Mihin raketteja tarvitaan?

No ok.
Raketteja tarvitaan et sun gepsi toimis.
Raketteja tarvitaan tiedonvälitykseen.
Raketteja tarvitaan lähettämään TV-kanavia niitä haluavien talouksiin.
Raketteja tarvitaan parempien sääennusteiden tekemiseen.
Raketteja tarvitaan minkälie maanpäällisen asian kartotukseen. (Kohteita tälle varmaan satoja erilaisia?)
Raketteja tarvitaan et uutenavuotena olis kivempaa.
Raketteja tarvitaan viemään IISn astro-/kosmonauteille evästä ja muuta tarviketta.
Raketteja tarvitaan hyrymykky kaikenlaiseen erilaiseen tieteelliseen tutkimukseen (infrapuna, gammasäde, ultravioletti, röntgen, radioaalto, mitänäitänytolikaan mittauksiin maan päältä ja avaruudesta)

Tos ny jokunen mitä ihan heti tuli mieleen. Lisää löytyy varmaan kymmeniä, ellei satoja kohteita?

Piisasko?

PS: Useimmat EIVÄT räjähdä alustoilleen, vaan se on erittäin erittäin harvinaista!

PohjoisKorean kohtalo on jo sinetöity.On aika valmistautua pohjoiskorean jälkeiseen elämään.

Tässä esimakua mitä tuleman pitää.......

https://www.youtube.com/watch?v=erVVbNSM-j4&index=2&list=LLYqAkSdyENUwRsQXbc6pK3g&t=121s

Nää tän tyypin alotukset on kyllä aina yhtä hupaisia ja myötähäpeää tuottavia.
Yritä ymmärtää että mitään ei voi saada kiertoradalle jos sen ampuu suoraan ylöspäin. Silloin raketti tippuisi vain takaisin alas. Tarkoitus on saada tarpeeksi vauhtia maan ympäri, eli on tietenki pakko kääntyä liikkumaan maan pinnan mukaisesti ja kiertämään palloa.

Tuota samaa "raketit räjähtää lähtöalustoilleen"-mantraa olet hokenut täällä jo aika pitkään. Olet väärässä.

Miksi noita satelliitteja ei lähetetä lentokoneista?
Satelliitteja on jo palloa kiertämässä yli 20 000. Kaikki on ammuttu raketilla; mitä tuhlausta koska vain puolet rakettilähdöistä onnistuu.

hähähähähähäähääää kirjoitti:

Miksi noita satelliitteja ei lähetetä lentokoneista?
Satelliitteja on jo palloa kiertämässä yli 20 000. Kaikki on ammuttu raketilla; mitä tuhlausta koska vain puolet rakettilähdöistä onnistuu.

Lue lisää

Koska lentokoneiden aerodynamiikka loppuu jo paljon ennen avaruuden rajaa. Rakettilähtöjä epäonnistuu paljon vähemmän kuin puolet.

Tarvitaan erikoisrakenteinen lentokone ja sellaisen kehittäminen pelkkään laukaisukäyttöön tulee kalliiksi. Mutta ehkä se kannattaisi pitkällä aikavälillä.

hähähähähähäähääää kirjoitti:

Miksi noita satelliitteja ei lähetetä lentokoneista?
Satelliitteja on jo palloa kiertämässä yli 20 000. Kaikki on ammuttu raketilla; mitä tuhlausta koska vain puolet rakettilähdöistä onnistuu.

Lue lisää

Lentosuunta ja raketin toivottu kulkusuunta ei ole kovinkaan yhtenevä.
Raketti ei saa tohauttaa lentokonetta hiileksi,
Kymmenen kilometrin lentokorkeuden saavutus raketilla kestää noin 20-30sekuntia. Sen säästämiseksi ei lentokonetta kantsi paljoa valjastella.
Nopeus jonka lentokone antaa saavutetaan sekin noin 20-30 sekunnin aikana.
Eli kaksi järjestelmää että saadaan raketista hitusen kepeämpi.
Eikä ole keksitty lentokonetta joka lykkäisi esim sukkulan painoisen raketin ajoaineella joka riittäisi ISS asemalle.

Raketit eivät ole pieniä. Niitä ei siis ole kovin helppo minkään lentokoneen selässä kuljettaa, ja vaikka olisikin, niin useimpien koneiden lentokorkeus on silti vain kymmenesosa avaruuden rajasta.
Hölmö idea.

hähähähähähäähääää kirjoitti:

Miksi noita satelliitteja ei lähetetä lentokoneista?
Satelliitteja on jo palloa kiertämässä yli 20 000. Kaikki on ammuttu raketilla; mitä tuhlausta koska vain puolet rakettilähdöistä onnistuu.

