Brintellix

https://en.wikipedia.org/wiki/Vortioxetine

Aika vahvasti on serotoniinireseptorit edustettuina (kts. "pharmacodynamics"), mutta kuten todettu, on sillä vaikutuksia myös muihin välittäjäaineisiin.

Vortioksetiini vaikuttaa suoraan serotoniiniin, mutta serotoniiniin vaikuttaminen käynnistää dominoreaktion, jossa ainakin tiedetään dopamiinitasojen romahtavan. Kaikkea mihin muutoksiin serotoniinitasojen luonnoton pumppaus johtaa ei tiede tunne, vain murto-osan.

Seksuaalisuuteen tietenkin vaikuttaa ja voi jättää pysyviä seuraamuksia myös tälle toiminnan osa-alueelle.

akkapakka kirjoitti:

Vortioksetiini vaikuttaa suoraan serotoniiniin, mutta serotoniiniin vaikuttaminen käynnistää dominoreaktion, jossa ainakin tiedetään dopamiinitasojen romahtavan. Kaikkea mihin muutoksiin serotoniinitasojen luonnoton pumppaus johtaa ei tiede tunne, vain murto-osan.

Seksuaalisuuteen tietenkin vaikuttaa ja voi jättää pysyviä seuraamuksia myös tälle toiminnan osa-alueelle.

Lue lisää

Ei ole faktaa tämä

akkapakka kirjoitti:

Vortioksetiini vaikuttaa suoraan serotoniiniin, mutta serotoniiniin vaikuttaminen käynnistää dominoreaktion, jossa ainakin tiedetään dopamiinitasojen romahtavan. Kaikkea mihin muutoksiin serotoniinitasojen luonnoton pumppaus johtaa ei tiede tunne, vain murto-osan.

Seksuaalisuuteen tietenkin vaikuttaa ja voi jättää pysyviä seuraamuksia myös tälle toiminnan osa-alueelle.

Lue lisää

Soin vuosia masennuslääkettä ja sen lopetuksen jälkeen en enää ole tuntenut negatiivisiä tunteita kuten ahdistusta, enkä myöskään niitä tunteita, mitä tunsin ennen lääkkeen aloitusta. Johtuisikohan se tuosta alhaisesta dobamiini tasosta. Sairastuin psykoosiin ja minulle tuli virtaa käydä salilla ja vireystaso kasvoi rajusti, johtuisikohan siitä, että psykoosi nosti dobamiini tasoa, joka oli jo valmiiksi alhaalla tai Dobamiini taso nousi ja siitä seurasi psykoosi. Muutuin siis energiseksi ja positiiviseksi. Olen myös miettinyt sitä, että oliko se osittain seurausta siitä, että lääkkeillä laskettiin dobamiini taso normaalia alemmaksi ja kun aivoni yrittivät korjata sitä luontaisesti, niin sairastuin psykoosiin, en tiedä ja tämä on vain tämmöistä pohdiskelua, mitä on tullut asian tiimoilta pyöriteltyä mielessä.

Omakokemus kirjoitti:

Soin vuosia masennuslääkettä ja sen lopetuksen jälkeen en enää ole tuntenut negatiivisiä tunteita kuten ahdistusta, enkä myöskään niitä tunteita, mitä tunsin ennen lääkkeen aloitusta. Johtuisikohan se tuosta alhaisesta dobamiini tasosta. Sairastuin psykoosiin ja minulle tuli virtaa käydä salilla ja vireystaso kasvoi rajusti, johtuisikohan siitä, että psykoosi nosti dobamiini tasoa, joka oli jo valmiiksi alhaalla tai Dobamiini taso nousi ja siitä seurasi psykoosi. Muutuin siis energiseksi ja positiiviseksi. Olen myös miettinyt sitä, että oliko se osittain seurausta siitä, että lääkkeillä laskettiin dobamiini taso normaalia alemmaksi ja kun aivoni yrittivät korjata sitä luontaisesti, niin sairastuin psykoosiin, en tiedä ja tämä on vain tämmöistä pohdiskelua, mitä on tullut asian tiimoilta pyöriteltyä mielessä.

Lue lisää

Mitä näyttöä sinulla on, että dopamiinitasoissasi oli jotakin epätavallista ennen ainekäyttöä? Jutut kemiallisista epätasapainoista ovat markkinointihumpuukia eikä niillä ole yhteyttä todellisuuteen.

Sellaista sairautta kuin psykoosi ei ole olemassa.

Sellaista ainetta ei ole joka poistaa vain "negatiiviset", tai "positiiviset" tunteet, mitä ikinä ne kullekin ovat. Aine sekoittaa normaaleja aivotoimintoja, jolloin kaikki tunnemaailma kapenee, monilla pysyvästi ainekäytön lopettamisesta huolimatta.

Vaikutti niin,että seksi ei kiinnostanut lainkaan,vaikka muuta väitettiin..ei myöskään auttanut masennukseen,eikä ahdistukseen.
Painoa nosti myös.
Voxra takaisin,seinähulluus aisoissa.

akkapakka kirjoitti:

Vortioksetiini vaikuttaa suoraan serotoniiniin, mutta serotoniiniin vaikuttaminen käynnistää dominoreaktion, jossa ainakin tiedetään dopamiinitasojen romahtavan. Kaikkea mihin muutoksiin serotoniinitasojen luonnoton pumppaus johtaa ei tiede tunne, vain murto-osan.

Seksuaalisuuteen tietenkin vaikuttaa ja voi jättää pysyviä seuraamuksia myös tälle toiminnan osa-alueelle.

Lue lisää

Ole Juntti Hiljaa, ku et tajuu asiasta mitään.

Paroksetiinista (Optipar) vieroittautuminen (edelleen meneillään) jätti minulle pitkäaikaiset, ehkä jopa elinikäiset traumat. Paroksetiini oli käytössäni 20 vuoden ajan. Kadun valintaani koko loppuelämäni. Jos henkikultasi on sinulle kallis, pysy erossa Optipar-valmisteesta.

Kahdesta pahasta, Optipar ja Brintellix, valitsen pienemmän pahan: Brintellixin. Siinä on lisäksi pidempi puoliintumisaika eli vieroitusoireiden pitäisi olla lievemmät kuin paroksetiinissa. Brintellixistä on ollut apua Optiparin karmaiseviin vieroitusoireisiin.

Parasta tietysti olisi lääkkeetön elämä.

Anonyymi kirjoitti:

Paroksetiinista (Optipar) vieroittautuminen (edelleen meneillään) jätti minulle pitkäaikaiset, ehkä jopa elinikäiset traumat. Paroksetiini oli käytössäni 20 vuoden ajan. Kadun valintaani koko loppuelämäni. Jos henkikultasi on sinulle kallis, pysy erossa Optipar-valmisteesta.

Kahdesta pahasta, Optipar ja Brintellix, valitsen pienemmän pahan: Brintellixin. Siinä on lisäksi pidempi puoliintumisaika eli vieroitusoireiden pitäisi olla lievemmät kuin paroksetiinissa. Brintellixistä on ollut apua Optiparin karmaiseviin vieroitusoireisiin.

Parasta tietysti olisi lääkkeetön elämä.

Lue lisää

Mahdatkohan vielä olla linjoilla.Miten vaihto paroksetiinista brintellixiin onnistui? Vähitellen lopettaen paroksetiini vai lennosta brintellixin?
Itselläni on tulossa vaihto juurikin paroksetiinista brintellixiin

Silloin täytyy olla sen verran viisas, että osaa päättää tuollaisen "hoitosuhteen" ja hakeutua sellaisen henkilön tykö, jota kiinnostaa auttaa.

Tai sitten he ymmärtävät, ettei masennus eikä ahdistus ole sairaus eikä siihen siten ole lääkettä.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriö ovat nimenomaan sairauksia joihin on olemassa asianomaset lääkitykset.

ketupeli kirjoitti:

Masennus ja ahdistuneisuushäiriö ovat nimenomaan sairauksia joihin on olemassa asianomaset lääkitykset.

Masennus ja ahdistus eivät ole sairauksia vaan tunteita. Tunteitaan voi "lääkitä" lamaamalla tai nostattamalla niitä keinotekoisesti kemikaalein. Ko. "lääkkeiden" käyttöön liittyy merkittävön vakavia terveysriskejä.

kemiallinen_huijaus kirjoitti:

Masennus ja ahdistus eivät ole sairauksia vaan tunteita. Tunteitaan voi "lääkitä" lamaamalla tai nostattamalla niitä keinotekoisesti kemikaalein. Ko. "lääkkeiden" käyttöön liittyy merkittävön vakavia terveysriskejä.

Lue lisää

Voi vittu ootko oikeesti noin pässi vaiko vain säälittävä trolli. Googletapa vaikka aiheesta, tai keskustele lääkärin kanssa. Tunteet ja sairaus ovat eri asia. Tule tänne sitten kommentoimaan kun olet kokenut massiivisen aivoverenvuodon ja koko aivojen toiminta on muuttunut. Posttraumaattinen stressireaktio kun on ollut kuolemaisillaan ei sekään ole ihan helppo juttu käsitellä. Surullisuus on tunne, vakava ja syvä masennus ei ole. Mielestäsi varmaan maapallokin on litteä, kun asioita tutkii niin huomaa että hupsista vaan eipäs olekaan.

ketupeli kirjoitti:

Voi vittu ootko oikeesti noin pässi vaiko vain säälittävä trolli. Googletapa vaikka aiheesta, tai keskustele lääkärin kanssa. Tunteet ja sairaus ovat eri asia. Tule tänne sitten kommentoimaan kun olet kokenut massiivisen aivoverenvuodon ja koko aivojen toiminta on muuttunut. Posttraumaattinen stressireaktio kun on ollut kuolemaisillaan ei sekään ole ihan helppo juttu käsitellä. Surullisuus on tunne, vakava ja syvä masennus ei ole. Mielestäsi varmaan maapallokin on litteä, kun asioita tutkii niin huomaa että hupsista vaan eipäs olekaan.

Lue lisää

Tuli minullekin mieleen kysyä sinulta, että onko maapallokin mielestäsi litteä. Masennus ei ole sairaus vakavuusasteesta riippumatta. Sinä et pysty sitä todistamaan eikä kukaan muukaan. Tyhjästä on paha nyhjästä. Tunteet ja sairaus ovat nimen omaan eri asioita, asia, jota sinä et vielä ole sisäistänyt.

ketupeli kirjoitti:

Voi vittu ootko oikeesti noin pässi vaiko vain säälittävä trolli. Googletapa vaikka aiheesta, tai keskustele lääkärin kanssa. Tunteet ja sairaus ovat eri asia. Tule tänne sitten kommentoimaan kun olet kokenut massiivisen aivoverenvuodon ja koko aivojen toiminta on muuttunut. Posttraumaattinen stressireaktio kun on ollut kuolemaisillaan ei sekään ole ihan helppo juttu käsitellä. Surullisuus on tunne, vakava ja syvä masennus ei ole. Mielestäsi varmaan maapallokin on litteä, kun asioita tutkii niin huomaa että hupsista vaan eipäs olekaan.

Lue lisää

Vakava masennustila ei ole sairaus, vaan rankka masennus on tunnetila ja se menee ohitse ajan kanssa.

hhyhhjnm kirjoitti:

Vakava masennustila ei ole sairaus, vaan rankka masennus on tunnetila ja se menee ohitse ajan kanssa.

Niin kyllä se muuten on sairaus. Se että sinä et sitä mitenkään fyysisesti toisessa näe ei tee siitä yhtään vähempää sairautta. Helppo on sivusta huudella ja päteä kun ei ole itse asiaa kokenut eikä muutenkaan mitään mistään tiedä. Ja luuletko että jota kuta tällä palstalla kiinnostaa jonkun muutaman säälittävän suomi24 trollin kitinät ? Se on tässä väittelyssä te vastaan maailma ja teidät on jo tsiljoonaan kertaan ja tuhansissa tutkimuksissa todettu olevan väärässä.

Mutta ei itsensä tappamisella ole mitään tekemistä sairaus määritelmän kanssa. Ei sairauksia määritellä sen mukaan kuinka kivalta tai ikävältä henkilöstä tuntuu. Sinulla on ihan peruslääketieteen asiat hukassa.

Inzpiraatio kirjoitti:

Tuli minullekin mieleen kysyä sinulta, että onko maapallokin mielestäsi litteä. Masennus ei ole sairaus vakavuusasteesta riippumatta. Sinä et pysty sitä todistamaan eikä kukaan muukaan. Tyhjästä on paha nyhjästä. Tunteet ja sairaus ovat nimen omaan eri asioita, asia, jota sinä et vielä ole sisäistänyt.

Lue lisää

Kyllä muuten tiede pystyy osoittamaan masennuksen, niinkuin addiktionkin sairaudeksi. Lue. Valistu. Kenellään liene motivaatiota kaltaisillesi tuoda lähteitä tyrkylle.

-ja miksi otin addiktion tähän mukaan. Se kun on yksi viimeisimpiä tunnustettuja aivojen sairauksia.

Brintellix aka vortioksetiini on toiminut itsellä parhaiten masennuslääkkeistä (jos ketamiinia ei lasketa, koska indikaationa sillä ei suomessa yhä ole masennuksen hoito).

Pääasissaa vortioksetiini on loistava masennukseen juurikin siksi, ettei vaikutusmekanismi ole pelkästään serotoniinivälitteinen & jopa antagonisti tiettyihin 5ht-reseptoriin.
Tutkitusti aine vaikuttaa serotoniinin lisäksi ainakin glutamaattiin, asetyylikoliiniin ja dopamiiniim, jonka johdosta aine vaikuttaa positiivisesti kognitiivisiin kykyihin, ollen myös 'älylääke' (nootrooppi).

