Hei! Olen kärsinyt pidemmän aikaa (yli 10-vuotta) masennuksesta ja pakko-oireisesta häiriöstä. Olen nyt jo 30-vuotias. Tällä hetkellä minulla ei mene mitään lääkitystä, on mennyt joskus aikaisemmin..mutta tuntui, että masennuslääkkeestä ei pidemmän päälle ollut suurta hyötyä.
Lapseni on näiden sairauksieni/uupumiseni takia päiväkodissa 5 pv/viikko. ja se on saanut minut tuntemaan itseni huonoksi äidiksi. Rakastan lastani, mutta harmittaa että tarvítsen paljon päiväkodilta lapsenhoitoapua. Lisäksi mieheni auttaa paljon lapsenhoidossa.
Olen hiukan tylsistynyt olemaan vaan kotona päivisin...voi tällä hetkellä ihan hyvin..mutta tulevaisuus ahdistaa...en ole löytänyt itselleni sopivaa alaa, joten ilmeisesti tarvitsisi opiskella uusi ammatti syksystä lähtien. Mutta mikä voisi olla hyvä ala ihmiselle, jolla on taipumusta välillä masennukseen?
Ja välillä tuntuu, että ehkä yhteiskunta pitää minua jotenkin "luuserina", kun olen tällä hetkellä kotona ja lapseni on päiväkodissa. Tunnen välillä olevani jotenkin huono ihminen.. ja tavallaan pelkään työelämään menoakin..mutta en varmaan voi olla loppuelämää kotonakaan, kun tuskin millekään sairauseläkkeelle tms. voi helposti vielä tällä historialla jäädä ja toisaalta en kyllä haluaisikaan. Olisi toisaalta ihanaa olla niin rikas, ettei tarvitsisi mennä koskaan töihin, vaan voisi tehdä vaikka vapaaehtoistyötä välillä. Toisaalta olemme tulleet perheenä näilläkin tuilla toimeen, mutta en halua loputtoman pitkää elää ns. yhteiskunnan tuilla ja mieheni palkan avulla. Joten jotain kai ois keksittävä.
Mikä ammatti masentuneelle?
24
3665
Vastaukset
- Töissä.omana.itsenä
Mikä tahansa ala sopii masentuneelle ja pakko-oireiselle. Pitää vain pitää itsestä huolta ja miettiä, mitä itse jaksaa (psyyke jaksaa). Ei siinä muuten mitään rajoitteita ole. Olen itse masennukseen taipuvainen...käynyt pitkän terapian ja pysyvällä masennuslääkityksellä. Pystyn kokopäiväiseen työhöni hoitoalalla ihan hyvin.
Masennus tai pakko-oireet ei sinällään ole mitään invalidisoivia tai "syyntakeettomaksi tekeviä" sairauksia. Mieti, mitä sairastaminen/oireilu on juuri sinun kohdallasi ja mitä rajoitteita ne tekevät. Mieti, mikä sinua oikeasti kiinnostaisi ammattina ja yritä yhdistää nämä. Oma innostus ja kiinnostus ammattiin olisi tärkeä, koska siitä saa voimaa työhön. Jos lähdet tyytymään johonkin itsellesi epäsopivaan, uuvut helpommin.
Älä syyllistä itseäsi masennuksesta. Et ole sitä itsellesi valinnut tai halunnut. Lapsen on hyvä päiväkodissa ja siellä ne muutkin ipanat on. Olet äiti omilla voimillasi. Näin olen itse ajatellut ja uskon sen näin olevan.- Giuseppe
Voit valita mitä haluat. Itse valitsin vapaa- ajattelun. Ajattelen vapaasti. Teen mitä haluan, muut voi tehdä myös. Elä ja anna muidenkin elää. Hyvää yötä.
- Ammattimasentuneelle
Kiitos vastauksestasi, se oli kannustava! :) Olen miettinyt esim. sosionomin tai koulunkäyntiavustajan koulutusta...Mutta pitää vielä harkita pidemmän aikaa, mikä olisi sen mun juttu. :) Ja hiukan pelkään sitä, että jos pääsykokeissa kyselevät mahdollisista sairauksistani...jos vastaan rehellisesti, niin onkohan riski että en pääse kyseisiin kouluihin? Kun kuitenkin itse koen tällä hetkellä olevani opiskelu-ja työkykyinen.
- Töissä.omana.itsenä
Itse olen ottanut sellaisen asenteen masennukseeni, että jos olisin pääsykokeissa (olen siis jo töissä, mutta jos olisin nuorempi ja menossa pääsykokeisiin) kertoisin ihan avoimesti itsestäni ja sairaudestani. Se antaa kuvan, että haastateltava on asian kanssa sinut, se ei ole torjuttu ja sitä myöden sitä varmaan osaa hoitaakin hyvin.
Hoitoalalla (myös sosionomin tai koulunkäyntiavustajan työssä) voi jopa olla etua siitä, että on omakohtaista kokemusta siitä, että "ihminen ei ole terästä", vaan elävä ja herkkä olento. Omakohtainen koettu vaikeus yleensä syventää ihmisen ymmärryskykyä toisiakin kohtaan. Nämä ovat työmaailmassa (siis ihmisten kanssa tehtävissä töissä) ihan etuja.
