Ihan vain ajatuksia herättelemään muutama fakta näin lauantaipäivän iloksi:
- Joillakin meistä voi olla kymmenen kopiota samasta geenistä, toisilla vain kaksi.
- Yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi rakentaa jopa kymmeniätuhansia erilaisia proteiineja muuttamatta ko. geenin sekvenssiä DNA:ssa. Esim. hemoglobiinivariantteja tunnetaan 1180. Sekvenssiä muuttamatta.
- Solu voi käyttää useita eri geenejä saman proteiinin tuottamiseen.
- Downin syndrooman riittää aiheuttamaan 33 kopiota tietyistä geeneistä.
- Mutaation CCR5 -geenissä on arveltu aiheuttavan vastustuskyvyn HIV:ille. On kuitenkin paljon ihmisiä, joilla on vastustuskyky HIV:ille, mutta heillä ei ole tuota mutaatiota.
- Ihmisen DNA:ssa tunnetaan n. 200 000 sairautta aiheuttavaa geneettistä mutaatiota. Joka vuosi havaitaan n. 10 000 uutta geneettistä sairautta. Joka vuosi syntyy yli 400 000 lasta, joilla on sellainen uusi geneettinen sairaus, jota ei ole heidän vanhemmillaan.
- Laktoosi-intoleranssin on arveltu johtuvan geneettisestä mutaatiosta MCM6 -geenissä. Erilaisia versioita, eli geenialleeleja tunnetaan kuitenkin vähintään kymmenen. Imeväisikäiset kykenevät pilkkomaan laktoosia riippumatta siitä, onko heillä tuo mutaatio vai ei.
- Ihmisen DNA:ssa on yli 10 miljoonaa SNP:tä (sekvenssivirhettä) populaatiotasolla mitattuna.
- Mikä tahansa kodoni voi toimia aloituskodonina (eli geeni ei ohjaa transkriptiota).
- Yksi DNA-tietokone päihittää laskentakapasiteetissa kaikki maailman binäärijärjestelmään perustuvat tietokoneet yhdessä. Se on vakaa, koska sillä ei ole epigenomia.
- Eliöiden varioituminen perustuu vain ja ainoastaan mekanismeihin.
- Kromosomaalinen rekombinaatio perustuu mekanismeihin. Kromosomit voivat olla eri kokoisia.
- MicroRNA:t voivat kumota sekvenssivirheitä. Lääketiede on vastikään kehittänyt microRNA-seerumin, jota voidaan hyödyntää esim. säteilyn aiheuttamien geneettisten mutaatioiden korjaamiseen.
Geenit eivät ohjaa elämää. Elämäntapa ohjaa geenejä. Populaatiogenetiikka ja evoluutioteoria ovat aikamme vakavimmat harhaopit. Älkää eksykö.
Hieman näkökulmaa geeneihin
44
451
Vastaukset
Mitäs jos kerrankin keskittyisit vastaamaan aiemmista valheistasi sinulle jo esitettyihin kysymyksiin sen sijaan että vain toistelet samoja hörhöilyjäsi yhä uusissa ketjuissa.
- Herran.siunausta
Kiitos loistavasta avauksesta, jälleen kerran!
- Herran.siunausta
utti kirjoitti:
Sanoo kretutrolli, jolla tuskin on hajuakaan siitä mistä edes puhutaan.
Sanoo utti, joka väittää välillä omia lähteitään vastaan. Korjailee sitten häpeissään väitteitään, kun creationistiset tieteeseen todella perehtyneet palstailijat huomauttavat hairahduksista.
Herran.siunausta kirjoitti:
Sanoo utti, joka väittää välillä omia lähteitään vastaan. Korjailee sitten häpeissään väitteitään, kun creationistiset tieteeseen todella perehtyneet palstailijat huomauttavat hairahduksista.
Jeesuksen pikku trolli on hyvä ja kertoo missä väitän omia lähteitäni vastaan.
- Herran.siunausta
utti kirjoitti:
Jeesuksen pikku trolli on hyvä ja kertoo missä väitän omia lähteitäni vastaan.
Ja nyt sitten iski jo dementiakin. Kokeilepa vaikka hakukoneella hakien omia kirjoituksiasi eilisen ja tämän päivän ajalta.
Herran.siunausta kirjoitti:
Ja nyt sitten iski jo dementiakin. Kokeilepa vaikka hakukoneella hakien omia kirjoituksiasi eilisen ja tämän päivän ajalta.
Eli jeesuksen pikku trolli ei taaskaan kykene todistamaan väitteitään. Olipa yllättävää.
>>Älkää eksykö.<<
Kiitos. Vältämme noudattamasta varoittavaa esimerkkiäsi.- wtwt
"Älkää eksykö."
Eksyin kerran kun etsin raamatun mukaan eedenin puutarhaa mutta en löytänyt..voitko kertoa missä tämä sijaitsee? Otetaanpa yksi hassutuksesi esimerkiksi:
"- Yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi rakentaa jopa kymmeniätuhansia erilaisia proteiineja muuttamatta ko. geenin sekvenssiä DNA:ssa. Esim. hemoglobiinivariantteja tunnetaan 1180."
Mitähän lienet taas käsittänyt väärin. Wikipedia:
"Hemoglobin variants are mutant forms of hemoglobin in a population (usually of humans), caused by variations in genetics."
https://en.wikipedia.org/wiki/Hemoglobin_variants- InnovaatioidenMäärä
Globiineja löytyy luonnosta paljon ja kaikki toimittavat osapuilleen samaa funktiota. Niitä löytyy jopa kasveista, joissa ei verta ole ja tunnetusta syystä. Ja tämän mahdollistavat hyvin pienet variaatiot genomissa; juuri sellaiset, mitä evoluutioteoria ennustaa.
Tällainen monimuotoisuus kaataa kreationistien laskelmat siitä, miten äärettömän tarkkaa suunnittelua esimerkiksi pitkä aminohappoketju vaatisi. Kun tiedetään, että erilaisia toimivia innovatioita on lukematon määrä, näiltä kreationistien väitteiltä putoaa pohja kokonaan.