Oli miten oli, suht turvallisesta ja harmittomasta aineesta kysymys. Itse annan siunaukseni vortioksetiinille. Ainoa masennuslääke joka todella antanut ihan uudellatapaa toimintakyvyn ja keskittymiskyvyn takaisin.

5mg kannattanee aloittaa, itsellä optimi 15mg. Vatsansuojalääke (esim.omepratsoli) vähentää alun pahoinvointia jos sellaiselle altis.

Ainiin. Vieroitusoireitakaan päänsärkyä lukuunottamatta en ole havainnut.
Käytänkin tätä enempikin kuuriluonteisena vakavan (lamaannuttavan) masennuksen ylipääsemiseen. Sen jälkeen kun huomaan elämäni haaskautuvan turtaan, lopetan lääkkeen. Masennus ei uusiudu hetkessä.

Voin siis suositella brintellixia niille ketä ovat luopuneet toivosta että masennuslääkkeistä on mihinkään.

Puskaan-menee kirjoitti:

Mutta ei itsensä tappamisella ole mitään tekemistä sairaus määritelmän kanssa. Ei sairauksia määritellä sen mukaan kuinka kivalta tai ikävältä henkilöstä tuntuu. Sinulla on ihan peruslääketieteen asiat hukassa.

Lue lisää

OLEN LUKENUT TÄNÄÄN MASENNUKSESTA.MINUA ON AUTTANUT LUONTO.METSÄN HUMINA ,LINTUJEN LAULU, PIENET SIILIT,ORAVAT, MUSTIKKAMETSÄT,KIRKKAAT JÄRVET.........

Tsirrpula kirjoitti:

Niin kyllä se muuten on sairaus. Se että sinä et sitä mitenkään fyysisesti toisessa näe ei tee siitä yhtään vähempää sairautta. Helppo on sivusta huudella ja päteä kun ei ole itse asiaa kokenut eikä muutenkaan mitään mistään tiedä. Ja luuletko että jota kuta tällä palstalla kiinnostaa jonkun muutaman säälittävän suomi24 trollin kitinät ? Se on tässä väittelyssä te vastaan maailma ja teidät on jo tsiljoonaan kertaan ja tuhansissa tutkimuksissa todettu olevan väärässä.

Lue lisää

Hyvä

kemiallinen_huijaus kirjoitti:

Masennus ja ahdistus eivät ole sairauksia vaan tunteita. Tunteitaan voi "lääkitä" lamaamalla tai nostattamalla niitä keinotekoisesti kemikaalein. Ko. "lääkkeiden" käyttöön liittyy merkittävön vakavia terveysriskejä.

Lue lisää

Joskus 70 luvulla ja aiemmin masennusta pidettiin vaan saamattomuutena ja laiskuuteena, onkohan vastaaja elänyt parasta aikaansa silloin.

ketupeli kirjoitti:

Voi vittu ootko oikeesti noin pässi vaiko vain säälittävä trolli. Googletapa vaikka aiheesta, tai keskustele lääkärin kanssa. Tunteet ja sairaus ovat eri asia. Tule tänne sitten kommentoimaan kun olet kokenut massiivisen aivoverenvuodon ja koko aivojen toiminta on muuttunut. Posttraumaattinen stressireaktio kun on ollut kuolemaisillaan ei sekään ole ihan helppo juttu käsitellä. Surullisuus on tunne, vakava ja syvä masennus ei ole. Mielestäsi varmaan maapallokin on litteä, kun asioita tutkii niin huomaa että hupsista vaan eipäs olekaan.

Lue lisää

Youtube: Eric Dubay Flat Earth. All deceptions and mind control programs are coming out thanks to internet & awakened people😁👍

hhyhhjnm kirjoitti:

Vakava masennustila ei ole sairaus, vaan rankka masennus on tunnetila ja se menee ohitse ajan kanssa.

idiootti

Jokutai kirjoitti:

Kyllä muuten tiede pystyy osoittamaan masennuksen, niinkuin addiktionkin sairaudeksi. Lue. Valistu. Kenellään liene motivaatiota kaltaisillesi tuoda lähteitä tyrkylle.

-ja miksi otin addiktion tähän mukaan. Se kun on yksi viimeisimpiä tunnustettuja aivojen sairauksia.

Brintellix aka vortioksetiini on toiminut itsellä parhaiten masennuslääkkeistä (jos ketamiinia ei lasketa, koska indikaationa sillä ei suomessa yhä ole masennuksen hoito).

Pääasissaa vortioksetiini on loistava masennukseen juurikin siksi, ettei vaikutusmekanismi ole pelkästään serotoniinivälitteinen & jopa antagonisti tiettyihin 5ht-reseptoriin.
Tutkitusti aine vaikuttaa serotoniinin lisäksi ainakin glutamaattiin, asetyylikoliiniin ja dopamiiniim, jonka johdosta aine vaikuttaa positiivisesti kognitiivisiin kykyihin, ollen myös 'älylääke' (nootrooppi).

Oli miten oli, suht turvallisesta ja harmittomasta aineesta kysymys. Itse annan siunaukseni vortioksetiinille. Ainoa masennuslääke joka todella antanut ihan uudellatapaa toimintakyvyn ja keskittymiskyvyn takaisin.

5mg kannattanee aloittaa, itsellä optimi 15mg. Vatsansuojalääke (esim.omepratsoli) vähentää alun pahoinvointia jos sellaiselle altis.

Ainiin. Vieroitusoireitakaan päänsärkyä lukuunottamatta en ole havainnut.
Käytänkin tätä enempikin kuuriluonteisena vakavan (lamaannuttavan) masennuksen ylipääsemiseen. Sen jälkeen kun huomaan elämäni haaskautuvan turtaan, lopetan lääkkeen. Masennus ei uusiudu hetkessä.

Voin siis suositella brintellixia niille ketä ovat luopuneet toivosta että masennuslääkkeistä on mihinkään.

Lue lisää

Brintellix on ymmärtääkseni amfetamiinijohdannaista vastaava valmiste, joten auttaa varmasti ja haittojakin täytyy sillon olla.

Minä luuulin 16-vuotiaana kun ensimmäistä kertaa jouduin psykiatriselle osastolle itsemurhayrityksen jälkeen, että masennus on sairaus. Tottakai uskoin kun psykiatrian erikoislääkäri minulle niin sanoi. Ja mielelläni otin vastaan kaikki mahdolliset lääkkeet, joita minulle syötettiin; ahdistus helpotti edes hetkeksi, yöllä sai nukutuksi muuutaman tunnin, jne. Tuosta lähti useiden vuosien psyykelääkekierre, josta tuli helvetti. Olin useasti eri sairaaloissa ja sain lukemattomia diagnooseja, yksi niistä oli vaikea-asteinen masennus. Mutta se lääkehelvetti ei ollut vielä mitään verrattuna siihen kun aloin vieroittautumaan itse vastoin lääkärien määräyksiä. Kolme vuotta kestäneet vieroitusoireet olivat helvetti potenssiin 10. Nyt 38-vuotiaana olen kuivilla, mutta hermostoni ja koko kehoni on tuhoutunut kaikkien niiden masennus-, ahdistus-, nukahtamis- ja muiden lääkkeiden jäljiltä. Nyt asioista saa aivan erilailla tietoa kuin silloin kun minusta tuli lääkebisneksen uhri. Nyt tiedän, että sellaista sairautta kuin masennus ei ole. Menetin elämäni lääkefirmojen rahanahneiden sätkynukkelääkäreiden takia.

Kiva kuulla vihdoinkin hyviä kokemuksia! Itselläni ADD lääkityksenä voxra 150mg ja olen miettinyt vaihtoa tuohon brintellix lääkkeeseen, enkä tiedä onko se kannattavaa.. mutta kun voxra ei auta minulla masennuksee ja ahdistuksen vaan ainoastaan keskittymään ...mutta kannattaako vaihto ??

L.M87 kirjoitti:

Kiva kuulla vihdoinkin hyviä kokemuksia! Itselläni ADD lääkityksenä voxra 150mg ja olen miettinyt vaihtoa tuohon brintellix lääkkeeseen, enkä tiedä onko se kannattavaa.. mutta kun voxra ei auta minulla masennuksee ja ahdistuksen vaan ainoastaan keskittymään ...mutta kannattaako vaihto ??

Lue lisää

Mulla on ADD ja masennusjaksojen seurauksena olen käyttänyt masennuslääkkeitä säännöllisesti lähes 20 vuotta. ADD diagnostisoitiin vasta kun olin käyttänyt masennuslääkkeitä 10 vuotta. Sain ADD:hen Concertaa, jonka paras vaikutus oli tolkuttoman aamuväsymyksen poistuminen. Brintellixiin vaihdoin, kun sain kuulla, että se ei siinä määrin vaikuta seksuaalisuuteen kuin esim. Cipramil ja Cymbalta. Tämä kurja haitta poistui kun vaihdoin Cymbaltan Brintellixiin. Sen sijaan pahoinvointi ja huono ruokahalu eivät ole menneet vieläkään kokonaan ohi, vaikka olen käyttänyt uutta lääkettä jo yli 2 kuukautta. Välillä voin hyvin muutaman päivän, sitten pahoinvointi taas yllättää. Mieliala on luonnollinen ja tunnen itseni pitkästä aikaa "aikuiseksi" (olen 62v.) ja normaalisti tuntevaksi ihmiseksi (itken ja nauran "oikeissa kohdissa"). ADD:hen Brintellix vaikuttaa jonkin verran, mutta ei mun tapauksessa riittävästi. Olen kuitenkin kyennyt vähentämään Concerta-lääkkeen annostusta jonkin verran. Jos vain pääsisin yököttävästä olosta eroon, olisin täysin tyytyväinen Brintellixiin.

Laajennatte aivovauriotasi muistiongelmineen vortioksetiinilla?

Mitä, jos pari tuttuasi tappoivatkin itsensä hoidon takia, kun vahingoittuivat sen seurauksena? Saattaisiko tämä olla todellinen syy?

No sitähän ei voi koskaan tietää. Eikä tavallinen pulliainen noista lääkkeistä tajua muuta kuin sen, että "no kokeillaan jos se auttaisi". Että periaatteessahan sitä on lääketieteiden koekaniineina. Ihmset suostuvat, koska ei ole mitään muutakaan mahdollisuutta saada elämää paremmaksi. Minäkin.

Masennuslääkkeiden omisuus on raskailla olevilla naisilla kasvattaa tavallista pidempi napanuora. Oiskos sitten mahdollista muittenkin verisuonien kaikkialla elimistössä kasvaa jollain lailla, niin aivoissa, suolistossa, sisäelimissä ja muualla.? Oletteko huomanneet esimerkiksi suonikohjuja tai muuta vastaavaa?

Nii ja ne mikrosuonet aivoissa, niin niitähän masennuslääkkeet tukkivat. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, joten näitä antikolinergisia lääkkeitä ei saisi iäkkäille ihmisille edes määrätä.

suonetpokstukkoon kirjoitti:

Masennuslääkkeiden omisuus on raskailla olevilla naisilla kasvattaa tavallista pidempi napanuora. Oiskos sitten mahdollista muittenkin verisuonien kaikkialla elimistössä kasvaa jollain lailla, niin aivoissa, suolistossa, sisäelimissä ja muualla.? Oletteko huomanneet esimerkiksi suonikohjuja tai muuta vastaavaa?

Nii ja ne mikrosuonet aivoissa, niin niitähän masennuslääkkeet tukkivat. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän, joten näitä antikolinergisia lääkkeitä ei saisi iäkkäille ihmisille edes määrätä.

Lue lisää

Siis mihin nää tiedot perustuu (lähde, kiitos!) ja mitkä masennuslääkkeet on antikolinergisia?

Tuo napanuoraväittämä voi olla totta tutkimusten mukaan, siis jos käyttää lääkettä raskausaikana.
"SSRI-lääkkeiden käyttö voi venyttää napanuoraa, mikä saattaa heikentää vauvan hapensaantia synnytyksessä, selvisi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa." https://www.uef.fi/-/raskaudenaikainen-masennuslaakitys-saattaa-venyttaa-napanuoraa

Mutta en tiedä mistä olet nämä mikrosuoniväittämäsi repinyt.
SSRI-lääkkeet voivat kyllä lisätä vatsa- ja pohjukaissuolen haavojen vuotoa tai muuta verenvuotoalttiutta. Ja lisätä joillakin mustelmataipumusta. Riskit kasvaa kun vetää niitä tulehduskipulääkkeiden kanssa. Ja myös lisätä komplikaatioriskejä leikkauksissa tuon verenvuotoalttiuden takia.

Ssrilääkkeistä ja raskausaikaisesta käytöstä on tehty tutkimusta. Esimerkiksi tällaista:

"Laajan kohorttitutkimuksen mukaan riski keskenmenoon masennuslääkkeillä on 68 prosenttia normaalia suurempi."
http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/masennuslaakkeet-voivat-lisata-keskenmenon-riskia/

Tutkimuksessa autismin todettiin olevan miltei kaksi kertaa yleisempää SSRI-lääkkeitä syöneiden äitien lapsilla.
http://www.hs.fi/m/tiede/a1450148470831

SSRI:t raskausaikana voi olla yhteydessä lapsen varhaiseen masennukseen.
https://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/mediatiedotteet/Sivut/raskausajan-masennuslaakitys-yhteydessa-lapsen-varhaiseen-masennukseen.aspx

"Äidin odotusaikana syömät masennuslääkkeet muuttavat vauvan aivotoimintaa"
http://www.hs.fi/m/tiede/a1466047218540

SSRI-lääkkeet loppuraskauden aikana voi aiheuttaa vastasyntyneelle vaikeitakin lääkeoireita.

