Miehille suunnattu kysymys

Tästä vain lyhyt yhteenveto: Eli toista ei voi kokonaan muuttaa. Pitää tulla itsekin vastaan kun toinen yrittää. Onnellisuus on tai ei ole meissä jokaisessa itsessä. Omaisuus ei tuo onnea. Jotkut valittaa aina. Heidän mielestään se on rakentavaa keskustelua, toinen kokee sen nalkutuksena, mäkätyksenä, jankutuksena, hiillostuksena, sättimisenä, syyttelynä tai v....iluna.

Mahdoton.mies kirjoitti:

Tästä vain lyhyt yhteenveto: Eli toista ei voi kokonaan muuttaa. Pitää tulla itsekin vastaan kun toinen yrittää. Onnellisuus on tai ei ole meissä jokaisessa itsessä. Omaisuus ei tuo onnea. Jotkut valittaa aina. Heidän mielestään se on rakentavaa keskustelua, toinen kokee sen nalkutuksena, mäkätyksenä, jankutuksena, hiillostuksena, sättimisenä, syyttelynä tai v....iluna.

Lue lisää

Pitkässä yhteiselossa esim. alkoholi muuttaa ihmisen toiseksi. Taudin pahentuessa raitistuminen tai ero ovat vaihtoehdot.

Jep. Ei se varmaan kiusantekoa ole, jos ei osaa lopettaa pitkää liittoa. Kai siinä kumpikin osapuoli roikkuu löysässä hirressä ja odottaa, että joku ihme tapahtuisi. Toinen vaikka paljastuisi illusionistiksi ja taikoisi itsensä toiseen ulottuvuuteen. Ja sitten kun se rakas vihollinen oikeasti katoaa, niin siitä alkaa uusi poru että otti ja jätti.

Eroprosessi on hyvinkin usein pitkä, mutkikas ja kivinen. Niin on kai tarkoitettu? Miten muuten ihmiselle valkenisi, että ero on parempi kuin "hirressä roikkuminen"? Inhimillistä on uskoa parempaan tulevaisuuteen, ihan tappiin asti.

Sinä selkeästi välitit/välität puolisostasi, miksi silloin ei korjaa asioita?

envoiymmärtää kirjoitti:

Sinä selkeästi välitit/välität puolisostasi, miksi silloin ei korjaa asioita?

Ei toisen asioita voi korjata.

Ymmärsitköhän sinä aloitustani lainkaan?

Tai miehen pärjääminen.

envoiymmärtää kirjoitti:

Ymmärsitköhän sinä aloitustani lainkaan?

Ymmärsin kyllä. Se että haluat korjata asioita on sinun asiasi eikä miehen.

Onko teille miehille uskottomuus ainoa eron aiheuttava asia parisuhteessa? Välillä näistä vastauksista saa sellaisen käsityksen. No, ok esimerkiksi alkoholistit ja väkivaltaiset taitaa olla suurimmaksi osaksi miehiä. Samoin kuin luonnehäiriöiset, kommunikaatiokyvyttömät ym.

envoiymmärtää kirjoitti:

Onko teille miehille uskottomuus ainoa eron aiheuttava asia parisuhteessa? Välillä näistä vastauksista saa sellaisen käsityksen. No, ok esimerkiksi alkoholistit ja väkivaltaiset taitaa olla suurimmaksi osaksi miehiä. Samoin kuin luonnehäiriöiset, kommunikaatiokyvyttömät ym.

Lue lisää

Viinaan meneviä naisia löytyy jokaisesta kapakasta, varsinkin vanhempia ja eronneita. Viinan juontiin syy on puolisossa ja sen jälkeen syy on erossa. Syyt vaihtelevat, juominen ja muiden syyttely jatkuvat.

