Nykyinen koheltajajoukko ei näköjään ymmärrä, että meillä on itsenäisyyden aikana ollut erilaisia jaksoja, jotka on hyvä tuntea ymmärtääkseen tätä päivää.
Suorastaan naurettavaa on yrittää muuttaa menneisyyttä nykypäivän heiveröisillä mittareilla.
Yritykset Suomen kaikkien aikojen suurimman valtiomiehen UKK:n elämäntyön väheksymiseksi ovat vain säälittävä merkki ihmisen pienuudesta ja oman itsensä korostamisesta.
Historiattomuus on hölmöyttä
MunakarvaJombnReiluJohto
78
816
Vastaukset
Suomen kaikkien aikojen suurimmat valtiomiehet ovat:
1) Risto Ryti. Ei tarvitse perustella.
2) Väinö Tanner. Ei tarvitse perustella.
3) Juho Kusti Paasikivi. Vaikeassa tilanteessa Presidenttinä säilytti Suomen itsenäisyyden.
3) P.E. Svinhufvud (Lähetti "Iikollit" paskat housuissa Mäntsälästä kotiinsa)
4) Mauno Koivisto. Palutti Parlamentarismin Suomeen
5) Mannerheim. Tahra CV:ssä kevään 1918 tapahtumat. Muuten nousisi korkeammalle.
Sori vaan mutta Kekkonen ei kuulu tälle listalle.Muutamia vuosia sitten YLE järjesti kyselyn suurimmista suomalaisista. Suuri joukko suomalaisia sanoi mielipiteensä. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731 finaalikierroksella annetuista äänistä yli neljänneksen.
Tulokset:
1.Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)
2.Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)
3.Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)
4.Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)
5.Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)
6.Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)
7.Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)
8.Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)
9.Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)
10.Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_suomalaiset
"Kyllä kansa tietää". En minäkään ole erimielinen kahden ensimmäisen kohdalla, mutta nostaisin kyllä Agricolan (suomen kielen luojan) ja Elias Lönnrotin (kansalliseepoksemme Kalevalan luojan) Kekkosen edelle. Ja kyllä Väinö Tannerkin ehdottomasti kuulusi listalle. Tarja Halosen kuulumista kymmenen kärkeen ei kai selitä muu kuin että hänelle tuli kunnia olla ensimmäinen naispresidenttimme.Tuo lista on vain sinun mielipiteesi. Siihen sisältyy selvä asia virhe. Koivisto ei palauttanut parlamettarismia. Perustuslaki oli antanut itsenäisyyden alusta asti presidentille laajat valtaoikeudet. Eri presidenttimme käyttivät valtaoikeuksiaan vaan eri tavoin.
Koiviston aikana perustuslakia muutettiin, Koiviston myötävaikutuksella toki, mutta muutoksen takana oli puolueiden tahto vähentää presidentin valtaa.
Historian tietämyksesi ei näytä olevan kovinkaan hyvä.kapi_ kirjoitti:
Muutamia vuosia sitten YLE järjesti kyselyn suurimmista suomalaisista. Suuri joukko suomalaisia sanoi mielipiteensä. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731 finaalikierroksella annetuista äänistä yli neljänneksen.
Tulokset:
1.Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)
2.Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)
3.Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)
4.Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)
5.Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)
6.Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)
7.Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)
8.Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)
9.Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)
10.Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_suomalaiset
"Kyllä kansa tietää". En minäkään ole erimielinen kahden ensimmäisen kohdalla, mutta nostaisin kyllä Agricolan (suomen kielen luojan) ja Elias Lönnrotin (kansalliseepoksemme Kalevalan luojan) Kekkosen edelle. Ja kyllä Väinö Tannerkin ehdottomasti kuulusi listalle. Tarja Halosen kuulumista kymmenen kärkeen ei kai selitä muu kuin että hänelle tuli kunnia olla ensimmäinen naispresidenttimme.Unohdin listalta K.A. Fagerholmin. Jonka Hallituksen 1948-1950 sankariteot on tääläkin moneen kertaan lueteltu.
Unohdettu Sankari Unto Varjonen kuuluu myös listalle.DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Tuo lista on vain sinun mielipiteesi. Siihen sisältyy selvä asia virhe. Koivisto ei palauttanut parlamettarismia. Perustuslaki oli antanut itsenäisyyden alusta asti presidentille laajat valtaoikeudet. Eri presidenttimme käyttivät valtaoikeuksiaan vaan eri tavoin.
Koiviston aikana perustuslakia muutettiin, Koiviston myötävaikutuksella toki, mutta muutoksen takana oli puolueiden tahto vähentää presidentin valtaa.
Historian tietämyksesi ei näytä olevan kovinkaan hyvä.Vaikea hyväksyä omista poikkeavia mielipiteitä? Kyllä Koivisto palautti Parlamentaariset menettelytavat sikälikin että vuonna 1987 huomattiin ettei yhdellä puolueella ole ikuista hallituspaikkaa.
Olivatko Poikkeuslaki 1974 ja vuoden 1978 "Vaalit" Parlamentarismin hengen mukaisia?- OpeOulusta
kapi_ kirjoitti:
Muutamia vuosia sitten YLE järjesti kyselyn suurimmista suomalaisista. Suuri joukko suomalaisia sanoi mielipiteensä. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731 finaalikierroksella annetuista äänistä yli neljänneksen.
Tulokset:
1.Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)
2.Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)
3.Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)
4.Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)
5.Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)
6.Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)
7.Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)
8.Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)
9.Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)
10.Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_suomalaiset
"Kyllä kansa tietää". En minäkään ole erimielinen kahden ensimmäisen kohdalla, mutta nostaisin kyllä Agricolan (suomen kielen luojan) ja Elias Lönnrotin (kansalliseepoksemme Kalevalan luojan) Kekkosen edelle. Ja kyllä Väinö Tannerkin ehdottomasti kuulusi listalle. Tarja Halosen kuulumista kymmenen kärkeen ei kai selitä muu kuin että hänelle tuli kunnia olla ensimmäinen naispresidenttimme.Onko munakarva-au saanut karvaista pyllyä?
kapi_ kirjoitti:
Muutamia vuosia sitten YLE järjesti kyselyn suurimmista suomalaisista. Suuri joukko suomalaisia sanoi mielipiteensä. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731 finaalikierroksella annetuista äänistä yli neljänneksen.
Tulokset:
1.Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)
2.Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)
3.Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)
4.Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)
5.Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)
6.Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)
7.Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)
8.Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)
9.Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)
10.Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_suomalaiset
"Kyllä kansa tietää". En minäkään ole erimielinen kahden ensimmäisen kohdalla, mutta nostaisin kyllä Agricolan (suomen kielen luojan) ja Elias Lönnrotin (kansalliseepoksemme Kalevalan luojan) Kekkosen edelle. Ja kyllä Väinö Tannerkin ehdottomasti kuulusi listalle. Tarja Halosen kuulumista kymmenen kärkeen ei kai selitä muu kuin että hänelle tuli kunnia olla ensimmäinen naispresidenttimme.Laitoin minäkin tuohon kyselyyn oman listani, jonka nyt kaivoin esille arkistostani. Tällainen oli minun listani:
1. Carl Gustaf Emil Mannerheim (suuri elämäntarina ja ainutlaatuinen merkitys itsenäisen Suomen historiassa)
2. Risto Ryti (itsensä uhraamalla pelasti Suomen itsenäisyyden v. 1944)
3. Mikael Agricola (suomenkielen luoja)
4. Elias Lönnrot (suomalaisuuden identiteetin luoja kansalliseepoksellaan Kalevalalla)
5. J.V.Snellman (autonomisen ajan suurin valtiomiehemme, suuri filosofi, kansallinen herättäjä, suomen markan synnyttäjä)
6. Väinö Tanner (sai käännettyä puolueensa aidosti demokraattiseksi puolueeksi, josta on tullut merkittävä valtionhoitajapuolueemme ja hyvinvointivaltion merkittävin luoja; Rytin tavoin uhrautui isänmaan puolesta ja joutui siitä myös Rytin tavoin kärsimään)
7. Jean Sibelius (suurin suomalainen säveltäjä ja kansainvälisesti ehkä tunnetuin suomalainen)
8. Paavo Nurmi (suurin suomalainen urheilija, monille maailmalla edelleen tunnetuin suomalainen)
9. Juho Kusti Paasikivi (vahva presidentti vaikeissa oloissa)
10. Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto (Kekkonen on jäävä historiaamme presidenttikautensa pituuden johdosta, joskin kauden rasitteena on epädemokraattisia itsevaltaisuuksia (mm. poikkeuslailla itsensä valituttaminen); monien mielestä hänen rasitteenaan on myös täydellinen poliittinen ”takinkääntö”, johon tosin hänellä tosin oli pakko, kun hänellä ei ollut samaa uhrimieltä kuin Rytillä ja Tannerilla. Koivistolla on poikkeuksellisen arvostettava elämä kokonaisuudessaan; vapaaehtoisena sotaan rintamalle, kansakoulupohjaisesta työmiehestä 15 vuodessa tohtoriksi ja merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin, presidenttinä palautti Kekkosen kaudella rämettyneen parlamentarismin)
Noin minä asian näin 03.03.2014, jolloin vastaukseni mielipidekyselyyn annoin. Taisinpa esittää tämän saman listan myös täällä historian palstalla. Enkä näe aihetta muuttaa listaani nytkään.OikeistoSosDem kirjoitti:
Vaikea hyväksyä omista poikkeavia mielipiteitä? Kyllä Koivisto palautti Parlamentaariset menettelytavat sikälikin että vuonna 1987 huomattiin ettei yhdellä puolueella ole ikuista hallituspaikkaa.
Olivatko Poikkeuslaki 1974 ja vuoden 1978 "Vaalit" Parlamentarismin hengen mukaisia?>>Kyllä Koivisto palautti Parlamentaariset menettelytavat sikälikin että vuonna 1987 huomattiin ettei yhdellä puolueella ole ikuista hallituspaikkaa<<
Tuo huomio tehtiin kylläkin vasta vuonna 2015, joten Mauno Koiviston sijasta listalle kuuluisi Juha Sipilä. Itsekin olin ällikällä lyöyty, kun RKP:n 36 vuoden yhtäjaksoinen edustus hallituksessa katkesi, mutta en siitä huolimatta olisi valmis nostamaan Sipilää kymmenen kaikkien aikojen suurimman suomalaisen joukkoon.kapi_ kirjoitti:
Muutamia vuosia sitten YLE järjesti kyselyn suurimmista suomalaisista. Suuri joukko suomalaisia sanoi mielipiteensä. Suurimmaksi suomalaiseksi valittiin marsalkka Mannerheim, joka sai kaikkiaan 363 731 finaalikierroksella annetuista äänistä yli neljänneksen.
