Ateistien käsitteellinen sekamelska

suojele.henkeä

Usko, uskomus ja uskonto menevät ateisteilla järjestään sekaisin. Ei tiedetä mitä sanat tarkoittavat, ja siksi niitä käytetään sikin sokin toistensa vaihdannaisina, ainakin silloin kun halutaan johtaa harhaan.

Usko on ajatus siitä, että luottaa johonkin asiaan. Ihminen voi uskoa vaikka siihen, että kun leipää syö niin nälkä lähtee. Voi uskoa itsensä ja toisten olevan jotakin. Voi uskoa universumista ja kosmoksesta joitakin asioita. Ja niin edelleen.

Uskomus on edelliseen liittyen se asia, johon uskotaan. Jos uskon että leipää syömällä lähtee nälkä, se on minun uskomukseni. Tiede on ”perusteltuja tosi uskomuksia”. Käytännössä tieteen uskomukset vaihtelevat ajasta ja paikasta riippuen.

Uskonto on uskomusjärjestelmä, jota ylläpidetään ihmisten kesken hierarkkisuuksina ja muina sosiaalisina konstruktioina. Uskonto on kollektiivinen uskon ja uskomusten ilmaus.

Usko Jumalaan on erityinen usko. Usko Jumalaan toteutuu hengessä, jos on toteutuakseen. Sitä ei voi erityisesti opiskella eikä sitä voi pakottaa eikä huijata.

11

51

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Hihhulihihhii

      Eiväthän uskovatkaan tiedä mitä ateismi tarkoittaa, vaan aina väittävät sen olevan synonyymi kommunismille ja nihilismille ja moraalittomuudelle. Tälläkin hetkellä palstalla lukuisia avauksia joissa väitetään juuri noin.

      Mutta uskovien kanssa nyt muutenkaan ei kannata koskaan keskustella. Koska uskovat eivät koskaan keskustele, ainoastaan julistavat ja saarnaavat ja a keksivät vakiintuneille termeille ikomia merkityksiään. Uskovat voivat rauhassa inttää keskenään sillä ikiomalla kielellään.

    • hjyjjfjh

      >>Ihminen voi uskoa vaikka siihen, että kun leipää syö niin nälkä lähtee.>>

      Miksi hän niin uskoo? Hän on syönyt sitä ennenkin ja todennut niin tapahtuvan. Eihän usko liity silloin asiaan enää, vaan tieto.

    • Yhtä sekaisin käsitteet ovat niillä uskovaisilla ja "uskovaisilla", joiden mielestä ateismi ja esimerkiksi evoluutio(teoria) ovat uskontoja - tai jopa "vain" uskontoja.

      • Hihhulihihhii

        Minua on aina huvittanut se kun uskis on inttänyt että ateismikin on vain uskoa eli perusteeton uskomus - aivan kuten hänen omansa. Eikä ilmeisesti ollenkaan tajunnut mitä samalla kertoi siitä omastaan uskostaan. Mutta koskas uskis olisi jotain tajunnut.


      • Kaikkitietävä

        Uskovaiset puhuvat alapäästään koko ajan, ja muiden pitää se P-H-jututkin kuulla.
        '
        Avauksissakin puhutaan helvetistä ja tästä aineettomasta P&H:sta. Vaikei edes

        kiinnostaisi kivestäkään kuulla, niin kiinnostumaton kuulia kivitetään heinäseipillä,

        niinhä täällä uhkattiin. ISIS-lahkokin on maija poppanen, näihin palstauskiksiin

        verraten!


    • salmiakkisaluki sanoikin jo sen mitä tulin sanomaan: samat käsitteet ovat sekaisin uskovillakin. Osa nimittää ateismia uskonnoksi, osa väittää että kristinusko ei ole uskonto jne.
      No, ei se tavallaan haittaa, koska tuntuu siltä että käsitteet on kaikilla sekaisin. Eikä sille edes mahda mitään, koska sanoilla ei ole abdoluuttisia sisältöjä.

      Toisaalta se välillä rasittaa, että puolet keskusteluenergiasta menee sen selvittämiseen, mitä toiset sanoilla tarkoittavat ja toinen puoli menee kun yrittää saada muut ymmärtämään mitä itse sanoilla tarkoittaa.