Edelleen ette ymmärtäneet kysymystäni. Siis haettiin apua ongelmiin. Itse yritin toimia suhteen eteen ja ongelmien ratkaisemiseksi, sillä en itsekään täysin syytön kaikkiin parisuhteen ongelmiin ollut. Mutta mieheni toiminta ei korjaantunut, vaikka kuinka vakuutteli rakkautta ym. Eli voin sanoa, että vika on miehessä.
Ei tämä kysymys vaikuta ratkaisuihini yritin vain ymmärtää miksi toinen jatkaa toimintaansa, vaikka väittää rakastavansa ja tietää kuitenkin menettävänsä minut toimillaan. Ei mitään pikku ongelmia.

envoiymmärtää kirjoitti:

Edelleen ette ymmärtäneet kysymystäni. Siis haettiin apua ongelmiin. Itse yritin toimia suhteen eteen ja ongelmien ratkaisemiseksi, sillä en itsekään täysin syytön kaikkiin parisuhteen ongelmiin ollut. Mutta mieheni toiminta ei korjaantunut, vaikka kuinka vakuutteli rakkautta ym. Eli voin sanoa, että vika on miehessä.
Ei tämä kysymys vaikuta ratkaisuihini yritin vain ymmärtää miksi toinen jatkaa toimintaansa, vaikka väittää rakastavansa ja tietää kuitenkin menettävänsä minut toimillaan. Ei mitään pikku ongelmia.

Lue lisää

Tässä juuri se vastaus. Kun ei toista voi muuttaa. Muutos lähtee omasta itsestä ja halusta muuttua. Ehkäpä miehesi ei tätä ymmärrä eikä tajua. Sinä olit fiksu, miehesi ei. Ei sanat mitään merkitse, vaan ne teot. Ikävä kyllä. Tuskin tuohon kukaan mitään vastausta voi miehesi puolesta antaa, voi olla ettei siihen itsekään osaa vastata.

envoiymmärtää kirjoitti:

Edelleen ette ymmärtäneet kysymystäni. Siis haettiin apua ongelmiin. Itse yritin toimia suhteen eteen ja ongelmien ratkaisemiseksi, sillä en itsekään täysin syytön kaikkiin parisuhteen ongelmiin ollut. Mutta mieheni toiminta ei korjaantunut, vaikka kuinka vakuutteli rakkautta ym. Eli voin sanoa, että vika on miehessä.
Ei tämä kysymys vaikuta ratkaisuihini yritin vain ymmärtää miksi toinen jatkaa toimintaansa, vaikka väittää rakastavansa ja tietää kuitenkin menettävänsä minut toimillaan. Ei mitään pikku ongelmia.

Lue lisää

Muutos edellyttää että haluaa muutosta ja jos toinen ei halua tai pysty niin sen kummempaa vastausta ei ole. Oma elämä on sinullekin tärkeämpi kuin mukautua siihen millaista muutosta toinen haluaa. Mies voi toivoa yhtä kovasti kuin sinä että muuttuisit ja hyväksyisit sen mikä sinua häiritsee. Ei ole edes oikeutta vaatia toista muuttumaan toisenlaiseksi. Ellei sellaisena kuin on kelpaa niin eihän suhteesta tule mitään. Riippuuvuusongelmissa taas muutosta ei pysty tekemään koska suurin rakkaus on se riippuvuuden aiheuttama asia eikä puoliso. Se on aivan sama mitä puoliso sanoo jos teot kertovat muuta kuten moni muukin tässä on sanonut.

envoiymmärtää kirjoitti:

Edelleen ette ymmärtäneet kysymystäni. Siis haettiin apua ongelmiin. Itse yritin toimia suhteen eteen ja ongelmien ratkaisemiseksi, sillä en itsekään täysin syytön kaikkiin parisuhteen ongelmiin ollut. Mutta mieheni toiminta ei korjaantunut, vaikka kuinka vakuutteli rakkautta ym. Eli voin sanoa, että vika on miehessä.
Ei tämä kysymys vaikuta ratkaisuihini yritin vain ymmärtää miksi toinen jatkaa toimintaansa, vaikka väittää rakastavansa ja tietää kuitenkin menettävänsä minut toimillaan. Ei mitään pikku ongelmia.

Lue lisää

"väittää rakastavansa ja tietää kuitenkin menettävänsä minut toimillaan"

Ei tiedä. Jotkut miehet ovat sellaisia. Vaikka olisi puhuttu ja puhuttu, käyty terapiassa yms. miehen on hyvin vaikea hahmottaa mistä on kyse. Vieläpä silloinkin, kun on puhuttu erosta ja suoraan sanottu "ellei asiaan X tule parannusta, haen eroa". Vasta kun iskee erohakemuksen miehen nenän eteen, eron mahdollisuus otetaan todesta. Mutta silloinhan on jo liian myöhäistä.