Tulokset:
1.Carl Gustaf Emil Mannerheim, 104 244 ääntä (28,7 prosenttia)
2.Risto Ryti, 80 790 (22,2 %)
3.Urho Kekkonen, 57 456 (15,8 %)
4.Adolf Ehrnrooth, 27 477 (7,6 %)
5.Tarja Halonen, 26 536 (7,3 %)
6.Arvo Ylppö, 22 136 (6,1 %)
7.Mikael Agricola, 15 974 (4,4 %)
8.Jean Sibelius, 15 397 (4,2 %)
9.Aleksis Kivi, 7 622 (2,1 %)
10.Elias Lönnrot, 6 099 (1,7 %)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suuret_suomalaiset
"Kyllä kansa tietää". En minäkään ole erimielinen kahden ensimmäisen kohdalla, mutta nostaisin kyllä Agricolan (suomen kielen luojan) ja Elias Lönnrotin (kansalliseepoksemme Kalevalan luojan) Kekkosen edelle. Ja kyllä Väinö Tannerkin ehdottomasti kuulusi listalle. Tarja Halosen kuulumista kymmenen kärkeen ei kai selitä muu kuin että hänelle tuli kunnia olla ensimmäinen naispresidenttimme.Jos kysely järjestettäisiin nyt, Tarja Halosen ohella Adolf Ehrnrooth putoaisi kymmenen kärjestä. Ehrnrooth oli suurimpien suomalaisten äänestyksen aikaan vuonna 2004 juuri kuollut, mistä hän sai mediapersoonana ylimääräistä nostetta.
Itse äänestäisin suurimmaksi suomalaiseksi todennäköisesti Mikael Agricolan. Hän oli itsenäinen, ahkera toimija. En ole vakuuttunut, etteikö virkansa puolesta toimineiden C.G.E. Mannerheimin ja Risto Rytin ratkaisuihin olisi päätyneet myös muutamat muut samanhenkiset kollegat.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
>>Kyllä Koivisto palautti Parlamentaariset menettelytavat sikälikin että vuonna 1987 huomattiin ettei yhdellä puolueella ole ikuista hallituspaikkaa<<
Tuo huomio tehtiin kylläkin vasta vuonna 2015, joten Mauno Koiviston sijasta listalle kuuluisi Juha Sipilä. Itsekin olin ällikällä lyöyty, kun RKP:n 36 vuoden yhtäjaksoinen edustus hallituksessa katkesi, mutta en siitä huolimatta olisi valmis nostamaan Sipilää kymmenen kaikkien aikojen suurimman suomalaisen joukkoon.Rispektit.
kapi_ kirjoitti:
Laitoin minäkin tuohon kyselyyn oman listani, jonka nyt kaivoin esille arkistostani. Tällainen oli minun listani:
1. Carl Gustaf Emil Mannerheim (suuri elämäntarina ja ainutlaatuinen merkitys itsenäisen Suomen historiassa)
2. Risto Ryti (itsensä uhraamalla pelasti Suomen itsenäisyyden v. 1944)
3. Mikael Agricola (suomenkielen luoja)
4. Elias Lönnrot (suomalaisuuden identiteetin luoja kansalliseepoksellaan Kalevalalla)
5. J.V.Snellman (autonomisen ajan suurin valtiomiehemme, suuri filosofi, kansallinen herättäjä, suomen markan synnyttäjä)
6. Väinö Tanner (sai käännettyä puolueensa aidosti demokraattiseksi puolueeksi, josta on tullut merkittävä valtionhoitajapuolueemme ja hyvinvointivaltion merkittävin luoja; Rytin tavoin uhrautui isänmaan puolesta ja joutui siitä myös Rytin tavoin kärsimään)
7. Jean Sibelius (suurin suomalainen säveltäjä ja kansainvälisesti ehkä tunnetuin suomalainen)
8. Paavo Nurmi (suurin suomalainen urheilija, monille maailmalla edelleen tunnetuin suomalainen)
9. Juho Kusti Paasikivi (vahva presidentti vaikeissa oloissa)
10. Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto (Kekkonen on jäävä historiaamme presidenttikautensa pituuden johdosta, joskin kauden rasitteena on epädemokraattisia itsevaltaisuuksia (mm. poikkeuslailla itsensä valituttaminen); monien mielestä hänen rasitteenaan on myös täydellinen poliittinen ”takinkääntö”, johon tosin hänellä tosin oli pakko, kun hänellä ei ollut samaa uhrimieltä kuin Rytillä ja Tannerilla. Koivistolla on poikkeuksellisen arvostettava elämä kokonaisuudessaan; vapaaehtoisena sotaan rintamalle, kansakoulupohjaisesta työmiehestä 15 vuodessa tohtoriksi ja merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin, presidenttinä palautti Kekkosen kaudella rämettyneen parlamentarismin)
Noin minä asian näin 03.03.2014, jolloin vastaukseni mielipidekyselyyn annoin. Taisinpa esittää tämän saman listan myös täällä historian palstalla. Enkä näe aihetta muuttaa listaani nytkään.Kyllä Kapi minä nostaisin Virenin Nurmen edelle. Koska periaatteesta sotia edeltäneet urheilijat eivät kuulu omalle kaikkien aikojen parhaiden listalle. Ilman talven 1980 liian määräpainotteista harjoittelua ja kesän 1980 jalkavammaa saattaisimme puhua Viisinkertaisesta Olympiavoittajasta.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Kyllä Kapi minä nostaisin Virenin Nurmen edelle. Koska periaatteesta sotia edeltäneet urheilijat eivät kuulu omalle kaikkien aikojen parhaiden listalle. Ilman talven 1980 liian määräpainotteista harjoittelua ja kesän 1980 jalkavammaa saattaisimme puhua Viisinkertaisesta Olympiavoittajasta.
Jos Virenillä ja Haikkolalla olisi ollut Montrealin vitosen ja maratonin välisenä vuorokautena nykyaikaiset geelit sun muut sörsselit energiavarastojen palauttamiseen hän olisi ottanut hopeaa Maratonilla. Kisan voitti Frank Shorter vuoden 1972 Maratonvoittaja. Nimellisesti tuloslistalla ykkösenä oli DDR:n Cierpinski. Mutta kuten tuosta DDR:n urheilusta tiedetään.
Cierpinski sai toisenkin Maratonkullan ansiotta 1980 surkeissa Moskovan Boikottiolympialaisissa. Kultamitali olisi kuulunut kaikkien aikojen hirvittävimmälle harjoittelijalle (yli 400 km/vko) Toshihiko Sekolle Japanista. Japanihan liittyi tuohon Selkärankaisten Rintamaan joka boikotoi kisoja. Nuo kisat pelasti ainoastaan kaksi tyylikästä brittimaileria.OikeistoSosDem kirjoitti:
Vaikea hyväksyä omista poikkeavia mielipiteitä? Kyllä Koivisto palautti Parlamentaariset menettelytavat sikälikin että vuonna 1987 huomattiin ettei yhdellä puolueella ole ikuista hallituspaikkaa.
Olivatko Poikkeuslaki 1974 ja vuoden 1978 "Vaalit" Parlamentarismin hengen mukaisia?Ei ole kyse mielipiteestä. Et vaan ymmärtänyt asiaa. Perustuslain muutos vallanjaosta hyväksyttiin Koiviston aikana. Sitä ennen kaikilla presidenteillä oli samat valtaoikeudet.
Esimerkiksi Kallio ei käyttänyt oikeuksiaan eikä käytännössä edes johtanut ulkopolitiikaa, silloin elettiinkin vakaata aikaa. Paasikivi ja varsinkin Kekkonen käyttivät, silloin Suomi kuului NL:n etupiiriin. Jos ymmärrät mitä kylmän sodan aikana pienelle maalle merkitsi kuulua rajanaapurina olleelle agessiivisen suurvallan etupiiriin.DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Ei ole kyse mielipiteestä. Et vaan ymmärtänyt asiaa. Perustuslain muutos vallanjaosta hyväksyttiin Koiviston aikana. Sitä ennen kaikilla presidenteillä oli samat valtaoikeudet.
Esimerkiksi Kallio ei käyttänyt oikeuksiaan eikä käytännössä edes johtanut ulkopolitiikaa, silloin elettiinkin vakaata aikaa. Paasikivi ja varsinkin Kekkonen käyttivät, silloin Suomi kuului NL:n etupiiriin. Jos ymmärrät mitä kylmän sodan aikana pienelle maalle merkitsi kuulua rajanaapurina olleelle agessiivisen suurvallan etupiiriin.Tiedän kyllä tämän. Kyse onkin siitä että Kekkonen puuttui asioihin jotka eivät millään lailla kuuluneet Presidentille edes noine laajoine valtaoikeuksineen. Lisäksi Kekkonen käytti ulkopolitiikkaa sisäpolitiikan tekemiseen. Ja kuten Lasse Lehtinen on sanonut "Kekkosella oli lupa liioitella Itänaapurin uhkaa".
Ja sitäpaitsi Koivisto opetti Kekkoselle Parlamentarismin perusteita 6.4.1981.OikeistoSosDem kirjoitti:
Tiedän kyllä tämän. Kyse onkin siitä että Kekkonen puuttui asioihin jotka eivät millään lailla kuuluneet Presidentille edes noine laajoine valtaoikeuksineen. Lisäksi Kekkonen käytti ulkopolitiikkaa sisäpolitiikan tekemiseen. Ja kuten Lasse Lehtinen on sanonut "Kekkosella oli lupa liioitella Itänaapurin uhkaa".
Ja sitäpaitsi Koivisto opetti Kekkoselle Parlamentarismin perusteita 6.4.1981.Mihin asioihin, esimerkkejä ?
DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Mihin asioihin, esimerkkejä ?
Keväällä 1981 Kekkonen hoputti Koiviston hallitusta sosiaalilakien käsittelyn suhteen. Ei käsittääkseni kuulunut Presidentin valtaoikeuksien piiriin.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1385261153170OikeistoSosDem kirjoitti:
Kyllä Kapi minä nostaisin Virenin Nurmen edelle. Koska periaatteesta sotia edeltäneet urheilijat eivät kuulu omalle kaikkien aikojen parhaiden listalle. Ilman talven 1980 liian määräpainotteista harjoittelua ja kesän 1980 jalkavammaa saattaisimme puhua Viisinkertaisesta Olympiavoittajasta.
Lasse Virén oli todella suuri urheilija ja hänen saavutuksensa olivat suuret. Häikäisevänä on urheiluhistoriaan jäänyt hänen ensimmäinen olympialaisten kultamitalinsa Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksussa, jonka hän voitti radalla kerran kaaduttuaankin.
Virénin suuria saavutuksia mitenkään vähättelemättä silti asetan Nurmen hänen etupuolelleen. Voittihan Nurmi kaikkiaan olympiakisoissa yhteensä yhdeksän kulta- ja kolme hopeaolympiamitalia (1920, 1924 ja 1928) ja teki urallaan 20 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä. Nurmi olisi aivan varmasti voittanut kymmenennen kultamitalinsa Los Angelesin olympialaisten maratonilla v. 1932, jolleivät kateelliset ruotsalaiset Sigfrid Edströmin johdolla olisi saaneet Nurmen julistamista ammattilaiseksi. Siihen aikaan kun vielä olympiaedustajien piti olla muka amatöörejä.
Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Urho Kekkonen ansaitsee täyden kunnian siitä, että tuon ruotsalaisten kieroilun johdosta hän pani poikki Suomen ja Ruotsin väliset urheilusuhteet niin, että Suomi-Ruotsi -maaottelut loppuivat kahdeksaksi vuodeksi, seuraavat toimeenpantiin vasta välirauhan aikana 1940. Kekkonen oli vielä tuolloin - ja vielä vuosia tuon jälkeenkin - aidosti suomalaisuusmies, ja tuo tosiasia nosti Kekkoselle antamaani sijoitusta tuossa suuret suomalaiset -äänestyksessäkin.kapi_ kirjoitti:
Lasse Virén oli todella suuri urheilija ja hänen saavutuksensa olivat suuret. Häikäisevänä on urheiluhistoriaan jäänyt hänen ensimmäinen olympialaisten kultamitalinsa Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksussa, jonka hän voitti radalla kerran kaaduttuaankin.