      • harhaa_ja_valehetta

        Sanojen käsitteiden sekamelska on useimmiten uskovien aiheuttamaa. Kun uskova puhuu hukkumisesta, niin kyse ei ole useinkaan mistään veteen liittyvästä. Kun uskova puhuu pelastuksesta, niin kyse ei ole mistään todellisesta vaaratilanteesta vaan kuvitellusta. Näin ollen kun uskova puhuu, niin harkitse tarkoin mistä todella on kysymys.


      • harhaa_ja_valehetta kirjoitti:

        Sanojen käsitteiden sekamelska on useimmiten uskovien aiheuttamaa. Kun uskova puhuu hukkumisesta, niin kyse ei ole useinkaan mistään veteen liittyvästä. Kun uskova puhuu pelastuksesta, niin kyse ei ole mistään todellisesta vaaratilanteesta vaan kuvitellusta. Näin ollen kun uskova puhuu, niin harkitse tarkoin mistä todella on kysymys.

        Jos minä kerron sinulle että hukun töihini, niin kummin reagoit?
        Tunnetko vastustamatonta halua todistaa minulle, että en mitenkään voi hukkua töihini, koska työt eivät ole nestettä, niihin ei siis voi hukkua? Vaikka työkseni käsittelisin nesteitä, niin ne ovat silti vain työn kohde, eivät itse työ, täten en voi hukkua työhön. Vai epäiletkö minun perustaneen jonkun uuden epäilyttävän uskonnon, jonka hölynpölyluonteen yritän peittää käsittämättömään hihhulijargoniin?

        Kieli on aina kontekstisidonnaista ja sitä kutsutaan ymmärtääkseni kielipeleiksi. Samoilla sanoilla tai ilmaisuilla on eri merkitys kontekstista riippuen ja ne merkitykset ovat toimivia ja mielekkäitä kunkin kielipelin sisällä.
        "Sanan merkitys määräytyy kielipelissä. Siten esim kasvatus-sanan merkitys voi olla eri riippuen siitä, missä kielipelissä sitä tarkastellaan. Kielipelin käsitteeseen Wittgensteinilla liittyy meidän kannaltamme sellainen huomion arvoinen seikka, että tietyssä kulttuurissa ja tietyllä henkilöllä voi olla useita eri kielipelejä - kielipelit risteävät toisiaan. Esim työn kielipeli, kapakan kielipeli, aamiaisen kielipeli, viikonloppumatkan tai kesämökin kielipeli jne. Itseasiassa siis kasvatuksen kielipelejäkin voi olla useita: esim eri opettamisen kielipelit, moraalikasvatuksen kielipelit, siisteyskasvatuksen kielipeli, (puhumattakaan kukkien ja pankkitilin kasvatuksen kielipeleistä)." http://cc.oulu.fi/~epikkara/liswww3.htm

        Kun ateistit ja uskovat keskustelevat uskosta tai uskomattomuudesta he pelaavat eri kielipelejä. Ohi puhuminen on ihan väistämätöntä, jos/kun kumpikaan osapuoli ei halua ymmärtää toisen kielipeliä, vaan tulkitsee toisen kielipelin oman pelinsä säännöillä. Ja toisaalta kieltäytyy muokkaamasta omaa kielipeliään niin, että se sopisi vastapuolen kielipelin sääntöihin. Onhan se välillä rasittavaa, tunnustan.

        Minusta tässä on kaksi olennaista kysymystä. Halutaanko ylimalkaan ymmärtää, että kaikki kieli - myös oma - tapahtuu jonkun kielipelin säännöillä? Halutaanko ylimalkaan pelata samaa peliä, vai riittääkö se, että oma kielipeli nimetään ainoaksi oikeaksi ja vastapuolen kielipeli vääräksi?
        Ja jos meillä kaikilla on mahdollisuus pelata useampaa kuin yhtä kielipeliä, halutaanko varmistaa, että varmasti pelataan kielipeliä, jota vastapuolen on mahdollisimman vaikea pelata?


      • JumalaOnSuuri
        kaarne kirjoitti:

        Jos minä kerron sinulle että hukun töihini, niin kummin reagoit?
        Tunnetko vastustamatonta halua todistaa minulle, että en mitenkään voi hukkua töihini, koska työt eivät ole nestettä, niihin ei siis voi hukkua? Vaikka työkseni käsittelisin nesteitä, niin ne ovat silti vain työn kohde, eivät itse työ, täten en voi hukkua työhön. Vai epäiletkö minun perustaneen jonkun uuden epäilyttävän uskonnon, jonka hölynpölyluonteen yritän peittää käsittämättömään hihhulijargoniin?