Jokaisella on jotakin. Se on hyvä muistaa, jos pelkää toisten suhtautumista omiin vaikeuksiinsa tai "heikkouksiinsa". Ihan kaikilla on ollut tai on jotakin. - rajatonjoo12
Useasta kokemuksesta voin sanoa että ei mitään mahdollisuuksia päästä mihinkään jos mainitset ihan minkä tahansa mielenterveysongelman. Kerran pääsin kun valehtelin että olen sairastanut raskaudenjälkeisen masennuksen 13 vuotta sitten, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia. Ja minä sitten olen todella supliikki. Työpaikankin saan aina puhuttua jos puhe-etäisyydelle pääsen. Mustasta tulee valkoinen hetkessä. Että mielenterveysongelmat ei ole mikään etu. Eri juttu olisi jos sinä olisit vaikkapa ex alkkis tai joku vankilatuomio. Siltä pohjalta olevia lähihoitajia tunnen usrammankin ja sosiaalipuolella sama juttu.
- oiskonäin
Tuntuu, että olet ehkä yksinäinen, tai ainakin kaipaat ihmisiä ympärillesi. Valitse ammatti, jossa tapaat ihmisiä...
- työtä_sekin
Niinpä,miten olisi maailman vanhin ammatti ? Siinä tapaa ihmisiä ja hommia voi tehdä silloin kun huvittaa/jaksaa.
- Ammattimasentuneelle
Niin, mielelläni olisinkin pääsykokeissa rehellinen, mutta monissa pääsykoevaatimuksissa vaaditaan tietynlaista terveyttä. On ikävää, jos masennuksesta ym.kertominen maksavat minulle opiskelupaikan, koska alalle on varmasti hakemassa niin paljon ihmisiä, että voivat valikoida ne terveet ihmiset. Arvostan paljon rehellisyyttä, mutta pitää miettiä mitä kannattaa kertoa..
- Napsus
Itse opiskelin muutamia vuosia sitten Vartijaksi. Pääsykokeissa tai tarkemmin haastattelussa kerroin avoimesti ahdistuneisuushäiriöstä ja pariin kertaan uusineesta vaikeasta ja keskivaikeasta masennuksesta sisältäen pari lyhyttä ja yhden pidemmän osastojakson. Ei aiheuttanut ongelmia opiskelemaan pääsyssä eikä näiden muutaman työvuoden aikana. Työnantaja tiesi myös taustani minut palkatessaan. Mielekäs työ auttaa ainakin minua jaksamaan paremmin.
- Töissä.omana.itsenä
En ole ihan varma, onko tuo "terveysvaatimus" totta. Tiedän sairaanhoitajaopiskeluun pääseitä kaksi, joilla on ollut taustalla sairaalahoitoa vaatinut masennus ja toisella anoreksia. Kummankaan kohdalla asia ei ollut ongelmallinen opiskelemaan pääsyn kannalta. Samoin tiedän psykologin, jolla on ollut psykoottista oireilua (ei siis enää siinä vaiheessa kun haki opiskelmaan) ja pääsi opiskelmaan ja tekee nyt töitään terveenä ilman oireita.
Asioiden peittämisessä on se ongelma, että se saattaa näkyä hämmentyneisyytenä tai vaivautuneisuutena, jos näistä kysytään. Jos asia paljastuu sen jälkeen, haastattelijan tulkinta voi olla väärä ("onko asia näin ongelmallinen ja kesken vielä). Sellaisessa kohdassa olisi varmaan hyvä sanoa suoraan, että on pelännyt, että asia saattaisi estää opiskeluun pääsyn (kun pääsyä on niin halunnut); sillä lailla salaminen tulee ihan ymmärrettäväksi. Suosittelen, ettet liikaa mieti tätä puolta asiassa. Mieti omaa alaa ja muita pääsyvaatimuksia. Ratkaise haastattelutilanteessa olo sitten aikanaan.
Tee niin kuin sinulle siinä tilanteessa on hyvä. Ei se henkilökohtaiseen terveyteen liittyvien asioiden suojaaminen (salaaminen) varmaan mitään harvinaista ole. Siinä tulee ihan ymmärrettävästi epävarma olo: tulenko varmasti nähdyksi oikein. - ekakirjoittaja
Töissä.omana.itsenä kirjoitti:
En ole ihan varma, onko tuo "terveysvaatimus" totta. Tiedän sairaanhoitajaopiskeluun pääseitä kaksi, joilla on ollut taustalla sairaalahoitoa vaatinut masennus ja toisella anoreksia. Kummankaan kohdalla asia ei ollut ongelmallinen opiskelemaan pääsyn kannalta. Samoin tiedän psykologin, jolla on ollut psykoottista oireilua (ei siis enää siinä vaiheessa kun haki opiskelmaan) ja pääsi opiskelmaan ja tekee nyt töitään terveenä ilman oireita.