Ja tätähän ROT ymmärtämättömyyttään mainostaa kommentissaan. Mansikoitten poiminnalla ei voi paikata sitä, että peruskoulunopettajalla on biologiassa ja varsinkin molekyylibiologiassa perunapellon kokoisia aukkoja. Ei sillä tavoin tiedettä tehdä. Pitäkää varanne. Seuraavaksi ROT epäilemättä hyökkää Wikipedian kimppuun. Eilen se jo avautui siitä, miten väärin on viitata Wikipediaan. Olisikohan se vertaisarvioinnin alla oleminen, joka siitä tekee mörön - Tomi kun ei vertaisarvioinnille pane painoa.
http://ommbid.mhmedical.com/content.aspx?bookid=971§ionid=62651595&jumpsectionID=62651612
Ihmisistä havaittujen hemoglobiinvarianttien kokonaismäärä on 1180. Tämänkin sivuston mukaan niitä on n. 750, mutta siis todellisuudessa vieläkin enemmän.
Hemoglobiinin tuotanto on tarkasti säädelty prosessi, johon vaikuttavat erityisesti microRNA-molekyylit, jotka säätelevät pre-mRNA:n modifiointia vaihtoehtoisessa silmukoinnissa.
Hakusanat: hemoglobin splice variants, hemoglobin mirna regulation
HBB -geeni on myös tiukasti kytköksissä immuunipuolustusjärjestelmään, joka mahdollistaa geneettisten markkereiden kytkemisen joissakin geeneissä.
Hakusanat: HBB gene immune system
Mutaatiot hemoglobiinituotantoon liittyvissä geeneissä aiheuttavat vain sairauksia ja kuolemaa.- Epäjumalienkieltäjä
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
http://ommbid.mhmedical.com/content.aspx?bookid=971§ionid=62651595&jumpsectionID=62651612
Ihmisistä havaittujen hemoglobiinvarianttien kokonaismäärä on 1180. Tämänkin sivuston mukaan niitä on n. 750, mutta siis todellisuudessa vieläkin enemmän.
Hemoglobiinin tuotanto on tarkasti säädelty prosessi, johon vaikuttavat erityisesti microRNA-molekyylit, jotka säätelevät pre-mRNA:n modifiointia vaihtoehtoisessa silmukoinnissa.
Hakusanat: hemoglobin splice variants, hemoglobin mirna regulation
HBB -geeni on myös tiukasti kytköksissä immuunipuolustusjärjestelmään, joka mahdollistaa geneettisten markkereiden kytkemisen joissakin geeneissä.
Hakusanat: HBB gene immune system
Mutaatiot hemoglobiinituotantoon liittyvissä geeneissä aiheuttavat vain sairauksia ja kuolemaa.Tässä mielenkiintoinen artikkeli hemoglobiinivariantteihin liittyen:
http://www.uchospitals.edu/news/2013/20130214-genetic-strategy.html
"A genome-wide analysis searching for evidence of long-lived balancing selection -- where the evolutionary process acts not to select the single best adaptation but to maintain genetic variation in a population -- has uncovered at least six regions of the genome where humans and chimpanzees share the same combination of genetic variants."
Populaation kannalta paras immuunipuolustus on sellainen, joissa yksilöiden välillä on eroja. RaamattuOnTotuus kirjoitti:
http://ommbid.mhmedical.com/content.aspx?bookid=971§ionid=62651595&jumpsectionID=62651612
Ihmisistä havaittujen hemoglobiinvarianttien kokonaismäärä on 1180. Tämänkin sivuston mukaan niitä on n. 750, mutta siis todellisuudessa vieläkin enemmän.
Hemoglobiinin tuotanto on tarkasti säädelty prosessi, johon vaikuttavat erityisesti microRNA-molekyylit, jotka säätelevät pre-mRNA:n modifiointia vaihtoehtoisessa silmukoinnissa.
Hakusanat: hemoglobin splice variants, hemoglobin mirna regulation
HBB -geeni on myös tiukasti kytköksissä immuunipuolustusjärjestelmään, joka mahdollistaa geneettisten markkereiden kytkemisen joissakin geeneissä.
Hakusanat: HBB gene immune system
Mutaatiot hemoglobiinituotantoon liittyvissä geeneissä aiheuttavat vain sairauksia ja kuolemaa."Ihmisistä havaittujen hemoglobiinvarianttien kokonaismäärä on 1180. Tämänkin sivuston mukaan niitä on n. 750, mutta siis todellisuudessa vieläkin enemmän."
Ja ne kaikki ovat siis peräisin mutaatioista, muutoksista geenien nukleotidijärjestyksissä. Kuten linkissäsi todetaan:
"Abstract The GenBank accession numbers for the nucleotide sequences of the globin genes are: globin genes, Z84721; β globin genes, UO1317."
Mutta et vastannut taaskaan kreationistiseen tyyliin ponttiini. Kun kirjoitat näin:
"Yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi rakentaa jopa kymmeniätuhansia erilaisia proteiineja muuttamatta ko. geenin sekvenssiä DNA:ssa. Esim. hemoglobiinivariantteja tunnetaan 1180."
niin sotket kaksi eri asiaa. Proteiineja todellakin voidaan rakentaa useita samasta geenistä, mutta nuo hemoglobiinivariantit ovat peräisin mutaatioista, muutoksista geenisekvensseistä. Yhdistit siis typeryyttäsi kaksi eri asiaa.
"Hemoglobiinin tuotanto on tarkasti säädelty prosessi, johon vaikuttavat erityisesti microRNA-molekyylit, jotka säätelevät pre-mRNA:n modifiointia vaihtoehtoisessa silmukoinnissa."
Ja myös mutaatiot vaikuttavat niihin.
"Mutaatiot hemoglobiinituotantoon liittyvissä geeneissä aiheuttavat vain sairauksia ja kuolemaa."
Sokerina pohjalla tuossa hyödyllinen hemoglobiinivariantti:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25971621- sokerinapojalle
moloch_horridus kirjoitti:
"Ihmisistä havaittujen hemoglobiinvarianttien kokonaismäärä on 1180. Tämänkin sivuston mukaan niitä on n. 750, mutta siis todellisuudessa vieläkin enemmän."
