Geenien säätelymekanismi, morfologiset muutokset

Kappas, "notmillionsofyears" vaihtoi jälleen nimimerkkiä. Nyt oli jälleen "Totuus_voittaa" nimimerkin vuoro. Onko seuraavaksi open vai tutkijan vuoro?

Erehdyt henkilöstä. En ole Agnoskepo.

Epigenetiikka muuttaa eliötä vain sen verran, minkä eliön senhetkinen genomi mahdollistaa sammuttaen ja aktivoiden geenejä. Epigeneettiset muutokset ovat pääsääntöisesti palautuvia. Varsinainen palautumaton evoluutio perustuu taas eliölajin geenipoolin muutokseen, jossa epigenetiikka ei näyttele mitään osaa ja tämä prosessi on hidas.
Geenimuutosten yleistymisellä tarkoitan perinteistä evoluutiota, jossa geenien mutatoituminen luo joskus hyödyllisiä ominaisuuksia ja nämä yleistyvät populaatiossa luonnonvalinnan seurauksena. Jos sinun pitää sitä kysyä, olet väärällä palstalla.
Epigenetiikka mahdollistaa nopean sopeutumisen ympäristöolojen muuttuessa, mutta ei mahdollista sellaisia muutoksia, johon genomissa ei ole resursseja.

Kun isosyöksyhampaiset karsitaan populaatiosta, niin jo ihan perinteisen evoluutiobiologian mukaan pienemmät syöksyhampaat tuottava geeniyhdistelmä yleistyy. En tiedä, johtuuko juuri kyseinen asia perinteisestä evoluutiosta vai epigenetiikasta, mutta kallistun perinteisen puolelle, koska salametsästys ei ole asia, jonka äkkiä voisi uskoa vaikuttavan geenien toimintaan vaikuttaviin tekijöihin.

Mitä-yrität-kertoa kirjoitti:

Erehdyt henkilöstä. En ole Agnoskepo.

Epigenetiikka muuttaa eliötä vain sen verran, minkä eliön senhetkinen genomi mahdollistaa sammuttaen ja aktivoiden geenejä. Epigeneettiset muutokset ovat pääsääntöisesti palautuvia. Varsinainen palautumaton evoluutio perustuu taas eliölajin geenipoolin muutokseen, jossa epigenetiikka ei näyttele mitään osaa ja tämä prosessi on hidas.
Geenimuutosten yleistymisellä tarkoitan perinteistä evoluutiota, jossa geenien mutatoituminen luo joskus hyödyllisiä ominaisuuksia ja nämä yleistyvät populaatiossa luonnonvalinnan seurauksena. Jos sinun pitää sitä kysyä, olet väärällä palstalla.
Epigenetiikka mahdollistaa nopean sopeutumisen ympäristöolojen muuttuessa, mutta ei mahdollista sellaisia muutoksia, johon genomissa ei ole resursseja.

Kun isosyöksyhampaiset karsitaan populaatiosta, niin jo ihan perinteisen evoluutiobiologian mukaan pienemmät syöksyhampaat tuottava geeniyhdistelmä yleistyy. En tiedä, johtuuko juuri kyseinen asia perinteisestä evoluutiosta vai epigenetiikasta, mutta kallistun perinteisen puolelle, koska salametsästys ei ole asia, jonka äkkiä voisi uskoa vaikuttavan geenien toimintaan vaikuttaviin tekijöihin.

Lue lisää

Onpa epäloogista. Ajattelepa nyt tuotakin tutkimuksen kalalajia. Se oli meressä elänyt jo varmasti niin kauan, että sen genomi oli varmasti vakiintunut, kuten määrittelit. Jos se oli kokenut ns. palautumattoman evoluution, niin miksi se silti mukautui niin nopeasti uuteen ympäristöön?

"Epigenetiikka mahdollistaa nopean sopeutumisen ympäristöolojen muuttuessa, mutta ei mahdollista sellaisia muutoksia, johon genomissa ei ole resursseja."

Olet harvinaisen pihalla. Epigeneettiset muutokset voivat tapahtua, jos geenipoolista löytyy sellaisia säätelyllä ohjattavia geenejä, jotka aiheuttavat mm. morfologisia muutoksia. Voi olla, että eliö on joutunut sopeutumaan jo huomattavan paljon ja tämä ilmeisesti köyhdyttää geenipoolia. Mutta niin kauan kuin säädeltävä geeni löytyy, morfologiset ym. muutokset ovat mahdollisia eliön selviytymisen varmistamiseksi. Mikä muu heikentää geenipoolia, paitsi voimakas sopeutuminen? Sisaravioliitot ja sisäsiittoisuus. Oliko madeiranhiiren genomin heikkenemisessä kyse sisäsiittoisuudesta? Varmaankin osittain, joskin myös uuden haastavan ympäristön aiheuttamasta sopeutumistarpeesta. Siksi madeiranhiiren geenipooli on heikentynyt.