Juttelin kerran erään psykiatrin.
( joka myös päihdelääkäri) tramadolista joka on erikoinen opioidi siksi kun useimmilla se nostaa mielialaa todella hycin johtuen serotoniinin vapautumisesta ym. Opioidi vaikus melko pieni. Toimii kuin snri-lääkkeet ilman hirveitä aloitus oireita ja muutenkin tekee vain tunteettomaks.
Itselläni oli tramalit käytössä 8v ja niistä eroon vähä reilu 2vk suht kivuttomasti, toisin kuin cymbaltalla 6kk,joka snri-lääke, vieroitus siitä oli yhtä helvettiä! Henkiaesti ihan rikki, itsetuhoisuutta ym hirveetä. Eikä lääke edes auttanut, päinvasrtoin.. viillelly itseäni mitä tajua vieläkään. Oli todella kurjat aloitusoireet.. huhhuh.
Ei minusta pieni määrä tramadolia olisi pahaa mieltä kohentaa, jaksamaan hyvin kun piristää fyysisesti kuin henkisesti.. tai miksi tästä ei muokata sellasta joka ei vaikuta opioidireaeptoreihin..
Mutnjoo..

Ei ole ollut. Nyt on pää vähän tökkyrässä, kun otin ekan kympin. Muita oireita ei ole ollut. Nyt päikkäreille.

Totta. Muisti huonontunut ja sumea olo. Ihan kuin ei tajuaisi, mitä pitää muistaa ja mitä pitäisi tehdä. Istuu vaan ja tuijottaa eteensä. Näinkö on tarkoituskin?

höm kirjoitti:

Totta. Muisti huonontunut ja sumea olo. Ihan kuin ei tajuaisi, mitä pitää muistaa ja mitä pitäisi tehdä. Istuu vaan ja tuijottaa eteensä. Näinkö on tarkoituskin?

Millä kamalla lobotomoit itsesi? Tuolla vortioksetiinillako? Sumea, pysähtynyt, apaattinen, tyhjä olo on tyypillinen seuraamus noista kamoista.

En vähättele masennusta, mutta en myöskään masennuslääkkeiden ym psyykenlääkkeiden riskejä, kuten jotkut. Niistä sitä voikin joutua helvetillisiin oloihin.

Joissakin (useissa) lääkkeissä alkuun on pahoinvointia tai muita oireita kun eihän elimistö ole tottunut yli määräisiin mömmöihin. Jos oireet kuitenkin jatkuu eikä muutenkaan siitä ole hyötyä tai haittoja on enemmän hyötyä, lääkkeen syönti lopetetaan. Sitten on vaihtoehtoina etsiä sopivampi lääke tai koittaa vain kestää.
Mitään masokistista en kyllä asiassa näe. Lääkkeen määrää lisätään vain jos siitä ei ole hyötyä muttei haittaakaan. Jos annoksen lisääminen ei auta, siirrytään seuraavaan.

Saahan noita seminaareja viisaat järjestää kun eivät ole itse kokenut sitä mitä lääkkeiden käyttäjät ovat kokeneet. Lääkkeitä ei syödä huvin vuoksi vaan siksi ettei muu auta (terapia tmv)
15v kun on itseään terapoinut niin kyllä sitä siinä vaiheessa miettii kaks kertaa kannattaisiko kokeilla lääkitystä.

Joko olet huomannut vaikutusta? Itse nyt lopetin, koska lisäsi ahdistusta, epätodellinen olo voimistui ja tuli aivan hyrrä olo. Omituista että samaan aikaan voi olla tosi väsynyt ja yliaktiivinen. Ei pystynyt keskittymään mihinkään eikä pysyä paikoillaan. Koko ajan piti tehdä jotain, muuten tuli ihan hirveä ahdistus. Samaan aikaan silmäluomia piti suurinpiirtein vetää sormilla auki että pysyi hereillä.

Toivottavasti sulle sopisi:) itellä on kyllä jo niin alkanut tympäsemään tuo jatkuva lääkkeiden kokeilu kun mikään i ole auttanut, että pakko jatkaa ilman mitään troppia.

Mikään masennuslääke ei oikeesti auta. Vie vaan tunteet pois.

Haittana
1.ummetus
2.korkea verenpaine
3.korkea syke
4.ruokahalun lisääntyminen
5.painon nousu
6.veren sokerin nousu
7.kolesterolin kohoaminen lääkitystasolle
8.huimausta
9.pistelyä iholla
10.kramppeja, kouristelua
11.väsymystä
12.muistin heikkeneminen
13.suun, silmien, ihon kuivumista
14.ikenien vetäytymistä suun kuivumisen takia ja näin ollen hampaiden reikiintymistä
15.luiden haurastumista, murtumia helpommin
16.mikrosuonten tukkeutumista
17.painon voimakastakin nousua, jolloin ei jaksa yhtä hyvin kuin hoikempana, seurauksena työkyvyn lasku
18.unettomuus
19.ajatusten sumentuminen ja unohtelu
20.kuuma olo, lämmön tunne ja hikoilu varsinkin öisin
21.ym.ym.

Lääketehtaat ovat pörssissä.

Niin käytännössä kaikki huumausaineet tekevät, että lyhyellä aikavälillä vaikutukset ovat mieleisiä. Pitkässä juoksussa aineiden haitallisuus ja ikävät vaikutukset alkavat tulla esiin. Turtuu ja muuttuu välinpitämättömämmäksi ja kylmemmäksi. Silloin on valitettavasti yleensä liian myöhäistä enää perua vaikka lopettaisikin. Toki sinä valitset mitä riskejä olet valmis elämäntilanteessasi ottamaan. Sinun kroppa, terveys ja elämä.

Asiaa.

Brintellix koekäytössä kaikilla joille määrätty. Kukaan ei oikeesti tiedä niistä haitoista paljonkaan. No mutta KOKEILKAA, siinäpähän KOKEILETTE ja teette palveluksen niin rahallisen kuin tieteellisen lääketehtaille ja vielä maksatte lääkkeen melko kovan hinnankin.masentuneen ihmisen täytyy olla ekonomisesti tyhmä.

Eiköhän se mene niin päin, ett kaiksta palveluksista otetaan hinta ja hinta määräytyy sen mukaan, kuinka paljon uhrautuu tai kuinka paljon antaa arvoa itselleen.

Pelkkä placebo, ei vaikutusta. Potilas kuulee sanan masennuslääke, niin outoa, se jo tehoaa ja potilas tuntee yhden päivän kuluttua voivansa paremmin.

Määrättiin tuttavalleni , joka vanhempi ihminen, mangnesium tabletista kolmannes. Tosin hän ei tiennyt, että sai ihan jotain muuta kuin masennuslääkettä. Kehuttiin kuinka hyvä masennuslääke on kyseessä ja niinhän siinä kävi, jotta 68 vuotias pappa piristyi kummasti viikon aikana.

Täällä söin vaan sen yhden kuukauden paketin jossa 28x10mg. Sai aloittaa 10mg, mutta laitoin alussa tabletin puoliksi. Viimeiset neljä päivää 20mg. 10mg ei mitään tehoa. 20mg ehkä jopa lisäsi ahdistusta. Mitään pahaa masennusta ei ole ollutkaan tai se on vähän parantunut. Cymbaltaa oli myös yksi paketti, mutta en muista montako tablettia siinä oli, kumminkin 60mg.
Nyt olenkin itse epäillyt että yleistynyt ahdistuneisuushäiriö saattaisi olla itsellä syynä. Ajatusta vähän tukee se että brintellixistä ei ollut mitään tehoa.
Tänään ei ole ollut mitään lopetusoireita vaikka eilen otin viimeisen 20mg määrän.

Tuossa se ahdistus juttu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleistynyt_ahdistuneisuushäiriö

Haidt on ollut vitsikäs.

6747 kirjoitti:

Haidt on ollut vitsikäs.

Joo, pelkkä kirjan nimi "Onnellisuushypoteesi" kertoo, että kysessä on Scifi tai komiikka.

Voi sinua onnetonta, joka uskot ja toivot kirjan nimeen: "Onnellisuus hypoteesi". Hypoteesi tarkoittaa teoriaa, jota ei ole todistettu oikeaksi. Tieteellinen tutkimus lähtee aina hypoteesista (oletuksesta), jota sitten koetetaan todistella oikeaksi. Mikäli jokin hypoteesi osoittautuisi oikeaksi, siitä varmasti kirjoiteltaisiin hyvinkin laajasti. Ainakin itse unohtaisin moisen kvasipsyogolisoivan teoksen.

Toivotan sinulle Ukko1234 jaksamista. On rankkaa, kun ei meinaa toimivaa apua hätään löytyä. Jostain se aikanaan kuitenkin tulee, helpotus pahaan oloon. Taistele.

Itselläni aivan samat oireet , copy pastesin tuon kirjoituksen psykiatrilleni. Olen aivan väsynyt ja olo ahdistuneempi kuin koskaan ja sitä etsin oikein villisti elämäni mokia mitkä masentaa ja mitään posaria ei näkyvissä.

Sinulle myyty uusi kallis tuote aikaisemman patentin umpeuduttua. Kärsinet essitalopraamin vieroitusoireista, mitä ajatusta puoltaa myös kokemasi "mömmöttömämpi" olo.

Mielenkiintoinen huomio Essitalopramin lopettamisesta. 10 pv on nyt tiputeltu annosta, siten, etttä tänään on toinen päivä ilman (Brintellix) ja aloitetaan kahden päivän kuluttua. Siis ei mitään oireita, jollei pientä päänsärkyä ja outoja unia huomioida. Olokin on kohtuullisen hyvä ja "positiivinen". Pitäiskö jättää Brintellix aloittamatta? Vai iskeekö vierotusoireet ja henkiset ongelmat vasta myöhemmin? Kokemuksia?
Muistan vain, kun aikanaan lopetin Effexorin ja vaihdoin sen Essitalopramiin, oli olo aikalailla kamala, ja pitkään.

Olen samoin koko ajan väsynyt. Ja ahdistaa ihan hemmetisti!

Eilen tuli sitten käytyä lekurissa ja sain luvan Brintellixin lopettamiseen (nyt noin 3kk syöny niitä), lopetetaan asteittain ja sen jälkeen kokeillaan Foxra nimistä lääkettä (150-300mg). Itselle ei tosiaan tuo Brintellix tuntunut toimivan. Väsymystä on edelleen ollut, ärtyisyyttä ja pahoinvointia myös. Pakko sanoa että plussana on ettei ole mömmöistä/sumuista oloa ollut, mutta taisi Cipralexistä johtua. Unohdin tuossa noin kuukausi sitten 2 pv:n ajan ottaa Brintellixit ja tuli kauheat vierotusoireet; huimausta, kuumakylmähiki ja sekava olo yms. Olin tuosta todella ihmeissäni, kun aluksi en tajunnut mistä moinen johtuu eikä aikaisemmin ole noin vahvoja vierotusoireita Cipralexistä tullut. Loppui aika nopiaan kun muistin taas syödä nappuloita.
Mutta nyt siis odottelemaan Brintellixin loppumista ja uuden kokeilua kehiin. Toivottavasti tällä kertaa toimisi aloitusvaikeuksien jälkeen paremmin..

Miten sulla mennyt lääkkeen kanssa?

Onko sulla kokeiltu esim opamoxia tai jotain muuta rauhoittavaa/ahdistuslääkettä? Mulla ketipinor noin 25mg (uni), mirtatsapiini 30mg (masennus), opamox 15mg (ahdistus). Opamoxia on vain 30kpl, eli en tiedä sitten auttaako pidemmän päälle.

En ole yhtään varma, mutta brintellix ei ehkä auta ahdistukseen?
Itse söin paketillisen brintellixiä 10mg, 28kpl, mutta en niin hyvin osannut sanoa että miten vaikutta, tuntui että ei ollut tehoa yhtään mihinkään. Paketillisen 30mg cympaltaa myös söin aivan aluksi, 30kpl, tuossa oli siis "liikaa tehoa".

Olen popsinut joskus Opamoxia, mutta minulla nousee toleranssit nopeesti. Olen myös vetänyt peratsinia ja ketipinoria, mutta nämä lääkkeet ei käy minulle ollenkaan. On minulla paketti Opamoxia, mutta en syö niitä kuin äärimäisessä hätätilanteessa.

Päivä 7. Yhdistän lääkeeseen väsymyksen, eli se on aika pahaa. Väsyneenä minulla karkaa ahdistuksen hallinta. Tänään olo on olut normi pöhnäinen, eipä ole edes ulos viitsinyt mennä. Kaikki tuntuu jotenkin turhalta ja olen välinpitämätön, vaikka yleensä en ole. Hermot meinaa mennä nopeampaa, kuin normaalisti. Lievää kutinaa tullut, joka on uutta minulla. Päätin testata 2 vkoa tätä lääkettä, jos ei olot parmpana niin lopetan popsimisen.

Taitaa käydä sama juttu että opamoxit jää purkkiin. 15mg ensimmäisenä iltana ja toisena iltana 30mg. Ei huomattavaa vaikutusta ja ilmeisesti ei pidäkään olla. Nyt kolmantena iltana en ottanut opamoxia ja heräsin joskus 1.30. Ketipinoria olen nyt ottanut huvikseen 25mg illalla, täytyy sekin jättää taas pois koska en ole huomannut siitä mitään hyötyä. Mirtatsapiini varmaankin vähän väsyttää, mutta ei näyttänyt tänä yönä väsyttänyt enää yhtään alun jälkeen.

Täytyy tuota tri sepon ohjetta toteuttaa ja elää arempina. Joskus olen sentään töissäkin pystynyt käymään, mutta sitten joku vaan meni vinksalleen tuolla päänupissa.

Samoin meni mulla joku vinksalleen ennen olin oikea työnarkomaani, tietysti voinut olla vinksallaan jo silloin mut en tällästä helvettiä olisi elämästäni halunnut!

