Wanha lieksalainen, vaateliikkeiden runsautta

Joskus on palstalla kyselty, mitä vaateliikkeitä Pielisentien varrella on ollut. Kaivelin hieman tiedostojani ja ainakin seuraavat liikkeet ovat sijainneet silloisen kauppalan keskustassa ja päätien varrella 1940-luvulta 1960-luvulle. Luettelosta saattaa puuttua liikkeitä, koska ompelimoita ja kaikkia vaattureita tässä ei mainita eikä myöskään sivukatujen varsilla sijainneita kauppoja. Vaattureitakin oli keskustan alueella ainkain neljä. Monet alla mainituista liikkeistä ovat erikoisliikkeitä, joissa myytiin esimerkiksi vain naisten vaatteita, vain miesten vaatteita, naisten hattuja tai vain kankaita jne. Luettelo on muistivaraisessa järjestyksessä.

Muotiliike Ritva, H. Pyykösen siviili- ja virkapukimo, myöhemmältä nimeltään Hannes Pyykösen Lieksan pukimo, V. Lehtisen Kangas- ja lyhyttavaraliike, vaatturi Tenho, Määtän Pukimoliike, Lieksan Muotiaitta, P. Järveläisen pukimoliike, Fanny Lönnqvistin Muotiaitta, M. Laitisen Uusi Muotiliike, Lieksa Alusvaate ja Asuste, Vähittäistukkuliike Samuli Kotilainen, Leninki, Hattu ja Muotitavarain Osasto, I. T. Maurojeffin sekatavaraliike, Pekka Höttösen sekatavaraliike, Leninki- ja Kangasliike Aula, V. R. Rotkon kangasliike ja LIEKSAN KAUPPA OSAKEYHTIÖ, OTK:n Osuusliike Pielisen päämyymälä vaateosastoineen, Bertta Jäntin muotiliike ja SOK:n Pielisjärven Osuusliikkeen Leijona-pukimo.

Liikkeiden sijainnit ovat tiedossani, mutta niiden kertominen veisi liikaa palstatilaa.

Kaikki tuon ajan liikkeet ovat maisemasta kadonneet ja monet myöhemminkin tulleet liikkeet ovat jo poistuneet katukuvasta. Uskon, että monet lukijoista muistavat vierailleensa mainituissa liikkeissä.

Nykyiset vaateliikkeet on hyvin helppo luetella.

71

3015

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ihmettelen vain missä sinulla kaikki tuo tieto on.
      Ei voi kuin ihailla.

      Minä en muista montakaan noista liikkeistä, mutta joitain muistan.
      Pyyköseltä muistaakseni ostin elämäni ensimmäisen puvun, Kauppayhtiöltä jotain työvaatetta, mutta enimmät vaateostokseni tein Kotilaiselta.
      Kengät sain enimmäkseen Kauppayhtiön kenkäkaupasta, joka oli muistaakseni samassa rakennuksessa kuin KOP, Otto ja Lyyli Parikan tumma tyttö oli myymässä.
      Sieltä löytyi myös erikoisen paksupohjaiset kengät, ja tarpeeksi suurta kokoa, joita tarvitsin kun liikuin siellä asfalttityömaalla, näytteitä hakemassa.
      En arvannut alkuun ja menin tennareilla, meinasi jalkapohjat palaa, ja jäi ensimmäiset näytteet ottamatta.
      Kysyin miehiltä miten te voitte siinnä tallustella, ja he näyttivät kenkiensä pohjia, ja minä siitä suoraan Pirkon luo kengänostoon.

      Muita liikeitä ei tule mieleen siltä ajalta (kun en muistanut noitakaan kaikkia).

      • Muistin juuri, että Pirkon sisko oli myymässä Kauppayhtiön rautapuolella.


    • Kirjoittamani tiedot löytyvät omista arkistoistani, jonne olen niitä vuosikymmenien aikana koonnut. Paikallishistoria on kiinnostanut minua siinä määrin, että olen selvittänyt itselleni mitä rakennuksia ja kauppaliikkeitä Pielisenkadun (myöhemmin Pielisentien) varrella on sijainnut 40-, 50- ja 60-luvuilla.

      Muutettuani Lieksaan 40-luvulla, 40-luvun lopun ja 50-luvun alun asuin ”yläkylällä” ja vuodesta 1953 vuoteen 1970 ”alakylällä”, ovat pääkadun varren liikkeet 50- ja 60-luvuilta vielä omassa muistissa. Googlesta niitä on turha hakea.

      Juuri Kauppayhtiö oli hyvin suosittu liike eri osastoineen. Miesten vaatepuolta hoiteli hyvin kohtelias ja pukuun pukeutunut mieshenkilö nimeltään Kosonen. Samasta talosta voi ostaa niin kengät kuin muutkin tarvittavat asusteet.

      Kenkäkauppoja, jotka olivat samalla suutariliikkeitä, oli kauppalassa useita. Alakylällä oli Kauppayhtiön lisäksi Leinosen jalkineliike ja yläkylällä olivat Matilaisen jalkineliike, Turusen jalkineliike ja Gröhnin jalkineliike Nurmekseen lähtevän maantien varrella. Silloin Pielisenkatu päättyi Kuhmoon päin lähtevän maantien risteykseen. 30-luvun lopulle saakka Lieksan päätien nimi oli Pielisjärven tie.

      Aloitukseeni voin lisätä vielä pari vaateliikettä Kulman nurkilta. Miesten Vaatturiliike ja rouva Mauron Leninkiliike sijaitsivat Asematiellä, nykyisen Asemakadun varrella ja Kuhmon tien varrella oli H.Eskelisen Pukimoliike.

      Lisäksi oli runsaasti muita liikkeitä Lieksan kauppalan keskustassa. Oli sekatavaraliikkeitä, kemikaalikauppoja, valokuvausliikkeitä, parturiliikkeitä, kampaamoita, ravintoloita, kahviloita, pankkeja, asianajotoimistoja, Kirja- ja Paperikauppa, rautakauppoja, matkustajakoteja, kellosepänliikkeitä, Ruumisarkkuliike, Levysepänliike, Kemikaalikeskus, Apteekki, leipuriliikkeitä, ruokatavarakauppoja, lyhyttavaraliikkeitä, kukkakauppoja, Alko, autoliike, autohuoltola, elokuvateattereita, huonekaluliikkeitä, korjauspajoja, osto- ja myyntiliike, tupakkakauppa, sanomalehti Karjalaisen toimisto, Teatteri ja Postitoimisto.

      Keskustan kauppaliikkeiden lisäksi oli Pielisjärven kunnan jokaisessa noin 40 kylässä ainakin yksi kyläkauppa. Esimerkiksi Pankakoskella oli enimmillään yli 10 kyläkauppaa muiden palveluiden, kuten pankkien, kahvilan, kampaamon ja leipomon lisäksi, joitakin mainitakseni.