Itseasiassa ajateltuna monessa tapauksessa mietitään liiton "korjaamista" aivan liikaa ja liian pitkään. Jos homma nimittäin olisi alun alkaen pelittänyt edes välttävästi, niin asioita voi yrittää korjata. Ei kovin montaa asiaa, ehkä yhden, pari. Mikäli taas tietyissä asioissa on ollut pitkään ensin jotain pielessä, sitten aina vain enemmän - ja kun mitta tulee ns. täyteen, niin asioiden korjaaminen on todella hankalaa, ellei mahdotonta. Tämä jälkimmäinen on hyvin mahdollista, jos toinen pyytää/esittää toiveen yms. ja toinen myötäilee aina, jatkuvasti, muttei toimi ikinä. Myötäily on aina hyvin myönteistä suhtautumista asiaan, ja sellainen hämää. Toinen saattaa - kuten itse tein - vuosikaudet kuvitella puolison todella tekevän asialle jotain. Sen ymmärtäminen, ettei näin suinkaan ole, myönteisillä sanoilla ja asenteella ei ole muuta tarkoitusta kuin ohittaa kauniisti koko asia. Tämän ymmärtäminen auttaa puolestaan ymmärtämään ajan merkityksen. Jos ex mieheni olisi ajoissa tarttunut asiaan ja tehnyt sille jotain, eikä vain ohittanut kauniisti, en todellakaan olisi hakenut eroa tämän asian takia viiden vuoden päästä. JA jos taas silloin, kun olin jo päättänyt erota, mies olisi tehnyt taikatempun, ja muuttanut sekunnissa toimintaansa haluttuun suuntaan, niin se ei enää olisi auttanut.

Ajoitus on tärkein. Ihan kaikessa.

Minullakin ex liiton kurjuus oli vain minussa. Jos olisin ollut tyytyväinen, ja tehnyt kiltisti aivan kaiken (niin teinkin 15 v), niin liitomme olisi varmasti vielä pystyssä. Eli näkemyseroja tässäkin. Exän mielestä liittomme oli erittäin ihana, paitsi silloin kun yritin aktivoida hänet mukaan siihen...

Viisaita sanoja. Tässäkin aloituksessa moni saisi itsensä kiinni puolison syyttämisestä omien asioiden hoitamattomuudesta.

En usko olevani kovin väärässä jos väitän, että eroa haetaan pohjimmiltaan muista syistä, kuin puolison muuttumattomuudesta.

Jatkuvan nalkutuksen kuuleminen ja tyytymättömyys kaikkeen v. jatkuvan pyyntöjen esittäminen asioiden muuttamiseksi, on yhtä kuultu syy eroon ja pettämiseen. Totuus on tuolla jossakin. Jokainen tulee siitä tietoiseksi, jos uskaltaa katsoa sisäänsä.

Eroa kylläkin haetaan parisuhdeongelmien vuoksi ja jos terapioita myöden tiedetään mikä suhdetta vaivaa ja miten ongelmia voisi hoitaa niin kyllä siinä kuule oikeasti toisessa ihmisessä voi ne syyt olla, eikä ongelma ole se ettei toinen tätä tietäisi. Ikävää, että jotkut tässäkin ovat asiaa miettineet pelkästään alapäällään eli taas mennään johonkin pettämisjuttuihin.

envoiymmärtää kirjoitti:

Eroa kylläkin haetaan parisuhdeongelmien vuoksi ja jos terapioita myöden tiedetään mikä suhdetta vaivaa ja miten ongelmia voisi hoitaa niin kyllä siinä kuule oikeasti toisessa ihmisessä voi ne syyt olla, eikä ongelma ole se ettei toinen tätä tietäisi. Ikävää, että jotkut tässäkin ovat asiaa miettineet pelkästään alapäällään eli taas mennään johonkin pettämisjuttuihin.

Lue lisää

Tarkoitin ihmisiä, jotka jälkikäteen sanovat sanonneensa, mutta oikeasti eivät ole tehneet asioiden eteen mitään. Sinällään ajattelin tuota roikottamisesta. Et sinäkään voi siitä puolisoasi syyttää. Eikä kukaan.