Mielestäni on sairaampaa olla reagoimatta esimerkiksi lähisukulaisen raiskatuksi joutumiseen, lapsen kuolemaan jne jne.

Onko sinulla selvitetty, ettei iskias tai välilevypullahtanut tai muu fyysinen selittäisi kipuja? Kaverilla oikea jalka tuli tönköksi ja kipuili. Välilevynpullistuma oli. Aluksi hänelle syötettiin todella kovat lääkkeet ennenkuin kuvattiin. Lähti kiireellisenä leikkuulle.

Guuglaa lääkekannabis kivunhoidossa, löytyiskö sieltä apuja? Auttaa myös mielenongelmiin oikein käytettynä ja oikeilla lajikkeilla :-)

Popsi popsi vaan kaikki mitä sulle jaetaan.

Siis itselläni masennus ja pakko-ajatukset....

Eikös tuossa jo jokunen kokemus ole. Minusta kyseessä on kallis sokeripilleri. Toimii niillä joilla blasebo auttaa.

eikukaanjoopajoo kirjoitti:

Eikös tuossa jo jokunen kokemus ole. Minusta kyseessä on kallis sokeripilleri. Toimii niillä joilla blasebo auttaa.

Ei ole sokeripilleri vaan keskushermostomyrkyllinen aine.

Tintttti. Vielä, kun ehdit, lopeta ihmeessä ainekäyttö, ellet halua riskeerata aivovauriota. Aivoja et saa uusia. Elämänongelmiin ratkaisuna ei ole huumausaineet, ainakaan pitkäkestoinen ja turvallinen sellainen.

Hienoa Untz että olet saanut avun B.sta. Itselläni menossa vasta 4. pvä. tätä. Olen kyllä ollut huomaavinani jo positiivisiakin vaikutuksia; tänä aamuna ei ollut niin vaikeaa nousta sängystä ja töissäkin jaksoin paremmin. Nyt illalla olo on ollut yllättävän hyvä ja tasapainoisen rauhallinen. Toivon todella että saisin B.sta apua pahimman yli; monta lääkettä kokeiltu laihoin tuloksin. Venlafaxinista tulin aivan kaamean aggressiiviseksi ja olo oli täysin tunteeton. Omaan normaalisti lehmän hermot ja olen ennemminkin rauhallinen 'kanaemo'eli tämä Venla oli tosi pelottavakin kokemus, samoin Cymbalta ja Voxra. Olen syönyt aiemmin 8v. Escitalopramia tosin viimeiset n.4vuotta ainoastaan 5mg. Enää en siitä saanut apua kun oireet pahenivat masennukseksi asti rankkojen elämän tilanteiden ym. vuoksi. Tsemppiä teille kaikille !

toivon itsellenikin samankaltaista apua B:stä. Käytössä on nyt voxra 150mg , xanor 1mg, citalopram 20mg joka vaihdetaan britelliksiin , pelottaa pirusti tuleeko paniikkikohtaukset pahempana, aloitan lääkkeen vasta 2 viikon päästä.
vai auttaako tämä siihen ja moneen muuhunkin esim seksihalujen palaamiseen. muistan kyllä voxran aloituksessa olin todella ärtynyt mutta sekin meni ajallaan ohi. voi meitä! mutta kyllä me selvitään! :)

Kiva kuulla että lääkkeestä on ollut apua. Itse olen nyt syönyt 2vkoa ja olo on parempi. Toivottavasti ajan myötä helpottaa niin että tälle masennukselle ja ahdistukselle saa sanoa lopullisesti heipat!

jeeesus sentään. olkoon voimat kanssasi.

Hyvää matkaa ikuiseen Zombilandiaan! Lähetä Tobleronee, kun tajuut tullees kemiallisesti lobotomoiduks.

Itselleni lääkäri on määrännyt tätä B:tä 10 mg ilmeisen lievään mutta toki pitkäkestoiseen masennukseen jossa pahinta on ettei minkään asian tekemiseen kuin tietokoneiden ja telkkarin ääressä istumiseen (usein muttei aina kaljaa litkien) tunnu riittävän energiaa, mutta sikäli pystyn tuntemaan (ainakin jo nyt ilman suurempia ahdistuksen ja masennuksen/surun ajatuksia entiseen verrattuna), saan jopa viihteestä iloa ja nautintoa (kuten varaan aina ennenkin mutta nyt pelaaminen ja telkku tuntuu kiinnostavan kuin pahimpina teinivuosina).

Kysymykseni lopulta taitaa kuuluakin:

Pitäisikö minun syödä näitä lääkkeitä jos repeän nauramaan siitä että joku tällä foorumilla saanoo nauraneensa näiden avulla?

SIIS KUN MINÄ NAURAN JOKA PÄIVÄ, IHAN VAIN TELKKUA KATSOESSA! (ja pelatessa, varsinkin jos ´pilvessä´)

Onkohan tässä tykillä tähdätty kärpästä???

NOT-Hemingway kirjoitti:

Itselleni lääkäri on määrännyt tätä B:tä 10 mg ilmeisen lievään mutta toki pitkäkestoiseen masennukseen jossa pahinta on ettei minkään asian tekemiseen kuin tietokoneiden ja telkkarin ääressä istumiseen (usein muttei aina kaljaa litkien) tunnu riittävän energiaa, mutta sikäli pystyn tuntemaan (ainakin jo nyt ilman suurempia ahdistuksen ja masennuksen/surun ajatuksia entiseen verrattuna), saan jopa viihteestä iloa ja nautintoa (kuten varaan aina ennenkin mutta nyt pelaaminen ja telkku tuntuu kiinnostavan kuin pahimpina teinivuosina).

Kysymykseni lopulta taitaa kuuluakin:

Pitäisikö minun syödä näitä lääkkeitä jos repeän nauramaan siitä että joku tällä foorumilla saanoo nauraneensa näiden avulla?

SIIS KUN MINÄ NAURAN JOKA PÄIVÄ, IHAN VAIN TELKKUA KATSOESSA! (ja pelatessa, varsinkin jos ´pilvessä´)

Onkohan tässä tykillä tähdätty kärpästä???

Lue lisää

Jos et ole aikaisemmin vetänyt noita psyykenkamoja niin älä nyt ihmeessä aloitakaan. Jos olet aikaisemmin vetänyt niin älä nyt ihmeessä jatka. Ei kannata pilata terveyttään sen takia, että ei ole viitsinyt ottaa selvää mistä oikeasti on kyse.

Psyykkinen sairastuminen on metafora.

vissiin samanverran kuin otat kaljaa niin on verratavissa sitten jos ota punaviiniä keskityty asioihin ei tuohon ole olemassa mtään vastausta.

Mitä odotat noilta aineilta? Kai ymmärrät, että ne ovat huumausaineita. Ei niillä kuuta saa taivaalta kuin hetken stimulaatiojakson jäljiltä. Sitten vaikutus taas lakkaa. Ei elämänhuolet huumeilla korjaannu. Jos haluat hukuttaa tuskan kemikaalein niin sitten olet kai ihan oikealla polulla.

Jaksa ees vastata noin paskaan trolliin. :D

Lääke otettu eilen, ei mitään vaikutusta vielä.

Maha meni sekasin ekana päivänä. Ruokahalut vähentyneet, ei tee mieli tupakkaa. Uneen ei oo mulla vaikuttanu, piristäny kuitenki vähä mielialaa verraten siihen mitä se oli ennen brintellixin aloitusta.

1234567890123 kirjoitti:

Mitä odotat noilta aineilta? Kai ymmärrät, että ne ovat huumausaineita. Ei niillä kuuta saa taivaalta kuin hetken stimulaatiojakson jäljiltä. Sitten vaikutus taas lakkaa. Ei elämänhuolet huumeilla korjaannu. Jos haluat hukuttaa tuskan kemikaalein niin sitten olet kai ihan oikealla polulla.

Lue lisää

jos on terve ja tietää terveet tava, niin mennäsitten kertomaan asioita eikä mitään parono munchausenin oppi että ottaa itseään niskasta kiinni ja nostaa ilmaan.

Jyväskylässä on ainakin suvimäen klubitalo, josta saa vertaistukea yms. mielenterveyden häiriöissä jne. :)

Olisi kiva tietää jos ja kun olet käyttäånyt sitä minun omaan tutkimukseen, kuten tiedät en voi kertoa m.itä tutkin. Kun mm. on sellainen käsitys että PTSD. hoitoon ei ole mitään lääkettä ja olen itse ptsd potilas, voisin tiivistää sanoman että mennäkkö heti hirteen tai juoda itsensä hengiltä.

Brintellix ei ole ssri lääke vaan epätyypillinen "monimutkaisemmin" välittäjäaineisiin vaikuttava masennuslääke, jolla tosin on serotonergisiä vaikutuksia kuten myös serotoniinin takaisinoton estäjillä on.

Ssrilääkkeiden kyvystä aiheuttaa neurologisisia haittoja on kirjoittanut mm. Joseph Glenmullen kirjassaan "Prozac backlash", josta voi lukea luvun täällä, mikäli englanti sujuu, missä hän potilaskertomuksin kuvaa niitä:

https://www.nytimes.com/books/first/g/glenmullen-prozac.html

Lisää haitoista voi lukea täältä, jossa on listattu haittoja, mitä lääkkeistä voi tulla (englanniksi):

http://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/what_are_the_real_risks_of_antidepressants

"Riippu­mat­toman tutki­mus­ver­koston The Nor­dic Coch­rane Cen­terin joh­taja Pe­ter Gøtzsc­he tutki­mus­ryh­mineen on ana­ly­soinut lääkeyh­tiöiden julkis­ta­mat­tomia lääke­tut­ki­muksia.

– Mi­nä us­kon, et­tä SS­RI -lääkkeet saat­tavat ai­heuttaa jo­pa py­syviä aivo­vau­rioita. On erittäin ou­toa, et­tä täs­tä tär­keästä asiasta on niin vä­hän tutki­musta, Gøtzsc­he sa­noo"

Lääkkeitä pitkään käyttäessään kannattaa muistaa, että "lääk­keiden te­hoa on tut­kittu lä­hinnä ly­hyillä lääke­ko­keilla", jossa niiden teho ja haitat pitkässä käytössä ei ole aukottomasti todennettu. Lääketutkimuksissa lääkkeen markkinoille saamiseksi ei vaadita useiden vuosien pitkäaikaiskäytön tutkimista. "Tutki­mus­tieto lääk­keiden pitkäai­kais­vai­ku­tuk­sista on kiista­na­laista".

"Run­saasta ja pitkä­kes­toi­sesta masen­nus­lää­ki­tyk­sestä saat­taa ol­la jo­pa hait­taa."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/mot-masennuspotilaat-vuosia-laakkeiden-armoilla/

Siksi, jos lääkkeisiin lähtee, kannattaa näistä näkökulmista välttää pitkäaikaiskäyttöä ja käyttää lääkettä vaikeimman jakson yli pienimmällä toimivalla annoksella. Jokainen ei saa haittoja, mitä toiset voivat saada suurinakin. Jokaisen kokemus on yksilöllinen, ja se mitä haittoja ihmiset esim emotionaalisella tasolla lääkkeestä saavat (esim.välinpitämätön olo, apatia tai tunteiden puuttuminen yms), on hankala todentaa ja saada pakkausselosteeseen tai tutkia ylipäätään.

Vortioksetiinin käyttöön liittyy todellinen aivovaurioriski. Suosittelen ottamaan Peter Götzschen varoituksen tosissaan, jos terveytesi merkkaa sinulle paljon.

SSRI/SNRI/SMS-aineiden (vortioksetiini on SMS-aine) käytöstä potentiaalisesti seuraava aivovaurio näkyy mm. dementia-oireina (kognitio-ongelmat), seksuaalisena kyvyttömyytenä, -haluttomuutena (aseksuaalisuutena), itsetietoisuudentason laskuna, apatia ja välinpitämättömyytenä, mielialojen helppona edestakas sahaamisena, impulsiivisuuden ja agressiivistyyppisen reagoimisen lisääntymisenä ja niin edelleen. Tyypilliseen aivovaurio-oirelistaan voit tutustua esimerkiksi Suomen Aivovammaliiton sivuilta. Käytännössä samat oireisto.

Tuo aivovammaoireisto on aika pitkälle vedetty johtopäätös. Vaikka asia olisi totta, se olisi vaikea todistaa. Aika näyttää, mitä ssri-lääkkeistä sanotaan tulevaisuudessa. Lääkkeiden jopa vuosikymmeniä kestävällä pitkäaikaiskäytöllä/lääkeyhdistelmien käytöllä ihmisiä pidetään isona ihmiskokeena. Lääketutkimukset kestää yleensä viikkoja tai kuukausia.

Seuraavat asiat viittaavat että ssri:t voi aiheuttaa pitkäkestoisia/pysyviä vaurioita joillekin. (Kaikille niitä ei tule, ne ovat harvinaisia ja yleensä kyse on pitemmästä vuosia kestäneestä lääkkeen käytöstä. )

1.joillekin tulee pitkäkestoisia, kuukausia tai jopa vuosia kestäviä "vieroitusoireita" eli siis lääkkeen lopetuksen jälkeen alkavaa oireilua. Yleensä se menee nopeammin ohi, mutta joillain harvoilla ei ja kestää määrittelemättömän ajan. http://www.madinamerica.com/2015/02/stopping-ssri-antidepressants-can-cause-long-intense-withdrawal-problems/

2.Joillekin tulee seksuaalihäiriöitä (haluttomuus,orgasmin puuttuminen yms) lääkkeiden aikana. Joillakin hyvin harvoilla ne ei lähde välttämättä lääkkeen lopetuksen jälkeen pois ja jää pysyviksi. Tälle on nimityskin, PSSD. http://rxisk.org/post-ssri-sexual-dysfunction-pssd/

3.ssri:t voivat aiheuttaa liikehäiriöitä ja tardiivia dyskinesiaa, mikä siis voi olla pysyvä vaurio ja viittaa jonkinlaiseen aivovaurioon tällöin. Se on tosin harvinaisempaa kuin antipsykooteilla.