        Kieli on aina kontekstisidonnaista ja sitä kutsutaan ymmärtääkseni kielipeleiksi. Samoilla sanoilla tai ilmaisuilla on eri merkitys kontekstista riippuen ja ne merkitykset ovat toimivia ja mielekkäitä kunkin kielipelin sisällä.
        "Sanan merkitys määräytyy kielipelissä. Siten esim kasvatus-sanan merkitys voi olla eri riippuen siitä, missä kielipelissä sitä tarkastellaan. Kielipelin käsitteeseen Wittgensteinilla liittyy meidän kannaltamme sellainen huomion arvoinen seikka, että tietyssä kulttuurissa ja tietyllä henkilöllä voi olla useita eri kielipelejä - kielipelit risteävät toisiaan. Esim työn kielipeli, kapakan kielipeli, aamiaisen kielipeli, viikonloppumatkan tai kesämökin kielipeli jne. Itseasiassa siis kasvatuksen kielipelejäkin voi olla useita: esim eri opettamisen kielipelit, moraalikasvatuksen kielipelit, siisteyskasvatuksen kielipeli, (puhumattakaan kukkien ja pankkitilin kasvatuksen kielipeleistä)." http://cc.oulu.fi/~epikkara/liswww3.htm

        Kun ateistit ja uskovat keskustelevat uskosta tai uskomattomuudesta he pelaavat eri kielipelejä. Ohi puhuminen on ihan väistämätöntä, jos/kun kumpikaan osapuoli ei halua ymmärtää toisen kielipeliä, vaan tulkitsee toisen kielipelin oman pelinsä säännöillä. Ja toisaalta kieltäytyy muokkaamasta omaa kielipeliään niin, että se sopisi vastapuolen kielipelin sääntöihin. Onhan se välillä rasittavaa, tunnustan.

        Minusta tässä on kaksi olennaista kysymystä. Halutaanko ylimalkaan ymmärtää, että kaikki kieli - myös oma - tapahtuu jonkun kielipelin säännöillä? Halutaanko ylimalkaan pelata samaa peliä, vai riittääkö se, että oma kielipeli nimetään ainoaksi oikeaksi ja vastapuolen kielipeli vääräksi?
        Ja jos meillä kaikilla on mahdollisuus pelata useampaa kuin yhtä kielipeliä, halutaanko varmistaa, että varmasti pelataan kielipeliä, jota vastapuolen on mahdollisimman vaikea pelata?

        Vastapuolen? Jo se on ongelmallista, että ihmiset nykyään linnottautuvat heimopoteroihinsa eli aatefanituskööreihinsä olemaan samanmielisten kanssa samaa mieltä, ja joka ei siihen suostu, yritetään poistaa.

        "Meidän kerho. Ei toisille."

        Se on ongelmallista, että ihmiskunta itseään näin jakaa.

        Toisten kielipelien ymmärtäminen vaatii aina vähän opiskelua. Kai nyt aikuinen ihminen voisi ensin ottaa asioista selvää, oppia siitä asiasta josta aikoo puhua. Mutta suurin osa ei selvästikään viitsi.

        Lisäksi tulisi olla halu ymmärtää toista. Se usein puuttuu nykyihmisiltä, heille kun on tärkeämpää huutaa julki omaa mielipidettään.

        Ja poteroihinsa linnottautuneet ovat jo aloittaneet sodan. Eikä sotia käydä sillä tavalla, että ensin opiskeltaisiin ymmärtämään vihollista, sitten käymään keskustelua ja dialogia, yhteisymmärrykseen pyrkien. Eihän sellaisesta tule hyvää sotaa! Siksi sotastrategiaan kuuluu vihollisen tuotanto ja viholliskuvan luominen.

        Vihollinen voidaan tuottaa ainoastaan jättämällä ymmärtämättä, tietämättä ja ajattelematta. Vihollinen tuotetaan rakentamalla jokapäiväisiä meidänkerhoja ja toimimalla siten että viholliskuva säilyy ja sitä uudelleenrakennetaan.