Mitä tulee syöksyhampaisiin norsuilla, niin jälleen kyse on vaan siitä, että jos eläimen selviytymisen kannalta on tarpeellista, niin ko. geeni kytkeytyy pois päältä, mutta ei katoa genomista.

Lajiutumisesta meidän täytyy silti keskustella enemmänkin, mutta tehdään se toisessa ketjussa. Joka tapauksessa ko. esimerkki taaskin osoitti, että merkittävistä morfologisista eroista huolimatta kyseessä on sama kalalaji, vaikka biologit kovin mielellään antaisivat uudelle edustajalle oman lajinimen.

Ainoa, joka tällä palstalla on käyttänyt termiä geenien ilmeentyminen, on agnoskepo. Olet vaan saanut sen verran moitetta muilta evouskovaisilta, ettet kehtaa enää omalla nimimerkillä tällaisten 'kajahtaneiden' kanssa keskustella.

Mutta silti on ihan mukava vaihtaa ajatuksia kaikessa sovussa ja yhteisymmärryksessä. :-)

Ja jumalasi loi sinusta idiootin, mutta eihän se sinun vikasi ole.

Nyt on pakko kreationistina todeta, että onpa käsittämätön tarve päteä tällä nimimerkillä Mark5. Et ilmeisesti osannut lukea tuota peipoista kertovaa aloitustakaan, koska siinähän nimenomaan kyseenalaistin ns. turhat lajinimitykset ko. peippolajeista. Vaikka nyt sirkkuja olisivatkin, mutta Darwinin peipot on niin klassinen evoluution esimerkki (Darwin's finches), että mm. google-hakujen osumiseksi kannattaa käyttää peippo -nimitystä.

"Aloittaja ei näköjään kykene tekemään eroa lajinsisäisen muuntelu ja evoluution välillä."

Olet aivan pihalla. Lajinsisäinen muuntelu on mikroevoluutiota, eli osa evoluutiota ja minun on nyt kreationistina pakko valistaa sinua, että älä erehdy kieltämään mikroevoluution tapahtumista. Jumala loi eliöille selvitymismekanismit, jotka toimivat siten, että muuttuvissa olosuhteissa eliö voi hyvinkin nopeasti sopeutua saatavilla olevan ravinnon, potentiaalisten vihollisten, lämpötilan jne. mukaan. Sopeutuminen on lajinsisäistä muuntelua ja koskettaessaan vahvasti koko populaatiota, eliö saa usein uuden lajinimen. Darwinin peipot ovat samaa lajia, joten biologit ovat turhaan antaneet niille uusia lajinimiä.

Aloituksen kalaesimerkki on periaatteessa aivan Darwinin peippoja vastaava tilanne. Koko populaatio sopeutui lyhyessä ajassa uuteen elinympäristöön. Muutokset ovat pysyviä niin kauan kuin ympäristötekijät säilyvät samanlaisina. Kalan genomi ei siis muutu, joskin sopeutuminen voi köyhdyttää geenipoolia.
(Tästä kaipaisin lisää tietoa.)

Jos olet noin sokea, ettet huomaa aloittajan olevan myös kreationisti, niin sinuna lukisin aloituksen parikymmentä kertaa uudestaan, tekisin kotiläksyni paremmin ja unohtaisin tuomitsevan ja ylimielisen opetuksen, jota olet ilmeisesti seurakunnassasi saanut. Olet häpeäksi kreationismille.

Lause "Ovathan ne kalojen jälkeläisiä" on sarkasmia ja kevyttä ironiaa. Nimimerkiltä Mark5 puuttuu äly, ymmärrys ja kaiken lisäksi huumorintaju.

Totuus_voittaa kirjoitti:

Nyt on pakko kreationistina todeta, että onpa käsittämätön tarve päteä tällä nimimerkillä Mark5. Et ilmeisesti osannut lukea tuota peipoista kertovaa aloitustakaan, koska siinähän nimenomaan kyseenalaistin ns. turhat lajinimitykset ko. peippolajeista. Vaikka nyt sirkkuja olisivatkin, mutta Darwinin peipot on niin klassinen evoluution esimerkki (Darwin's finches), että mm. google-hakujen osumiseksi kannattaa käyttää peippo -nimitystä.

"Aloittaja ei näköjään kykene tekemään eroa lajinsisäisen muuntelu ja evoluution välillä."