En voi tietenkään syyttää, mutta monilla ihmisillä on aivot, empatia ja tunteet. Aloituksessa luit kuinka kumppani tietää, että tilanne henkisesti rasittaa paljon ja on terveyttakin uhkaava ja silti toimii noin ja jatkaa toimintaansa eikä mitään.

envoiymmärtää kirjoitti:

En voi tietenkään syyttää, mutta monilla ihmisillä on aivot, empatia ja tunteet. Aloituksessa luit kuinka kumppani tietää, että tilanne henkisesti rasittaa paljon ja on terveyttakin uhkaava ja silti toimii noin ja jatkaa toimintaansa eikä mitään.

Lue lisää

Sitten kun eropäätös on tehty, on helpompi nähdä, ettei toisen muuttaminen toisenlaiseksi ole ollutkaan koskaan sinun tehtäväsi. Haitalliset tavat ja muut vastaavat ovat toisen omaa elämää ja jos tämä päätöksillään haluaa omanlaistaan elämää jatkaa, niin se on kokonaan hänen asiansa. Sinulle jää vain johtopäätösten tekeminen.

Esimerkiksi alkoholisti voi rakastaa puolisoaan, mutta jatkaa juomista, koska sisäiset syyt häntä siihen ajavat. Tai pelaaja pelaa, koska täyttää sisällään olevaa tyhjyyttä ja jatkaa sitä, kunnes saa omiin asioihinsa hoitoa. Pienemmissä häiritsevissä asioissa on myös sama periaate eli se, että jokaisella on oma oikeus elää sellaista elämää kuin itse haluaa. Jos erottavat ja häiritsevät asiat ovat isoja, niin pari ei sovi yhteen. Ei ehkä ole koskaan sopinutkaan, mutta eihän se ole puolison syy.Nähdäkseni tätä asiaa on sinulle moni tässä ketjussa yrittänyt selittää.

Ei avioliiton korjaaminen onnistu, jos se perustuu yritykseen muuttaa toisen käyttäytymistä. Hiukan ihmettelen terapiassa olon kuvaustasi, koska itsekin olen terapiassa käynyt eikä siellä ollut sellaista, että terapeutti kehottaisi toista muuttumaan tai avioliiton jatkumiselle olisi asetettu ehtoja. Elämässä ei voi jäädä luokalle, vaan tiet erkanevat, kun yhteistä näkemystä hyvän avioliiton arjesta ja elämästä ei enää ole. Avioliitto ei voi perustua koskaan sellaiselle, että toiselle asetetaan ehtoja ja muutosvaatimuksia. Kyllä halu elää yhdessä ja tehdä kompromisseja on lähdettävä ihan omasta itsestä eikä mistään "lupauksista".

Minun käsittääkseni terapiassa oli kyse siitä, että toisen osapuolen näkökantoja voisi ymmärtää ja hyväksyä eikä siitä, että toisen pitää muuttua. Jos puolisolle esitetään muutoslista, niin terapeuttihan on silloin asettunut toisen osapuolen puolelle ja minun on vaikea uskoa, että sellaista on esitetty terapiassa. Ihmisten valintoja ei voi terapeuttikaan vääriksi tuomita, koska hän ei ole mikään tuomari. Hän voi vain tuoda kysymysten avulla esille, että yhteistä näkemystä yhdessä jatkamisesta ei ole tai sitten asiat lähtevät hyvään suuntaan, käsittääkseni jo aika pian terapian alusta, jos on toivoa. Löydetään rakkauden kipinä, josta ponnistetaan jälleen kohti molempia tyydyttävää arkea ja yhteiselämää. Terapian alkupiste on se, jossa syy nähdään kokonaan toisessa. Vaikka toisessa olisi iso syy kuten väkivalta, epäluotettavuus, juominen tms. vakava asia, niin aika pian mielestäni näkökulman pitäisi laajeta ajatukseen siitä, että onko tämä elämää, jonka itselleni haluan valita. Ja jos haluan, niin miksi haluan. Ei se voi olla puolison syy, että sinä pysyt suhteessa, joka sairastuttaa sinut.

