea (1 kWh = 3600000 J)).
T. miksuh
Miten onnistuitko ihan ite.
Se h o o t y s u h d e ?
Jätit sinäkin kertomatta paljonko lämpöä siitä saadaan hyötykäyttöön?
Hänkään ei kai ymmärrä että jos lämmittimen ottoteho on 1000 W, sen hyötyteho ei ole 1000 W vaan sillä on jokin hyötysuhde joka on alle 100 prosenttia. Se ei välttämättä ole paljon alle 100 % mutta varmuudella se on alle 100 %.
Niin se.
Se h o o t y s u h d e ?
Mihin se loppu menee?
Ottoteho /antoteh = hyöty suhde,
Ei vaan hyötysuhde!
Eivaanhyötysuhde!
E i v a a n h y o t y s u h t e !
Tässä lisää +×÷=/_<>[]@#€%^&*()-'":;,?!.`~\|{}$£¥₩•○●□■♤♡◇♧☆▪︎¤《》¡¿°qwertyuiopåäölkjhgfdsazxcvbnm,.
Korjauksiasivartensinariemuitiioottipesserwisseri