Virénin suuria saavutuksia mitenkään vähättelemättä silti asetan Nurmen hänen etupuolelleen. Voittihan Nurmi kaikkiaan olympiakisoissa yhteensä yhdeksän kulta- ja kolme hopeaolympiamitalia (1920, 1924 ja 1928) ja teki urallaan 20 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä. Nurmi olisi aivan varmasti voittanut kymmenennen kultamitalinsa Los Angelesin olympialaisten maratonilla v. 1932, jolleivät kateelliset ruotsalaiset Sigfrid Edströmin johdolla olisi saaneet Nurmen julistamista ammattilaiseksi. Siihen aikaan kun vielä olympiaedustajien piti olla muka amatöörejä.
Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Urho Kekkonen ansaitsee täyden kunnian siitä, että tuon ruotsalaisten kieroilun johdosta hän pani poikki Suomen ja Ruotsin väliset urheilusuhteet niin, että Suomi-Ruotsi -maaottelut loppuivat kahdeksaksi vuodeksi, seuraavat toimeenpantiin vasta välirauhan aikana 1940. Kekkonen oli vielä tuolloin - ja vielä vuosia tuon jälkeenkin - aidosti suomalaisuusmies, ja tuo tosiasia nosti Kekkoselle antamaani sijoitusta tuossa suuret suomalaiset -äänestyksessäkin.Annan myös Kekkoselle pisteet tuosta. Nurmihan oli siitä suoraselkäinen ettei mitenkään edes peitellyt "ruskeita kirjekuoria". Amatööriurheilun ihannehan oli lähtöisin Brittiläisestä Yläluokasta.
Sitä en sitten tiedä miten Nurmen akillesvaiva olisi haitannut 1932 Maratonilla.- Suo56mlaineN
OikeistoSosDem kirjoitti:
Keväällä 1981 Kekkonen hoputti Koiviston hallitusta sosiaalilakien käsittelyn suhteen. Ei käsittääkseni kuulunut Presidentin valtaoikeuksien piiriin.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1385261153170Kuuluiko presidentille Koiviston käsky tuomita pankkien hyväksi? Seurauksena tuhansia itsemurhia.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Keväällä 1981 Kekkonen hoputti Koiviston hallitusta sosiaalilakien käsittelyn suhteen. Ei käsittääkseni kuulunut Presidentin valtaoikeuksien piiriin.
http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1385261153170Kyllä presidentillä tuollaiseen on oikeus.
Oliko Koivistolla oikeus ohi hallituksen päättää pankkien säätelyn vapauttamisesta?
Kuuluiko Haloselle ajaa Suomen maamiinoista luopuminen?
Kuuluuko Niinistölle patistaa hallituksia talousasioissa.?OikeistoSosDem kirjoitti:
Annan myös Kekkoselle pisteet tuosta. Nurmihan oli siitä suoraselkäinen ettei mitenkään edes peitellyt "ruskeita kirjekuoria". Amatööriurheilun ihannehan oli lähtöisin Brittiläisestä Yläluokasta.
Sitä en sitten tiedä miten Nurmen akillesvaiva olisi haitannut 1932 Maratonilla.Kyllä Nurmi joutui vielä omana aktiiviaikoinaan olemaan varovainen niiden ruskeiden kirjekuorien kanssa. Muuten ura olisi keskeytynyt välittömästi. Käsittääkseni Nurmi jätti Yhdysvaltain kiertueensa tuotoista leijonanosan viisaasti sijoituksina sinne, jolloin niistä ei päästy helposti jyvälle Euroopassa.
Vielä Lasse Virenkin sai varoa. Vielä Montrealissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Viren otti juoksunsa jälkeen Tiger-tossunsa jaloistaan ja nosti ylös.DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Kyllä presidentillä tuollaiseen on oikeus.
Oliko Koivistolla oikeus ohi hallituksen päättää pankkien säätelyn vapauttamisesta?
Kuuluiko Haloselle ajaa Suomen maamiinoista luopuminen?
Kuuluuko Niinistölle patistaa hallituksia talousasioissa.?Käsittääkseni Koivisto ei tehnyt operatiivisia päätöksiä rahapolitiikan suhteen. Ne teki Suomen Pankki. Presidentti Halonen allekirjoitti lain! Ja ei kuulu Niinistölle. Eli taas tämä ristiriita. Kekkosen epäparlamentaarinen toiminta oli hyväksyttävää yleisen edun vuoksi mutta Koiviston ja Halosen väitetty sellainen taas ei olisi?
- Ossisi
kapi_ kirjoitti:
Lasse Virén oli todella suuri urheilija ja hänen saavutuksensa olivat suuret. Häikäisevänä on urheiluhistoriaan jäänyt hänen ensimmäinen olympialaisten kultamitalinsa Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksussa, jonka hän voitti radalla kerran kaaduttuaankin.
Virénin suuria saavutuksia mitenkään vähättelemättä silti asetan Nurmen hänen etupuolelleen. Voittihan Nurmi kaikkiaan olympiakisoissa yhteensä yhdeksän kulta- ja kolme hopeaolympiamitalia (1920, 1924 ja 1928) ja teki urallaan 20 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä. Nurmi olisi aivan varmasti voittanut kymmenennen kultamitalinsa Los Angelesin olympialaisten maratonilla v. 1932, jolleivät kateelliset ruotsalaiset Sigfrid Edströmin johdolla olisi saaneet Nurmen julistamista ammattilaiseksi. Siihen aikaan kun vielä olympiaedustajien piti olla muka amatöörejä.
Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Urho Kekkonen ansaitsee täyden kunnian siitä, että tuon ruotsalaisten kieroilun johdosta hän pani poikki Suomen ja Ruotsin väliset urheilusuhteet niin, että Suomi-Ruotsi -maaottelut loppuivat kahdeksaksi vuodeksi, seuraavat toimeenpantiin vasta välirauhan aikana 1940. Kekkonen oli vielä tuolloin - ja vielä vuosia tuon jälkeenkin - aidosti suomalaisuusmies, ja tuo tosiasia nosti Kekkoselle antamaani sijoitusta tuossa suuret suomalaiset -äänestyksessäkin.Äläpä kapi vähättele itseäsi. Nurmi ja Viren eivät olleet rinnallasi juuri mitään. Sinulla on Suomen paras rukki.
- Historiantuntija
kapi_ kirjoitti:
Laitoin minäkin tuohon kyselyyn oman listani, jonka nyt kaivoin esille arkistostani. Tällainen oli minun listani:
1. Carl Gustaf Emil Mannerheim (suuri elämäntarina ja ainutlaatuinen merkitys itsenäisen Suomen historiassa)
2. Risto Ryti (itsensä uhraamalla pelasti Suomen itsenäisyyden v. 1944)
3. Mikael Agricola (suomenkielen luoja)
4. Elias Lönnrot (suomalaisuuden identiteetin luoja kansalliseepoksellaan Kalevalalla)
5. J.V.Snellman (autonomisen ajan suurin valtiomiehemme, suuri filosofi, kansallinen herättäjä, suomen markan synnyttäjä)
6. Väinö Tanner (sai käännettyä puolueensa aidosti demokraattiseksi puolueeksi, josta on tullut merkittävä valtionhoitajapuolueemme ja hyvinvointivaltion merkittävin luoja; Rytin tavoin uhrautui isänmaan puolesta ja joutui siitä myös Rytin tavoin kärsimään)
7. Jean Sibelius (suurin suomalainen säveltäjä ja kansainvälisesti ehkä tunnetuin suomalainen)
8. Paavo Nurmi (suurin suomalainen urheilija, monille maailmalla edelleen tunnetuin suomalainen)
9. Juho Kusti Paasikivi (vahva presidentti vaikeissa oloissa)
10. Urho Kekkonen ja Mauno Koivisto (Kekkonen on jäävä historiaamme presidenttikautensa pituuden johdosta, joskin kauden rasitteena on epädemokraattisia itsevaltaisuuksia (mm. poikkeuslailla itsensä valituttaminen); monien mielestä hänen rasitteenaan on myös täydellinen poliittinen ”takinkääntö”, johon tosin hänellä tosin oli pakko, kun hänellä ei ollut samaa uhrimieltä kuin Rytillä ja Tannerilla. Koivistolla on poikkeuksellisen arvostettava elämä kokonaisuudessaan; vapaaehtoisena sotaan rintamalle, kansakoulupohjaisesta työmiehestä 15 vuodessa tohtoriksi ja merkittäviin yhteiskunnallisiin tehtäviin, presidenttinä palautti Kekkosen kaudella rämettyneen parlamentarismin)
Noin minä asian näin 03.03.2014, jolloin vastaukseni mielipidekyselyyn annoin. Taisinpa esittää tämän saman listan myös täällä historian palstalla. Enkä näe aihetta muuttaa listaani nytkään.Listallasi on muutamia suurten suomalaisten joukkoon kuuluvia, mutta myös täysin sinne kuulumattomia.
Mannerheim kuuluu suurten joukkoon, mutta Ryti missään nimessä ei, kuten tuolla toisalla olen perustellut. Pakon sanelemana tehty sinällään arvokas sopimus ei yksinään riitä suurmiehen arvoon, eikä edes sotasyyllisyystuomion tuoma marttyyrin viitta.
Agricola, Lönnrot ja Snellman ovat suurten suomalaisten listalle kuuluvia, mutta heidän ohitseen nouse muitakin kansan sivistyksen uranuuratajia, Näistä myöhemmin.
Tanner ei vähäisimmässäkään määrin kuulu tähän joukkoon, ellei asiaa katso hyvin kapeasta sosiaalidemokraattisesta vinkkelistä. Tanneristakin esitin toisaalla arvioita. Yhden puolueen eheyttäminen ei ole riittävä teko koko kansan suurmiesten joukkoon nimettävälle.
Sibelius on tietysti kulttuurin saralta ehdoton suurmies, mutta presidenteistä listalle voi kelpuuttaa korkeintaan Kekkosen tai Paasikiven, ja heidän välillään valinta kääntyy Paasikiveen jos katsotaan toimintaa muutoinkin kuin presidenttinä, Kekkoseen taas jos arvioidaan toimintaa pelkästään presidentin toimessa. Koiviston nimi listalle lienee vitsiksi tarkoitettu, ei kait kukaan tosissaan häntä suurmiehenä pidä.
Nurmi ei listalle kuulu millään mittarilla.
Listaltasi puuttuu kokonaan sellaiset suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen uranuurtajat kuin H G Porthan, Uuno Cygnaeus ja naisista Minna Canth.
Myös taiteen puolelta nousee moni noiden listaamiesi poliitikkojen ohi suuria suomalaisia etsitäessä. Helene Schjerback lienee maailmalla arvostetuimpia taidemaalareitamme, kansallisina mestareina esiin voi ottaa Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan. Rakennustaiteen puolella Eliel (ja Eero) Saarinen sekä Alvar Aalto ovat maailmankuuluja, Aallon töitä käyvät arkkitehdit ympäri maailman ihastelemassa. Kirjallisuuden saralla Mika Waltari on ehdotonta maailmanluokkaa.
Suuri suomalainen, ainakin listaamiasi poliitikkoja suurempi, on myös A I Virtanen, Nobelilla palkittu kemisti. Historiantuntija kirjoitti:
Listallasi on muutamia suurten suomalaisten joukkoon kuuluvia, mutta myös täysin sinne kuulumattomia.