    • Olihan Kekäle, myöhemmin vaan sekin on lopettanut. Kotilaisen kaupasta, jonka rakennus on vieläkin pystyssä, ostettiin minulle 1961 ensimmäiset koripallotossut, farmarit ja paita.
      Onkohan Matilaisen liikkeellä mitään yhteyttä Juuassa olleelle jalkineliike Matilaiselle?
      Isoisä oli siellä suutarina 1930 luvulla.

      • Kekäleen vuonna 1957 perustettu perheyritys taisi tulla Lieksaan 80-luvulla. Rakennuksen kohdalla tosin pihan perällä oli Karpinin kalastustarvike- ja urheiluliike. Vieressä oli vuonna 1967 avattu Sokoksen tavaratalo. Öystilän tavaratalo avattiin vuonna 1966 Sarkalan ja Vilkalan rakennusten väliin. 60-luvulla alkoi pienten erikoisliikkeiden loppu häämöttää, kun tavarataloista sai kerralla kaiken tarvittavan.

        Lieksan Matilaisen jalkineliike oli toiminnassa jo 30-luvulla, joten onhan se mahdollista, että kyseiset suutarit ovat samaa sukua.


      • muistelua

        Kyllä Kekäle oli jo 70-luvun alkupuolella Pielisentien varrella.


      • muistelua kirjoitti:

        Kyllä Kekäle oli jo 70-luvun alkupuolella Pielisentien varrella.

        Hyvä, että oikaisit arveluni. 70-luvun alkupuolella olin vielä opiskelemassa ja maailmalla vuosikymmenen loppupuolen, joten en ollut silloin seuraamassa henkilökohtaisesti Pielisentien varren tapahtumia.


      • hissanmaikk
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Hyvä, että oikaisit arveluni. 70-luvun alkupuolella olin vielä opiskelemassa ja maailmalla vuosikymmenen loppupuolen, joten en ollut silloin seuraamassa henkilökohtaisesti Pielisentien varren tapahtumia.

        Et voi olla musiitamatta kuka oli kommmuttajas kun oli aiknu juhullu kengaäät palo ja ollassaz


      • hissan.tulkitsija
        hissanmaikk kirjoitti:

        Et voi olla musiitamatta kuka oli kommmuttajas kun oli aiknu juhullu kengaäät palo ja ollassaz

        Voisitko taas Katuvankka ystävällispitoisesti kääntää hissanmaik`n ulosannin. Minä en ymmärtänyt sepustuksen rykäisystä kuin pari sanaa. Se kertonee jostakin kaukaisesta ikimuistettavasta tapahtumasta Ruteenin tasavallan vähämielisen tsaarin ajoilta. Tähän tulokseen tulin sanojen "musiitamatta" ja "kengaäät".

        Hissan lempisairaalan eli tutummin mielisairaalan toiminta on valitettavasti lopetettu eikä uusia hissan kielen kursseja ole tiedossa. Vain hyvin harvat osaavat enää hissan kieltä ja olisikin kielihistoriallisesti tärkeää säilyttää Potakkavaaran tietyn suppean alueen sanasto kielioppeineen. Kielen erikoisuutena voidaan pitää sen monivokaalisuus ja monikonsonanttisuus. Samaa vokaalia voi sanassa olla kolme tai jopa neljä peräkkäin.

        Esimerkkinä mainittakoon nominatiivi ”näköööiknee”, joka on kyseisen nominatiivin semanttisesti neutraalein muoto, tarkoittaa suomeksi valokuvaa, kuten tuolla ylempänä käännöksestä todettiin.

        Kuopion yliopiston tutkimusryhmä on todennut hissan kielen olevan läheistä sukua itäslaavilaisen ruteenin kielen kanssa, jota tutki aikoinaan venäläinen Pjotr Smirnov kyytipoikanaan aatteenpunainen Stolishnaja. Hissanmaikk on pysynyt uskollisena kyytipojilleen ilman pienintäkään taukoa.


      • hissan.tulkitsija kirjoitti:

        Voisitko taas Katuvankka ystävällispitoisesti kääntää hissanmaik`n ulosannin. Minä en ymmärtänyt sepustuksen rykäisystä kuin pari sanaa. Se kertonee jostakin kaukaisesta ikimuistettavasta tapahtumasta Ruteenin tasavallan vähämielisen tsaarin ajoilta. Tähän tulokseen tulin sanojen "musiitamatta" ja "kengaäät".

        Hissan lempisairaalan eli tutummin mielisairaalan toiminta on valitettavasti lopetettu eikä uusia hissan kielen kursseja ole tiedossa. Vain hyvin harvat osaavat enää hissan kieltä ja olisikin kielihistoriallisesti tärkeää säilyttää Potakkavaaran tietyn suppean alueen sanasto kielioppeineen. Kielen erikoisuutena voidaan pitää sen monivokaalisuus ja monikonsonanttisuus. Samaa vokaalia voi sanassa olla kolme tai jopa neljä peräkkäin.

        Esimerkkinä mainittakoon nominatiivi ”näköööiknee”, joka on kyseisen nominatiivin semanttisesti neutraalein muoto, tarkoittaa suomeksi valokuvaa, kuten tuolla ylempänä käännöksestä todettiin.

        Kuopion yliopiston tutkimusryhmä on todennut hissan kielen olevan läheistä sukua itäslaavilaisen ruteenin kielen kanssa, jota tutki aikoinaan venäläinen Pjotr Smirnov kyytipoikanaan aatteenpunainen Stolishnaja. Hissanmaikk on pysynyt uskollisena kyytipojilleen ilman pienintäkään taukoa.

        No. Haastavahan tuo on minun kielilahjakkuuteni huomioon ottaen. Käännös vaatii ennen kaikkea slaavilaistäyteläistä, säärimäistä huumorintajua,, maustettuna verbaaliin maailmanlaajuiseen kielenkäyttöön. Elekieli ei nyt kovin auta, kun on kyse linssittömästä toiminnasta ilman mitään näköyhteyttä tai skypeä. Lisävaikeutena vielä se, että olen itse enemmän Lännestä päin. Lisäksi, erikoisella, jopa mustalla huumorintajulla, olen kyllästetty;)

        Yritän aivan letkein rantein.
        Seuraava, ”Et voi olla musiitamatta kuka oli kommmuttajas kun oli aiknu juhullu kengaäät palo ja ollassaz”.
        Tämä todella vierasperäinen ja kaiketi monen piiloon jäävä lausahdus tarkoittanee: Voimme hyvinkin muistella kamuttaja ystäväsi monenmoisia tarinanpaloja ja tuntemuksia täällä olomme aikana.

        Voi olla, että kun ei näe ilmettä, tulkintavirheet ovat hyvinkin mahdollisia;)


      • Katuvankka kirjoitti:

        No. Haastavahan tuo on minun kielilahjakkuuteni huomioon ottaen. Käännös vaatii ennen kaikkea slaavilaistäyteläistä, säärimäistä huumorintajua,, maustettuna verbaaliin maailmanlaajuiseen kielenkäyttöön. Elekieli ei nyt kovin auta, kun on kyse linssittömästä toiminnasta ilman mitään näköyhteyttä tai skypeä. Lisävaikeutena vielä se, että olen itse enemmän Lännestä päin. Lisäksi, erikoisella, jopa mustalla huumorintajulla, olen kyllästetty;)

        Yritän aivan letkein rantein.
        Seuraava, ”Et voi olla musiitamatta kuka oli kommmuttajas kun oli aiknu juhullu kengaäät palo ja ollassaz”.
        Tämä todella vierasperäinen ja kaiketi monen piiloon jäävä lausahdus tarkoittanee: Voimme hyvinkin muistella kamuttaja ystäväsi monenmoisia tarinanpaloja ja tuntemuksia täällä olomme aikana.