"Involuntary movements. These include tics, muscle spasms, dyskinesia (repetitive muscle movements), parkinsonism (rigid and trembling limbs, a shuffling gait, loss of fine motor control), and akathisia (compulsive restlessness), any of which may be accompanied by severe anxiety."
http://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/what_are_the_real_risks_of_antidepressants
http://www.psychiatrictimes.com/articles/movement-disturbances-associated-ssris

Ahdistuneisuus ja levottomuus on suht yleinen sivuoire käytöstä.
"SSRI-lääkkeet aiheuttavat vähintään 10–15 prosentille potilaista motorista levottomuutta, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä tai unettomuutta."

Yksi niiden ei paljon puhuttu aiheuttama neurologinen oire on akatisia. "Akatisian oireita ovat sisäinen tuskaisuus ja levottomuuden tunne, johon liittyy jaloissa tuntuva liikkumispakko ja kyvyttömyys seistä tai istua hiljaa. Akatisiaa potevat saattavat liikehtiä hermostuneesti, vaihtaa painoa jalalta toiselle ja hankalissa tapauksissa kävellä pakonomaisesti. Tilaan voi liittyä kauhun ja hallinnan menettämisen tunteita."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Akatisia
Se voi olla kiduttava tila olla ja voi olla yhteydessä itsemurhatapauksiin. Siihen voi liittyä pahimmillaan täysi kyvyttömyys olla paikallaan.

Tässä yksi tarina potilaan kokemuksista ssri-lääkkeiden lopettamisesta vuosien jälkeen ja lääkärien suhtautumisesta vieroitusoireisiin (usein ymmärrystä ei löydy):

http://m.iltalehti.fi/mieli/2015050819312111_md.shtml

" Olen tavannut useita, jotka kertoivat kokeneensa kuukausien ajan lopetusoireita. Lääkärit sanoivat heille, ettei se ole mahdollista."

Tässä erään näyttelijän kertoma tarina pitkäaikaisen lääkkeenkäytön lopettamisesta:
http://jennygingerrostain.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217361-kuinka-selvisin-hengissa-lopetettuani-masennuslaakkeet-19-vuoden-jalkeen

Täällä foorumi ihmisiä, jotka kamppailee masennuslääkevieroituksensa kanssa http://survivingantidepressants.org/

Kaikki eivät toki lopetuksesta saa tällaisia tuntemuksia... Mutta jotkut saavat.

downsides kirjoitti:

Tuo aivovammaoireisto on aika pitkälle vedetty johtopäätös. Vaikka asia olisi totta, se olisi vaikea todistaa. Aika näyttää, mitä ssri-lääkkeistä sanotaan tulevaisuudessa. Lääkkeiden jopa vuosikymmeniä kestävällä pitkäaikaiskäytöllä/lääkeyhdistelmien käytöllä ihmisiä pidetään isona ihmiskokeena. Lääketutkimukset kestää yleensä viikkoja tai kuukausia.

Seuraavat asiat viittaavat että ssri:t voi aiheuttaa pitkäkestoisia/pysyviä vaurioita joillekin. (Kaikille niitä ei tule, ne ovat harvinaisia ja yleensä kyse on pitemmästä vuosia kestäneestä lääkkeen käytöstä. )

1.joillekin tulee pitkäkestoisia, kuukausia tai jopa vuosia kestäviä "vieroitusoireita" eli siis lääkkeen lopetuksen jälkeen alkavaa oireilua. Yleensä se menee nopeammin ohi, mutta joillain harvoilla ei ja kestää määrittelemättömän ajan. http://www.madinamerica.com/2015/02/stopping-ssri-antidepressants-can-cause-long-intense-withdrawal-problems/

2.Joillekin tulee seksuaalihäiriöitä (haluttomuus,orgasmin puuttuminen yms) lääkkeiden aikana. Joillakin hyvin harvoilla ne ei lähde välttämättä lääkkeen lopetuksen jälkeen pois ja jää pysyviksi. Tälle on nimityskin, PSSD. http://rxisk.org/post-ssri-sexual-dysfunction-pssd/

3.ssri:t voivat aiheuttaa liikehäiriöitä ja tardiivia dyskinesiaa, mikä siis voi olla pysyvä vaurio ja viittaa jonkinlaiseen aivovaurioon tällöin. Se on tosin harvinaisempaa kuin antipsykooteilla.

"Involuntary movements. These include tics, muscle spasms, dyskinesia (repetitive muscle movements), parkinsonism (rigid and trembling limbs, a shuffling gait, loss of fine motor control), and akathisia (compulsive restlessness), any of which may be accompanied by severe anxiety."
http://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/what_are_the_real_risks_of_antidepressants
http://www.psychiatrictimes.com/articles/movement-disturbances-associated-ssris

Ahdistuneisuus ja levottomuus on suht yleinen sivuoire käytöstä.
"SSRI-lääkkeet aiheuttavat vähintään 10–15 prosentille potilaista motorista levottomuutta, ahdistuneisuutta, kiihtyneisyyttä tai unettomuutta."

Yksi niiden ei paljon puhuttu aiheuttama neurologinen oire on akatisia. "Akatisian oireita ovat sisäinen tuskaisuus ja levottomuuden tunne, johon liittyy jaloissa tuntuva liikkumispakko ja kyvyttömyys seistä tai istua hiljaa. Akatisiaa potevat saattavat liikehtiä hermostuneesti, vaihtaa painoa jalalta toiselle ja hankalissa tapauksissa kävellä pakonomaisesti. Tilaan voi liittyä kauhun ja hallinnan menettämisen tunteita."
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Akatisia
Se voi olla kiduttava tila olla ja voi olla yhteydessä itsemurhatapauksiin. Siihen voi liittyä pahimmillaan täysi kyvyttömyys olla paikallaan.

Lue lisää

"Seuraavat asiat viittaavat että ssri:t voi aiheuttaa pitkäkestoisia/pysyviä vaurioita joillekin. (Kaikille niitä ei tule, ne ovat harvinaisia ja yleensä kyse on pitemmästä vuosia kestäneestä lääkkeen käytöstä. )"

SSRI:den sekä vastaavien aineiden aivovauriopotentiaali on todellinen. Näyttöä on riittävästi sekä ihmis- että eläinkokeista.

SSRI:t ovat amfetamiininkaltaisia stimulanttiluokan aineita, jotka ovat amfetamiinien kaltaisesti neurotoksisia. Kuinka nopeasti aivovaurioita kullekin ihmisille syntyy on yksilöllistä ja riippuu mm. käyttöannoksesta, käyttöajasta sekä yksilöllisestä metaboliasta (miten aine poistuu ja kumuloituu elimistöön). SSRI:den aiheuttamien aivovaurioiden yleisyys ei ole tiedossa, mutta se on selvästi laajempi ilmiö kuin tällä hetkellä ymmärretään tai valtaosa ymmärtää. Suurin osa SSRI-aivovaurioituneista ei tiedä oireistonsa olevan aivovaurioperäistä, sillä lääkärikunta sekä psykiatrit joko tarkoituksella tai tietämättömyyttään liittävät oireiston aina henkiseksi. Virhe vahvistaa ihmisen uskomuksia mielisairauksiin, mikä taas entisestään hämää ihmisiä pois todellisuuden luota.

Aivovaurion SSRI- ja vastaavasta käytöstä voi saada jo muutaman viikon käytön jälkeen eikä se ole mitenkään harvinaista. On jopa esitetty, että suurimmalla osalla käyttäjistä olisi jonkinasteinen vaurio, mutta osalle vaurio on sen verran lievähkö, että he eivät osaa sitä huomata tai yhdistää iatrogeeniseen syyhyn. Tästä oli juttua Rxisk.org sivustolla PSSD:n näkökulmasta (huomaa, että PSSD eli post-SSRI sexual dysfuntion on yksi seuraamus SSRI/SNRI/SMS-aivovauriosta). Moni vauriotuu niin pahasti, että toimintakyky ja elämänlaatu romahtaa kuin aivovammaisella.

Vieroitusoireet ovat eri asia kuin aivovaurio-oireet. Viekkarit ovat hetkellisiä ja menevät lopulta ohi. Aivovaurio ei korjaannu koskaan kokonaisuudessaan, minkä vuoksi monet entisetkin käyttäjätä ovat rampautuneita, toimintakyvyttömiä enemmän tai vähemmän lopunikänsä.

"SSRI:den sekä vastaavien aineiden aivovauriopotentiaali on todellinen. Näyttöä on riittävästi sekä ihmis- että eläinkokeista.".....

"Aivovaurion SSRI- ja vastaavasta käytöstä voi saada jo muutaman viikon käytön jälkeen eikä se ole mitenkään harvinaista. On jopa esitetty, että suurimmalla osalla käyttäjistä olisi jonkinasteinen vaurio"

Heität aika paljon mielestäni liian pitkälle meneviä oletuksia ja väitteitä.

Lääkkeen aiheuttama mahdollinen 'aivovamma' on hyvin vaikea käsite näyttää toteen. Mitä tämä vamma edes tarkoittaa.. Joku joka kokee "zombiutuneensa", tulleensa apaattiseksi ja menettäneensä muistiaan ja seksuaalisuutensa lääkkeen käytöllä lääkärien mielestä voi olla vain masentunut joka sen takia kokee noin. Miten todistaa se lääkkeen aiheuttamaksi. Kuinka moni haitta tulee edes raportoiduksi virallisesti paitsi epävirallisesti jossain nettifoorumilla, jos lääkäri ei usko, että lääkkeestä voi aiheutua haittoja mitä ihminen väittää kokeneensa.

Tai jos olisi niin että jos vaikka ihmiset käyttäisi esim vuosikymmenen lääkettä ja dementoituisivat todennäköisemmin vanhempana enemmän kuin muu väestö. Tämän toteaminen olisi vaikeaa ja todistaa se lääkkeestä johtuvaksi. Tietysti tilastollisesti kasvaneet dementialuvut voi laittaa jonkun tutkimaan asiaa mutta potentiaalisia tutkittavia tekijöitä asiassa on muitakin kuin lääke. Tai mitä jos henkilö on käyttänyt useita lääkkeitä. Hankala todistaa.

Yleensä konkreettisemmat näkyvät vauriot kuten tardiivi dyskinesia on helpommin todettavissa ja se kielii jonkunlaisista vaurioista. Pssd myös. Emotionaaliset, seksuaalihäiriöt tai kognitiiviset lääkkeestä johtuvat häiriöt ei ole helppo todentaa. Usein tällöin laitetaan nämä henkilön mielen ongelmien piikkiin, ei lääkkeen vaikutuksiin. Vaikka ihmisellä itsellään olisi näkemys että haitat johtuu lääkkeestä. Erityisen huolestuttavaa on, jos esim. lääkkeen aiheuttama akatisia tulkitaan väärin ja sitä pahennetaan lisälääkityksillä.

Neuroleptien aiheuttama tardiivi dyskinesia kesti vuosikymmeniä tulla kunnolla todistetuksi ja tilastoiduksi lääketieteessä. Usein haittojen tunnustamiseen ja tutkimiseen menee kauan aikaa.

Lääkeyhtiöillä tuntuu olevan intressinä lähinnä puskea lääke markkinoille ja tehdä lyhyt lääketutkimus siihen, ei tutkia pitkäaikais/vieroitushaittoja. Lääketutkimus kertoo vaan yhden lääkkeenkäytön vaikutukset lyhyeltä ajalta. Ei useiden lääkkeiden päällekkäiskäytön, useiden aloitusten ja lopetusten, pitkäaikaisen lääkkeenkäytön tehoa ja turvallisuutta. Potilaiden luottamus lääkkeisiin pohjautuu illuusioon, että ne on turvallisia koska ne ovat hyväksyttyjä ja testattuja.

On myös paljon ihmisiä jotka sanovat saaneensa hyötyä ja eivät koe saaneensa mitään vaurioita tai haittaa. Mutta on myös ne ketkä on saaneet haittaa.

downsides kirjoitti:

"SSRI:den sekä vastaavien aineiden aivovauriopotentiaali on todellinen. Näyttöä on riittävästi sekä ihmis- että eläinkokeista.".....

"Aivovaurion SSRI- ja vastaavasta käytöstä voi saada jo muutaman viikon käytön jälkeen eikä se ole mitenkään harvinaista. On jopa esitetty, että suurimmalla osalla käyttäjistä olisi jonkinasteinen vaurio"

Heität aika paljon mielestäni liian pitkälle meneviä oletuksia ja väitteitä.

Lääkkeen aiheuttama mahdollinen 'aivovamma' on hyvin vaikea käsite näyttää toteen. Mitä tämä vamma edes tarkoittaa.. Joku joka kokee "zombiutuneensa", tulleensa apaattiseksi ja menettäneensä muistiaan ja seksuaalisuutensa lääkkeen käytöllä lääkärien mielestä voi olla vain masentunut joka sen takia kokee noin. Miten todistaa se lääkkeen aiheuttamaksi. Kuinka moni haitta tulee edes raportoiduksi virallisesti paitsi epävirallisesti jossain nettifoorumilla, jos lääkäri ei usko, että lääkkeestä voi aiheutua haittoja mitä ihminen väittää kokeneensa.