Mannerheim kuuluu suurten joukkoon, mutta Ryti missään nimessä ei, kuten tuolla toisalla olen perustellut. Pakon sanelemana tehty sinällään arvokas sopimus ei yksinään riitä suurmiehen arvoon, eikä edes sotasyyllisyystuomion tuoma marttyyrin viitta.
Agricola, Lönnrot ja Snellman ovat suurten suomalaisten listalle kuuluvia, mutta heidän ohitseen nouse muitakin kansan sivistyksen uranuuratajia, Näistä myöhemmin.
Tanner ei vähäisimmässäkään määrin kuulu tähän joukkoon, ellei asiaa katso hyvin kapeasta sosiaalidemokraattisesta vinkkelistä. Tanneristakin esitin toisaalla arvioita. Yhden puolueen eheyttäminen ei ole riittävä teko koko kansan suurmiesten joukkoon nimettävälle.
Sibelius on tietysti kulttuurin saralta ehdoton suurmies, mutta presidenteistä listalle voi kelpuuttaa korkeintaan Kekkosen tai Paasikiven, ja heidän välillään valinta kääntyy Paasikiveen jos katsotaan toimintaa muutoinkin kuin presidenttinä, Kekkoseen taas jos arvioidaan toimintaa pelkästään presidentin toimessa. Koiviston nimi listalle lienee vitsiksi tarkoitettu, ei kait kukaan tosissaan häntä suurmiehenä pidä.
Nurmi ei listalle kuulu millään mittarilla.
Listaltasi puuttuu kokonaan sellaiset suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen uranuurtajat kuin H G Porthan, Uuno Cygnaeus ja naisista Minna Canth.
Myös taiteen puolelta nousee moni noiden listaamiesi poliitikkojen ohi suuria suomalaisia etsitäessä. Helene Schjerback lienee maailmalla arvostetuimpia taidemaalareitamme, kansallisina mestareina esiin voi ottaa Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan. Rakennustaiteen puolella Eliel (ja Eero) Saarinen sekä Alvar Aalto ovat maailmankuuluja, Aallon töitä käyvät arkkitehdit ympäri maailman ihastelemassa. Kirjallisuuden saralla Mika Waltari on ehdotonta maailmanluokkaa.
Suuri suomalainen, ainakin listaamiasi poliitikkoja suurempi, on myös A I Virtanen, Nobelilla palkittu kemisti.Taiteen puolelta nostan listalle Jyrki Lehtolan ja Juha Seppälän Suomen kaksi parasta kirjailijaa. Heidän merkityksensä on paljon suurempi kuin joskus liitukaudella eläneiden kansalliskirjailijoiden. Maailma muuttuu.
Alvar Aallon luomukset ovat hirvittävää skeidaa. Parhaana esimerkkinä Suomen Rumin Rakennus Lakeuden Risti.Historiantuntija kirjoitti:
Listallasi on muutamia suurten suomalaisten joukkoon kuuluvia, mutta myös täysin sinne kuulumattomia.
Mannerheim kuuluu suurten joukkoon, mutta Ryti missään nimessä ei, kuten tuolla toisalla olen perustellut. Pakon sanelemana tehty sinällään arvokas sopimus ei yksinään riitä suurmiehen arvoon, eikä edes sotasyyllisyystuomion tuoma marttyyrin viitta.
Agricola, Lönnrot ja Snellman ovat suurten suomalaisten listalle kuuluvia, mutta heidän ohitseen nouse muitakin kansan sivistyksen uranuuratajia, Näistä myöhemmin.
Tanner ei vähäisimmässäkään määrin kuulu tähän joukkoon, ellei asiaa katso hyvin kapeasta sosiaalidemokraattisesta vinkkelistä. Tanneristakin esitin toisaalla arvioita. Yhden puolueen eheyttäminen ei ole riittävä teko koko kansan suurmiesten joukkoon nimettävälle.
Sibelius on tietysti kulttuurin saralta ehdoton suurmies, mutta presidenteistä listalle voi kelpuuttaa korkeintaan Kekkosen tai Paasikiven, ja heidän välillään valinta kääntyy Paasikiveen jos katsotaan toimintaa muutoinkin kuin presidenttinä, Kekkoseen taas jos arvioidaan toimintaa pelkästään presidentin toimessa. Koiviston nimi listalle lienee vitsiksi tarkoitettu, ei kait kukaan tosissaan häntä suurmiehenä pidä.
Nurmi ei listalle kuulu millään mittarilla.
Listaltasi puuttuu kokonaan sellaiset suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen uranuurtajat kuin H G Porthan, Uuno Cygnaeus ja naisista Minna Canth.
Myös taiteen puolelta nousee moni noiden listaamiesi poliitikkojen ohi suuria suomalaisia etsitäessä. Helene Schjerback lienee maailmalla arvostetuimpia taidemaalareitamme, kansallisina mestareina esiin voi ottaa Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan. Rakennustaiteen puolella Eliel (ja Eero) Saarinen sekä Alvar Aalto ovat maailmankuuluja, Aallon töitä käyvät arkkitehdit ympäri maailman ihastelemassa. Kirjallisuuden saralla Mika Waltari on ehdotonta maailmanluokkaa.
Suuri suomalainen, ainakin listaamiasi poliitikkoja suurempi, on myös A I Virtanen, Nobelilla palkittu kemisti.Mitä mieltä olet tuosta väitteestäni että kevään 1918 tapahtumat olivat tahra Marskin CV:ssä. Kyseessä oli kapina laillista esivaltaa ja hallitusta vastaan. Ja sisällissodan lopputulos koitui maamme parhaaksi. Mutta kevään 1918 ylimitoitetut kostotoimenpiteet olivat tietysti Valkoisen Armeijan Ylipäällikön Mannerheimin vastuulla.
Unohdat täysin Tannerin merkityksen vuosien 1945-1962 viivytystaistelun taustavoimana. Tämä termi ei sinulle luonnollisestikaan käy. Tanner oli eräänlainen Asevelisosialistien Mentori. Ja eiköhän se Oikeistososialidemokratian perinne ole kantanut Paavo Lipposeen jota pidän vuosituhannen vaihteen suurimpana valtiomiehenä.
Sanon nyt aika lailla karrikoiden. Eikä tarvitse ottaa nokkiinsa. Mutta Isänmaan Sankareiden Rytin ja Tannerin mitätöiminen tuntuu edelleen jatkuvan YYA-hengessä. Enkä tarkoita sinua tai ketään erityisesti. Niin vaikea pala näköjään myöntää totuus vuosista 1956-1981.OikeistoSosDem kirjoitti:
Mitä mieltä olet tuosta väitteestäni että kevään 1918 tapahtumat olivat tahra Marskin CV:ssä. Kyseessä oli kapina laillista esivaltaa ja hallitusta vastaan. Ja sisällissodan lopputulos koitui maamme parhaaksi. Mutta kevään 1918 ylimitoitetut kostotoimenpiteet olivat tietysti Valkoisen Armeijan Ylipäällikön Mannerheimin vastuulla.
Unohdat täysin Tannerin merkityksen vuosien 1945-1962 viivytystaistelun taustavoimana. Tämä termi ei sinulle luonnollisestikaan käy. Tanner oli eräänlainen Asevelisosialistien Mentori. Ja eiköhän se Oikeistososialidemokratian perinne ole kantanut Paavo Lipposeen jota pidän vuosituhannen vaihteen suurimpana valtiomiehenä.
Sanon nyt aika lailla karrikoiden. Eikä tarvitse ottaa nokkiinsa. Mutta Isänmaan Sankareiden Rytin ja Tannerin mitätöiminen tuntuu edelleen jatkuvan YYA-hengessä. Enkä tarkoita sinua tai ketään erityisesti. Niin vaikea pala näköjään myöntää totuus vuosista 1956-1981.Mutta näinhän se on. Toiset toimivat Isänmaan palveluksessa Jatkosodan aikana. Ja heidän toimiaan on viisastellen helppo arvioida jälkikäteen. Toiset taas lymyilivät Rauhanoppositiossa ja olivat valmiina palvelukseen uuden isännän eli Kremlin alaisuudessa.
- NäinOnJombet
OikeistoSosDem kirjoitti:
Mutta näinhän se on. Toiset toimivat Isänmaan palveluksessa Jatkosodan aikana. Ja heidän toimiaan on viisastellen helppo arvioida jälkikäteen. Toiset taas lymyilivät Rauhanoppositiossa ja olivat valmiina palvelukseen uuden isännän eli Kremlin alaisuudessa.
"Toiset taas lymyilivät Rauhanoppositiossa ja olivat valmiina palvelukseen uuden isännän eli Kremlin alaisuudessa."
Muuan K.A.Fagerholm oli yksi näitä rauhanopposition lymyilijöitä. Samoin SAK:n puheenjohtaja E.A.Wuori. Myös SDP:n Eino Kilpi siellä lymyili, kuten Väinö Voionmaa ja Mauno Pekkala niinikään SDP:stä, ja muutama muukin sosiaalidemokraatti. Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajia taisi olla vielä sosialidemokraatteja enemmän, ja olipa joukossa jokunen maalaisliittolainenkin. NäinOnJombet kirjoitti:
"Toiset taas lymyilivät Rauhanoppositiossa ja olivat valmiina palvelukseen uuden isännän eli Kremlin alaisuudessa."
Muuan K.A.Fagerholm oli yksi näitä rauhanopposition lymyilijöitä. Samoin SAK:n puheenjohtaja E.A.Wuori. Myös SDP:n Eino Kilpi siellä lymyili, kuten Väinö Voionmaa ja Mauno Pekkala niinikään SDP:stä, ja muutama muukin sosiaalidemokraatti. Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajia taisi olla vielä sosialidemokraatteja enemmän, ja olipa joukossa jokunen maalaisliittolainenkin.K.A. Fagerholm Lasse Lehtistä lainatakseni hoiperteli tuolloin. Mutta 1948-1950 hän oli Legendaarisen Sankarihallituksen joka ei Ryssän painostuksesta huolimatta horjunut Legendaarisena Pääministerinä Täyttä Timanttia!
OikeistoSosDem kirjoitti:
K.A. Fagerholm Lasse Lehtistä lainatakseni hoiperteli tuolloin. Mutta 1948-1950 hän oli Legendaarisen Sankarihallituksen joka ei Ryssän painostuksesta huolimatta horjunut Legendaarisena Pääministerinä Täyttä Timanttia!
Kansa kyllä muistaa tämän Myyttisen Sosialidemokraattisen Vähemmistöhallituksen teot Isänmaan hyväksi! J.K. Paasikivi jonka luottomies K.A. Fagerholm oli tuki Hallitustaan. Samoin Kokoomuksen Aseveljet.
Urho Kekkonen taas antoi 1958 Ryssän päättää ketkä Suomessa kelpaavat hallitukseen.OikeistoSosDem kirjoitti:
Kansa kyllä muistaa tämän Myyttisen Sosialidemokraattisen Vähemmistöhallituksen teot Isänmaan hyväksi! J.K. Paasikivi jonka luottomies K.A. Fagerholm oli tuki Hallitustaan. Samoin Kokoomuksen Aseveljet.