        Voi olla, että kun ei näe ilmettä, tulkintavirheet ovat hyvinkin mahdollisia;)

        Tuskinpa tuota hissan loihtimaa ihanaisen kaunista muistelusta voi kukaan enää tarkemmin ja herkemmin suomalaisiksi sanoiksi muotoilla ja saada se lähes elämään unikuvan tavoin haikeissa mielissämme.


    • Nämä tämänkaltaiset ketjut ovat mielestäni mielenkiintoisinta ja eniten nuoruuden muistoja herättäviä palstan anteja. Monista aikaisemmistakin wanhan kirjoituksista olen löytänyt mukavia muistikuvia oman nuoruuteni aikoihin.

      Seuraavassa linkissä on hyvä esimerkki siitä, kuinka netin tietoon on luottaminen. Eli Kekäle esimerkiksi näyttäisi olevan vielä toiminnassa. En taida kuitenkaan tuon perusteella soitella 013221460 numeroon, enkä lähteä vaateostoksille Pielisentie 21 osoitteeseen. Siinä oli muistaakseni Kekäleen jälkeen K- ryhmään kuuluva kauppiasvetoinen Vaatehuone ja nyt huonekaluliike Stemma. Katsokaapa Photos kuvat. Sieltä löytyy Kekäle, Esan kodinkone ja vaskihiihtoa taustalla Suomalainen kirjakauppa. Ei ole niitä enää, paitsi vaskihiihtoa. Ja kuka haluaa tutustua Pielisentien lähimenneisyyteen, Google maps kuvasi aikoinaan nettiin ns. Street View näkymät. Sikäli mielenkiintoista, että sieltä löytyy eri aikakausia sekaisin. Kun lähestytte vesitornilta Pielisentietä, kiertoliittymän rakentaminen on aloitettu. Kun lähestytte Pielisentietä Asemakatua, ei ole aloitettu, ihan niin kuin esimerkiksi. Hyvää matkaa lähimenneisyyteen.

      Ja sitten se päivittämätön linkki:

      https://www.geodruid.com/intl/en/place/1308804-kekale-vaatekauppa-lieksa-suomi

      Karpiini vanhan puutalon ja urheiluliikkeen muistan siinä. Se oli vähän kuin katutasoa alempana. ja ei aivan kadun varressa, ellen väärin muista. Sieltä muistan ostaneeni kalastustarvikkeita ja Olavi Lumeksen suunnittelemia liidokkeja. Eka ja Toka liidokit olivat tuolloin suosiossa.

      • Karpinin talon muistan hyvin. Se oli pystylaudoitettu, vaaleaksi maalattu, puolitoistakerroksinen omakotitalo, joka sijaitsi useita kymmeniä metrejä Pielisentiestä kauempana.

        Se ei ollut katutasoa alempana, vaan rakennuksessa oli melkoisen korkea sokkeli. Useat, muistelen olleen ainakin neljät betonirappuset liikkeen oven edessä. Oven yläpuolella oli liikkeen nimestä vinottain osa KALASTUS -ja, sen jälkeen sen vieressä oli vaakatasossa kaunokirjoituksella teksti Urheiluliike, jonka alla oli nimi V.KARPIN.

        Talon alakerta oli liikkeen käytössä ja yläkerta asuntona, jossa Karpinien nelihenkinen perhe asui. Liikkeen osoite oli Pielisentie 21.


    • Matkasin Pielisentietä Autotalo Laakkosen kohdalta alakylälle ja kirjasin muistikuvani Lieksan ”menetetyistä” yrityksistä ja rakennuksista kadun varrelta. Street View näkymät on pääosin kuvattu 2009- 2011.

      Kioski Kätevä, lopettanut, nurmikkoa.
      Keräsen Shell, purettu puhdistettu maaperä, pientä männikköä.
      Pielislasi, nykyisin remontoitu asuinhuoneiksi.
      Jätkänpatsaan takana Mottimaja, muuttanut Kevätniemeen uusiin tiloihin, toimii edelleen. Mottimajan jälkeen Urheiluliike Ropponen, lopettanut.
      Alex parturikampaamo, en tiedä nykytilaa.
      Asemagrilli. Purettu.
      Pielisentie 41 Kuntosali, toimii ilmeisesti muualle muuttaneena. Eikö liene yksi kuuluisimpia liikerakennuksia Lieksassa, Mauron talo? Sähkö-Hoffren, Musta – Pörssi, Kenkäkauppa, autokoulu. Toisessa päässä Traktori ja varaosaliike, Kangaskauppa ja kalusteliike.
      Vanha Pehkosen puutalo. En jaksa luetella kaikkea mitä siinä on ollut, mutta tuosta ylä-kylän päädystä ostettiin minulle ensimmäiset silmälasini ja myöhemmin vaimoni kanssa kihlat.
      Retkiaitta, alkuperäisen pystytti Ikosen Otto. Nykyinen Kauppakartano on uudistettu todella tyylikkäästi. Se on sulautettu mielestäni harvinaisen hyvällä maulla vanhaan Retkiaittaan.
      K-Supermarket Oltermanni. Kuvassa on Pietari Apteekki, Kesport, Pirkka-Kahvio ja Kenkä Expertti. Muistan myös aiemmin olleen tuolla kauppakäytävällä Mustan-Pörssin ja Postin. Taisi olla joku pikku kahvilakin ja pikasuutari aikoinaan.
      Tokmanni. Kuvassa uusi palaneen tilalle rakennettu rakennus. Muistan käyneeni kuuden aikaan aamulla metsälle mennessäni katsomassa hiiltyneitä raunioita. Taisivat vielä savuta. Siinä meni parikin ”hyvää kantapaikkaa” muistoissa. Nyt huhuillaan Tokmannistakin sitä suun tätä?
      Pielis Apteekki, Entinen Säästöpankki. Lama teki siitä ns.roskapankin. En ota kantaa, tulee liian pitkä juttu . muuten.
      Muistan tuon puhelinkopin, punaisen. Europekka, antiikkia ja humpuukia. Naisten Asuste Nuutinen, Pielisen kangas ja Asskartelu Oy.
      Suomalainen Kirjakauppa. Oliko alun perin tämä Osuuspankin kiinteistö? Pitopalvelu .Kadonnut Mantana tietääkseni yläkylälle Photon viereen.
      Välissä purettu rakennus, jonka tilalla nykyisin Pielisen Kello ja Kulta. Siitä saavumme Tyylin paikkaan. Sekin käsitelty täällä jo, eli ei uutta kerrottavaa.
      Kadun toisella puolella ilmeisen tuore Stemma, joku sisustusliike ja entisen R-Kioskin paikalla joku kiinteistöyrittäjä.
      Taas toisella puolella katua Pitsikatti, entisen Kellosepänliikkeen paikalla vuokrattavaa.
      Karelia Expert Icellan vieressä. Nyt siellä lauletaan karaokea.
      Taas toisella puolella Hoitola Kultasiipi, kiinteistönvälitystä jne.
      Taitokeskus, Lieksan Liikenneopetus olivat vanhassa puutalossa.
      Nordea pankki, mitähän sen tiloissa nykyisin?
      Tiimari katosi. Halitex hakee jatkajaa.
      Valintatalo lähihistoria, Alko muutti Citymarketin völjyyn.
      Caratia Pehkonen, vaihtoi omistajaa. Taisi lähteä paremmille markkinoille? Seppälä, ei todennäköisesti enää kauan. Kulttuurikeskus kestäköön valtuuston kokouksineen;)
      Pielisentie 7? Onnikoti vai ei, en muista.
      Pielisentie 8. Lukkosepät. Nykyisin avaimet haetaan Nurmeksesta tai mistä lienee. Karvakuonoilla ja muilla Mustan koiran lemmikeilläkin oma lähihistoriansa. Menestystä heille.
      Taloustavarakauppa Veljekset Saviniemi Oy. Mielenkiintoinen tapaus, jos ei pelännyt ylähyllyjen tavaran kaatuvan päälle.
      Koneva. Kokeili pääkatua. Muutti takaisin Moisionkadun hoiviin.
      Pielisentie 1. SM-Fur. Onko Alvar Aaltoa tuo rakennus? Muistelenko väärin. Sisäpuoleltakin epätyypillisen ihaltava rakennus, myös puhuttu ja mielipiteitä jakava.