Tai jos olisi niin että jos vaikka ihmiset käyttäisi esim vuosikymmenen lääkettä ja dementoituisivat todennäköisemmin vanhempana enemmän kuin muu väestö. Tämän toteaminen olisi vaikeaa ja todistaa se lääkkeestä johtuvaksi. Tietysti tilastollisesti kasvaneet dementialuvut voi laittaa jonkun tutkimaan asiaa mutta potentiaalisia tutkittavia tekijöitä asiassa on muitakin kuin lääke. Tai mitä jos henkilö on käyttänyt useita lääkkeitä. Hankala todistaa.

Yleensä konkreettisemmat näkyvät vauriot kuten tardiivi dyskinesia on helpommin todettavissa ja se kielii jonkunlaisista vaurioista. Pssd myös. Emotionaaliset, seksuaalihäiriöt tai kognitiiviset lääkkeestä johtuvat häiriöt ei ole helppo todentaa. Usein tällöin laitetaan nämä henkilön mielen ongelmien piikkiin, ei lääkkeen vaikutuksiin. Vaikka ihmisellä itsellään olisi näkemys että haitat johtuu lääkkeestä. Erityisen huolestuttavaa on, jos esim. lääkkeen aiheuttama akatisia tulkitaan väärin ja sitä pahennetaan lisälääkityksillä.

Neuroleptien aiheuttama tardiivi dyskinesia kesti vuosikymmeniä tulla kunnolla todistetuksi ja tilastoiduksi lääketieteessä. Usein haittojen tunnustamiseen ja tutkimiseen menee kauan aikaa.

Lääkeyhtiöillä tuntuu olevan intressinä lähinnä puskea lääke markkinoille ja tehdä lyhyt lääketutkimus siihen, ei tutkia pitkäaikais/vieroitushaittoja. Lääketutkimus kertoo vaan yhden lääkkeenkäytön vaikutukset lyhyeltä ajalta. Ei useiden lääkkeiden päällekkäiskäytön, useiden aloitusten ja lopetusten, pitkäaikaisen lääkkeenkäytön tehoa ja turvallisuutta. Potilaiden luottamus lääkkeisiin pohjautuu illuusioon, että ne on turvallisia koska ne ovat hyväksyttyjä ja testattuja.

On myös paljon ihmisiä jotka sanovat saaneensa hyötyä ja eivät koe saaneensa mitään vaurioita tai haittaa. Mutta on myös ne ketkä on saaneet haittaa.

Lue lisää

Nostat esiin hyviä pointteja. Olen kanssasi pitkälti samaa mieltä useassa asiassa. SSRI:den aiheuttamat aivovauriot tosin eivät ole kyseenalaistettavissa. Todistaminen oikeudessa kelpaavasti elävällä henkilöllä on vaikeaa, ehkäpä mahdotonta, mutta ruumiinavauksessa aivovauriot voidaan kyllä todentaa. Eläinkokeista näyttö on selvä. Huomiona muuten, että termillä aivovamma viitataan iskusta tulleeseen aivovaurioon. SSRI-aineiden jne. psykiatristen/psykiatriassa käytettävien aineiden aiheuttamat aivovauriot ovat tyypiltään kemiallisia (vrt. esim. myrkylliset kaasut).

Iatrogeeninen aivovaurio on valitettavan vaikea toteennäyttää varsinkaan siinä merkityksessä, että se menisi oikeudessä läpi korvaushakemuksia ja syytteitä nostettaessa, paitsi aivan ilmeisissä vaikeasti vaurioituneissa tapauksissa (kirurgisesti lobotomoitu, pitkälle sähköshokitettu, pitkälle kemiallisesti altistettu), jossa on saatu psykiatreja ja teollisuus vastuuseen teoistaan. Monestihan aivovaurio-oireistoa nimen omaan erehdytään luulemaan henkisen puolen asioiksi. Valtaosa tapauksista jää tunnistamatta, tai tarkoituksella huomiotta/kirjaamatta. Hyvääkin tarkoittavalla lääkärillä diagnoosia varten tarvittavan objektiivisen näytön saaminen on vaikeaa, kuten toteat.

Neuroleptien pidemmähköstä käytöstä seuraavan tardiivin dyskenisian tunnistaminen tai tunnustaminen kesti kauan, koska sekä teollisuus että psykiatrian ammattikunta pyrki ja pyrkii yhä peittelemään asiaa sen arkaluontoisuuden takia. Sama homma SSRI-aineiden aiheuttamien aivovaurioden kanssa. Teollisuus on tienyt SSRI-aineiden ja vastaavien aivovauriopotentiaalista jo ennen aineiden markkinoilletuloa 80-luvun lopulla, mutta vielä yli 20 vuotta markkinoille tulon jälkeen monet lääkärit ja kuluttajat ovat autuaan tietämättömiä vaarasta. Kertoo jotain siitä miten hyvin totuutta voidaan tarvittaessa piilottaa asianosaisilta.

5777888 kirjoitti:

Brintellix ei ole ssri lääke vaan epätyypillinen "monimutkaisemmin" välittäjäaineisiin vaikuttava masennuslääke, jolla tosin on serotonergisiä vaikutuksia kuten myös serotoniinin takaisinoton estäjillä on.

Ssrilääkkeiden kyvystä aiheuttaa neurologisisia haittoja on kirjoittanut mm. Joseph Glenmullen kirjassaan "Prozac backlash", josta voi lukea luvun täällä, mikäli englanti sujuu, missä hän potilaskertomuksin kuvaa niitä:

https://www.nytimes.com/books/first/g/glenmullen-prozac.html

Lisää haitoista voi lukea täältä, jossa on listattu haittoja, mitä lääkkeistä voi tulla (englanniksi):

http://www.health.harvard.edu/mind-and-mood/what_are_the_real_risks_of_antidepressants

"Riippu­mat­toman tutki­mus­ver­koston The Nor­dic Coch­rane Cen­terin joh­taja Pe­ter Gøtzsc­he tutki­mus­ryh­mineen on ana­ly­soinut lääkeyh­tiöiden julkis­ta­mat­tomia lääke­tut­ki­muksia.

– Mi­nä us­kon, et­tä SS­RI -lääkkeet saat­tavat ai­heuttaa jo­pa py­syviä aivo­vau­rioita. On erittäin ou­toa, et­tä täs­tä tär­keästä asiasta on niin vä­hän tutki­musta, Gøtzsc­he sa­noo"

Lääkkeitä pitkään käyttäessään kannattaa muistaa, että "lääk­keiden te­hoa on tut­kittu lä­hinnä ly­hyillä lääke­ko­keilla", jossa niiden teho ja haitat pitkässä käytössä ei ole aukottomasti todennettu. Lääketutkimuksissa lääkkeen markkinoille saamiseksi ei vaadita useiden vuosien pitkäaikaiskäytön tutkimista. "Tutki­mus­tieto lääk­keiden pitkäai­kais­vai­ku­tuk­sista on kiista­na­laista".

"Run­saasta ja pitkä­kes­toi­sesta masen­nus­lää­ki­tyk­sestä saat­taa ol­la jo­pa hait­taa."
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/mot-masennuspotilaat-vuosia-laakkeiden-armoilla/

Siksi, jos lääkkeisiin lähtee, kannattaa näistä näkökulmista välttää pitkäaikaiskäyttöä ja käyttää lääkettä vaikeimman jakson yli pienimmällä toimivalla annoksella. Jokainen ei saa haittoja, mitä toiset voivat saada suurinakin. Jokaisen kokemus on yksilöllinen, ja se mitä haittoja ihmiset esim emotionaalisella tasolla lääkkeestä saavat (esim.välinpitämätön olo, apatia tai tunteiden puuttuminen yms), on hankala todentaa ja saada pakkausselosteeseen tai tutkia ylipäätään.

Lue lisää

siis nimenomaa on vahvin ssri lääke ja mm. imbotenssin aiheuttaja ja se on kiva asia jos ei seiso niin ei seiso ja voin sanoa että paras masennuslääke on vaikka käydä huorissa, niin saapa 2 viikkoa aikaa hymyillä. ja tulisi muutenkin halvemmaksi

hyvin on tietämys taitoa ja ainoastaan lääketieteellinen ruumiinavaus selittää osan taudeista, valitettavasti se ns. sagitaalileikaus tehdään aivoille sentin levyyisille viipaleille ja kattaa sen että näkee että onko kuolinsyy joku tukos tai vuoto ja monesti löydetään sattuma löydöksena mm. ms tautia sairastava henkilö. kuten sanottua niin aivovaurio on todettavissa normaalissa patologisessa lääketieteelliseesä ruumiin avauksessa ja se perustuu perus tietoon ja siihen että ne on kunnossa. Harvemmin aivoista löytyy mitään uutta ja jos löytyy niin kaikki menee patologian laboratorioon ihan normaalissakin avauksessa. jos mennäään tutkimukse linjalle niin sitten pitäisi tosiaan otta satoja näytteitä ja tehdä satojatuhansia tukimuksia. Poliisi on sitä varten että voisi tehdä työn rauhassa, siis lääketieteellisen avauksen, mutta aina sitten on oikeuslääketieteellinen avaus, joka paljon suppeampi.

Itse asiassa nuo asiat on jo ennestään tuttuja,kuten se että ssri lääkäe aiheuttaa imbotensssia ja vaikka olen käyttänyt niit, niin brintellixi on pahin niistä ja herää kysymys että käykö näin että olen maani myönyt vuosienkin saatossa.
onahan se kuiten miehisyyden mitta, kun ennen lapsuudessa tapahtui niin että 2 työntöä ja tuijotus, nniin nyt ei sitten suoraan sanottua, saa sitä fiilistä, ikä tai muu tekee teppost ja ehkä lääkeetkin. eli suomennettuna se että neuroleptiti ja muus ssri lääkkeet vie potenssin ja sen jälkeen masennut entisestää lääkkeiden takia. ja ns. uni lääkkeet neuroleptit niistä ei tiedetä vaikutuksia esim. kymmenen vuoden kuluttua, mutta niitä määrätään kuitenkin ne on kuin tikittävä aikapommi.

itse lopetin neuroleptit kun alussa auttoi ja sitten olisi pitänyt nostaa annostusta ja kuten sanottua niin jos niitä käyttää niin muutaman vuoden kuluttua tulee sitten sivuvaikutukset tai kymmene vuoden kuluttua, tämä on kuuma peruna kaikkien suhteen. itse lopetiin ne kun vaikutus lakkasi ja kärsin niistä vieroitusoireista 2 kk ja niiden lopetus ei kuulama aiheuta mitään viekkareita..

Aivovaurioriski liittyy toki sekä neurolepteihin ("psykoosilääkkeisiin") että SSRI/SNRI/SMS-aineisiin ("masennuslääkkeisiin").

Aion ottaa tämän asian esiin lääkärini kanssa huomenna maanantaina 3.10.16.
Toki ei näitä pitäisi edes lukea, kun aina tulee silkkaa paskaa ja väärinkäsityksiä tahattomia tai TAHALLISIA

No, mitä psykiatri sinulle sanoi/valehteli? Kerro, jotta hänen kommenttejaan voi kommentoida.

Totta kai sinä päätät ketä uskot, ja kannat vastuun seuraamuksista terveydellesi ja elämällesi.

Niin, vaikka psykiatri kuinka vakuuttelisi määräämiensä lääkkeiden olevan turvallisia, vastuun kantaa aina käyttäjä ja samaten haitat.

Halusin vielä lisätä, että lääke on parantanut mun muistia. Kun sain uuden pankkikortin ja tunnuksen. Niin yleensä oon joutunut tsekkaa puhelimesta koodin, ja kestää mulla viikkoja että tallentuu tällaiset koodit mun muistiin. Kun aloitin Brillintexin niin opin koodin heti kun katsoin koodia kerran. Sit se koodi tallentui mun muistiin. Ja kun oppii asiat nopeasti ja muistaa asiat paremmin, ja on varma siitä asiasta eikä tarvi tarkistaa puhelimesta. Niin se helpottaa elämää niin paljon, tulee siksi niin parempi itseluottamus. Harmi että en syönyt tätä lääkettä kun opiskelin. Oisin pärjännyt paremmin!

Mutta, nyt jää kyllä helposti jokin asia unohtumaan. Kun keskittyy niin paljon aina yhteen asiaan...

Oletpa löytänyt todellisen ihmelääkkeen.

😊 on se kyl aika ihmeellinen!

Addgirl kirjoitti:

Mutta, nyt jää kyllä helposti jokin asia unohtumaan. Kun keskittyy niin paljon aina yhteen asiaan...

Ps. Kun join viiniä niin tuli kolmesta viinilasista todella sekava olo ja nukahdin sohvalle. Eli pitää kyl jättää alkohooli kokonaan pois...

Mistä sinä tiedät kuinka huonoja kokemuksia "psyykelääkkeistä" niillä on ketkä niitä "mollaa" tai pikemminkin arvostelee. Mielestäni sekä alkoholia että psyykelääkkeitä tulisi voida kritisoida (mielenkiintoista kun puhuit niistä samassa lauseessa... no huumaavia aineita molemmat omalla tavallaan) ja myös haitoista puhua (toki myös hyödyistä - molempia mielipiteitä pitää pystyä sanomaan). Terveysalan 'ammattilaiset' harvoin ovat kokeneet aineiden vaikutuksia omakohtaisesti. Myöskin heidän näkemyksensä on kovin värittynyttä oman alan kirjallisuudesta ja lääketehtaiden infosta eikä heidän infonsa ole mitään kaikkitietävää vaikka niin saattaisi luulla. Tutkimusta lääkkeiden haitoista ja hyödyistä myöskin tehdään jatkuvasti.

downsides kirjoitti:

Mistä sinä tiedät kuinka huonoja kokemuksia "psyykelääkkeistä" niillä on ketkä niitä "mollaa" tai pikemminkin arvostelee. Mielestäni sekä alkoholia että psyykelääkkeitä tulisi voida kritisoida (mielenkiintoista kun puhuit niistä samassa lauseessa... no huumaavia aineita molemmat omalla tavallaan) ja myös haitoista puhua (toki myös hyödyistä - molempia mielipiteitä pitää pystyä sanomaan). Terveysalan 'ammattilaiset' harvoin ovat kokeneet aineiden vaikutuksia omakohtaisesti. Myöskin heidän näkemyksensä on kovin värittynyttä oman alan kirjallisuudesta ja lääketehtaiden infosta eikä heidän infonsa ole mitään kaikkitietävää vaikka niin saattaisi luulla. Tutkimusta lääkkeiden haitoista ja hyödyistä myöskin tehdään jatkuvasti.