Urho Kekkonen taas antoi 1958 Ryssän päättää ketkä Suomessa kelpaavat hallitukseen.Sellaisia jotka voisivat periaatteessa muistaa SDP:n vähemmistöhallituksen on enää suunnilleen sama määrä kuin sotaveteraaneja ja heidän puolisojaan. Kekkosen muistavia sen sijaan elää maassamme vielä miljoonia.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Sellaisia jotka voisivat periaatteessa muistaa SDP:n vähemmistöhallituksen on enää suunnilleen sama määrä kuin sotaveteraaneja ja heidän puolisojaan. Kekkosen muistavia sen sijaan elää maassamme vielä miljoonia.
Tunnutaanhan tuo sisällissotakin muistavan. Tarkoitin että luultavasti tuo on kulkenut ikäänkuin salattuna ja jollain tapaa kiellettynä tietona sukupolvelta toiselle Kekkosdiktatuurissa ja sen jälkeenkin. Tietoa saa myös sukupolvet jotka eivät ko. aikaa ole eläneet. Yhtä hyvin he voivat muodostaa kuvan Sankarihallituksesta joka Taipumattomana ja Ylväänä seisoi Ryssän ja Kommunistien esteenä. Joten vähän ahtaasti katsot nyt asiaa.
kapi_ kirjoitti:
Lasse Virén oli todella suuri urheilija ja hänen saavutuksensa olivat suuret. Häikäisevänä on urheiluhistoriaan jäänyt hänen ensimmäinen olympialaisten kultamitalinsa Münchenin olympialaisten 10 000 metrin juoksussa, jonka hän voitti radalla kerran kaaduttuaankin.
Virénin suuria saavutuksia mitenkään vähättelemättä silti asetan Nurmen hänen etupuolelleen. Voittihan Nurmi kaikkiaan olympiakisoissa yhteensä yhdeksän kulta- ja kolme hopeaolympiamitalia (1920, 1924 ja 1928) ja teki urallaan 20 henkilökohtaista ja kaksi viestimaailmanennätystä. Nurmi olisi aivan varmasti voittanut kymmenennen kultamitalinsa Los Angelesin olympialaisten maratonilla v. 1932, jolleivät kateelliset ruotsalaiset Sigfrid Edströmin johdolla olisi saaneet Nurmen julistamista ammattilaiseksi. Siihen aikaan kun vielä olympiaedustajien piti olla muka amatöörejä.
Suomen Urheiluliiton silloinen puheenjohtaja Urho Kekkonen ansaitsee täyden kunnian siitä, että tuon ruotsalaisten kieroilun johdosta hän pani poikki Suomen ja Ruotsin väliset urheilusuhteet niin, että Suomi-Ruotsi -maaottelut loppuivat kahdeksaksi vuodeksi, seuraavat toimeenpantiin vasta välirauhan aikana 1940. Kekkonen oli vielä tuolloin - ja vielä vuosia tuon jälkeenkin - aidosti suomalaisuusmies, ja tuo tosiasia nosti Kekkoselle antamaani sijoitusta tuossa suuret suomalaiset -äänestyksessäkin.Häikäisevin Virenin saavutus oli Montrealin vitonen jossa Viren taktista neroutta osoittaen uunotti nopeat mailerit. Lassen mennessä kärkeen oliko 2 km kohdalla kaikki odottivat hänen lähtevän vetämään ME-vauhtia. Lasse hidasti vauhtia ja sekoitti kaikkien pasmat. Viimeisen tonnin Lasse veti alle 2.30. Kun katsoo tuon juoksun loppusuoraa huomaa kuinka Lassen paketti pysyy kasassa muiden vääntäessä kuin kesäjuhlien aloittelijat.
Ikävän sivumaun juoksuun jättivät kaksi Uusi-Seelantilaista huonoa häviäjää Quax ja Dixon jotka vihjailivat verimanipulaatiosta. Miehet olivat luojalta saaneet lahjaksi maailman parhaat harjoitteluolosuhteet ja itkivät kuin neidit.
- Abrahamm
Ai rytin rotuoppikin meni läpi, onko vielä voimassa ?
Pisti norjan ja Puolan pois maailmankartalta, sekinkö uroteko ?Ryti oli Vapaamielinen Sivistysporvari jolla ei ollut mitään tekemistä em. ideologioiden kanssa. Ja Suomi ei olisi selvinnyt ilman Saksan apua Jatkosodasta.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Ryti oli Vapaamielinen Sivistysporvari jolla ei ollut mitään tekemistä em. ideologioiden kanssa. Ja Suomi ei olisi selvinnyt ilman Saksan apua Jatkosodasta.
Selvinnyt jatkosodasta ?
Rodricks_life kirjoitti:
Selvinnyt jatkosodasta ?
Paljon huonomminkin olisi voinut käydä. Meidät olisi hukka perinyt kesällä 1944 jollei Ryti olisi allekirjoittanut Ribbentrop-sopimusta.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Paljon huonomminkin olisi voinut käydä. Meidät olisi hukka perinyt kesällä 1944 jollei Ryti olisi allekirjoittanut Ribbentrop-sopimusta.
Oikeassa olet, ehdottomasti. Huomaan, että tunnet historiaa ja asetat siihen vaikuttaneet teot oikeaan asemaansa.
Tuo Rytin teko sai minutkin nostamaan hänet kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi suomalaiseksi, joskin hänellä oli paljon myös muita suuren arvostuksen ansaitsevia meriittejä.kapi_ kirjoitti:
Oikeassa olet, ehdottomasti. Huomaan, että tunnet historiaa ja asetat siihen vaikuttaneet teot oikeaan asemaansa.
Tuo Rytin teko sai minutkin nostamaan hänet kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi suomalaiseksi, joskin hänellä oli paljon myös muita suuren arvostuksen ansaitsevia meriittejä.Rytihän ei Anglofiilinä ollut mitenkään Saksalaismielinen. Kuten ei ollut Mannerheimkään.
Ryti varmasti tiesi että olisi saattanut joutua jossain muualla kuin Suomessa tuomiolle. "Tuomiolle" Ryti joutui tuossa irvokkaassa "Sotasyyllisyysoikeudenkäynnnissä". Jossa Kekkonen toimi aivan turhan aktiivisesti.OikeistoSosDem kirjoitti:
Rytihän ei Anglofiilinä ollut mitenkään Saksalaismielinen. Kuten ei ollut Mannerheimkään.
Ryti varmasti tiesi että olisi saattanut joutua jossain muualla kuin Suomessa tuomiolle. "Tuomiolle" Ryti joutui tuossa irvokkaassa "Sotasyyllisyysoikeudenkäynnnissä". Jossa Kekkonen toimi aivan turhan aktiivisesti.Hyvä oli toimia niin aktiivisesti, ettei Ryti joutunut oikeuteen Nürnbergissä. Kysymys ei ollut vain Neuvostoliitosta, vaan myös Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Hyvä oli toimia niin aktiivisesti, ettei Ryti joutunut oikeuteen Nürnbergissä. Kysymys ei ollut vain Neuvostoliitosta, vaan myös Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta.
Ongelma mikä tälläkin palstalla Kekkosen suhteen näkyy on se että kaikille Kekkosen teoille nähdään ikäänkuin oikeutus sen vuoksi että Suomi säilytti itsenäisyytensä 1956-1981. Tähän syyllistyy erityisesti virallinen Kekksohistoriikki.
Väitän että Suomi olisi yhtälailla säilyttänyt itsenäisyytensä mikäli K.A. Fagerholm olisi valittu 1956. Luultavasti naapuri olisi jonkin aikaa raivonnut "Taantumuksellisista Oikeistovoimista" mutta sitten hyväksynyt asioiden tilan. Idänsuhteet olisivat olleet normaalit kahden suvereenin valtion suhteet toisin kuin 1956-1981.
Tästähän nähtiin esimerkki 1948-1950 NL:n painostaessa K.A.Fagerholmin hallitusta joka järkkymättä Presidentti Paasikiven tukemana seisoi linjallaan. NL lopetti sitten pahimman mouhoamisensa tämän jälkeen.
Urho Kekkonen toimi 1958 vähän toisin.
Noista vuosien 1948-1950 tapahtumista erinomaisen kuvan antaa teos: Kemi 1949-Suomen Kohtalon Ratkaisu: Salminen Juhani 1956.
Tuossa "Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä" vastuuttomimpia olivat tietysti Kommunistit jotka vaativat avoimesti kovempia tuomioita. Maanpetturi Hertta Kuusisestahan tehtiin oikein TV-sarja.OikeistoSosDem kirjoitti:
Ongelma mikä tälläkin palstalla Kekkosen suhteen näkyy on se että kaikille Kekkosen teoille nähdään ikäänkuin oikeutus sen vuoksi että Suomi säilytti itsenäisyytensä 1956-1981. Tähän syyllistyy erityisesti virallinen Kekksohistoriikki.
Väitän että Suomi olisi yhtälailla säilyttänyt itsenäisyytensä mikäli K.A. Fagerholm olisi valittu 1956. Luultavasti naapuri olisi jonkin aikaa raivonnut "Taantumuksellisista Oikeistovoimista" mutta sitten hyväksynyt asioiden tilan. Idänsuhteet olisivat olleet normaalit kahden suvereenin valtion suhteet toisin kuin 1956-1981.
Tästähän nähtiin esimerkki 1948-1950 NL:n painostaessa K.A.Fagerholmin hallitusta joka järkkymättä Presidentti Paasikiven tukemana seisoi linjallaan. NL lopetti sitten pahimman mouhoamisensa tämän jälkeen.
Urho Kekkonen toimi 1958 vähän toisin.
Noista vuosien 1948-1950 tapahtumista erinomaisen kuvan antaa teos: Kemi 1949-Suomen Kohtalon Ratkaisu: Salminen Juhani 1956.
Tuossa "Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä" vastuuttomimpia olivat tietysti Kommunistit jotka vaativat avoimesti kovempia tuomioita. Maanpetturi Hertta Kuusisestahan tehtiin oikein TV-sarja.Aivan varmasti Suomi olisi säilyttänyt itsenäisyytensä, vaikka Fagerholm olisi valittu presidentiksi. Ei Juhani Suomikaan ole väittänyt, ettei olisi säilyttänyt.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Aivan varmasti Suomi olisi säilyttänyt itsenäisyytensä, vaikka Fagerholm olisi valittu presidentiksi. Ei Juhani Suomikaan ole väittänyt, ettei olisi säilyttänyt.
Siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä että kansakunta olisi säästynyt "Noottikriisin" 1961 tapaiselta nöyryytykseltä. Vain yhtenä esimerkkinä Kekkosdiktatuurin aiheuttamasta rappiosta.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Siitä ei olekaan kysymys. Vaan siitä että kansakunta olisi säästynyt "Noottikriisin" 1961 tapaiselta nöyryytykseltä. Vain yhtenä esimerkkinä Kekkosdiktatuurin aiheuttamasta rappiosta.
Edellisessä kommentissasi kirjoitit itsenäisyyden säilyttämisestä. Olehan varovaisempi käyttämiesi ilmaisujen suhteen.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Ongelma mikä tälläkin palstalla Kekkosen suhteen näkyy on se että kaikille Kekkosen teoille nähdään ikäänkuin oikeutus sen vuoksi että Suomi säilytti itsenäisyytensä 1956-1981. Tähän syyllistyy erityisesti virallinen Kekksohistoriikki.
Väitän että Suomi olisi yhtälailla säilyttänyt itsenäisyytensä mikäli K.A. Fagerholm olisi valittu 1956. Luultavasti naapuri olisi jonkin aikaa raivonnut "Taantumuksellisista Oikeistovoimista" mutta sitten hyväksynyt asioiden tilan. Idänsuhteet olisivat olleet normaalit kahden suvereenin valtion suhteet toisin kuin 1956-1981.