      Pielisentie 1:n kohdalle on hyvä päättää tämänkertainen, pitkähkö rupeamani. Ja anteeksi muisteloni asia ja kirjoitusvirheet, niitä tuli takuulla;) Jatkakaa.

      • Alex parturikampaamo, en tiedä nykytilaa. Toiminta ennallaan.
        Nordea pankki, mitähän sen tiloissa nykyisin? Kirjakauppa ja Koneva.
        Pielisentie 7? Onnikoti vai ei, en muista. Onnela.
        Pielisentie 1. SM-Fur. Onko Alvar Aaltoa tuo rakennus? Ei ole Aaltoa nähnytkään.

        Paljon on muutoksia tapahtunut. Pielisentien liikkeet pitäisi päivittää nykyään luetteloon kuukausittain. Tyhjiä ikkunoita tulee jatkuvasti lisää katukuvaan.


      • Todella vahvan ytimekkäästi ja ymmärrettävän tehokkaan asiallisesti osasit vastata.
        Minua askarruttanut ja hieman epäilyttävä, paras osio oli tuo, ”Ei ole Aaltoa nähnytkään”.
        Voinemme siten päätyä sen rakennuksen osalta sen olleen pelkkää ”huhua”;)
        Saapas nähdä, mikä ja miten on tuon ”ykkösen” kohtalo tulevassa.

        Lieksan yrittäjillä ei ole ollut enää helppoa moneen vuosikymmenen. No, toisaalta se kuuluu yrittäjyyden luonteeseen, että sen ei olekaan tarkoitus olla helppoa, ei ole monella muullakaan paikkakunnalla, ja yrittäjät ovat ilmeisesti aivan eri rotunsa. Onneksi täällä ei ole enempää japanilaista kulttuuria epäonnistuneen yrittäjyyden suhteen. Vai onko menetetty ”kunnia” yrittämisen suhteen sittenkään Suomessa helpompi niellä kuin Japanissa? No, kukin miettiköön tahollaan, en ainakaan kaipaa hissanmaikan vastausta tuohon tavallaan retoriseen kysymykseen, sillä se vastaus saattaa jäädä kääntämättä.

        Kuitenkin se, että Pielisentien katukuva elää noinkin voimakkaasti, osoittaa sen, että kaupungissamme on elämää. Se on hyvä se, kaikista vaikeuksistamme huolimatta.


    • shoulbetest

      Ei liity nyt mitenkään tähän mut i love Janne.

      • testaa.ihmeessä

        Toivottavasti Jannekin tietää. Nimimerkkisi viitannee raskaustestiin: should be test eli pitäisi testata.


    • Voi hyvänen aika sentään. Lieksassakin on joku ottanut ennakkoon Rinteen Antin puheet. Sillähän saattaa olla hyväkin vaikutus tulevassa Pielisentien katukuvaan. Kuinka romanttista.

    • ent.kauppayhtiöläinen

      Kauppayhtiön tekstiiliosasto oli päärakennuksessa eikä siellä missä Wanhalieksalainen väitti. Kenkiä siinnä ei myyt. Ne myytiin eri paikasta se oli vähän matkaa yläkylälle päin samalla puolen tietä.

      • Kiitoksia kommentista, johon mielelläni vastaan epäselvyyksien korjaamiseksi.

        Kirjoitin Pielisenkadun varrella olevista vaate- ja kangasliikkeistä. Kirjoitukseni mukaan Kauppayhtiön vaateosasto sijaitsi myös saman Pielisentien varrella. En väittänyt sen sijainneen missään muualla. En myöskään kirjoittanut, että kenkiä olisi myyty Kauppayhtiön päärakennuksessa. Kirjoitin, että Alakylällä oli Kauppayhtiön lisäksi Leinosen jalkineliike jne. Olisin tietenkin voinut täsmentää väärinkäsitysten välttämiseksi, että Kauppayhtiön kenkäkaupan lisäksi Alakylällä oli Leinosen jalkineliike jne.

        Kirjoituksessani myös kerroin, että liikkeet ovat luettelossa muistinvaraisessa järjestyksessä eivätkä siis osoitteen mukaisessa numerojärjestyksessä esimerkiksi yläkylältä alakylälle.

        Oman kotini osoitteessa ei ollut 40-luvulla katunumeroita ollenkaan, vaan oli vain kauppalan osan nimi Kallioleikkaus ja paikkakunnan nimi Lieksa. Postinkatajat jakoivat postit enimmäkseen sukunimien tai talonnimien perusteella.

        https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-57773


    • Jos, jotain tutkii. Pitää olla avoin ja asenteista vapaa mieli. Onko se niin vaikeaa olla objektiivinen, että on turhaa väittämää suoltaa.

      Pieni toteamus annettakoon elosta tämän päivän. Joku lasi tai näyttö aina toimii. Mutta särkyvää varjellen tai muuten vain ajatuksia lentäen tarjoillen. Uneni ovat, eivät kovin kavahduttavia. Osittain elon subjektiivisia, vaikka tohtisin olevan niiden olevan objektiivisia.
      Syntyykö uni muistista, vai kokemuksesta. Jokaisella siitä vissiin on varma oma käsite. Muistikuvamme ovat pääsääntöisesti mielestäni totta. Sen jälkeen syntyvät unet ja muut sopivat mielen etsinnät.