Olet aivan pihalla. Lajinsisäinen muuntelu on mikroevoluutiota, eli osa evoluutiota ja minun on nyt kreationistina pakko valistaa sinua, että älä erehdy kieltämään mikroevoluution tapahtumista. Jumala loi eliöille selvitymismekanismit, jotka toimivat siten, että muuttuvissa olosuhteissa eliö voi hyvinkin nopeasti sopeutua saatavilla olevan ravinnon, potentiaalisten vihollisten, lämpötilan jne. mukaan. Sopeutuminen on lajinsisäistä muuntelua ja koskettaessaan vahvasti koko populaatiota, eliö saa usein uuden lajinimen. Darwinin peipot ovat samaa lajia, joten biologit ovat turhaan antaneet niille uusia lajinimiä.

Aloituksen kalaesimerkki on periaatteessa aivan Darwinin peippoja vastaava tilanne. Koko populaatio sopeutui lyhyessä ajassa uuteen elinympäristöön. Muutokset ovat pysyviä niin kauan kuin ympäristötekijät säilyvät samanlaisina. Kalan genomi ei siis muutu, joskin sopeutuminen voi köyhdyttää geenipoolia.
(Tästä kaipaisin lisää tietoa.)

Jos olet noin sokea, ettet huomaa aloittajan olevan myös kreationisti, niin sinuna lukisin aloituksen parikymmentä kertaa uudestaan, tekisin kotiläksyni paremmin ja unohtaisin tuomitsevan ja ylimielisen opetuksen, jota olet ilmeisesti seurakunnassasi saanut. Olet häpeäksi kreationismille.

Lue lisää

https://myweb.rollins.edu/jsiry/c1x17b-finches.jpg

Tässä mielenkiintoinen kuva Darwinin peippolajeista. Ja kaikki ovat itseasiassa samaa lajia.

Tulisiko lajiutumista pohtia uudestaan?

Uusi laji löydetty.
Iltalehdestä Galapagossaarten kilpikonnista:
"Asiantuntijat ovat uskoneet pitkään, että kaksi Santa Cruzin saarella elävää jättiläiskilpikonnapopulaatiota ovat samaa lajia. Geenitestit kuitenkin paljastivat, että kyse on eri lajeista. "
Tässä tapauksessa kyse ei ollut epigenetiikasta, vaan muuttuneesta genomista.
Lajimääritelmiä löytyy monta erilaista, mutta geneettiset muutokset ovat kiistämättömiä todisteita lajin muuttumisesta jota epigeneettiset muutokset eivät ole.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015102220545147_ul.shtml

darwinin-toinen kirjoitti:

Uusi laji löydetty.
Iltalehdestä Galapagossaarten kilpikonnista:
"Asiantuntijat ovat uskoneet pitkään, että kaksi Santa Cruzin saarella elävää jättiläiskilpikonnapopulaatiota ovat samaa lajia. Geenitestit kuitenkin paljastivat, että kyse on eri lajeista. "
Tässä tapauksessa kyse ei ollut epigenetiikasta, vaan muuttuneesta genomista.
Lajimääritelmiä löytyy monta erilaista, mutta geneettiset muutokset ovat kiistämättömiä todisteita lajin muuttumisesta jota epigeneettiset muutokset eivät ole.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015102220545147_ul.shtml

Lue lisää

http://www.nature.com/news/genetics-probe-identifies-new-galapagos-tortoise-species-1.18611

Tämän tutkimuksen mukaan ko. eri lajit erottaa toisistaan 25 mitokondriomutaatiota, mikä kertoo siitä, että toisen lajin perimässä on tapahtunut vaurioita. Jos kyseessä olisi ollut geenisekvenssimutaatio, olisi se ollut evoluutioteorian voitto.

Miten on, voivatko nämä ns. eri lajit lisääntyä keskenään?

darwinin-toinen kirjoitti:

Uusi laji löydetty.
Iltalehdestä Galapagossaarten kilpikonnista:
"Asiantuntijat ovat uskoneet pitkään, että kaksi Santa Cruzin saarella elävää jättiläiskilpikonnapopulaatiota ovat samaa lajia. Geenitestit kuitenkin paljastivat, että kyse on eri lajeista. "
Tässä tapauksessa kyse ei ollut epigenetiikasta, vaan muuttuneesta genomista.
Lajimääritelmiä löytyy monta erilaista, mutta geneettiset muutokset ovat kiistämättömiä todisteita lajin muuttumisesta jota epigeneettiset muutokset eivät ole.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015102220545147_ul.shtml

Lue lisää

Toisekseen, ko. jättiläiskilpikonnat ovat aivan saman näköisiä, eli ei ole odotettavissakaan epigeneettisiä eroavaisuuksia ainakaan lajien morfologisen samanlaisuuden perusteella. Epimutaatiot vaikuttavat myös eliön käyttäytymiseen, mutta niitä ei liene tutkittu ko. lajien kohdalla.