Ja ne kaikki ovat siis peräisin mutaatioista, muutoksista geenien nukleotidijärjestyksissä. Kuten linkissäsi todetaan:
"Abstract The GenBank accession numbers for the nucleotide sequences of the globin genes are: globin genes, Z84721; β globin genes, UO1317."
Mutta et vastannut taaskaan kreationistiseen tyyliin ponttiini. Kun kirjoitat näin:
"Yhden geenin tietorakenteen pohjalta solu voi rakentaa jopa kymmeniätuhansia erilaisia proteiineja muuttamatta ko. geenin sekvenssiä DNA:ssa. Esim. hemoglobiinivariantteja tunnetaan 1180."
niin sotket kaksi eri asiaa. Proteiineja todellakin voidaan rakentaa useita samasta geenistä, mutta nuo hemoglobiinivariantit ovat peräisin mutaatioista, muutoksista geenisekvensseistä. Yhdistit siis typeryyttäsi kaksi eri asiaa.
"Hemoglobiinin tuotanto on tarkasti säädelty prosessi, johon vaikuttavat erityisesti microRNA-molekyylit, jotka säätelevät pre-mRNA:n modifiointia vaihtoehtoisessa silmukoinnissa."
Ja myös mutaatiot vaikuttavat niihin.
"Mutaatiot hemoglobiinituotantoon liittyvissä geeneissä aiheuttavat vain sairauksia ja kuolemaa."
Sokerina pohjalla tuossa hyödyllinen hemoglobiinivariantti:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25971621Kommenttisi eivät ole tiedettä.
sokerinapojalle kirjoitti:
Kommenttisi eivät ole tiedettä.
Niin, ne vain pohjautuvat tieteeseen, toisin kuin ROT:n itse keksimät hömpötykset.
- Olet.typerys
sokerinapojalle kirjoitti:
Kommenttisi eivät ole tiedettä.
Kommenttisi eivät ole edes mielekkäitä, järkeviä eikä älyllisiä.
Kunhan typeryyttäsi länkytät jeesuksenhoro.
"Geenit eivät ohjaa elämää. Elämäntapa ohjaa geenejä."
Jos kerran geenit eivät ohjaa elämää, miksi Jumala loi eliöille erilaiset genomit? Onko Jumala turhaa työtä tekevä idiootti?. Jos sinun teoriasi olisi sinne päinkään realistinen, eliöiden kaikki ominaisuudet olisi mahdollista saada aikaan pelkästään sopivaa murkinaa syömällä ja feromoneja nuuhkimalla (?), yhdestä ja samasta genomista. Näin ei kuitenkaan todistettavasti ole. Ihmisen genomin rakennusohjeilla ei rakennu merinahkiasista, eikä toisinpäin. Siinä ei jeesustelut ja valehtelut auta, kun genomi määrittää sitä mitä fenotyypissä näkyy.
Voisit ihan yhtä uskottavasti yrittää väittää että hirsitalon voi rakentaa ihan helposti ilman hirsiä, esim. tiilistä, liivatteesta ja bataateista, traktorimönkijän rakennusohjeilla, kunhan rakentajat haistelevat sopivissa määrin feromoneja ja syövät kreationistien tarkoin valitsemaa ravintoa.- olipa.tyhmä.kysymys
"Jos kerran geenit eivät ohjaa elämää, miksi Jumala loi eliöille erilaiset genomit"
Tietenkin siksi, että lajit erottuisivat toisistaan. Poista kaikki epigeneettiset markkerit geeneistä, niin sinulla on kantasolu. Siinä on vain digitaalinen informaatiokerros, joka tarvitaan alustaksi, jotta ihmisen solussa on käytössä tarvittavat kirjastot. Ominaisuuksiin tarvitaan epigeneettiset markkerit.
Epigeneettisten markkereiden avulla määritetään solun tehtävä eli erikoistuminen. Jos tehtävä halutaan muuttaa esim. sairauden aiheuttaman kudosvaurion vuoksi, niin immuunipuolustusjärjestelmä voi ohjelmoida solun epigeneettiset markkerit uudelleen, jolloin solun tehtävä vaihtuu.
Ihmisen kantasolu voidaan istuttaa hiiren alkioon ja se alkaa erikoistua määrättyyn tehtävään. Tämä on mahdollista, koska ihmisen ja hiiren geenisekvenssit ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta epigeneettinen uudelleenohjelmointi onnistuu.
Alkion solujen epigeneettinen ohjelmointi tapahtuu alkion ulkopuolelta, äidiltä ja isältä saatavien microRNA- ja muiden koodaamattomien RNA-molekyylien avulla. Äidin ja alkion/sikiön miRNA -molekyylien (signaalien) tiedonsiirto on kaksisuuntaista. Istukkaverenkierron käynnistyttyä alkion RNA-molekyylejä alkaa kulkeutua äidin aivoihin, jossa ne tarkistetaan. Tarkistuksen jälkeen aivoista lähtee paluusignaali alkiolle ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Uskomaton mekanismi, joka todistaa Suunnittelusta!
Siksi geneettisesti sekvensseiltään identtisillä kaksosilla voi olla erivärinen iho, silmät ja hiukset. Heidän epigenominsa on erilainen.
Geenisekvenssit periytyvät, mikä tarkoittaa sitä, että geneettiset virheet periytyvät. Ominaisuudet periytyvät epigeneettisesti lisääntymisen fysiologiassa.
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Tämä olisi jo syytä ymmärtää. Mutta suurin osa ihmisistä ei ymmärrä eikä edes halua ymmärtää. Siksi populaatiogenetiikka, joka tuijottaa vain geenisekvensseihin, on jäänyt jälkeen vakavasti otettavasta tieteestä todistaen ihmisten älykkyyden laskua.olipa.tyhmä.kysymys kirjoitti:
"Jos kerran geenit eivät ohjaa elämää, miksi Jumala loi eliöille erilaiset genomit"
Tietenkin siksi, että lajit erottuisivat toisistaan.""Jos kerran geenit eivät ohjaa elämää, miksi Jumala loi eliöille erilaiset genomit"
Tietenkin siksi, että lajit erottuisivat toisistaan."