      Se mitä on, on jo huomenna läpsäyksen kera mennyt. Se mikä on tuleva, on ylihuomisessa osittain ennustettavissa. Kuitenkin oleva.
      Pielisentie elää. Eläkää tekin. Oikeasti. Kaiken olon ja ajan myötä.

      Toivottavasti Lieksassa ei ilmene ilmiöitä ”Keisarin uusine vaateineen”.

      Arvostan asiallisuutta. Kunnioitan jotain, jota täällä en vielä ole nähty.

      Pääsääntöisesti toivon pelkkää ideologista hyvää. Mutta. Ainako se kaikkialle, kaikille riittäisi?
      Meidän kaikkien elon ja ajan korjuu ei ole helpointa oivaltaa kaiken suhteen.

    • Kuka osaa elonsa oikein asetella? Niin suuria kysymyksiä, että ei edes twittereissään edes suurimmat Donaldit osaa käsittää, saati käsitellä, edes keskenkertaisuuttaan. Anteeksi, oli tarkoitukseni puhua äärettömän keskinkertaisuudesta. Ei keskeisestä kesken kerskaamisesta. Ainoastaan jostakin sopivan ymmärrettävästä ajan elossa, Pielisentien varrella virraten ilman mitään vertausta, seteleistä;)

      https://www.youtube.com/watch?v=NcEyN5erNyM

    • ei.mahda.mitään

      Laulettiin jotta lyhyt on ikäihmisen jaa jaa. Niinhän se alkaa olla jo aika lyhyt. Sanotaan nyt vaikka että ikäihmisen 20 senttiä on nykyään vain 10 senttiä.

      • Nyt kun tuon lukaisin, täytyy tunnustaa, että naurut se sai aikaan. Sentitkin jaa janassa meillä on vähän yksilöllisiä, mutta ei tässä nyt siitä, eikä rahasta, sen enempää. Peukalon laitan pystyyn tuolle edelliselle.


    • Jos en ihan viärin muista, Lönnqvistin liike oli "Leninki ja Tekstiili", sijaitsi sairaalakadun kulmassa. Muotiaitta oli Makkosen.

      • Olet varmaankin oikeassa. Liikkeet ovat vuosien aikana muuttaneet paikkaa. Minä muistelen aikaa, jolloin Fanny Lönnqvistillä oli Muotiaitta Sarkalasta yläkylälle päin aivan päätien varrella Vilkalan koivikon edessä. Näyteikkunassa oli esillä monenlaisia naisten hattuja. Siitä Fanny on varmaankin muuttanut uusine liikkeen nimineen Sairaalakadun kulmaan, koska Muotiaitan paikalle ilmestyi jossakin vaiheessa autokauppa. Voin ehkä löytää kuvistani Fannyn uuden liikkeen.

        https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-50530

        Viime vuosisadan alussa kyseisessä pienessä rakennuksessa oli apteekkari Eino Setälän Kemikaalikeskus.

        Makkosen Muotiaitta tuli hyvin paljon myöhemmin Seurahuoneen ja Pehkosen talon väliin olevalle tyhjälle tontille.


      • Tuon Muotiaitan minäkin muista olleen jossain, mutta en vain muista missä se oli.


    • wanha_lieksalainen

      Sairaalakadun kulmassa sijaitsevassa Kotilaisen liiketalossa on ollut kauppa nimeltään "Leninki Hattu, MUOTITAVARAIN OSASTO". Koska sana Hattu voisi viitata Fanny Lönnqvistin tuotteisiin, voi se olla hänen liikkeensä. Ehkä hän muuttanut siitä Sarkalan luokse eikä päinvastoin.

      https://www.finna.fi/Record/pielinen.M011-34434

      • Lönnqvistin liike oli siinä toisella puolen sairaalakatua kuin Kotilainen. Bertta Jäntillä oli liike siinä "Vilkalan puistossa". Voihan muistini toki pettääkin.


      • tahvo4 kirjoitti:

        Lönnqvistin liike oli siinä toisella puolen sairaalakatua kuin Kotilainen. Bertta Jäntillä oli liike siinä "Vilkalan puistossa". Voihan muistini toki pettääkin.

        Alakylällä Surakan huonekaluliikkeen jälkeen yläkylälle päin oli vanha puutalo, jossa vielä 1950-luvun alkuvuosina oli Lieksan Kirja- ja Paperikauppa, Koistisen valokuvaamo, Vieno Utriaisen parturikampaamo ja Bertta Jäntin Muotiliike. Mielestäni juuri tuossa Vilkalan koivikon edessä oli Lönnqvistin Muotiaitta. En mene takuuseen muististani. Voihan olla, että juuri Bertta Jäntti on muuttanut alakylältä yläkylälle Vilkalan lähelle vuoden 1955 tietämillä, jolloin uusi kirjakaupan talo valmistui alakylän puutalon lähettyville. Tämäkin asia selviää kun kaivelen vanhoja valokuvia Pielisenkadun varrelta.


      • tahvo4 kirjoitti:

        Lönnqvistin liike oli siinä toisella puolen sairaalakatua kuin Kotilainen. Bertta Jäntillä oli liike siinä "Vilkalan puistossa". Voihan muistini toki pettääkin.

        Kaivelin tiedostojani ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Vilkalan koivikon edessä sijainnut liike oli Bertta Jäntin liike. Näyteikkunassa oli monenlaisia hattuja esillä ja Bertta Jänttihän oli juuri paikkakunnan kuuluisin hattujen tekijä. Sotkin Lönnqvistin ja Jäntin keskenään. Muisti palailee pätkittäin.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kaivelin tiedostojani ja olen kanssasi samaa mieltä siitä, että Vilkalan koivikon edessä sijainnut liike oli Bertta Jäntin liike. Näyteikkunassa oli monenlaisia hattuja esillä ja Bertta Jänttihän oli juuri paikkakunnan kuuluisin hattujen tekijä. Sotkin Lönnqvistin ja Jäntin keskenään. Muisti palailee pätkittäin.

        Minulla ei ole arkistoja, mutta olenko totaalisen väärässä jos muistelen, että tuon tontin osti Kesko ja siinä meni Vilkalan talo ja ”pormestari” Noposen talo. Ulla opetti minulle joskus ”Lontoon murretta”. Eikös siitä alkanut sitten Keskon kauppojen jälkeen Öystilän Supermarket Pietarin rakentaminen.


      • Katuvankka kirjoitti:

        Minulla ei ole arkistoja, mutta olenko totaalisen väärässä jos muistelen, että tuon tontin osti Kesko ja siinä meni Vilkalan talo ja ”pormestari” Noposen talo. Ulla opetti minulle joskus ”Lontoon murretta”. Eikös siitä alkanut sitten Keskon kauppojen jälkeen Öystilän Supermarket Pietarin rakentaminen.

        Vai oliko Tuula, ja Ulla. R. enemmän tuolla toisen kotimaisen puolella.