Tästähän nähtiin esimerkki 1948-1950 NL:n painostaessa K.A.Fagerholmin hallitusta joka järkkymättä Presidentti Paasikiven tukemana seisoi linjallaan. NL lopetti sitten pahimman mouhoamisensa tämän jälkeen.
Urho Kekkonen toimi 1958 vähän toisin.
Noista vuosien 1948-1950 tapahtumista erinomaisen kuvan antaa teos: Kemi 1949-Suomen Kohtalon Ratkaisu: Salminen Juhani 1956.
Tuossa "Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä" vastuuttomimpia olivat tietysti Kommunistit jotka vaativat avoimesti kovempia tuomioita. Maanpetturi Hertta Kuusisestahan tehtiin oikein TV-sarja.Vaihtoehtoista historiaa ei ole. Emme voi tietää mitä olisi tapahtunut toimimalla toisin.
Olet siis lukenut Lehtisen kirjan ja muodostanut käsityksesi sen perusteella. Niinhän tuosta " heräämisestä" demariksi kerroit. Se näkyy kyllä historiatietosi vajavuutena.
Kekkosen aikana toimi maassa 8 demaripääministeri hallitusta, 6 virkamieshallitusta ja 8 ML pääministeriä.
Aika oli poliittisesti rikkonainen ja se näkyy hallitusten kokoonpanoissa lukuisina virkamieshallituksina. Kekkonen ei kuitenkaan demareita mitenkään hyljeksinyt pääministereinä.
Hallitukset kuitenkin maan asiat hoitivat silloinkin.Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Edellisessä kommentissasi kirjoitit itsenäisyyden säilyttämisestä. Olehan varovaisempi käyttämiesi ilmaisujen suhteen.
Tai mitä?
- Historiantuntija
OikeistoSosDem kirjoitti:
Paljon huonomminkin olisi voinut käydä. Meidät olisi hukka perinyt kesällä 1944 jollei Ryti olisi allekirjoittanut Ribbentrop-sopimusta.
Ryti Ribbentrop sopimus oli pakon sanelema ja sodanjohdon vaatima, ei siinä Rytillä ollut juuri muuta kuin allekirjoittajan osa.
Rytillä, ja maamme hallituksella, olisi ollut mahdollisuus lopettaa sota useaankin otteeseen, mutta aluksi sotakiihko, ja myöhemmin liika riippuvuus Saksasta esti sen.
Neuvostoliittohan välitti USA:n kautta jo Elokuussa 1941 tahtonsa lopettaa sotatoimet Suomen kanssa, mutta Ryti ja hallitus ignoorasivat tuon tarjouksen kuvitellessaan muodostavansa Suur-Suomea. Tarjous toistettiin myöhemmin pariinkin otteeseen, ja 1943 kevättalvella Stalingradin taistelujen ratkettua kun siihen tarttumisen mahdollisuutta alettiin harkita, Saksan ultimatuumi pelästytti maamme johdon niin, että hanke haudattiin. Elintarvikehuoltomme oli kokonaan saksalaisten varassa, ja maassa 200 000 saksalaista sotilasta. Maan johto pelkäsi rauhaa enemmän kuin sotaa. Kesällä -44 sitten maksettiin noista rauhanehdotusten hylkäämisistä kovaa hintaa.
Ryti siis tapatti kymmeniätuhansia miehiä aivan turhaan, ja pitkitti sotaamme jopa kolmella vuodella. Rytin ansioksi voitaisiin tänään lukea Karjalan palautus ja Suomen irrottaminen maailmansodasta. Silloin puhuttaisiin aidosti suurteoista.
Noilla oteuneilla meriiteillä Ryti on aika kyseenalainen suurimpien suomalaisten kärkijoukkoon.
Tannerin kohdalla on hyvä muistaa yksi asia. Hänet nosti pääministeriksi, ja SDP:n hallituskelpoisten puolueiden joukkoon, presidentti Relander. Kuten tunnettua, muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä SDP:n kanssa, ja Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Relanderilta todella rohkea ja isänmaallinen teko antaa vastuu maan asioiden hoidosta SDP.lle vain 8 vuotta kansalaissodan jälkeen. Kunnia noiden kansalaissodan juoksuhautojen umpeenluomisesta ei siis kuule niinkään Tannerille, kuin hänelle tärkeän valtiollisen tehtävän antaneelle Relanderille. Paljon merkittävämpää Relanderin toiminta kansakunnan eheyttämiseksi on kuin vaikkapa listalla olevan Halosen, jonka toimet lähinnä repi uudelleen auki vanhoja haavoja yksipuolisuudessaan.
Tanneria painaa myös Talvisotaa edeltäneessä hallituksessa puolustusvoimien hankintojen estäminen, jonka seurauksena Talvisotaan mentiin malli Cajanderilla ilman kunnon aseita. DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Vaihtoehtoista historiaa ei ole. Emme voi tietää mitä olisi tapahtunut toimimalla toisin.
Olet siis lukenut Lehtisen kirjan ja muodostanut käsityksesi sen perusteella. Niinhän tuosta " heräämisestä" demariksi kerroit. Se näkyy kyllä historiatietosi vajavuutena.
Kekkosen aikana toimi maassa 8 demaripääministeri hallitusta, 6 virkamieshallitusta ja 8 ML pääministeriä.
Aika oli poliittisesti rikkonainen ja se näkyy hallitusten kokoonpanoissa lukuisina virkamieshallituksina. Kekkonen ei kuitenkaan demareita mitenkään hyljeksinyt pääministereinä.
Hallitukset kuitenkin maan asiat hoitivat silloinkin.Aika mielenkiintoista on se että SDP ei ollut hallitusvastuussa 13.1.1959-26.5.1966.
Historiantuntija kirjoitti:
Ryti Ribbentrop sopimus oli pakon sanelema ja sodanjohdon vaatima, ei siinä Rytillä ollut juuri muuta kuin allekirjoittajan osa.
Rytillä, ja maamme hallituksella, olisi ollut mahdollisuus lopettaa sota useaankin otteeseen, mutta aluksi sotakiihko, ja myöhemmin liika riippuvuus Saksasta esti sen.
Neuvostoliittohan välitti USA:n kautta jo Elokuussa 1941 tahtonsa lopettaa sotatoimet Suomen kanssa, mutta Ryti ja hallitus ignoorasivat tuon tarjouksen kuvitellessaan muodostavansa Suur-Suomea. Tarjous toistettiin myöhemmin pariinkin otteeseen, ja 1943 kevättalvella Stalingradin taistelujen ratkettua kun siihen tarttumisen mahdollisuutta alettiin harkita, Saksan ultimatuumi pelästytti maamme johdon niin, että hanke haudattiin. Elintarvikehuoltomme oli kokonaan saksalaisten varassa, ja maassa 200 000 saksalaista sotilasta. Maan johto pelkäsi rauhaa enemmän kuin sotaa. Kesällä -44 sitten maksettiin noista rauhanehdotusten hylkäämisistä kovaa hintaa.
Ryti siis tapatti kymmeniätuhansia miehiä aivan turhaan, ja pitkitti sotaamme jopa kolmella vuodella. Rytin ansioksi voitaisiin tänään lukea Karjalan palautus ja Suomen irrottaminen maailmansodasta. Silloin puhuttaisiin aidosti suurteoista.
Noilla oteuneilla meriiteillä Ryti on aika kyseenalainen suurimpien suomalaisten kärkijoukkoon.
Tannerin kohdalla on hyvä muistaa yksi asia. Hänet nosti pääministeriksi, ja SDP:n hallituskelpoisten puolueiden joukkoon, presidentti Relander. Kuten tunnettua, muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä SDP:n kanssa, ja Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Relanderilta todella rohkea ja isänmaallinen teko antaa vastuu maan asioiden hoidosta SDP.lle vain 8 vuotta kansalaissodan jälkeen. Kunnia noiden kansalaissodan juoksuhautojen umpeenluomisesta ei siis kuule niinkään Tannerille, kuin hänelle tärkeän valtiollisen tehtävän antaneelle Relanderille. Paljon merkittävämpää Relanderin toiminta kansakunnan eheyttämiseksi on kuin vaikkapa listalla olevan Halosen, jonka toimet lähinnä repi uudelleen auki vanhoja haavoja yksipuolisuudessaan.
Tanneria painaa myös Talvisotaa edeltäneessä hallituksessa puolustusvoimien hankintojen estäminen, jonka seurauksena Talvisotaan mentiin malli Cajanderilla ilman kunnon aseita.Mihin perustat tuon näkemyksesi "Suur-Suomen" luomisesta.
- OpeOulusta
kapi_ kirjoitti:
Oikeassa olet, ehdottomasti. Huomaan, että tunnet historiaa ja asetat siihen vaikuttaneet teot oikeaan asemaansa.
Tuo Rytin teko sai minutkin nostamaan hänet kaikkien aikojen toiseksi suurimmaksi suomalaiseksi, joskin hänellä oli paljon myös muita suuren arvostuksen ansaitsevia meriittejä.Sinäkin kapi tunnet historiaa yhtä hyvin kuin harvat harmaat munakarvasi.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Aika mielenkiintoista on se että SDP ei ollut hallitusvastuussa 13.1.1959-26.5.1966.
Miksi? Sinunhan se demarina ja Lehtisen kirjan lukeneena pitää tietää
DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Miksi? Sinunhan se demarina ja Lehtisen kirjan lukeneena pitää tietää
Tiedän. Mutta kerro toki oma autorisoitu tulkintasi.
- Historiantuntija
OikeistoSosDem kirjoitti:
Mihin perustat tuon näkemyksesi "Suur-Suomen" luomisesta.
Mannerheim antoi sodan alussa (heinäkuu 11. pv) kuuluisan miekantuppi päiväkäskyn. Siinä käy hyvin ilmi maan silloisen johdon (niin sotilas- kuin poliittisen) tavoite, Itä-Karjan liittäminen Suomeen, siis Suur-Suomi. Emme siis tyytyneet pelkästään 1939 rajojen palauttamiseen.
Kannaksella eteneminen pysäytettiin vanhoille rajoille, mutta Aunuksessa ja Itä-Karjalassa mentiin aina Poventsaan saakka raskaiden tappioiden saattamana ja hyökkäystä aina helmikuulle -42 jatkaen.
Eiköhän noissa ole perustaa Jatkosodan alkun Suur-Suomi huumalle, johon Ryti presidenttinä oli vaikuttamassa.
Rytin, ja myös Tannerin osalta, pitää myös muistaa, että he molemmat vastustivat Karjalan evakoiden asuttamista muualle Suomeen kansantaloudelle liian kalliina, ja ehdottivat, että nämä ainakin osin jäisivät NL:lle luovutetulle alueelle (siis ei evakuoitasi). Maalaisliitossa ja muissa aidosti isänmaallisissa piireissä pidettiin ehdottomana, että kaikki evakot sijoitetaan uusien rajojen sisälle. Suurimpien suomalaisten joukkoon ei oikein voi nimetä henkilöitä, jotka olisivat olleet valmiit jättämään osan kansasta vihollisen käsiin.
Ryti ei ollutkaan asiantuntijoiden esiraadin valitsemalla listalla kun tuota suurin suomalainen äänestystä valmisteltiin, hän nousi sinne lähinnä näiden sotatapahtumia korostaneiden toimesta. OikeistoSosDem kirjoitti:
Tiedän. Mutta kerro toki oma autorisoitu tulkintasi.
