Tietyt henkiset hyveet ja ateismi

Moni ateisti on hengellisesti suuntautunut tietämättään. Pyhä henki saattaa heitä johdattaa ilman että he tajuavat sitä. Monet ihmiset alkavat tajuta omaa hengellisyyttään vasta myöhemmällä iällä. On monia syitä olla ateisti, samoin kuin on monia syitä olla teisti. Ihmisten itsemääritelmät eivät ole tärkeitä. Tärkeää on ainoastaan totuus.

Ateisti voi olla suuntautunut pahaan, joko tietämättään (yleisin muoto) tai tietäen. Sama koskee tietenkin teistejäkin. Ateisti voi olla suuntautunut hyvään, tiedostaen tai tietämättään. Harva tiedostaa.

Vau. Et sitten yhtään suurempaa itsensäselvyyttä saanut aikaan...

Syntymäni on monen hämmästyttävän sattuman summa. Ensinnäkin molemmat vanhempani syntyivät, joka sinänsä on ihme, jos ajattelen kaikkea tähän asti sattunutta (mm. Big Bang, tähtien synty, Linnunrata, aurinkomme, Maa, elämä yleensä, evoluutio, homo sapiens ja sitten isi ja äiti) johdantona itse päätapahtumaan eli itseeni. Jos lähtökohtana on ollut juuri minun luomiseni, niin en voi kuin päätyä johtopäätökseen, että on oltava Jumala, joka on halunnut saada aikaiseksi juuri minut.
Tai sitten voin hyväksyä sellaisen ajatuksen, että kaikki syntyi, koska oli syntyäkseen. Näin täytyi tapahtua, koska näin tapahtui. Tietääksemme ihminen on ainoa tiedostava elukka, ts. olento, joka tietää olevansa olemassa. Tämä on melko hurja henkinen taakka kannettavaksi. Tajuamme olevamme olemassa, mutta emme ymmärrä miksi. Itsensä tiedostamiseen liittyy kiusallinen tarve etsiä tarkoitus. Mark5:n sanoin, jos on olemassa leipä, on oltava leipuri.
Kieltämättä on suuri kiusaus ajatella, että on oltava alkusyy - muuten on vain kilpikonnia alas asti, kuten on aiemmin todettu. Mutta - ja tämä on iso mutta - "alkusyy"-ajattelussa tulee aina pohja vastaan. Jos todetaan, että "Jumala loi" niin tullaan vielä suuremman mysteerin äärelle. Kuka loi Luojan? Jossain kohtaa täytyy todeta, että joko emme tiedä mutta yritetään selvittää, tai että emme tiedä eikä voikaan tietää, mutta näin se varmasti meni ja helvettiin joudut jos väärin uskot.
Minä en tiedä, enkä väitä tietäväni. Mutta sen verran tekee mieli olla varma asiasta, että väitän myös, ettei Mark5:kään tiedä. Kunhan uskoo vaan.
Sen verran minulla kuitenkin on varmaa tietoa, että koko kirjoitetun historian ajan ihmisillä on ollut aika selkeä käsitys, että oma ymmärrys on ollut rationaalisen ajattelun raja ja kaikki muut ovat olleet aivan hulluja hylätessään esi-isien henkien/pellonpekan/hedelmällisyyden jumalan/Zeuksen/Jahven/Jumalan siunauksen heittäytyessään epärationaalisten uskomusten valtaan.
Sen minä vain sanon, että jos vaihtoehtona on hyväksyä sellaisenaan pekonin ja katkarapucoctailin tuomitsevan vuohipaimensadun sanoman tai selvittää asioita itse, niin minä ostan LED-lampun ja lähden kellariin etsimään sitä alinta kilpikonnaa.