Lue lisää

"Mielestäni sekä alkoholia että psyykelääkkeitä tulisi voida kritisoida (mielenkiintoista kun puhuit niistä samassa lauseessa... no huumaavia aineita molemmat omalla tavallaan)"

Molemmat ovat huumaavia aineita eli huumausaineita. Niin sanotut masennuslääkkeet, eli oikeammin SSRI-aineet, eivät eroa fundamentaalisesti mitenkään amfetamiineista, kokaiinista jne. muista stimulanttiluokan huumausaineista. Amfetamiinien ja SSRI-aineiden vieroitusoireet ovat lähes identtiset ihan syystä. Alkoholi on totta kai myös huumausaine, mutta eri luokan sellainen kuin edellä mainitut.

5mg x escitalopram. Puoliintumisaika essitalopraamilla on n. 27-33h eli hieman yli päivän.

"The elimination half-life of escitalopram is about 27-33 hours and is consistent with once-daily administration."
lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17375980

Se tarkoittaisi karkeasti sitä, että aineesta on n. 30 tunnin jälkeen jäljellä 50%, 60h:n jälkeen 25%, 90h:n jälkeen 12,5% ja 120h:n (n. 5 päivän) jälkeen 6,25%. Luulisi, että aineen vaikutus tuskin on enää kovin suuri tuolla alla 25%:n jälkeen, eli kolmisen päivää.

Jos olet ottanut vain yhden napin tähän mennessä, lucky you, mitään kumuloituneita "varastojakaan" ei aivoihin tai muualle kroppaan ole varmastikaan mitenkään siten kerääntynyt.

Toki oireita voi olla kyllä senkin jälkeen riippuen ihan siitä oletko saanut pysyvämpiä vaurioita, mutta luulisi sen olevan yhden napin jälkeen vielä melko melko harvinaista. Siinä mielessä hyvät mahdollisuudet säilyä ilman pysyviä tappioita. Huomaa, että vaikka aine on poistunut kropastasi lähes kokonaan 3-5 päivässä, se ei tarkoita, että oireita ei voisi olla senkin jälkeen, kun kroppa korjaa aineen jättimiä jälkiä. Toki sinun kohdallasi tilanne on todella hyvä, koska olet ottanut vain sen yhden ainoan annoksen.

Leikinlasku_kaukana kirjoitti:

5mg x escitalopram. Puoliintumisaika essitalopraamilla on n. 27-33h eli hieman yli päivän.

"The elimination half-life of escitalopram is about 27-33 hours and is consistent with once-daily administration."
lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17375980

Se tarkoittaisi karkeasti sitä, että aineesta on n. 30 tunnin jälkeen jäljellä 50%, 60h:n jälkeen 25%, 90h:n jälkeen 12,5% ja 120h:n (n. 5 päivän) jälkeen 6,25%. Luulisi, että aineen vaikutus tuskin on enää kovin suuri tuolla alla 25%:n jälkeen, eli kolmisen päivää.

Jos olet ottanut vain yhden napin tähän mennessä, lucky you, mitään kumuloituneita "varastojakaan" ei aivoihin tai muualle kroppaan ole varmastikaan mitenkään siten kerääntynyt.

Toki oireita voi olla kyllä senkin jälkeen riippuen ihan siitä oletko saanut pysyvämpiä vaurioita, mutta luulisi sen olevan yhden napin jälkeen vielä melko melko harvinaista. Siinä mielessä hyvät mahdollisuudet säilyä ilman pysyviä tappioita. Huomaa, että vaikka aine on poistunut kropastasi lähes kokonaan 3-5 päivässä, se ei tarkoita, että oireita ei voisi olla senkin jälkeen, kun kroppa korjaa aineen jättimiä jälkiä. Toki sinun kohdallasi tilanne on todella hyvä, koska olet ottanut vain sen yhden ainoan annoksen.

Lue lisää

Oivoi...tarkoitin tuota Brintellix-lääkettä...kiitos kuitenkin! Nimimerkki Voxra kertoi Brintellix-kokemuksista (jos ymmärsit siis että Voxra -lääkkeestä kysyin).

On edelleen aivan sairas kuvotus; kuin olisi mahataudissa! Mahatauti aiheuttaa (ainakin mulle) lisäksi aina karseat inhon tunteet pelkistä ajatuksista. En halua -en vain voi- kokea tätä mahd useita viikkoja, kun/jos olo saattaa jatkua kokeilemisen jälkeenkin. Katsoin, että puoliintumisaika on 77 tuntia.

Viime yön uni: lapseni oli siinä käyrä kuori, jossa oli vetoketju; laitoin hänelle sinne sisälle suoraan suolakurkun kappaleita. Tuo sisus oli pelkkä ruuansulatuskammio, niinkuin lihansyöjäkasveilla. Lapseni puhui kuitenkin (en tiedä miten kun hänellä ei ollut suuta). Hän käski ottamaan pois kurkkuja...hyi hel..tti en pysty jatkamaan selostusta.

Onneksi lapseni ei ole kotona (ajoitinkin varalta kokeilun koululaisten loma-ajalle, jos aiheutuu jtn sivuvaikutuksia lääkkeestä näin alkuun). Onneksi hän ei näe minua tällasena. Käännyn lekurin puoleen ja kerron ettei kyllä ole minun juttuni.

Seroxatin aloittamiseen verrattuna vaikutus on tyystin eritasoista, silloin oli jtn heitehuimausta ja pieniä pahoinvointihetkiä. Siedin nuo oireet ihan ok Uniin seroxat ei vaikuttanut missään vaiheessa. Olen seroxatista luopunut aika kauan sitten.

Toiv uskallan nukkua ensi yönä :(

en.jatka kirjoitti:

Oivoi...tarkoitin tuota Brintellix-lääkettä...kiitos kuitenkin! Nimimerkki Voxra kertoi Brintellix-kokemuksista (jos ymmärsit siis että Voxra -lääkkeestä kysyin).

On edelleen aivan sairas kuvotus; kuin olisi mahataudissa! Mahatauti aiheuttaa (ainakin mulle) lisäksi aina karseat inhon tunteet pelkistä ajatuksista. En halua -en vain voi- kokea tätä mahd useita viikkoja, kun/jos olo saattaa jatkua kokeilemisen jälkeenkin. Katsoin, että puoliintumisaika on 77 tuntia.

Viime yön uni: lapseni oli siinä käyrä kuori, jossa oli vetoketju; laitoin hänelle sinne sisälle suoraan suolakurkun kappaleita. Tuo sisus oli pelkkä ruuansulatuskammio, niinkuin lihansyöjäkasveilla. Lapseni puhui kuitenkin (en tiedä miten kun hänellä ei ollut suuta). Hän käski ottamaan pois kurkkuja...hyi hel..tti en pysty jatkamaan selostusta.

Onneksi lapseni ei ole kotona (ajoitinkin varalta kokeilun koululaisten loma-ajalle, jos aiheutuu jtn sivuvaikutuksia lääkkeestä näin alkuun). Onneksi hän ei näe minua tällasena. Käännyn lekurin puoleen ja kerron ettei kyllä ole minun juttuni.

Seroxatin aloittamiseen verrattuna vaikutus on tyystin eritasoista, silloin oli jtn heitehuimausta ja pieniä pahoinvointihetkiä. Siedin nuo oireet ihan ok Uniin seroxat ei vaikuttanut missään vaiheessa. Olen seroxatista luopunut aika kauan sitten.

Toiv uskallan nukkua ensi yönä :(

Lue lisää

Jeps :) Paremmalla puolella jo! Unet on olleet niin iso osa elämääni, että hyvä näin. Ei enää tuota myrkkyä.

Aine madaltaa itsetietoisuuden tasoa ja turruttaa tunteita ja ajattelua, mikä tekee henkilön välinpitämättömämmäksi, "rohkeammaksi" ja estottomammaksi.

Millä tavalla?

Mitä positiivisia vaikutuksia odotat tulevan?

Mulla nostettiin marraskuun lopussa Brintellix 15 mg:aan. Lisäksi käytin 30 mg Remeronia iltaisin. Kaksi viikkoa sitten alkoi ahdistamaan ja se vaan paheni päivittäin.
Kerrottuani lääkärille oireista, hän mainitsi, että molemmat lääkkeet ovat nostaneet noradrenaliinin tasoa liikaa, joka aiheuttaa ahdistuksen. Määräsi välittömästi puolittamaan Remeronin ja laskemaan Brintellixin 10 mg:aan.
Onko muilla ollut vastaavia kokemuksia?

Masennuslääkkeiden teho katosi mulla reilussa puolessa vuodessa. Aluksi tuntui kun napsin pillereitä että tältähän sen elämän pitäisi tuntua. Hehkutin ystävälle, kuinka masennuslääkkeet toimii mulla.

Käytin lääkettä kuukausia. Masennus uusi vähän yli puolen vuoden käytön jälkeen vaikka kävin terapiassakin. Annosta nostettiin kaksinkertaiseksi. Taas tuli sama fiilis kuin aloittaessa eli olin toimintakykyinen, mieliala oli ok ja sain juttuja aikaiseksi. Hetken aikaa.

Mutta taaskaan vaikutus ei kestänyt kuin kuukausia eteenpäin.
Olo ei ollut täysin surkea, mutta ei hyväkään. Ei oikein kiinnostanut mikään eikä huvittanut tehdä mitään. Nukuin paljon. Isompi annos sai minut väsyneeksi. Kävin töissä ja makasin illat. Se alun hyvä olo vaan katosi.

Päätin lopettaa lääkkeet ja sitten tajusin mikä hinta niistä on maksettava eli vieroitusoireet. Olo oli sumuinen ja päässä meni sähköiskuja. Aloin kokemaan ahdistusta, mitä en ennen lääkettä ollut kokenut. Musta tuntui, et mun keskittymiskyky oli ihan kadonnut.

Myöhemmin päätin kokeilla toista masennuslääkettä minkä seurauksena aloin heräillä keskellä yötä ihme oloihin. Olo oli niin huono viikkoja, että jätin kokeilun kesken. Ekasta lääkkeestä ei tullut mitään aloitusoireita. Lopetin kokeilut ja sinnittelen ilman.

Ei ihme jos tulee sekava olo jos vaihdat noin pitkän ajan käytön jälkeen lääkkeen toiseen. Sinulla voi olla päällä Sepramin vieroitusoireet ja B:n aloitusoireet samaan aikaan. Sepramissa voi tulla noin pitkällä käytöllä vaikutuksia serotoniinireseptorienkin toimintaan eikä se ole hetken juttu että ne palautuu heti pitkän käyttöajanjakson jälkeen. Se ottaa aikaa mikä voi ilmetä pitkinä vieroitusoireita johon kuuluu myös henkisiä oireita. Jos niitä ja aivojasi heti aletaan sorkkia uudella lääkkeellä joka sotkee jo lopetuksessa jonkinlaisessa kaaoksessa olevaa välittäjäainetoimintaasi niin ei ihme että voi tulla outoja oloja. Ja sitten kun taas jatkat Sepramia. Jokainen annoksen nosto ja lasku sisältää riskin että tulee jotain oireilua.

Moni tulee diagnosoitua vaikka ja miksi kun lopettaa antidepressantit tai vaikkapa bentsodiatsepiinit tai minkä tahansa välittäjäaineisiin vaikuttavan psyykenmömmön pitkän käytön jälkeen, ja kärsii lopetuksessa tulevista ja alkavista henkisistä ja fyysisistä vieroitusoireista (yleensä pitempään mitä lääkärin mielestä kuuluisi tai on mahdollista koska he 'tietää' kaiken). Joidenkin heidän logiikallaan esim 7 vuoden yhtäjaksoinen lääkintä joka päivä lääkkeellä joka muokkaa aivotoimintaa ja reseptoreita saisi aiheuttaa vain lyhytkestoisen pikku vieroitussyndroomaan, max 2kk. Muuten tarvit lisää lääkkeitä ja saatat saada uuden diagnoosin jos oireilet henkisesti vieroituksessa.

Kun aletaan puhua lähemmäs 10 vuoden käytöstä, niistä poispääsy on usein tuskallista ja piinaavaa, ja joillekin sekavuuttakin aiheuttavaa. Moni ei pysty lopettamaan vaikka haluaisikin ja kuinka luulisi kestävänsä sisulla viekkarien läpi. Libidon menetys tuntuu monelle pieneltä jutulta, jos saa muuten mielenrauhansa lääkkeen uudelleenaloituksella takaisin. Esim bentsoissa voidaan puhua vuodenkin vieroitusoireista. Toki bentsoviekkarit on usein pahempia ja intensiivisempiä. Mutta kivat pikku antidepressanttien 'lopetusoireet' kestää max 2kk. Uskokoon ken tahtoo.

Lääkärit ei tiedä kaikkea mitä lääkevieroitukseen tai uusien lääkkeiden aloitteluun toisen vieroituksen jälkeen tulee. Eiväthän he edes täysin tiedä mikä lääkkeiden toimintamekanismikaan on kunnolla. Moni vieroittaa ihmisiä liian nopealla tahdilla kun kyllähän yleensä ihmiset pystyy lopettamaan lääkkeet tietyllä tavalla. No, olemme yksilöitä ja kaikki ei pysty. Osa joutuu hilaamaan annosta murusina alas pitkän aikaa, toisille käy toinen tapa. Ne vieroitusoireet on muutakin kuin fyysisiä, pahimmat niistä on henkisellä puolella.