Kuten ennenkin keskusteluissa et osaa vastata kysymykseen
Historiantuntija kirjoitti:
Ryti Ribbentrop sopimus oli pakon sanelema ja sodanjohdon vaatima, ei siinä Rytillä ollut juuri muuta kuin allekirjoittajan osa.
Rytillä, ja maamme hallituksella, olisi ollut mahdollisuus lopettaa sota useaankin otteeseen, mutta aluksi sotakiihko, ja myöhemmin liika riippuvuus Saksasta esti sen.
Neuvostoliittohan välitti USA:n kautta jo Elokuussa 1941 tahtonsa lopettaa sotatoimet Suomen kanssa, mutta Ryti ja hallitus ignoorasivat tuon tarjouksen kuvitellessaan muodostavansa Suur-Suomea. Tarjous toistettiin myöhemmin pariinkin otteeseen, ja 1943 kevättalvella Stalingradin taistelujen ratkettua kun siihen tarttumisen mahdollisuutta alettiin harkita, Saksan ultimatuumi pelästytti maamme johdon niin, että hanke haudattiin. Elintarvikehuoltomme oli kokonaan saksalaisten varassa, ja maassa 200 000 saksalaista sotilasta. Maan johto pelkäsi rauhaa enemmän kuin sotaa. Kesällä -44 sitten maksettiin noista rauhanehdotusten hylkäämisistä kovaa hintaa.
Ryti siis tapatti kymmeniätuhansia miehiä aivan turhaan, ja pitkitti sotaamme jopa kolmella vuodella. Rytin ansioksi voitaisiin tänään lukea Karjalan palautus ja Suomen irrottaminen maailmansodasta. Silloin puhuttaisiin aidosti suurteoista.
Noilla oteuneilla meriiteillä Ryti on aika kyseenalainen suurimpien suomalaisten kärkijoukkoon.
Tannerin kohdalla on hyvä muistaa yksi asia. Hänet nosti pääministeriksi, ja SDP:n hallituskelpoisten puolueiden joukkoon, presidentti Relander. Kuten tunnettua, muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä SDP:n kanssa, ja Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Relanderilta todella rohkea ja isänmaallinen teko antaa vastuu maan asioiden hoidosta SDP.lle vain 8 vuotta kansalaissodan jälkeen. Kunnia noiden kansalaissodan juoksuhautojen umpeenluomisesta ei siis kuule niinkään Tannerille, kuin hänelle tärkeän valtiollisen tehtävän antaneelle Relanderille. Paljon merkittävämpää Relanderin toiminta kansakunnan eheyttämiseksi on kuin vaikkapa listalla olevan Halosen, jonka toimet lähinnä repi uudelleen auki vanhoja haavoja yksipuolisuudessaan.
Tanneria painaa myös Talvisotaa edeltäneessä hallituksessa puolustusvoimien hankintojen estäminen, jonka seurauksena Talvisotaan mentiin malli Cajanderilla ilman kunnon aseita.>>Tannerin kohdalla on hyvä muistaa yksi asia. Hänet nosti pääministeriksi, ja SDP:n hallituskelpoisten puolueiden joukkoon, presidentti Relander. Kuten tunnettua, muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä SDP:n kanssa, ja Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Relanderilta todella rohkea ja isänmaallinen teko antaa vastuu maan asioiden hoidosta SDP.lle vain 8 vuotta kansalaissodan jälkeen. Kunnia noiden kansalaissodan juoksuhautojen umpeenluomisesta ei siis kuule niinkään Tannerille, kuin hänelle tärkeän valtiollisen tehtävän antaneelle Relanderille. <<
Hyvä huomio, kun ajatellaan, että Lauri Kristian Relanderia pidetään yleisesti presidenteistämme turhimpana ja että Tannerin hallituksen nimittämistä paremmin aina muistetaan Relanderin kielteinen suhtautuminen kommunisteihin ja Vihtori Kosolan kätteleminen talonpoikaismarssin yhteydessä.Historiantuntija kirjoitti:
Mannerheim antoi sodan alussa (heinäkuu 11. pv) kuuluisan miekantuppi päiväkäskyn. Siinä käy hyvin ilmi maan silloisen johdon (niin sotilas- kuin poliittisen) tavoite, Itä-Karjan liittäminen Suomeen, siis Suur-Suomi. Emme siis tyytyneet pelkästään 1939 rajojen palauttamiseen.
Kannaksella eteneminen pysäytettiin vanhoille rajoille, mutta Aunuksessa ja Itä-Karjalassa mentiin aina Poventsaan saakka raskaiden tappioiden saattamana ja hyökkäystä aina helmikuulle -42 jatkaen.
Eiköhän noissa ole perustaa Jatkosodan alkun Suur-Suomi huumalle, johon Ryti presidenttinä oli vaikuttamassa.
Rytin, ja myös Tannerin osalta, pitää myös muistaa, että he molemmat vastustivat Karjalan evakoiden asuttamista muualle Suomeen kansantaloudelle liian kalliina, ja ehdottivat, että nämä ainakin osin jäisivät NL:lle luovutetulle alueelle (siis ei evakuoitasi). Maalaisliitossa ja muissa aidosti isänmaallisissa piireissä pidettiin ehdottomana, että kaikki evakot sijoitetaan uusien rajojen sisälle. Suurimpien suomalaisten joukkoon ei oikein voi nimetä henkilöitä, jotka olisivat olleet valmiit jättämään osan kansasta vihollisen käsiin.
Ryti ei ollutkaan asiantuntijoiden esiraadin valitsemalla listalla kun tuota suurin suomalainen äänestystä valmisteltiin, hän nousi sinne lähinnä näiden sotatapahtumia korostaneiden toimesta.Tiedät varmasti että tuo "Miekantuppikäsky" ei ollut ihan vakavalla naamalla tehty. Eiköhän sillä ollut tarkoitus lähinnä kohottaa joukkojen mielialaa.
En tunne sotahistoriaa niin hyvin kuin poliittista historiaa. Mutta olisiko jopa pitänyt hyökätä rohkeammin 1941. Tätähän käsittääkseni ainakin Paavo Talvela vaati.DV8_Diva_XOXO kirjoitti:
Kuten ennenkin keskusteluissa et osaa vastata kysymykseen
Siksi että SDP oli "Taantumuksellisena Oikeistovoimana" Kekkosen ja Ryssän asettamassa "disponsibiliteetissa". Mutta kerro toki virallinen tulkinta puoluehajaannuksineen.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Tiedät varmasti että tuo "Miekantuppikäsky" ei ollut ihan vakavalla naamalla tehty. Eiköhän sillä ollut tarkoitus lähinnä kohottaa joukkojen mielialaa.
En tunne sotahistoriaa niin hyvin kuin poliittista historiaa. Mutta olisiko jopa pitänyt hyökätä rohkeammin 1941. Tätähän käsittääkseni ainakin Paavo Talvela vaati.Miekantuppipäiväkäskyn tausta oli Mannerheimin henkilökohtaisessa herkkähipiäisyydessä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/MiekkavalaPystyyn_kuollut kirjoitti:
>>Tannerin kohdalla on hyvä muistaa yksi asia. Hänet nosti pääministeriksi, ja SDP:n hallituskelpoisten puolueiden joukkoon, presidentti Relander. Kuten tunnettua, muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä SDP:n kanssa, ja Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Relanderilta todella rohkea ja isänmaallinen teko antaa vastuu maan asioiden hoidosta SDP.lle vain 8 vuotta kansalaissodan jälkeen. Kunnia noiden kansalaissodan juoksuhautojen umpeenluomisesta ei siis kuule niinkään Tannerille, kuin hänelle tärkeän valtiollisen tehtävän antaneelle Relanderille. <<
Hyvä huomio, kun ajatellaan, että Lauri Kristian Relanderia pidetään yleisesti presidenteistämme turhimpana ja että Tannerin hallituksen nimittämistä paremmin aina muistetaan Relanderin kielteinen suhtautuminen kommunisteihin ja Vihtori Kosolan kätteleminen talonpoikaismarssin yhteydessä.Jo on taas ihmeellistä Kepulaista selitysoppia.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Siksi että SDP oli "Taantumuksellisena Oikeistovoimana" Kekkosen ja Ryssän asettamassa "disponsibiliteetissa". Mutta kerro toki virallinen tulkinta puoluehajaannuksineen.
Ja vaikka vastaisin kymmenen sivun esseellä lähdeviitteineen jankkaisit tuota samaa!
OikeistoSosDem kirjoitti:
Jo on taas ihmeellistä Kepulaista selitysoppia.
Minun vai Historiantuntijan kommentti? No, samantekevää. Tuntuu hauskalta, kun sosialidemokraatit ovat katkeria Relanderille siitä, että tämä nimitti Tannerin hallituksen noin pian sisällissodan jälkeen.
Pystyyn_kuollut kirjoitti:
Miekantuppipäiväkäskyn tausta oli Mannerheimin henkilökohtaisessa herkkähipiäisyydessä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/MiekkavalaAika pitkälle vedetty tulkinta.
OikeistoSosDem kirjoitti:
Aika pitkälle vedetty tulkinta.
Ei tarvitse tulkita, kun lukee miekantuppipäiväkäskyn ensimmäiset sanat.
http://www.mannerheim.fi/pkaskyt/pk3_41.gifPystyyn_kuollut kirjoitti:
Ei tarvitse tulkita, kun lukee miekantuppipäiväkäskyn ensimmäiset sanat.
http://www.mannerheim.fi/pkaskyt/pk3_41.gifSo what. Tuohan on vain sanoja paperilla. Mannerheimia varmasti vähän nauratti se että kaiken maailman älypäät tulisivat tulkitsemaan tuota jälkeenpäin. Tarkoitan ettemme voi tietää Mannerheimin motiiveja tuon perusteella. John Lennon sanoi aikoinaan kirjoitettuaan "I am The Walrusin" että siinä on "Taidekoulun vittupäille miettimistä".
- Historiantuntija
OikeistoSosDem kirjoitti:
Jo on taas ihmeellistä Kepulaista selitysoppia.
Mitä ihmeen selitysoppia?
Historiallista faktaa tuo Relanderin aivoitus on.
Suomessa presidentti nimitti noina aikoina hallituksen muodostajan täysin oman valintansa mukaan, parlamentilla ei ollut sanansijaa. Relander halusi eheyttää kansaa nostamalla maltillisen vasemmiston vastuuseen. Tanner sai pääministerinä näyttää, että SDP kykenee vastuullisuuteen. Ei Tanner ollut niin vahvassa asemassa, että olisi muutoin kuin presidentin myötävaikutuksella noussut pääministeriksi
Eihän siitä kovin pitkäikäistä hallitusta tullut, vaikkei silloin muutoinkaan hallitukset pitkään istuneet.
Suurimmat vauriot Tannerin hallitus teki SDP:hen itseensä, Tanner kun presedentin tuuraajana otti vastaan Suojeluskuntaparaatin. Sitä puitiin puolueessa pitkään, ja vaivoin Tanner sai pidettyä puoluejohtajan paikan ja puolueen yhtenäisenä. - MunakarvaJombnReiluJohto
OikeistoSosDem kirjoitti:
Rytihän ei Anglofiilinä ollut mitenkään Saksalaismielinen. Kuten ei ollut Mannerheimkään.