Asioiden peittämisessä on se ongelma, että se saattaa näkyä hämmentyneisyytenä tai vaivautuneisuutena, jos näistä kysytään. Jos asia paljastuu sen jälkeen, haastattelijan tulkinta voi olla väärä ("onko asia näin ongelmallinen ja kesken vielä). Sellaisessa kohdassa olisi varmaan hyvä sanoa suoraan, että on pelännyt, että asia saattaisi estää opiskeluun pääsyn (kun pääsyä on niin halunnut); sillä lailla salaminen tulee ihan ymmärrettäväksi. Suosittelen, ettet liikaa mieti tätä puolta asiassa. Mieti omaa alaa ja muita pääsyvaatimuksia. Ratkaise haastattelutilanteessa olo sitten aikanaan.
Tee niin kuin sinulle siinä tilanteessa on hyvä. Ei se henkilökohtaiseen terveyteen liittyvien asioiden suojaaminen (salaaminen) varmaan mitään harvinaista ole. Siinä tulee ihan ymmärrettävästi epävarma olo: tulenko varmasti nähdyksi oikein.Niin. Häpeän vaan omaa sairaushistoriaani...olen ollut psykiatrisella osastollakin kaksi lyhyttä jaksoa, joten pelkään että minut tuomittaisiin niiden takia. Ei kaikki ihmiset välttämättä ymmärrä, että siellä psykiatrisella osastolla saattaa olla ihmisiä myös esim. masennuksen/pakko-oireilun takia. Eivät kaikki joudu sinne esim. psykoosin/skitsofrenian tms. takia.
Keksin itselleni yhden alan yliopistosta, joka kiinnostaisi. Mutta sen eteen pitäisi tehdä paljon töitä...mutta ei kai sitä mitään saavuta, jos ei ole mitään valmis yrittämäänkään. Ja vaikka tekisikin paljon töitä ja lukisi paljon pääsykokeisiin, niin ei paikka siltikään ole mitenkään varma.
- ery3y5
Suosittelen puutarhurin ammattia , saa olla tekemisissä luonnon kanssa.
- ekakirjoittaja
Mut mites puutarhurit talvella, riittääkö töitä?
- etteh
Kasvihuoneissa riittää talvella töitä
- tuskintämä
Tämä ei kyllä ole ammatinohjausta varten.
Siihen löytyy muualta palsta tai apua viranomaisilta. He osaa auttaa..- Pieniaurinko
Olen eri mieltä kanssasi. Jos joku masentunut pyytää muilta esim.vertaistukea tässä asiassa, niin ensimmäinen toimi ei ole ryhtyä haukkumaan, että tämä ei ole oikea paikka tälle. Siis eihän sinun ole mikään pakko lukea näitä, laita vaikka kone kiinni jos ei kiinnosta! :)
- Teris
Rallautoilu sopii mulle.
- Hieronymous
Alkemisti?
- Okloordi
Suur -riistan metsästäjä?
- Uuve
Lakaisukoneen kuljettaja.
- NeitiSievänen
Koronkiskuri
- Kyösti
Ammattina eetos? Kasvien keräily, tähtien tarkkailu. Kuutamouinnit, grillaaminen.
- Liinukkilennu
Postinjakaja tai lehtien jakaja. Saa liikkua paljon. Ei ehkä kuitenkaan sanomalehdenjakaja öisin, turvatonta ilman omaa autoa.
- Anonyymi
Sama tilanne itsellä olin jo 22 vuotias ennenkuin aloitin opiskelemaan elämäni ensimmäisen ammatin ulkotyöt itseäni kiinnosti eniten koska muutenkin sisällä tulee oltua jatkuvasti enkä halua vielä siihen päälle sisätyötä ulkona nautin kun saa raitista ilmaa ja pysyy miekenterveyski kasassa ettei neljän seinän sisällä tartte olla. Kun ammatin valitset Elä mieti onko se kausiluontoista taikka työllisyys tilannetta. Haluan tehdä vain sitä mistä tykkään vaikka olisikin kausi työtä enkö katso työllisyys tilannetta. Itse opiskelen luonto ja ympäristöalan perustutkintoa tuo ympäristönhoitaja koska sen on kivaa ja saa luonnossa tehdä töitä kaikessa rauhassa ja sekin kiinnosti siinä koska on monimuoto koulutus monessa muussa aloissa olen käynyt kokeilemassa mutta en tykännyt yhtään tsemmpiä sulle, etsiskele netistä ala joka sinua kiinnostaa jos et ole vielä löytänyt itse löysin unelma ammattini
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli305842Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm144404Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle403247IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm522981Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3391569Vihdoin tiedän että tämä on molemminpuolista
Saattoi se koko ajan olla silmiemme edessä mutta kumpikaan ei uskaltanut sitä toivoa. Kunpa nähtäisiin pian, toivottavas861338- 681313
Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2321216- 791169
Natoon liittyminen on alkanut kaduttaa.
Nato on muuttunut niin paljon, että se ei ole enää se mihin haluttiin liittyä. Usa on vetäytynyt ja 5% osuus valtion tul4011161