      • näihän.se.meni
        Katuvankka kirjoitti:

        Minulla ei ole arkistoja, mutta olenko totaalisen väärässä jos muistelen, että tuon tontin osti Kesko ja siinä meni Vilkalan talo ja ”pormestari” Noposen talo. Ulla opetti minulle joskus ”Lontoon murretta”. Eikös siitä alkanut sitten Keskon kauppojen jälkeen Öystilän Supermarket Pietarin rakentaminen.

        Öystilän tavaratalo rakennettiin Sarkalan takapihalle yläkylän puolelle hieman kauemmaksi tiestä vuonna 1966. Se ei ollut kovin suurikokoinen verrattuna nykyisiin marketteihin. Sarkala purettiin vasta kesällä 1972.


      • näihän.se.meni kirjoitti:

        Öystilän tavaratalo rakennettiin Sarkalan takapihalle yläkylän puolelle hieman kauemmaksi tiestä vuonna 1966. Se ei ollut kovin suurikokoinen verrattuna nykyisiin marketteihin. Sarkala purettiin vasta kesällä 1972.

        Miksi minulla on muistikuva, että kutakuinkin 1966 pitää paikkansa, mutta Sarkalan takapiha ei. Muistikuvani mukaan Öystilän tavaratalo oli Kären leipomon vastapäätä, Pielisentien varressa, ei takapihalla. Sen vanhan tavaratalon paikalla on nyt Tokmannin ja Citymarketin välillä oleva parkkipaikka. Miten menee?
        Täällä taitaa olla hassuttajia kuin Vanhasen Matti hävittäjä hankinnoissa.


      • Katuvankka kirjoitti:

        Miksi minulla on muistikuva, että kutakuinkin 1966 pitää paikkansa, mutta Sarkalan takapiha ei. Muistikuvani mukaan Öystilän tavaratalo oli Kären leipomon vastapäätä, Pielisentien varressa, ei takapihalla. Sen vanhan tavaratalon paikalla on nyt Tokmannin ja Citymarketin välillä oleva parkkipaikka. Miten menee?
        Täällä taitaa olla hassuttajia kuin Vanhasen Matti hävittäjä hankinnoissa.

        Kun suurennat linkin kuvaa, näet Öystilän K-kaupan Sarkalan oikealla puolella Vilkalan puistossa. Sehän oli kutakuinkin leipomoa vastapäätä ja kauempana tiestä kuin Sarkala. Kuvassa puretaan Sarkalaa vuonna 1972. Parempiakin kuvia K-kaupasta löytyy, mutta en voi niitä liittää tähän, koska ne ovat minulla.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Kun suurennat linkin kuvaa, näet Öystilän K-kaupan Sarkalan oikealla puolella Vilkalan puistossa. Sehän oli kutakuinkin leipomoa vastapäätä ja kauempana tiestä kuin Sarkala. Kuvassa puretaan Sarkalaa vuonna 1972. Parempiakin kuvia K-kaupasta löytyy, mutta en voi niitä liittää tähän, koska ne ovat minulla.

        https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-121420

        Kuva eri lähetyksessä.



      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-121420

        Kuva eri lähetyksessä.

        Oletpa, ja tunnet asioita hyvin. Miksi kuitenkin tunne, ettei se ollut kovin taustalla, tuo Öystilän tavaratalo. Levenikö sitten Pielisentie tuon jälkeen osittain? Lienemme samaa mieltä siitä, että nykyisin siinä on Tokmanni ja Jatkoaika. Siinä oli samalla tontilla myös se suuri, jo aiemmin mainittu tulipalo.
        Oi aikoja oi ihmisiä.

        http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/wp-content/uploads/2013/11/Sarkala.jpg

        Oletpa mielenkiintoisen oikeassa.


      • vakavaa.tuo
        kamuttaja kirjoitti:

        Sarkalaan liittyy minullakin paljon muistoja.

        Sarkalan tausta taisi olla Lieksan yleisin tappelupaikka.

        Hyvä kamuttaja. Saattoipa olla sekin yksi nuoruuden muistojen tappelupaikkoja. Minulla on kokemusta Aseman seudusta ja Wuoman Asemaravintolan ympäristöstä. Siihen aikaan asemalla oli R-Kioski ja siellä piiri ”pieni” pyöri. Sain turpiini, ja annoinkin joskus;)


      • vakavaa.tuo kirjoitti:

        Hyvä kamuttaja. Saattoipa olla sekin yksi nuoruuden muistojen tappelupaikkoja. Minulla on kokemusta Aseman seudusta ja Wuoman Asemaravintolan ympäristöstä. Siihen aikaan asemalla oli R-Kioski ja siellä piiri ”pieni” pyöri. Sain turpiini, ja annoinkin joskus;)

        Siinnä aseman seudun piirissä oli joskus pahimpia muistaakseni Salenius ja Nygren.
        Meinasivat joskus panna vastaan poliisillekin kun tuli putkareissu, mutta nopeasti oppivat, ettei kannata.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Siinnä aseman seudun piirissä oli joskus pahimpia muistaakseni Salenius ja Nygren.
        Meinasivat joskus panna vastaan poliisillekin kun tuli putkareissu, mutta nopeasti oppivat, ettei kannata.

        Mutta, sehän oli silloin ennen. Nyt ei saa lyödä, ei kiusata. Nykyaikaa on se, että vain hirvet saavat kiimakuoppiaan alkaa kaivaa, sarviaan kolistella, sudet tulla ensi keväänä vasoja syömään.
        Kylänlahden ja Varpasen suunnalta oli oikein hyviä ”nyrkkeilykavereita” minulla.
        Uskomatonta, mutta nyt he ovat parhaita metsästyskavereita, tai ainakin heidän pojat;)
        No. Todelliset suojelijoitten suojelijat, olkaa kernaan hyvillä mielin. Ottakaa löysin rantein. Niin minäkin. Suojellen hyvää, mitä se sitten lienee;)

        https://www.youtube.com/watch?v=5OmAXdAnX7o


      • Katuvankka kirjoitti:

        Oletpa, ja tunnet asioita hyvin. Miksi kuitenkin tunne, ettei se ollut kovin taustalla, tuo Öystilän tavaratalo. Levenikö sitten Pielisentie tuon jälkeen osittain? Lienemme samaa mieltä siitä, että nykyisin siinä on Tokmanni ja Jatkoaika. Siinä oli samalla tontilla myös se suuri, jo aiemmin mainittu tulipalo.
        Oi aikoja oi ihmisiä.

        http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/wp-content/uploads/2013/11/Sarkala.jpg

        Oletpa mielenkiintoisen oikeassa.