Et ymmärtänyt pointtia lainkaan: ROT-Tomi väittää etteivät geenisekvenssit vaikuta siihen millainen eliö on. Annetaan se sinulle anteeksi, olethan kreationisti joka luulee että nainen on luotu miehen kylkiluusta.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Poista kaikki epigeneettiset markkerit geeneistä, niin sinulla on kantasolu. Siinä on vain digitaalinen informaatiokerros, joka tarvitaan alustaksi, jotta ihmisen solussa on käytössä tarvittavat kirjastot. Ominaisuuksiin tarvitaan epigeneettiset markkerit.
Epigeneettisten markkereiden avulla määritetään solun tehtävä eli erikoistuminen. Jos tehtävä halutaan muuttaa esim. sairauden aiheuttaman kudosvaurion vuoksi, niin immuunipuolustusjärjestelmä voi ohjelmoida solun epigeneettiset markkerit uudelleen, jolloin solun tehtävä vaihtuu.
Ihmisen kantasolu voidaan istuttaa hiiren alkioon ja se alkaa erikoistua määrättyyn tehtävään. Tämä on mahdollista, koska ihmisen ja hiiren geenisekvenssit ovat riittävän lähellä toisiaan, jotta epigeneettinen uudelleenohjelmointi onnistuu.
Alkion solujen epigeneettinen ohjelmointi tapahtuu alkion ulkopuolelta, äidiltä ja isältä saatavien microRNA- ja muiden koodaamattomien RNA-molekyylien avulla. Äidin ja alkion/sikiön miRNA -molekyylien (signaalien) tiedonsiirto on kaksisuuntaista. Istukkaverenkierron käynnistyttyä alkion RNA-molekyylejä alkaa kulkeutua äidin aivoihin, jossa ne tarkistetaan. Tarkistuksen jälkeen aivoista lähtee paluusignaali alkiolle ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Uskomaton mekanismi, joka todistaa Suunnittelusta!
Siksi geneettisesti sekvensseiltään identtisillä kaksosilla voi olla erivärinen iho, silmät ja hiukset. Heidän epigenominsa on erilainen.
Geenisekvenssit periytyvät, mikä tarkoittaa sitä, että geneettiset virheet periytyvät. Ominaisuudet periytyvät epigeneettisesti lisääntymisen fysiologiassa.
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Tämä olisi jo syytä ymmärtää. Mutta suurin osa ihmisistä ei ymmärrä eikä edes halua ymmärtää. Siksi populaatiogenetiikka, joka tuijottaa vain geenisekvensseihin, on jäänyt jälkeen vakavasti otettavasta tieteestä todistaen ihmisten älykkyyden laskua."Poista kaikki epigeneettiset markkerit geeneistä, niin sinulla on kantasolu. Siinä on vain digitaalinen informaatiokerros, joka tarvitaan alustaksi, jotta ihmisen solussa on käytössä tarvittavat kirjastot. Ominaisuuksiin tarvitaan epigeneettiset markkerit."
Jä tämä liittyy kysymykseeni millä tavalla?
"Alkion solujen epigeneettinen ohjelmointi tapahtuu alkion ulkopuolelta, äidiltä ja isältä saatavien microRNA- ja muiden koodaamattomien RNA-molekyylien avulla. Äidin ja alkion/sikiön miRNA -molekyylien (signaalien) tiedonsiirto on kaksisuuntaista. Istukkaverenkierron käynnistyttyä alkion RNA-molekyylejä alkaa kulkeutua äidin aivoihin, jossa ne tarkistetaan. Tarkistuksen jälkeen aivoista lähtee paluusignaali alkiolle ohjaamaan kehitystä oikeaan suuntaan. Uskomaton mekanismi, joka todistaa Suunnittelusta!"
Ei todista millään tavalla että juutalainen zombien vaikuttaisi mihinkään biologiseen prosessiin millään tavalla.
Eikä liity kysymykseeni.
"Siksi geneettisesti sekvensseiltään identtisillä kaksosilla voi olla erivärinen iho, silmät ja hiukset. Heidän epigenominsa on erilainen."
Ja kuitenkin tällä planeetalla jolla minä asun miltei poikkeuksetta identtisten kaksosten iho, silmät ja hiukset ovat samanväriset.
Erimunaisilla kaksosilla ominaisuudet miltei poikkeuksetta taas poikkeavat enemmän, koska heidät on hedelmöittänyt eri siittiö, joka aiheuttaa sukusolujen rekombinaatiossa erilaisia ominaisuusyhdistelmiä: genomi on erilainen.
Eikä vieläkään mitään vihjettä siitä että täysin erilaisilla genomeilla saataisiin aikaan täysin samanlaiset ominaisuudet. Jonka pitäisi toteutua, jos tuo suoltamasi potaska olisi sinne päinkään totta.
"Geenisekvenssit periytyvät, mikä tarkoittaa sitä, että geneettiset virheet periytyvät. Ominaisuudet periytyvät epigeneettisesti lisääntymisen fysiologiassa."
No huh huh. Et kai sinä juuri väittänyt että pelkästään virheet periytyvät, ja hyödylliset ominaisuudet ovat pelkästään epigenetiikan ansiota?
"Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia."
Jos tuo olisi totta, mikään perinnöllisyystieteen lainalaisuus ei pitäisi paikkaansa: genomilla ei olisi mitään merkitystä.
"Tämä olisi jo syytä ymmärtää. Mutta suurin osa ihmisistä ei ymmärrä eikä edes halua ymmärtää. Siksi populaatiogenetiikka, joka tuijottaa vain geenisekvensseihin, on jäänyt jälkeen vakavasti otettavasta tieteestä todistaen ihmisten älykkyyden laskua."
Sinun älykkyytesi ei riitä ymmärtämään että huonetta ei lämmitä patterin termostaatti vaan lämpöpatteri.
Kai sinä nyt sen verran ymmärrät, että jos huoneesta poistetaan lämpöpatterit ja jätetään vain termostaatit, huone kylmenee?
Sama käy eliölle jos sille jätetään vain epigeneettinen säätely ja geenit poistetaan: ei ole koodia, minkä perusteella yksilön solut toimisivat. Epigeneettisillä tekijöillä ei olisi mitä säädellä.
Uskomatonta että tällaisia asioita pitää kertoa Suomessa opettajana toimivalle henkilölle.
Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?
Vastaa äläkä kiemurtele, kreationisti!En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste.- ghjnhjhjh
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste.Sinun mielestä kaikki ne viestit joihin olet liian tyhmä vastaamaan ovat asiattomia.
Et ole onnistunut täällä kertaakaan kouluttamaan mutta sinua täällä on yritetty kouluttaa, olet vain liian tyhmä tajuamaan.
Ehkä biologian opettaja tajuaa sinua paremmin solun toimintaa, olet pelkkä typerä vajakki. RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste."Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio."
Väitätkö että pelkän metylaation olemassaolo hoitaa säätelyn? Vai myönnätkö että se metylaatio todellisuudessa vain vaikuttaa yhtenä mahdollisena tekijänä säätelyyn, joka perustuu ennenkaikkea DNA:n pohjalta rakennettujen molekyylien toimintaan.
"DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin."
Oletetaan että vaikka kolmelta ihmiseltä sekvensoidaan vastaava pätkä DNA:ta ja ne poikkeavat toisistaan. Miten erotat virheelliset emäsparit ja kohdat niistä jotka eivät ole virheellisiä?
"Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi."
Puhutko taas olkiukoillesi?
"Juhuu! Onko ketään kotona?"
Nähtävästi.
"Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste."
Ilman geenisekvenssejä ei ole geenejä mitä säädellä, eikä säätelijöitäkään. Piste.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste."Eliöille on luotu erilainen genomi."
Mielikuvitusta niin pitkään kuin luojasta ja luomistapahtumasta ei ole minkään sortin näyttöä.
"Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin."
Eliöille on siis sinun mielestäsi luotu erilainen genomi, jotta ne voitaisiin erottaa toisistaan? Oletko ihan aidosti noin käsittämättömän tyhmä ihminen, vai näytteletkö vain?
Tällä planeetalla jolla minä elän, eliöillä on ominaisuuksia joita hyödyntämällä ne pyrkivät menestymään elinympäristössään mahdollisimman hyvin. Kreationisitien fantasiamaailmassa ominaisuudet ovat olemassa siksi, jotta nämä järkijätöt voivat erottaa eliöt toisistaan ja näin paremmin mielistellä mielikuvitusystävänsä sääntöjä ja ohjeita.
"Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin."
Ylitit taas parodiahorisontin kaksoisvoltilla ja kierteellä. Harva pystyy siihen noin monipuolisesti ja taitavasti.
Ethän sinä sivistymätön poloinen tiedä edes genetiikan alkeista mitään. Et siis kertakaikkiaan mitään. Silti fantasioit muka "kouluttavasi" täällä muita. Pelle.
"Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?"
Idiootti. Aiheena on eliöiden genomien erilaisuus / samanlaisuus lajien välillä, johon sinä olet vastannut sopertelemalla täysin epäkuranttia pseudotieteellistä jargonia metylaatioista. Että huhuu vaan.
"Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste."
Ja kuitenkin todellisuudessa geenisekvenssejä modifioimalla saadaan aikaan muunneltuja (paranneltuja) ominaisuuksia. Tässä esimerkkinä lohi:
"AquAdvantage-lohi on muodostettu siirtämällä Atlantin rannikolla luontaisena elävälle lohelle Tyynenmeren rannikon kuningaslohesta (Oncorhynchus tshawytscha) sekä kivinilkkoihin kuuluvasta kalalajista Zoarces americanus eristettyjä geenejä, jotka säätelevät kalan kasvuhormonin tuotantoa.[3] Muunneltu lohi saavuttaa täyden koon noin puolessa siitä ajasta, mikä tavallisen lohen kasvuun kestää.[2]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/AquAdvantage-lohi
Loheen siirrettiin siis geenejä kahdelta eri kalalajilta, ja seurauksena oli että sen kasvuvauhti tuplaantui kasvuhormonituotannon lisääntymisen ansiosta.
Verrataan todellisuutta ja sinun juttujasi, ja todetaan niiden ollessa räikeässä ristiriidassa että sinä Tomi olet joko armottoman tietämätön ja denialistinen typerys tai valehtelija. Tai molempia. Ei älyllisesti rehellinen ihminen voi olla noin pihalla kuin sinä olet.RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste.Eliöissä tapahtuu jatkuvasti mutaatioita, minkä johdosta yksilöiden geenit muuttuvat koko ajan sukupolvesta toiseen ja populaatioon syntyy uusia alleeleja. Merkitystä on myös alleeleilla, jotka ovat syntyneet jo edellisten sukupolvien mutaatioissa, joista niistäkin muodostuu jatkuvasti uusia yhdistelmiä.
Mutaatioiden lisäksi suvullisen lisääntymisen seurauksena tapahtuvan uusien ominaisuusyhdistelmien synnyn eli rekombinaation seurauksena tapahtuu populaatiossa geneettistä muuntelua. Erilaisia sukusoluja syntyy meioosissa kromosomiparien satunnaisen toisista kromosomeista riippumattoman käyttäytymisen seurauksena. Kun vanhempien sukusolut yhtyvät, syntyy aina uudenlaisia yksilöitä, joiden geenien alleeliyhdistelmä on ainutlaatuinen. Tätä pidetäänkin mutaatiota merkittävämpänä syynä uusien ominaisuusyhdistelmien syntyyn kuin tällä hetkellä tapahtuvia mutaatioita. Muutoksien nopeus riippuu siitä, lisääntyykö laji nopeasti vai hitaasti.ravenlored kirjoitti:
Eliöissä tapahtuu jatkuvasti mutaatioita, minkä johdosta yksilöiden geenit muuttuvat koko ajan sukupolvesta toiseen ja populaatioon syntyy uusia alleeleja. Merkitystä on myös alleeleilla, jotka ovat syntyneet jo edellisten sukupolvien mutaatioissa, joista niistäkin muodostuu jatkuvasti uusia yhdistelmiä.