En mielestäni ole tässä millään lailla tarkemmin kuvannut terapiassa käyntien sisältöä enkä myöskään niiden ongelmien suuruutta (ovat isoja) miksi siellä on käyty. En myöskään puhunut siitä, että toisen ihmisen pitäisi muuttua aivan toisenlaiseksi eikä se olisi mahdollistakaan. Mutta tiettyjä käyttäytymis-, uskomis- ja toiminta malleja ja tapoja ihmisen on mahdollista muuttaa, jos niin haluaa. Nuo tavat ja mallithan ovat syntyneet elämämme aikana aivan sieltä varhaislapsuudesta eri tapahtumien ja elämän kulun myötä aina nykypäivään. Mainitsin myös siitä, että olen itsekin joutunut tiettyjä toimintatapoja ja malleja tarkastamaan ja käsityksiä ja toimintaa muuttamaan. Lisäksi sitä voidaan todellakin joskus nähdä, että tietty haitallisuus on siitä toisesta johtuvaa enkä minä todellakaan voi sitä muuttaa vaikka päällä seisoisin. Terapiassa ei kerrota eikä ohjeisteta, että erotako vai ei, muutakuin korkeintaan karkeimmissa lastensuojelu ym.tapauksissa. Monestihan ihmiset, erityisesti miehet lähtevät terapiaan vasta kun toinen tai kolmas tms. parisuhde on rikkoutumassa. Minua vaan ihmetyttää se (siis omassa tapauksessa), että miksi toinen edes lähtee terapiaan jos sitä apua ei oikeasti edes halua? Itselleni tarapiasta on ollut apua, mutta eron jälkeenkin elämässä eteenpäin menemisen ja myöhemmin uuden parisuhteenkin perustamisen vuoksi minua kiinnosti tietää syyt tähän asiaan ja siksi sitä täältä kysyin (selvästi virhe) ja halusin keskustelua.
Lisäksi kun laitoin asiasta, että toinen tietää kuinka pahalta tämä minusta tuntuu ja kuinka paljon voimia vie ja silti haluaa vaan jatkaa. Niin ehkä ihmettelin sitä vain sillä, että itse en haluaisi jatkaa ihmisen kanssa jonka on paha olla kanssani, en vaikka kuinka rakastaisin. Mutta ilmeisesti nykymaailma on täynnä itsekkäitä, omaa itseään ajattelevia ihmisiä. Mutta siis

envoiymmärtää kirjoitti:

En mielestäni ole tässä millään lailla tarkemmin kuvannut terapiassa käyntien sisältöä enkä myöskään niiden ongelmien suuruutta (ovat isoja) miksi siellä on käyty. En myöskään puhunut siitä, että toisen ihmisen pitäisi muuttua aivan toisenlaiseksi eikä se olisi mahdollistakaan. Mutta tiettyjä käyttäytymis-, uskomis- ja toiminta malleja ja tapoja ihmisen on mahdollista muuttaa, jos niin haluaa. Nuo tavat ja mallithan ovat syntyneet elämämme aikana aivan sieltä varhaislapsuudesta eri tapahtumien ja elämän kulun myötä aina nykypäivään. Mainitsin myös siitä, että olen itsekin joutunut tiettyjä toimintatapoja ja malleja tarkastamaan ja käsityksiä ja toimintaa muuttamaan. Lisäksi sitä voidaan todellakin joskus nähdä, että tietty haitallisuus on siitä toisesta johtuvaa enkä minä todellakaan voi sitä muuttaa vaikka päällä seisoisin. Terapiassa ei kerrota eikä ohjeisteta, että erotako vai ei, muutakuin korkeintaan karkeimmissa lastensuojelu ym.tapauksissa. Monestihan ihmiset, erityisesti miehet lähtevät terapiaan vasta kun toinen tai kolmas tms. parisuhde on rikkoutumassa. Minua vaan ihmetyttää se (siis omassa tapauksessa), että miksi toinen edes lähtee terapiaan jos sitä apua ei oikeasti edes halua? Itselleni tarapiasta on ollut apua, mutta eron jälkeenkin elämässä eteenpäin menemisen ja myöhemmin uuden parisuhteenkin perustamisen vuoksi minua kiinnosti tietää syyt tähän asiaan ja siksi sitä täältä kysyin (selvästi virhe) ja halusin keskustelua.
Lisäksi kun laitoin asiasta, että toinen tietää kuinka pahalta tämä minusta tuntuu ja kuinka paljon voimia vie ja silti haluaa vaan jatkaa. Niin ehkä ihmettelin sitä vain sillä, että itse en haluaisi jatkaa ihmisen kanssa jonka on paha olla kanssani, en vaikka kuinka rakastaisin. Mutta ilmeisesti nykymaailma on täynnä itsekkäitä, omaa itseään ajattelevia ihmisiä. Mutta siis