        Liitteen oikeanpuoleisessa kuvassa Sarkalan vasemmalla puolella näkyy Osuuspankin talo, jossa on nykyään mm. Lahtisen kukkakauppa. Nykyinen Tokmanni on Osuuspankin lähellä. Jos Sarkala olisi vielä pysytyssä, se olisi Tokmannin ja nykyisen Citymarketin välisellä pysäköintialueella. K-kauppa Öystilä rakennettiin vuonna 1966 Sarkalan oikealle puolelle, josta oli jo kuva viestiketjussa.

        https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lieksan Sarkala Koulukadun puolelta kuvattuna&type=AllFields

        Ensimmäinen liiketila Tokmannin paikalla oli yksikerroksinen Osuusliike Pielisen liiketalo E-Halli, jonka avajaisia pidettiin 8.12.1972. Rakennuksessa oli ravintola Vonkamies. Tiedostoistani löytyy, että ravintolan nimikilpailun voitti Leo Häkkinen.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Liitteen oikeanpuoleisessa kuvassa Sarkalan vasemmalla puolella näkyy Osuuspankin talo, jossa on nykyään mm. Lahtisen kukkakauppa. Nykyinen Tokmanni on Osuuspankin lähellä. Jos Sarkala olisi vielä pysytyssä, se olisi Tokmannin ja nykyisen Citymarketin välisellä pysäköintialueella. K-kauppa Öystilä rakennettiin vuonna 1966 Sarkalan oikealle puolelle, josta oli jo kuva viestiketjussa.

        https://museot.finna.fi/Search/Results?lookfor=Lieksan Sarkala Koulukadun puolelta kuvattuna&type=AllFields

        Ensimmäinen liiketila Tokmannin paikalla oli yksikerroksinen Osuusliike Pielisen liiketalo E-Halli, jonka avajaisia pidettiin 8.12.1972. Rakennuksessa oli ravintola Vonkamies. Tiedostoistani löytyy, että ravintolan nimikilpailun voitti Leo Häkkinen.

        Vai Leo sen voitti.
        Tunsin Leon joskus, en kovin hyvin, mutta kuitenkin.


      • ArvoValta

        Esa-Takomon talossa, Pielisentie 46. oli Esa-Takomon ja apteekin lisäksi vaatekauppa, Pielisen Vaatetus. Esa-Takomon pihan läpi kuljettiin alas linja-autoasemalle.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Vai Leo sen voitti.
        Tunsin Leon joskus, en kovin hyvin, mutta kuitenkin.

        Minäkin muistan Leon Lieksan Puunjalostustehtaan 50-luvun ajoilta. Viimeisen kerran tapasin hänet joskus 60- tai 70-luvulla. Jossakin elämänvaiheessa hänelle oli tullut aivoverenkiertohäiriö ja jonkinasteinen halvaus. Viimeiset elinvuotensa hän asui kauppalan keskustassa tehden keppinsä kanssa pieniä lenkkejä. Sanoisin hänen olleen hyvin lupsakka hiljainen mies.


      • kamuttaja
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Minäkin muistan Leon Lieksan Puunjalostustehtaan 50-luvun ajoilta. Viimeisen kerran tapasin hänet joskus 60- tai 70-luvulla. Jossakin elämänvaiheessa hänelle oli tullut aivoverenkiertohäiriö ja jonkinasteinen halvaus. Viimeiset elinvuotensa hän asui kauppalan keskustassa tehden keppinsä kanssa pieniä lenkkejä. Sanoisin hänen olleen hyvin lupsakka hiljainen mies.

        Sieltä minäkin hänet muistan.
        Mukava mies oli, ja aika hiljainen jo silloin.
        Vai sellaiset hänen viimeiset vaiheensa oli.


      • niinhän.se.oli
        ArvoValta kirjoitti:

        Esa-Takomon talossa, Pielisentie 46. oli Esa-Takomon ja apteekin lisäksi vaatekauppa, Pielisen Vaatetus. Esa-Takomon pihan läpi kuljettiin alas linja-autoasemalle.

        Muistan. Linja-autoasema oli Esson ja postitalon välisellä alueella. Kantatietä ei vielä silloin ollut.


      • RantalanHemmo
        Katuvankka kirjoitti:

        Vai oliko Tuula, ja Ulla. R. enemmän tuolla toisen kotimaisen puolella.

        Leena oli "pormestarin" hyvännäköinen vaimo joka opetti englantia


    • Haluan nyt todeta seuraavaa.
      Nyt ainakin Lieksa palstalla keskustellaan lieksalaisten asiaosista.
      Ilman kuulemista tai kuulustelua;)

      Entä jos asettaisin kenet tahansa teistä kuultavaksi, tutkittavaksi? Miksi en tee sitä? Siksi, että en halua!
      Meidän kaikkien elo ompi kohdallaan, kun ei liikaa ajassa, ei varsinkaan hetkessä ryntäillä. Harkinta ja kokonaisuuden katsomus ei ole heikkoutta.

      Ja, palataksemme alkuun, eli antakaa vaattureiden vaatteiden ajan runsautta. Wanhasta saa oivaltaa monta rikasta. Minun mielestäni on hän oman kykynsä mestari.

      Toki Topikin oivalsi, ei voi väittää, ettei muita historian tuntijoita silloin tällöin palstalla esiin tulisi hyvällä tahdollaan... Onneksi väärät teesit on helppoa nujertaa;)

      https://www.youtube.com/watch?v=HeAkxOVml7I

    • tunttula

      Oliko Kotilaisessa pomona joskus joku Tunttunen, kuka muistaa?

      • Kotilaisessa pomona olleen ekonomin muistan, nimi on jo unohtunut.
        Oli muuten todella hyvä kauppamies, eikä ollut epärehellinen.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Kotilaisessa pomona olleen ekonomin muistan, nimi on jo unohtunut.
        Oli muuten todella hyvä kauppamies, eikä ollut epärehellinen.

        Ekonomi Aulis Kinnunen on vetreässä kunnossa asustellen omakotitalossaan Pielisentien varrella. Näen häntä silloin tällöin lenkillä kaupungilla.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Ekonomi Aulis Kinnunen on vetreässä kunnossa asustellen omakotitalossaan Pielisentien varrella. Näen häntä silloin tällöin lenkillä kaupungilla.

        No sehän se nimi oli nyt muistan.
        En viitsinyt arkistoja penkoa.
        Vai on vielä kaprakka ukkeli, no se on hyvä.


    • Eikös Tunttusella ollut lihakauppa Lieksassa? Vai muistanko väärin. Toi muistaakseni aina joulun alla elävän poron lasten iloksi. Jonkun ajan päästä oli poronlihaa kaupassa myytävänä.

      • Melkein kansanedustaja Niilo Tunttusen kauppa oli Kevätniemessä. Kaupasta sai muutakin kuin lihaa. "Popu" oli todellinen puuhamies ja monialayrittäjä eli hyvin monessa hankkeessa mukana. Öljykauppiaasta Vaaralahden kartanoherraksi, lemmen laivan suunnittelijaksi ja kaikkea siltä väliltä.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Melkein kansanedustaja Niilo Tunttusen kauppa oli Kevätniemessä. Kaupasta sai muutakin kuin lihaa. "Popu" oli todellinen puuhamies ja monialayrittäjä eli hyvin monessa hankkeessa mukana. Öljykauppiaasta Vaaralahden kartanoherraksi, lemmen laivan suunnittelijaksi ja kaikkea siltä väliltä.

        Aikoinaan teki pientä kauppahommaa myös Pekka Tunttunen (1940- luvulla).


      • kamuttaja kirjoitti:

        Aikoinaan teki pientä kauppahommaa myös Pekka Tunttunen (1940- luvulla).