Mutaatioiden lisäksi suvullisen lisääntymisen seurauksena tapahtuvan uusien ominaisuusyhdistelmien synnyn eli rekombinaation seurauksena tapahtuu populaatiossa geneettistä muuntelua. Erilaisia sukusoluja syntyy meioosissa kromosomiparien satunnaisen toisista kromosomeista riippumattoman käyttäytymisen seurauksena. Kun vanhempien sukusolut yhtyvät, syntyy aina uudenlaisia yksilöitä, joiden geenien alleeliyhdistelmä on ainutlaatuinen. Tätä pidetäänkin mutaatiota merkittävämpänä syynä uusien ominaisuusyhdistelmien syntyyn kuin tällä hetkellä tapahtuvia mutaatioita. Muutoksien nopeus riippuu siitä, lisääntyykö laji nopeasti vai hitaasti.Aivan.
Tomin mukaan eliöt eivät kuitenkaan saa ominaisuuksiaan vanhemmiltaan perimiensä geenien kautta (paitsi tietysti geenien aiheuttamat sairaudet), vaan ominaisuudet tulevat epigeneettisen säätelyn seurauksena: jos vanhemmat syövät esim. kaurapuuroa enemmän kuin naapurit, jälkeläinen saa kaurapuuron väriset hiukset, yms. Ai niin ja feromoneja pitää muistaa haistella myös.
Tämähän on täydellisesti linjassa Raamatullisen eläinjalostuksen kanssa, jossa tuotantoeläimiä saatiin toivotunvärisiksi tuomalla niiden eteen tietynlaisia risuja.
Korjaa toki Tomi jos olen tulkinnut sepostuksesi väärin.bg-ope kirjoitti:
Aivan.
Tomin mukaan eliöt eivät kuitenkaan saa ominaisuuksiaan vanhemmiltaan perimiensä geenien kautta (paitsi tietysti geenien aiheuttamat sairaudet), vaan ominaisuudet tulevat epigeneettisen säätelyn seurauksena: jos vanhemmat syövät esim. kaurapuuroa enemmän kuin naapurit, jälkeläinen saa kaurapuuron väriset hiukset, yms. Ai niin ja feromoneja pitää muistaa haistella myös.
Tämähän on täydellisesti linjassa Raamatullisen eläinjalostuksen kanssa, jossa tuotantoeläimiä saatiin toivotunvärisiksi tuomalla niiden eteen tietynlaisia risuja.
Korjaa toki Tomi jos olen tulkinnut sepostuksesi väärin.Tomin mukaan genomien erot ovat olemassa siksi, että Linnaeus & co. voisivat luoda taksonomisen järjestelmän. Joka kuitenkin olisi sinänsä täysin käytännön hyödytön diipadaapajuttu, jos Tomin horinat pitäisivät paikkansa. Täällä oikeassa elämässä se tietysti toimii evoluution todisteena ja genomien eroja ja yhteneväisyyksiä voi käyttää sukulaisuusasteen arvioimiseen.
- oleterehtynny
Geenit eivät ohjaa elämää.
Elintavat vaikuttavat siihen mitä olet.
Joten voin hyvin omintunnoin ritisoida olemustasi jonka olet itse tyystin pilannu.
Jos et koskaan liikauta lihastasi se ei toimi. Älä koskaan syytä ylipainostas geenejäs. - mmoott
ravenlored kirjoitti:
Eliöissä tapahtuu jatkuvasti mutaatioita, minkä johdosta yksilöiden geenit muuttuvat koko ajan sukupolvesta toiseen ja populaatioon syntyy uusia alleeleja. Merkitystä on myös alleeleilla, jotka ovat syntyneet jo edellisten sukupolvien mutaatioissa, joista niistäkin muodostuu jatkuvasti uusia yhdistelmiä.
Mutaatioiden lisäksi suvullisen lisääntymisen seurauksena tapahtuvan uusien ominaisuusyhdistelmien synnyn eli rekombinaation seurauksena tapahtuu populaatiossa geneettistä muuntelua. Erilaisia sukusoluja syntyy meioosissa kromosomiparien satunnaisen toisista kromosomeista riippumattoman käyttäytymisen seurauksena. Kun vanhempien sukusolut yhtyvät, syntyy aina uudenlaisia yksilöitä, joiden geenien alleeliyhdistelmä on ainutlaatuinen. Tätä pidetäänkin mutaatiota merkittävämpänä syynä uusien ominaisuusyhdistelmien syntyyn kuin tällä hetkellä tapahtuvia mutaatioita. Muutoksien nopeus riippuu siitä, lisääntyykö laji nopeasti vai hitaasti.Yksilöiden geenit eivät muutu sukupolvien lisääntyeswä.
Minullakin on jo kolmas jälkeläispolvi ja geenini ovat yhä ennallaan! - Epäjumalienkieltäjä
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste.Ensinnäkin et vastannut kysymykseen miksi eliöillä ylipäätään on erilainen genomi jos genomi ei kuitenkaan määrää eliön ominaisuuksia. Aivan samoin kun et ole vastannut siihenkään, miksi selität peräkkäisissä lauseissa, että esimerkiksi ihmisessä on kauheasti geenivirheitä ja toisaalta että geenit eivät määritä meidän ominaisuuksiamme. Miten merkityksetön voisi olla virheellistä?
<<Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin.>>
Väärin! Taksonominen luokittelu perustuu hierarkiaan ja genomin samanlaisuuksiin ja erilaisuuksiin sisäkkäisten ryhmien sisällä ja välillä. Teoriassa yksittäiset samanlaisuudet olisi selitettävissä "älykkäällä suunnittelulla" (jos älykkään suunnittelijan suorittajasta tai metodista olisi edes joku havaintoa), mutta samankaltaisuuksien hierarkisuutta ei voi mitenkään selittää "älykkääksi". Sen ainoa selitys on vaiheittain tapahtunut lajiuminen yhteisistä kantamuodoista, kuten evoluutioteoria asian kertoo.
Älykäs suunnittelu tuottaisi samankaltaisuuksien verkon eikä hierarkiaa. Vertaa vaikka sitä millaisissa ihmisen älykkäästi suunnittelemissa autoissa on älykkäästi suunniteltu automaattivaihteisto. Miten se korreloi ohausvaihteen tyyppiin, siihen onko auto taka- etu- vai nelivetoinen, ovien määrään, auton käyttämään polttoaineeseen, turboahtimen olemassa oloon tai moottorin sylinterien lukumäärään? Ei mitenkään.