Älä hyväksy mukisematta diagnooseja mitä sinulle isketään lääkesotkujen ja vieroitusten yhteydessä. Vika ei ole aina ihmisessä, jolla lääke paljastaa jonkun piilevän sairauden psykiatrien mielestä. Lääkkeistä tulevat olot voi tehdä vaikka kenet säikyksi tai ahdistuneeksi. Jos on herkkä, kannattaakin suhtautua skeptisesti lääkekokeiluihin.

Tsemppiä!

hkkkvvv kirjoitti:

Ei ihme jos tulee sekava olo jos vaihdat noin pitkän ajan käytön jälkeen lääkkeen toiseen. Sinulla voi olla päällä Sepramin vieroitusoireet ja B:n aloitusoireet samaan aikaan. Sepramissa voi tulla noin pitkällä käytöllä vaikutuksia serotoniinireseptorienkin toimintaan eikä se ole hetken juttu että ne palautuu heti pitkän käyttöajanjakson jälkeen. Se ottaa aikaa mikä voi ilmetä pitkinä vieroitusoireita johon kuuluu myös henkisiä oireita. Jos niitä ja aivojasi heti aletaan sorkkia uudella lääkkeellä joka sotkee jo lopetuksessa jonkinlaisessa kaaoksessa olevaa välittäjäainetoimintaasi niin ei ihme että voi tulla outoja oloja. Ja sitten kun taas jatkat Sepramia. Jokainen annoksen nosto ja lasku sisältää riskin että tulee jotain oireilua.

Moni tulee diagnosoitua vaikka ja miksi kun lopettaa antidepressantit tai vaikkapa bentsodiatsepiinit tai minkä tahansa välittäjäaineisiin vaikuttavan psyykenmömmön pitkän käytön jälkeen, ja kärsii lopetuksessa tulevista ja alkavista henkisistä ja fyysisistä vieroitusoireista (yleensä pitempään mitä lääkärin mielestä kuuluisi tai on mahdollista koska he 'tietää' kaiken). Joidenkin heidän logiikallaan esim 7 vuoden yhtäjaksoinen lääkintä joka päivä lääkkeellä joka muokkaa aivotoimintaa ja reseptoreita saisi aiheuttaa vain lyhytkestoisen pikku vieroitussyndroomaan, max 2kk. Muuten tarvit lisää lääkkeitä ja saatat saada uuden diagnoosin jos oireilet henkisesti vieroituksessa.

Kun aletaan puhua lähemmäs 10 vuoden käytöstä, niistä poispääsy on usein tuskallista ja piinaavaa, ja joillekin sekavuuttakin aiheuttavaa. Moni ei pysty lopettamaan vaikka haluaisikin ja kuinka luulisi kestävänsä sisulla viekkarien läpi. Libidon menetys tuntuu monelle pieneltä jutulta, jos saa muuten mielenrauhansa lääkkeen uudelleenaloituksella takaisin. Esim bentsoissa voidaan puhua vuodenkin vieroitusoireista. Toki bentsoviekkarit on usein pahempia ja intensiivisempiä. Mutta kivat pikku antidepressanttien 'lopetusoireet' kestää max 2kk. Uskokoon ken tahtoo.

Lääkärit ei tiedä kaikkea mitä lääkevieroitukseen tai uusien lääkkeiden aloitteluun toisen vieroituksen jälkeen tulee. Eiväthän he edes täysin tiedä mikä lääkkeiden toimintamekanismikaan on kunnolla. Moni vieroittaa ihmisiä liian nopealla tahdilla kun kyllähän yleensä ihmiset pystyy lopettamaan lääkkeet tietyllä tavalla. No, olemme yksilöitä ja kaikki ei pysty. Osa joutuu hilaamaan annosta murusina alas pitkän aikaa, toisille käy toinen tapa. Ne vieroitusoireet on muutakin kuin fyysisiä, pahimmat niistä on henkisellä puolella.

Älä hyväksy mukisematta diagnooseja mitä sinulle isketään lääkesotkujen ja vieroitusten yhteydessä. Vika ei ole aina ihmisessä, jolla lääke paljastaa jonkun piilevän sairauden psykiatrien mielestä. Lääkkeistä tulevat olot voi tehdä vaikka kenet säikyksi tai ahdistuneeksi. Jos on herkkä, kannattaakin suhtautua skeptisesti lääkekokeiluihin.

Tsemppiä!

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Bentsoriippuvuus 2 vuoden käytöllä kesti 2 vuotta, ihan murusista jouduin odottamaan monta kuukautta ja taas murunen, olo oli helvetistä. Laidasta laitaan ihme oireita, ihme että selvisin. Myös epilepsialääke aiheuttaa myös samankaltaisia oireita. Niistä oli myös vaikea päästä eroon. En lähtisi ikinä enää samalle matkalle. Lääkärithän tottakai vähättelee kaikkea, eihän niillä ole minkäänlaista tietoa. Niiden mielestä lääke vain jätetään pois muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Huh huh.. kyllä jokainen on itsensä paras asiantuntija. Ei lääkäreistä ole mihinkään, aivot on niin mystinen paikka, siitä ei ole tietoa kenelläkkään. Ja lääkärikään eivät ole siinä asiantuntijoita vaan se joka käytti niitä.

Mitä tarkoita tehoamisella? Sitä, että henkilö ei tunne enää mitään tai välitä elämän asioistaan? Vai sitä, että hän on päissään (high) vortioksetiinista?

Mä en kyllä käyttäisi lääkettä, joka tekee sekavan olon.

huumeet_jee kirjoitti:

Mitä tarkoita tehoamisella? Sitä, että henkilö ei tunne enää mitään tai välitä elämän asioistaan? Vai sitä, että hän on päissään (high) vortioksetiinista?

Sitä, milloin antidepressiivisen tehon pitäisi olla saavutettu. Vortioksetiinista ei tule päihtynyttä oloa.

Ei ehkä päihtynyttä, mutta kuten ketjusta voi lukea, voi tulla sekava, unenomainen, epätodellinen, kuin känninen olo.

"Antidepressiivinen teho" voi olla tasapaksu, tunteeton ja turra. Zombi.

Se on yksilöllistä mikä olo tulee. Ei voi väittää että mikä olo Brintellixistä ei voi tulla. Se on kiinni niin monista sekoista. Muista lääkityksistä, lääkehistoriasta, metaboliasta jne jne...

Joillakin voi tulla Brintellixista pirteä olo, toisilla voimakas päiväväsymys vaikka piristyisikin, toiset keskittyy paremmin, toisilla keskittymiskyky on heikompi lääkkeellä, kolmannella unettomuutta, jollakin liikanukkumista ja jollakin maaninen euforia.

Jotenkin huvittaa kun lääkärit esiintyy asiantuntijoina että "tämmönen olo tai ei tämmöstä Brintellixistä ei pitäis tulla". Samaan aikaan määräillään jopa useita lääkeaineita päällekäin ja peräkkäin joiden yhteisvaikutuksia on hankala arvailla kun niitä ei ole kattavasti tutkittu. Ei kannata ihmetellä outoja oloja jos vetää pillerimerkkiä toisen perään tai päällekkäin.

Kun itse vieroittauduin mielialalääkkeistä niin lääkäri sanoi pätevänä etteivät sanomani oireet liittyneet todennäköisesti vieroitukseen. Sitten luin pakkausselosteen ja kappas vain siellähän nämä oireet luki ihan vieroitusoirelistassa.

vaimon? olen itse nainen.

>aivot eivät tuota tarpeeksi serotoniinia
Tätä ei pysty millään lääketieteellisellä menetelmällä mittaamaan elävästä henkilöstä, joten minua kiinnostaa että miten "serotoniininpuutos" on teillä suvussa todettu?

Vapaan serotoniinin määrän verestä voi mitata, mutta tällä voidaan vain todentaa harvinaisia munuaissairauksia, karsinoidi- oireyhtymää yms. testi ei liity millään tavalla aivojen välittäjäaine tasapainoon. Masennuslääkkeiden tehoa on testattu vain kloonatuilla ihmisreseptoreilla tai rotilla, tällöin on huomattu että lääkkeet lisäävät serotoniinin määrää aivoissa.

Jos lääkäri on vain sanonut että olet masentunut koska aivot eivät tuota tarpeeksi serotoniinia niin tuo on silkkaa valehtelua koska hän ei tiedä serotoniinin määrää sinun aivoissa...

Tuoretta luettavaa:
http://www.hs.fi/tiede/art-2000005120926.html

"Psykiatrien mukaan diagnoosijärjestelmä toimii hyvin ja on luotettava. Mutta tutkimukset siitä, miten psykiatrit tekevät diagnooseja, ovat osoittaneet, että systeemi on täysin epätieteellinen. Kun useampi psykiatri näkee saman potilaan, he ovat täysin eri mieltä siitä, mikä diagnoosin pitäisi olla”, Gøtzsche sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa."

"Tässä Gøtzsche saa tukea uunituoreesta meta-analyysistä, jonka Kööpenhaminan yliopistosairaalan tutkijat julkaisivat ssri-tyyppisistä masennuslääkkeistä BMC Psychiatry -lehdessä. Tutkijoiden mukaan näiden serotoniinin takaisin oton estäjien hyödyt ovat vähäisiä ja niillä on haitallisia sivuvaikutuksia, jotka ylittävät hyödyt."

"Viime kesänä lääketieteen The Lancet -lehdessä julkaistu meta-analyysi päätyi tulokseen, että vakavaa masennusta potevat lapset ja nuoret eivät todennäköisesti saa apua masennuslääkkeistä. Tutkijat kävivät läpi 14:n eri masennuslääkkeen tehoa koskevia tutkimuksia ja totesivat, että vain yhdestä oli jotain hyötyä."

Työntääkö kelan virkailija myös ne pillerit sun suuhun?

Ei toki työnnälisäävät suuhun, vaan ainoastaanoptikko tarkistaa, että ne on ostettu apteekista.

Sen sijaan lääkäri kyllä voi pyytää lääkeaineen pitoisuuden määrittämistä verestä jos epäilee ettei lääkkeitä ole syöty. Jos tästä jää kiinni, niin sen jälkeen Kelalta on turha odottaa yhtään mitään.

Ja joku automaattikorjaus näemmä lisäili pari ihan omaa sanaa mukaan...

Nyt on lopetettu tämän myrkyn syöminen. Pahaolo palasi ja lopetin lääkkeen. Ainut hyvä puoli on että helppo lopettaa, ensimmäisenä päivänä vähän huimausta ja sen jälkeen olin paranee päivä päivältä. Toivotaan että pärjään ilman lääkitystä, mittava brintellixiä en enää suuhuni laita. Nyt B-vitamiinit, kalaöljy, D-vitsku, magnesium ja karnosiini päivittäin....katsotaan kuinka käy

Mä en ehkä silloin popsisi psyykenlääkkeitä jos aivotutkijatkaan ei ymmärrä kunnolla aivotoimintaa. Ties mitä vahinkoo sillä saa.

ja tähän vielä. en normaalisti edes dokaa. nousuhumalassa kuitenkin aina vähän voittajan olo ollut. nyt ei sitäkään. olo vaan turta ja neljänkympin amarone on ihan yhtä hyvää kuin 7 euron hannibal.

Mulla Brintellix on valitettavasti vaikuttanut negatiivisesti haluihin. Voxra puolestaan, jota ennen käytin auttoi näihin ja on ymmärtääkseni ainoa lääke markkinoilla jolla on positiivista vaikutusta seksuaalisuuteen. Harmi vaan ettei lääke muuten sopinut. Otan kuitenkin mieluummin tasapainoisen hyvän olon kuin hetkellisen mielihyvän seksistä. Oikeastaan pidän enemmän tästä olotilasta, jossa ei ole edes fantasioita. Vuosia olen kärsinyt siitä, että seksiä tekee ajatuksen tasolla mieli, mutta keho ei reagoinut. Olin ikään kuin "impotentti". Se oli paljon turhauttavampi tila kuin tämä nykyinen, joka muistuttaa enemmän aseksuaalisuutta. Mulla on ollut haluttomuutta kymmenisen vuotta, joten olen jollain tasolla tottunut tilanteeseen. Mieluummin olisin siis haluton ja onnellinen kuin itsemurhan partaalla.
Brintellix on siis toiminut mulla muuten tosi hyvin. Samalla nimimerkillä löytyy pidempi kommenttini lääkkeestä.

Ei minulle ainakaan tullut, mutta jokaisellehan vaikuttanee yksilöllisesti.

Koetin etsiä tietoa, enkä löytänyt yhtään mitään mikä viittaisi siihen että Brintellix (Vortioxetine) nostaisi estrogeeniä. Kokeilin normaalia googlea ja google scholaria. Luin myös pakkausselosteen uudestaan. Mitään viitteitä siitä ei löytynyt. Taidat sekoittaa Brintellixin johonkin toiseen lääkkeeseen...

Brintellixi ei ole ollut vielä v 1981. On alle 10 v vanha lääke.

Minulta meni kyky nukahtaa brintellixistä, en pääse uneen ilman nukahtamislääkettä ja se pitäsi lopettaa. Unettomuus piti parantua mutta huononi.

Anonyymi kirjoitti:

Minulta meni kyky nukahtaa brintellixistä, en pääse uneen ilman nukahtamislääkettä ja se pitäsi lopettaa. Unettomuus piti parantua mutta huononi.

Minulla menee 30 mg Mirtazapiinia ja 10 mg Brintellixiä. Nukun hyvin tällä kombinaatiolla. Suosittelen kokeilemaan.