        Muistelen, että 50-luvulla Pekka Tunttunen toimi myös kiertävänä sahurina, eli pätki omakotiasujille yksivaiheisella sähkösirkkelillään metrin halkoja pienemmiksi. Jompit vaan 380 voltin avolinjaan ja homma käyntiin. Sähkömies kävi asentamassa jompit ja se näytti vaaralliselta touhulta kun nollajohdin oli sähkölinjassa ylimpänä ja asentajan piti pujotella itsensä vaihejohtimien välistä kytkemään jomppi nollajohtimeen. Kytkemis- ja purkamishomma tehtiin linjan ollessa jännitteinen. Sirkkelissä oli kWh-mittari sähkönkulutuksen mittaamiseen.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Muistelen, että 50-luvulla Pekka Tunttunen toimi myös kiertävänä sahurina, eli pätki omakotiasujille yksivaiheisella sähkösirkkelillään metrin halkoja pienemmiksi. Jompit vaan 380 voltin avolinjaan ja homma käyntiin. Sähkömies kävi asentamassa jompit ja se näytti vaaralliselta touhulta kun nollajohdin oli sähkölinjassa ylimpänä ja asentajan piti pujotella itsensä vaihejohtimien välistä kytkemään jomppi nollajohtimeen. Kytkemis- ja purkamishomma tehtiin linjan ollessa jännitteinen. Sirkkelissä oli kWh-mittari sähkönkulutuksen mittaamiseen.

        Oikein muistat.
        Pekka oli sellainen monialamies aikoinaan.
        Myi vaikka kengät jalastaan jos vain arveli hieman voittavansa.
        Sellaisia miehiä kun olisi ollut siellä kautta aikain, niin uskon, että Lieksa olisi paremmalla tolalla.


      • RantalanHemmo
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Melkein kansanedustaja Niilo Tunttusen kauppa oli Kevätniemessä. Kaupasta sai muutakin kuin lihaa. "Popu" oli todellinen puuhamies ja monialayrittäjä eli hyvin monessa hankkeessa mukana. Öljykauppiaasta Vaaralahden kartanoherraksi, lemmen laivan suunnittelijaksi ja kaikkea siltä väliltä.

        Popu kauppasi minulle parketteja vielä kuolinvuoteellaan (kauppoja ei kylläkään syntynyt), oli loppuun asti myyntimies


    • Lieksan-loppu

      On kait se niinkin, että kun tulevaisuudessa ei ole kehumista niin on vain muisteltava menneitä. Meneehän se aika siinäkin ja on edes hetken sellainen ylevä olo.

      • On kait se niinkin, että kun tulevaisuutta ei voi muistella, niin muistellaan menneisyyttä ;-)))


      • Lerkku-Lassi

        On kuitenkin hyvä muistaa, että tämä vuosi on vielä hyvä verrattuna ensi vuoteen.


      • kamuttaja kirjoitti:

        On kait se niinkin, että kun tulevaisuutta ei voi muistella, niin muistellaan menneisyyttä ;-)))

        Hyvä vastakommentti noihin edellisiin kommentteihin, joiden läpi kuultaa ikuinen pessimismi. Ovat muuten aika ”perusteellisen hyviä” ennustajia, kun ei ole tulevaisuudessa kehumista ja ensi vuosi on huonompi tätä. Noinkohan?

        Rotesti muistelee tuossa alempana, aivan oikein jalkaväenkenraalin ja Mannerheim-ristin ritarin A. Ehnroothin sanontoja. Hän sanoi myös näin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”


    • Kansa mi ei historiaansa tiedä, ei tulevaansakaan voi suunnitella.

    • hissanmaikk

      Saankkooihin joukooin valletheletta liekkksan kauooistaa ei påiidää paikkaajajaszssa

      • kyllä.tiedätte

        Nyt on kadonnut historianmaisteriltamme ajatus, jos hieman kieli totuutta lähestyy. Tai se sama tynkä on sen verran vielä jäljellä, että tolkutonta edelleen on vaikeahkoa tulkita. Maikan sormet ovat jo tulevan varhaissyksyn kohmeessa. Olkapäittenkin kautta joskus joku osaa tuottaa paremmin ymmärrettävää tekstiä.
        Mutta tämän menneeksi: ”Saankkooihin joukooin valletheletta liekkksan kauooistaa ei påiidää paikkaajajaszss”
        Käännös edellisen:
        Väitän, että suurin joukoin sankkoihinne valehtelette. Kertomanne Lieksan asioista ei ensinkään pidä paikkansa. zz (z tarkoittaa normaalia hetken nukahtamista näissä syvimmin mietittävissä)
        Hyvä hissanmaikk! Kokoa kaikki rippeesi, et ole ihan menetetty. Moni meistä haluaa aidosti sinua auttaa.
        Esim. minä haluan, että ojentautuisit nyt ensin itsellesi, koska siten tätä kautta muut auttavat sinua.


      • kyllä.tiedätte kirjoitti:

        Nyt on kadonnut historianmaisteriltamme ajatus, jos hieman kieli totuutta lähestyy. Tai se sama tynkä on sen verran vielä jäljellä, että tolkutonta edelleen on vaikeahkoa tulkita. Maikan sormet ovat jo tulevan varhaissyksyn kohmeessa. Olkapäittenkin kautta joskus joku osaa tuottaa paremmin ymmärrettävää tekstiä.
        Mutta tämän menneeksi: ”Saankkooihin joukooin valletheletta liekkksan kauooistaa ei påiidää paikkaajajaszss”
        Käännös edellisen:
        Väitän, että suurin joukoin sankkoihinne valehtelette. Kertomanne Lieksan asioista ei ensinkään pidä paikkansa. zz (z tarkoittaa normaalia hetken nukahtamista näissä syvimmin mietittävissä)
        Hyvä hissanmaikk! Kokoa kaikki rippeesi, et ole ihan menetetty. Moni meistä haluaa aidosti sinua auttaa.
        Esim. minä haluan, että ojentautuisit nyt ensin itsellesi, koska siten tätä kautta muut auttavat sinua.

        Loistavaa tulkintaa maikan murteesta!


    • Anonyymi

      Olihan ennen Lieksassa vaateliliikkeitäkin.

      • Anonyymi

        Onneksi kaljaa vielä saa!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      17
      4336
    2. Kirjoita yhdellä sanalla

      Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin
      Ikävä
      184
      2489
    3. Olet hyvin erilainen

      Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja
      Ikävä
      73
      1627
    4. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      25
      1260
    5. Hyvää Joulua mies!

      Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o
      Ikävä
      64
      1187
    6. Toivoisin etten jännittäisi

      niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti
      Ikävä
      42
      922
    7. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      113
      918
    8. Hyvää talvipäivänseisausta

      Vuoden lyhyintä päivää. 🌞 Hyvää huomenta. ❄️🎄🌌✨❤️😊
      Ikävä
      171
      904
    9. Junan kylkeen autolla

      Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä
      Pyhäjärvi
      74
      885
    10. Oletko päättänyt

      Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa
      Ikävä
      72
      830
    Aihe