        Toisen ihmisen jumaluuden näkeminen auttaa ihmistä toimimaan toisin, rauhan puolesta.


      • JumalaOnSuuri kirjoitti:

        Vastapuolen? Jo se on ongelmallista, että ihmiset nykyään linnottautuvat heimopoteroihinsa eli aatefanituskööreihinsä olemaan samanmielisten kanssa samaa mieltä, ja joka ei siihen suostu, yritetään poistaa.

        "Meidän kerho. Ei toisille."

        Se on ongelmallista, että ihmiskunta itseään näin jakaa.

        Toisten kielipelien ymmärtäminen vaatii aina vähän opiskelua. Kai nyt aikuinen ihminen voisi ensin ottaa asioista selvää, oppia siitä asiasta josta aikoo puhua. Mutta suurin osa ei selvästikään viitsi.

        Lisäksi tulisi olla halu ymmärtää toista. Se usein puuttuu nykyihmisiltä, heille kun on tärkeämpää huutaa julki omaa mielipidettään.

        Ja poteroihinsa linnottautuneet ovat jo aloittaneet sodan. Eikä sotia käydä sillä tavalla, että ensin opiskeltaisiin ymmärtämään vihollista, sitten käymään keskustelua ja dialogia, yhteisymmärrykseen pyrkien. Eihän sellaisesta tule hyvää sotaa! Siksi sotastrategiaan kuuluu vihollisen tuotanto ja viholliskuvan luominen.

        Vihollinen voidaan tuottaa ainoastaan jättämällä ymmärtämättä, tietämättä ja ajattelematta. Vihollinen tuotetaan rakentamalla jokapäiväisiä meidänkerhoja ja toimimalla siten että viholliskuva säilyy ja sitä uudelleenrakennetaan.

        Toisen ihmisen jumaluuden näkeminen auttaa ihmistä toimimaan toisin, rauhan puolesta.

        Näin minäkin ajattelen.

        Vastapuoli oli varmaan turhan erotteleva sana tässä yhteydessä. Mutta kun tässä kontekstissa näitä osapuolia ei ihan helpolla voi keskustelukumppaneiksikaan nimittää. Mutta olkoon: ei siis vastapuolia, vaan keskustelukumppaneita!!


    • Teuvoo

      Usko, sekä luulo ovat sama asia, sitä on ihan turha kenenkään uskovaisen yrittää muuksi väittää, sillä kumpikaan ei perustu totuuteen, muutenhan uskovaiset olisivat nimeltään torveloita.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Täytyi haukkuu sut lyttyyn

      En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti
      Ikävä
      61
      1497
    2. Rakkauden riemuvoitto

      Valta voidaan voittaa tiedolla. Mutta tieto on huonompi kuin kauneus, hellyys ja rakkaus. Siksi kauneus on vallan ja tie
      Hindulaisuus
      349
      1161
    3. 37
      862
    4. SINÄ nainen hyvin läheltä

      Pidän sinusta. Mutta mene ensin juttelemaan lääkärin luokse, ja hoida itsesi kuntoon. Sit kun sä olet kunnossa, niin mä
      Ikävä
      70
      856
    5. Nainen mitä tekisit

      Joutuisit tekemään miehelle ja sinulle tai sinulle ja miehellesi ja kahdelle lapselle ruokaa ja kaapista löytyy 2 litraa
      Sinkut
      158
      809
    6. Ajatus aamuun

      Tämä jollekin tärkeälle. On asioita mistä jutellaan, on asioita mistä vitsaillaan, on myös asioita mistä ei puhuta kenen
      Ikävä
      58
      799
    7. Siis ei ole edes mahdollista

      että ei törmätä, ei sit millään vaikka päällä hyppisi
      Ikävä
      42
      782
    8. Martina kauniina lehtihaastattelussa

      Martina antoi hyväntuulisen haastattelun lehteen. Tyylikkäitä kuvia ja kivoja vaatteita kauniilla Martinalla.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      182
      725
    9. Minä en luota sinuun yhtään nainen

      ja aistin että yrität taas satuttaa henkisesti koska tiedät että olet heikkouteni joten siksi tein mitä tein mutta en ki
      Ikävä
      44
      719
    10. J-miehelle

      haluan kertoa että olet edelleen mulle rakas. Ajattelen sinua päivittäin kulta.
      Ikävä
      49
      672
    Aihe