Lue lisää

"jos terapioita myöden tiedetään mikä suhdetta vaivaa ja miten ongelmia voisi hoitaa niin kyllä siinä kuule oikeasti toisessa ihmisessä voi ne syyt olla, eikä ongelma ole se ettei toinen tätä tietäisi. "

Näin kirjoitit, jolloin päättelin, että myös terapiasta oli jäänyt sinulle sellainen ajatus, että ongelmanne ratkeavat puolisolta vaaditun muutoksen kautta. Minulle terapiassa selveni, että koko suhde perustuu yhteiseen sopimiseen, yhteensopivuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Ei vaatimuksiin eikä ehtoihin tai määräaikoihin, jotka toinen asettaa ja toinen myöntyy, kenties, kun ei muutakaan osaa tai keksi. Kuten joku jo tuolla mainitsikin, ei välttämättä miehesi itsekään tiedä, miksi jatkaa entisellä linjalla. Terapia ei tarjonnut hänelle sellaista oivallusta, joka olisi tuonut halun rakentaa sellaista elämää, jota sinä toivot.

Ei eroaminen ole helppoa, tunteet ovat olla sekavia ja ristiriitaisia. Nämähän ovat isoja päätöksiä lastenkin kannalta. Kyllä minä ja varmasti muutkin tähän kirjoittaneet uskovat, että miehesi toimintatavat ovat sinulle haitallisia, eiväthän avioliitossaan onnelliset harkitse eroa. Ehkä molemmat voivat lopulta paremmin, kun ei enää toivo toiselta jotakin, mitä tämä ei ilmiselvästi pysty antamaan tai halua antaa. Ehkä sinun kannataisi vielä itseksesi mennä terapiaan? Eroamisen suunnittelu ottaa lujille eivätkä tällaiset keskustelupalstat ole mielestäni riittävä apu.

envalitsenimimerkkiä kirjoitti:

"jos terapioita myöden tiedetään mikä suhdetta vaivaa ja miten ongelmia voisi hoitaa niin kyllä siinä kuule oikeasti toisessa ihmisessä voi ne syyt olla, eikä ongelma ole se ettei toinen tätä tietäisi. "

Näin kirjoitit, jolloin päättelin, että myös terapiasta oli jäänyt sinulle sellainen ajatus, että ongelmanne ratkeavat puolisolta vaaditun muutoksen kautta. Minulle terapiassa selveni, että koko suhde perustuu yhteiseen sopimiseen, yhteensopivuuteen ja vapaaehtoisuuteen. Ei vaatimuksiin eikä ehtoihin tai määräaikoihin, jotka toinen asettaa ja toinen myöntyy, kenties, kun ei muutakaan osaa tai keksi. Kuten joku jo tuolla mainitsikin, ei välttämättä miehesi itsekään tiedä, miksi jatkaa entisellä linjalla. Terapia ei tarjonnut hänelle sellaista oivallusta, joka olisi tuonut halun rakentaa sellaista elämää, jota sinä toivot.

Ei eroaminen ole helppoa, tunteet ovat olla sekavia ja ristiriitaisia. Nämähän ovat isoja päätöksiä lastenkin kannalta. Kyllä minä ja varmasti muutkin tähän kirjoittaneet uskovat, että miehesi toimintatavat ovat sinulle haitallisia, eiväthän avioliitossaan onnelliset harkitse eroa. Ehkä molemmat voivat lopulta paremmin, kun ei enää toivo toiselta jotakin, mitä tämä ei ilmiselvästi pysty antamaan tai halua antaa. Ehkä sinun kannataisi vielä itseksesi mennä terapiaan? Eroamisen suunnittelu ottaa lujille eivätkä tällaiset keskustelupalstat ole mielestäni riittävä apu.

Lue lisää

"Terapia ei tarjonnut hänelle sellaista oivallusta, joka olisi tuonut halun rakentaa sellaista elämää, jota sinä toivot."