<<Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi.>>
Vaikka ei ihan tarkkaan ottaen pidäkään paikkansa, niin tämä pääsääntö ei ole kenellekään muulle uusi ja hämmentävä tieto kuin sinulle. Useimmilla monisoluisilla solut erikoistuvat. bg-ope kirjoitti:
"Eliöille on luotu erilainen genomi."
Mielikuvitusta niin pitkään kuin luojasta ja luomistapahtumasta ei ole minkään sortin näyttöä.
"Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin."
Eliöille on siis sinun mielestäsi luotu erilainen genomi, jotta ne voitaisiin erottaa toisistaan? Oletko ihan aidosti noin käsittämättömän tyhmä ihminen, vai näytteletkö vain?
Tällä planeetalla jolla minä elän, eliöillä on ominaisuuksia joita hyödyntämällä ne pyrkivät menestymään elinympäristössään mahdollisimman hyvin. Kreationisitien fantasiamaailmassa ominaisuudet ovat olemassa siksi, jotta nämä järkijätöt voivat erottaa eliöt toisistaan ja näin paremmin mielistellä mielikuvitusystävänsä sääntöjä ja ohjeita.
"Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin."
Ylitit taas parodiahorisontin kaksoisvoltilla ja kierteellä. Harva pystyy siihen noin monipuolisesti ja taitavasti.
Ethän sinä sivistymätön poloinen tiedä edes genetiikan alkeista mitään. Et siis kertakaikkiaan mitään. Silti fantasioit muka "kouluttavasi" täällä muita. Pelle.
"Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?"
Idiootti. Aiheena on eliöiden genomien erilaisuus / samanlaisuus lajien välillä, johon sinä olet vastannut sopertelemalla täysin epäkuranttia pseudotieteellistä jargonia metylaatioista. Että huhuu vaan.
"Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste."
Ja kuitenkin todellisuudessa geenisekvenssejä modifioimalla saadaan aikaan muunneltuja (paranneltuja) ominaisuuksia. Tässä esimerkkinä lohi:
"AquAdvantage-lohi on muodostettu siirtämällä Atlantin rannikolla luontaisena elävälle lohelle Tyynenmeren rannikon kuningaslohesta (Oncorhynchus tshawytscha) sekä kivinilkkoihin kuuluvasta kalalajista Zoarces americanus eristettyjä geenejä, jotka säätelevät kalan kasvuhormonin tuotantoa.[3] Muunneltu lohi saavuttaa täyden koon noin puolessa siitä ajasta, mikä tavallisen lohen kasvuun kestää.[2]"
https://fi.wikipedia.org/wiki/AquAdvantage-lohi
Loheen siirrettiin siis geenejä kahdelta eri kalalajilta, ja seurauksena oli että sen kasvuvauhti tuplaantui kasvuhormonituotannon lisääntymisen ansiosta.
Verrataan todellisuutta ja sinun juttujasi, ja todetaan niiden ollessa räikeässä ristiriidassa että sinä Tomi olet joko armottoman tietämätön ja denialistinen typerys tai valehtelija. Tai molempia. Ei älyllisesti rehellinen ihminen voi olla noin pihalla kuin sinä olet.http://natureinstitute.org/nontarget/reports/atlantic_salmon_001.php
Tuosta nyt nopeasti selviää, että geenin säätelyyn käytettiin proteiinin promoottoria. Ja sitä tuskin edes tiedät, että promottorin metylaatiotaso ratkaisee säätelyasteen. Siis puhtaasti epigenetiikkaa hyödyntäen saatiin aikaiseksi tuo kyseenalainen geenimuuntelu.
Bg-ope jäi juuri kiinni valehtelusta. Mutta kiva sua on kouluttaa.- TaaskinGeeniOliPerusta
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
http://natureinstitute.org/nontarget/reports/atlantic_salmon_001.php
Tuosta nyt nopeasti selviää, että geenin säätelyyn käytettiin proteiinin promoottoria. Ja sitä tuskin edes tiedät, että promottorin metylaatiotaso ratkaisee säätelyasteen. Siis puhtaasti epigenetiikkaa hyödyntäen saatiin aikaiseksi tuo kyseenalainen geenimuuntelu.
Bg-ope jäi juuri kiinni valehtelusta. Mutta kiva sua on kouluttaa.Kyse oli kuitenkin siirtogeenisestä kalasta. Siirretty geeni sai aikaan nopeutuneen kasvun, riippumatta siitä, miten sitä säädeltiin.
Sinulla ei taida olla kompetenssia kouluttaa edes niitä peruskoulun ala-asteen oppilaita. Taitaa olla heikot eväät siinäkin suhteessa. RaamattuOnTotuus kirjoitti:
http://natureinstitute.org/nontarget/reports/atlantic_salmon_001.php
Tuosta nyt nopeasti selviää, että geenin säätelyyn käytettiin proteiinin promoottoria. Ja sitä tuskin edes tiedät, että promottorin metylaatiotaso ratkaisee säätelyasteen. Siis puhtaasti epigenetiikkaa hyödyntäen saatiin aikaiseksi tuo kyseenalainen geenimuuntelu.
Bg-ope jäi juuri kiinni valehtelusta. Mutta kiva sua on kouluttaa.Ei hörhö, se ei tee kenestäkään muusta valehtelijaa, jos et osaa lukea, etkä nähtävästi ymmärrä sitäkään mikä promoottori on, kuten et ylipäänsäkään näytä ymmärtävän mitään genetiikasta ja epigenetiikasta.
TaaskinGeeniOliPerusta kirjoitti:
Kyse oli kuitenkin siirtogeenisestä kalasta. Siirretty geeni sai aikaan nopeutuneen kasvun, riippumatta siitä, miten sitä säädeltiin.
Sinulla ei taida olla kompetenssia kouluttaa edes niitä peruskoulun ala-asteen oppilaita. Taitaa olla heikot eväät siinäkin suhteessa."Kyse oli kuitenkin siirtogeenisestä kalasta. Siirretty geeni sai aikaan nopeutuneen kasvun, riippumatta siitä, miten sitä säädeltiin."