Ryti varmasti tiesi että olisi saattanut joutua jossain muualla kuin Suomessa tuomiolle. "Tuomiolle" Ryti joutui tuossa irvokkaassa "Sotasyyllisyysoikeudenkäynnnissä". Jossa Kekkonen toimi aivan turhan aktiivisesti.Mistä olet saanut päähäsi, että Kekkonen toimi turhan aktiivisesti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, nimenomaan omasta aloitteestaan?
Kyllä Sinun juttusi ovat Jombe kovin kevyesti jostakin temmattu ja niistä näkyy, ettet ole kuin yksisilmäisen kaunasi kanssa liikkeellä.
Mutta minkäs teet? Arvostat Stubb'ia, Kataista, Rinnettä ja Lipposta yli kaiken. Minä panen Sipilän monta aslelta edelle, kuten myös Väyrysen ja molemmat ihan tarkoin harkituin asiaperustein. MunakarvaJombnReiluJohto kirjoitti:
Mistä olet saanut päähäsi, että Kekkonen toimi turhan aktiivisesti sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, nimenomaan omasta aloitteestaan?
Kyllä Sinun juttusi ovat Jombe kovin kevyesti jostakin temmattu ja niistä näkyy, ettet ole kuin yksisilmäisen kaunasi kanssa liikkeellä.
Mutta minkäs teet? Arvostat Stubb'ia, Kataista, Rinnettä ja Lipposta yli kaiken. Minä panen Sipilän monta aslelta edelle, kuten myös Väyrysen ja molemmat ihan tarkoin harkituin asiaperustein.Luepa vaikka Rautkallion ja Lehtisen kirja: "Kansakunnan Sijaiskärsijät". Siitä selviää myös että Maalaisliittolaisiin "Sotasyyllisyystuomioistuimen" jäseniin yritettiin vaikuttaa ennen tuomioiden julistamista.
- MunakarvaJombnReiluJohto
OikeistoSosDem kirjoitti:
Luepa vaikka Rautkallion ja Lehtisen kirja: "Kansakunnan Sijaiskärsijät". Siitä selviää myös että Maalaisliittolaisiin "Sotasyyllisyystuomioistuimen" jäseniin yritettiin vaikuttaa ennen tuomioiden julistamista.
Kekkonen kävi neuvostoliittolaisen valvontakomission upseerijäsenen ripitettävänä kun sotasyyllisyysasia ei edennyt tarpeeksi nopeasti.
Kekkonen ymmärsi, että oikeudenkäynti olisi siirtynyt pois kotimaisista käsistä ellei myönnytyksiä olisi annettu.
Lehtisen ja Rautkallion motiivit ymmärtäen on kovin kyseenalaista Jombe, että teksti olisi vakavasti otettavaa. Pikemminkin kyseessä on äärimmäinen tulkinta, joka lähentelee mielipidettä. - MunakarvaJombnReiluJohto
Historiantuntija kirjoitti:
Ryti Ribbentrop sopimus oli pakon sanelema ja sodanjohdon vaatima, ei siinä Rytillä ollut juuri muuta kuin allekirjoittajan osa.
Rytillä, ja maamme hallituksella, olisi ollut mahdollisuus lopettaa sota useaankin otteeseen, mutta aluksi sotakiihko, ja myöhemmin liika riippuvuus Saksasta esti sen.
Neuvostoliittohan välitti USA:n kautta jo Elokuussa 1941 tahtonsa lopettaa sotatoimet Suomen kanssa, mutta Ryti ja hallitus ignoorasivat tuon tarjouksen kuvitellessaan muodostavansa Suur-Suomea. Tarjous toistettiin myöhemmin pariinkin otteeseen, ja 1943 kevättalvella Stalingradin taistelujen ratkettua kun siihen tarttumisen mahdollisuutta alettiin harkita, Saksan ultimatuumi pelästytti maamme johdon niin, että hanke haudattiin. Elintarvikehuoltomme oli kokonaan saksalaisten varassa, ja maassa 200 000 saksalaista sotilasta. Maan johto pelkäsi rauhaa enemmän kuin sotaa. Kesällä -44 sitten maksettiin noista rauhanehdotusten hylkäämisistä kovaa hintaa.
Ryti siis tapatti kymmeniätuhansia miehiä aivan turhaan, ja pitkitti sotaamme jopa kolmella vuodella. Rytin ansioksi voitaisiin tänään lukea Karjalan palautus ja Suomen irrottaminen maailmansodasta. Silloin puhuttaisiin aidosti suurteoista.
Noilla oteuneilla meriiteillä Ryti on aika kyseenalainen suurimpien suomalaisten kärkijoukkoon.
Tannerin kohdalla on hyvä muistaa yksi asia. Hänet nosti pääministeriksi, ja SDP:n hallituskelpoisten puolueiden joukkoon, presidentti Relander. Kuten tunnettua, muut puolueet kieltäytyivät yhteistyöstä SDP:n kanssa, ja Tanner muodosti vähemmistöhallituksen. Relanderilta todella rohkea ja isänmaallinen teko antaa vastuu maan asioiden hoidosta SDP.lle vain 8 vuotta kansalaissodan jälkeen. Kunnia noiden kansalaissodan juoksuhautojen umpeenluomisesta ei siis kuule niinkään Tannerille, kuin hänelle tärkeän valtiollisen tehtävän antaneelle Relanderille. Paljon merkittävämpää Relanderin toiminta kansakunnan eheyttämiseksi on kuin vaikkapa listalla olevan Halosen, jonka toimet lähinnä repi uudelleen auki vanhoja haavoja yksipuolisuudessaan.
Tanneria painaa myös Talvisotaa edeltäneessä hallituksessa puolustusvoimien hankintojen estäminen, jonka seurauksena Talvisotaan mentiin malli Cajanderilla ilman kunnon aseita.Aika pitkälle näen asiat samalla tavalla. Cajander ja Tanner olivat aikansa "jumikaaleja" kuten monet muutkin tuonajan johtajat, jotka nojasivat pääosin asema-arvovaltaansa.
Mainituilla kahdella jumikaalilla SuurSuomi-Rytin lisäksi ei ollut kykyä lukea muuttuneita/muuttuvia tilanteita, tuhoisin seurauksin.
- beethooven
Ryssän kenraali Mannerheim vanhuksena valtion peräsimessä oli surkea näky. Onnistuipahan kuitenkin vielä siten toimien välttämään valtakunnan oikeuden sodan jälkeen lähinnä kuitenkin.
- Historiantunnustelija
Suomen historian suurmiehistä puhuttaessa ei saa koskaan ohittaa Kapia. Jos jollakulla on parempi RUK:n todistus, hän sen varmaan täällä esittää. Ja onko kenelläkään muulla tuuheampia ja komeampia munakarvoja, jos on, hän ne varmaan täällä esittää.
Historiattomuutta on väittää UKK:n olleen missään suhteessa Kapia parempi. Eihän Urkki ollut edes RUK:ia käynyt. Eikä asbestikurssia, saati ennakoivan ajon kurssia. Oliko edes Word-tekstinkäsittelyä?- Tacitus
Mikä ihmeen kapi, ketuilla on kapi kun kaikki karvat lähtee! Kyllä Kekkonen on anasainnut paikkansa Suomen suurmiehenä. Jälkiviisaus on viisauden tyhmin laji kun noita Suomen historian vaiheita ei voi takautuvasti muuttaa miksikään vaikka ollaan 2000 luvulla olevinaan niin paljon viisaampia. Jos ei ymmäärretä edes yksinkertaisia faktoja esim Suomen maantieteellisestä asemasta ja itänaapurin jo Neuvostoliiton aikaisesta suurtavalta statuksesta niin ei voi mitään. Kyllä Kekkonen hoiti työnsä hyvin ( noottikriisit, idänkauppa etc). Parempi käyttää sanan säilää ja yhteisymmärrystä kuin miekan voimaa suurvaltaa vastaan.
- OpeOulusta
Kyllä kapillakin on kapi. Sen munakarvat ovat harvat ja harmaat.
Kapi on näyttänyt kuvan karvoistaan täällä. - Hallaahon.äänestäjä7
Terve OIKEISTODEMARI
luettelossasi on Suomen juhlittuja poliitikkoja Rytistä alkaen ja sitten maininta
5) Mannerheim. Tahra CV:ssä kevään 1918 tapahtumat. Muuten nousisi korkeammalle.
Sori vaan mutta Kekkonen ei kuulu tälle listalle
MIKÄ ON MANNERHEIMIN TAHRA? Kun hän siis kukisti Leninin sisällissodan laineiden tänne villitsemät bolshevikkien oppipojat? Olisiko ne pitäneet päästä valmistelemaan Pietariin leninistien kanssa hyökkäystä Suomeen?Ei tietenkään olisi pitänyt päästää. Kyseessä oli kapina laillista hallitusta ja esivaltaa vastaan. Joka ei Suomen onneksi onnistunut.
Tarkoitan sitä että kevään 1918 kostotoimenpiteet menivät yli. Varsinkin ottaen huomioon että suurin osa "Punaupseereista" pakeni Venäjälle. Valkoisen Armeijan Päällikkönä Mannerheim oli viime kädessä tästä vastuussa. Tätä tarkoitin.
Nämä tietysti vain juridisia näkökohtia. Molemmilla osapuolilla oli varmasti moraalisesti lieventäviä asianhaaroja. Mutta en ota niihin kantaa.
- Pienenlapsenäiti
Pysähdy hetkeksi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986
Hyvää kevättä takatalven keskelle. - köyhälläeiturvaanyt
Kun Mauno Koivisto valittiin presidentiksi hän sai vauraan maan hallittavakseen. Sanoin heti, että jos tuo saa hallita niin suomesta tulee kehitysmaa alle kahdessakymmenessä vuodessa. Hän ei pitänyt huijareita kurissa jotka alkoivatkin heti syömään ja köyhdyttämään Urho Kekkosen varjelemaa kansanvaltaa ja sen omaisuutta. Ns. parlamentaarinen valta tarkoitti hänen kausillaan vapaasti ryövätkää ja repikää minkä irti saatte.
Eipä ollut Kekkosen aikaan työttömyyttä. Eipä ollut kultaisen käden puristelijoita. Eipä ollut veroilla keinottelijoita. Eipä ollut hänen silmille hyppiviä rötösherroja, paitsi tämä Koivisto joka asettui älykkäämpäänsä vastaan. Kekkosen piti hoitaa kaikki itse ja hyvin hän hoitikin, jopa kauppasuhteet.- MunakarvaJombnReiluJohto
Täysi älykääpiö Koivisto oli/on Kekkoseen verrattuna.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1607369
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?1506036- 1535367
Moi kuumis.
Just ajattelin sua. Oot mun rauha, turva ja lämpö. Olet monia muitakin asioita, mut noita tartten eniten. Pus.484767Milloin olisi sinun ja kaivattusi
Kaunein päivä? Kamalin hetki? Miksi? Kumpaa pyrit muistelemaan? Kumpi hallitsee mieltäsi?554088- 733322
Itkin oikeasti aamulla taas
Haluaisin niin kertoa miltä musta tuntuu. Oon jotenkin hajalla. Tarvitsin ees jonkun joka ymmärtää.623290Minun rakkaani.
Haluaisin käden mitan päähän sinusta. Silleen, että yltäisin koskettamaan, jos siltä tuntuu. Olen tosi huono puhumaan, m253172- 472507
Naiselle hyvää viikkoa
olet edelleen sydämessäni. Toivon sinulle myötätuulta mitä ikinä teetkään🪢182419