Jees, tuo oivallus on erittäin tärkeä, ellei tärkein! Ilman jonkunlaista oivallusta ei ihmisen henkilökohtainen muutosprosessi voi alkaa. Oivallus motivoi = ihminen haluaa toimia, rakentaa uutta. Asia aivan erikseen, millaista uutta hän haluaa rakentaa. Jos ap:n mieskin olisi saanut esim. terapiassa oivalluksen, niin hän ei välttämättä kuitenkaan haluaisi muuttaa heidän suhteessa niitä asioita, joita ap haluaa. Jos suurin piirtein kaikki asiat, tai suurin osa asioista, menee parilla ristiin ja rastiin, eikä mikään osu yksiin, parisuhdetta on mahdotonta korjata.

envoiymmärtää kirjoitti:

En voi tietenkään syyttää, mutta monilla ihmisillä on aivot, empatia ja tunteet. Aloituksessa luit kuinka kumppani tietää, että tilanne henkisesti rasittaa paljon ja on terveyttakin uhkaava ja silti toimii noin ja jatkaa toimintaansa eikä mitään.

Lue lisää

"Aloituksessa luit kuinka kumppani tietää, että tilanne henkisesti rasittaa paljon ja on terveyttakin uhkaava ja silti toimii noin ja jatkaa toimintaansa eikä mitään."

Ajattelet, että tilanne rasittaa sinua henkisesti, on terveydelle haitallinen. Siksi rasittaa, kun puoliso ei muuta toimintaansa. Olen vakaasti sitä mieltä, että puolisoasi puolestaan rasittaa henkisesti se, että sinua rasittaa henkisesti. Hän saattaa esim. kokea, ettei kelpaa sinulle sellaisenaan, tuntee syyllisyyttä siitä, ettei osaa tai halua muuttaa toimintaansa.

Olivat hyviä pointteja nuo kaikki, ei vaan ihan tässä toimi. Joskus tuntuu mielettömältä kuinka ydinperheessä parisuhde ja avioliitto voi kariutua sen vuoksi, että kumppani ei tule lasten kanssa toimeen. Eli tavallaan lasten myötä se rakkaus ja suhdekin hiipuu. Minusta se on surullista, kun näin jälkikäteenkin ajattelee ja aivan niinkuin joku tuolla puhui, että vaikka taikasauvallakin huiskauttaisi niin se ei enää välttämättä auttaisi. Muistan kuinka joskus vuosia sitten ehdotin erillään asumista, mutta toiselle se ei kelvannut.

"Joskus tuntuu mielettömältä kuinka ydinperheessä parisuhde ja avioliitto voi kariutua sen vuoksi, että kumppani ei tule lasten kanssa toimeen. "

Se on juuri näin. Aika monessa perheessä toinen vanhempi, yleensä isä, kohtelee lapsiaan huonosti, väkivaltaisestikin (henkistä ja/tai fyysistä). Eikä hänellä ole harmaintakaan käsitystä siitä miten perhe kärsii. Tämä johtaa usein eroon. Eroon, jonka nainen hakee suojellakseen lapsiaan, tietenkin myös itseään. Tämä on tabu, jota ei käsitellä telkkarissa, ei lehdissä, ei kirjoissa. Ainoastaan harvojen yksityisissä keskusteluissa. Loppupeleissä toiset syyttelee naisia, koska hakevat eroa, vaikka juuri niin näissä(kin) tapauksissa pitää, on suorastaan velvollisuus niin tehdä.

Totta. Melko usein ei nähdä omien sanojen, käytöksen, tekojen osuutta ihmissuhteissa. Kaikista ikävintä, kun se koskee ja haittaa parisuhteen lisäksi myös kaikkia muita suhteita, etenkin suhdetta omaan lapseen.

Ongelmat on olleet kummankin suhteen osapuolen tiedossa ja ihan noin niinkuin konkreettisestikin. Olemmehan niitä terapiassakin yrittäneet selvittää ja löytää asioihin ratkaisua. Tänne en niitä ihan yksityissuojankaan vuoksi tuo sen selkeämmin esille. Olen pahoillani, jos sinulla ei omassa suhteessasi ole ollut edes mahdollisuutta korjata mitään, jos et ole edes tiennyt mitä pitäisi tehdä. Omassa tapauksessani kyse ei ole tästä.