Etenkin kun sitä säädeltiin vastaavasti toiselta lajilta siirretyn promoottorisekvenssin avulla... Mutta ROTilla ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä mitä nuo ovat. Pelkkiä samoja metylaatiohokemia vain päivästä toiseen.
Täällä vaikka tuosta lyhyesti:
https://www.fda.gov/AnimalVeterinary/DevelopmentApprovalProcess/GeneticEngineering/GeneticallyEngineeredAnimals/ucm473238.htm- nlnlnlnl
utti kirjoitti:
"Kyse oli kuitenkin siirtogeenisestä kalasta. Siirretty geeni sai aikaan nopeutuneen kasvun, riippumatta siitä, miten sitä säädeltiin."
Etenkin kun sitä säädeltiin vastaavasti toiselta lajilta siirretyn promoottorisekvenssin avulla... Mutta ROTilla ei tunnu olevan mitään käsitystä siitä mitä nuo ovat. Pelkkiä samoja metylaatiohokemia vain päivästä toiseen.
Täällä vaikka tuosta lyhyesti:
https://www.fda.gov/AnimalVeterinary/DevelopmentApprovalProcess/GeneticEngineering/GeneticallyEngineeredAnimals/ucm473238.htmROT ei pidä Wikipediaa juuri minään, mutta muut vois edes lukaista geenien ilmentymisen säätelyä koskevan artikkelin ja todeta itsekin ROTin valehtelevan koska epigeneettinen säätely on vain yksi osa kokonaisuudessa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Regulation_of_gene_expression nlnlnlnl kirjoitti:
ROT ei pidä Wikipediaa juuri minään, mutta muut vois edes lukaista geenien ilmentymisen säätelyä koskevan artikkelin ja todeta itsekin ROTin valehtelevan koska epigeneettinen säätely on vain yksi osa kokonaisuudessa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Regulation_of_gene_expression"ROT ei pidä Wikipediaa juuri minään"
Niin koska ROTilla on itsellään niin väkevät lähteet:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14754175/rotin-lahteet
Kukapa sitä tarvitsisi tietosanakirjaa ja sen sisältämiä lähdeviitteitä varsinaisiin tieteellisiin tutkimuksiin, kun on omasta takanaa noin vahvoja lähteitä...
Tässä on tullut koko ajan selvemmäksi, että ROT ei tosiaankaan tajua alkeitakaan geenisäätelystäkään.- Rot.on.multinilkki
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa.
//Jos kerran geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia, miksi kaikilla eliöillä ei ole samanlainen genomi?//
Eliöille on luotu erilainen genomi. Juuri sen vuoksi eliökunta voidaan ryhmitellä taksonomisiin ryhmiin ja luokkiin. Joillakin epigeneettisen säätelyn hoitaa pääasiassa adeniinin metylaatio, toisilla taas sytosiinin metylaatio. Selkärankaisilla solun erilaistumisen määräävät microRNA-säätely, kasveilla on eri mekanismi.
Ihmisillä on erilaiset geenisekvenssit geenivirheiden ja niitä seuranneiden CNV -eroavaisuuksien takia. DNA-analyysi perustuu geenivirheisiin.
Et edelleenkään ymmärrä solun erilaistumiseen johtavaa mekanismia. Muista, että sinun jokaisessa solussasi on sama sekvenssi. Juhuu! Onko ketään kotona?
Geenisekvenssit eivät sanele ominaisuuksia. Piste."En yleensä vastaa epäasiallisiin viesteihin, mutta teen tällä kertaa poikkeuksen, koska sinuakin on mukava kouluttaa."
Multinilkki tarkoittaa "epäasiallisella viestillä" kommenttia, joka sisältää harvinaisen kiusallisia tieteenmukaisia faktoja, jotka osoittavat kuinka kertakaikkisen väärässä multinilkki on. Multinilkin omat kieroiluja ja valheita sisältävät aloitukset ja kommentit eivät tietenkään ole epäasiallisia.
Mutta minkäs kieroileva multinilkki voi kun kreationismia ei voi puolustaa tieteellä - ainoastaan epärehellisyydellä.
Aloittajan kirjoitus geeneistä osoittaa kuinka viisaasti Jumala on suunnitellut ihmisen. Jokaisella osasella on tärkeä tehtävä ihmisessä ja palvelee elämää. Vaikka kaikki maailman viisaimmat tiedemiehet yhdessä yrittäisivät luoda edes yhtä ainoata geeniä, he eivät siihen pystyisi. Vain yliluonnollinen Jumala pystyy siihen.
- Epäjumalienkieltäjä
<<Ihmisen DNA:ssa tunnetaan n. 200 000 sairautta aiheuttavaa geneettistä mutaatiota.>>
Mitä väliä noilla mutaatioilla on, kun kerran:
<<Geenit eivät ohjaa elämää. Elämäntapa ohjaa geenejä.>>- hpihip
Mutta ku sairaudet periytyvät geeneissä vaikka ne aiheutuuki epigeneettisesti ja ja ja.........
- DRHouse
Ja kaikki tuo vain vahvistaa sen että evoluutiota tapahtuu.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa
Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt2666420Mopomiitti onnettomuus
Vittu se tehdas-alue ole oikea paikka mopomiitille, Ja minkälainen vanhempi hyväksyy, että pojan mopo kulkee järkyttävä1483723Pääsit nainen todella
lähelle ja kaikki sinussa oli jotain selittämättömän kiehtovaa. Silti en koskaan ymmärtänyt sinua täysin. Mitä halusit t1442649Koettakaa nyt Trumpinkin fanit ymmärtää:
Hän on myös jo vanha mies. Kukaan ei tiedä, mitä kunnossa hän on parin vuoden päästä.3442506- 552072
YLE kirjoittaa - Viritetyt sähköpyörät aiheuttavat ongelmia poliiseille
"Itse rakennellut ja viritetyt sähköpyörät ovat poliisin ja Liikenneturvan mukaan yleistyvä kirous liikenteessä." https1211661- 831655
- 311493
Olen miettinyt sinua tänään
Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että241310Vieläkö pidät minusta
Vieläkö pidät minusta nuori nainen? Vaikutat etääntyneeltä ja olen ajatellut että haluat olla rauhassa.1081174