Lue lisää

Satelliitteja on noin 2300 tällä hetkellä maata kiertämässä. Jos testejä ei lasketa, niin rakettien laukaisujen onnistumisprosentti on noin 94% kautta aikojen.

Keksitkö päästäsi noita luettelemiasi lukuja, vai mikä nyt mättää? Miksi valehtelet?

Kapteenihaddock kirjoitti:

Raketit eivät ole pieniä. Niitä ei siis ole kovin helppo minkään lentokoneen selässä kuljettaa, ja vaikka olisikin, niin useimpien koneiden lentokorkeus on silti vain kymmenesosa avaruuden rajasta.
Hölmö idea.

Lue lisää

Kymmenes? No ei nyt aivan!

Ei toi (himotuin?) geostationäärinen rata o ku 35 kilsan korkeudessa, joten kyllä lentokoneellaki tost jo sellasen puolen matkaa taittaa!? Varsin suuri säästö polttoaineessa?

Reppuselkäsukkula kirjoitti:

Kymmenes? No ei nyt aivan!

Ei toi (himotuin?) geostationäärinen rata o ku 35 kilsan korkeudessa, joten kyllä lentokoneellaki tost jo sellasen puolen matkaa taittaa!? Varsin suuri säästö polttoaineessa?

Lue lisää

Taas meni mönkään. Geostationaarinen rata on noin tuhat kertaa kauempana. 35km ei ole vielä edes avaruudessa. Karmanin linjaa pidetään yleisesti avaruuden rajana ja tämä on suurin piirtein 100 kilometrin korkeudessa. Geostationaarinen kiertorata taasen sijaitsee palttiarallaa 35800 kilometrin päässä.
Tiedän kyllä että yrität trollaatirollaa, mutta ei tuosta hölmöilystä oikeen mitään tule.

Kapteenihaddock kirjoitti:

Taas meni mönkään. Geostationaarinen rata on noin tuhat kertaa kauempana. 35km ei ole vielä edes avaruudessa. Karmanin linjaa pidetään yleisesti avaruuden rajana ja tämä on suurin piirtein 100 kilometrin korkeudessa. Geostationaarinen kiertorata taasen sijaitsee palttiarallaa 35800 kilometrin päässä.
Tiedän kyllä että yrität trollaatirollaa, mutta ei tuosta hölmöilystä oikeen mitään tule.

Lue lisää

Salkkareihin kohdistuvaa parodiaa kenties? Eihän kukaan voi oikeasti olla noin tietämätön.
Salkkarien parodointi on kuitenkin sinänsä oskymoroni, että heidän juttunsa ovat ennestään parodiahorisontin takana.

EiParodiakkanPure kirjoitti:

Salkkareihin kohdistuvaa parodiaa kenties? Eihän kukaan voi oikeasti olla noin tietämätön.
Salkkarien parodointi on kuitenkin sinänsä oskymoroni, että heidän juttunsa ovat ennestään parodiahorisontin takana.

Lue lisää

Ei ole parodiaa vaan huomiohakuisuutta. Nämä yrittävät kerjätä itselleen huomiota palstalla ja ovat valmiita kirjoittamaan ihan mitä tahansa sitä saadakseen. Kun vastailet niille hyvällä tai pahalla niin palkitset niitä kirjoittelusta.

Älkää vastailko trolleille vaan ottakaa niiltä tikkari pois. Nälkäinen trolli hakeutuu lopulta sinne missä sitä ruokitaan paremmin.

Kapteenihaddock kirjoitti:

Taas meni mönkään. Geostationaarinen rata on noin tuhat kertaa kauempana. 35km ei ole vielä edes avaruudessa. Karmanin linjaa pidetään yleisesti avaruuden rajana ja tämä on suurin piirtein 100 kilometrin korkeudessa. Geostationaarinen kiertorata taasen sijaitsee palttiarallaa 35800 kilometrin päässä.
Tiedän kyllä että yrität trollaatirollaa, mutta ei tuosta hölmöilystä oikeen mitään tule.

Lue lisää

Joo kappas prkl nyt meni mulla metrit ja kilsat jotenki sekasin!?
Sellasta sattuu.
Nomut toisaalt vois toi silti kannattaa, ku jostai luin et ekan 10 kilsan (vai paljoha se oli?) aikana avaruusalus käyttää huomattavan osan sen polttoaineesta. (tarkemmi en enää ulkoo muista :/ )

Joo, kiitoksia vain kysymyksen tivaamisesta. Niin että miksi ei voida laskeutua hitaasti ilmakehään.
Hmmmm. mietin...............

Kuuhun laskeuduttiin pehmeästi ja jarruteltiin tietysti oikein sopivasti. Samaa tekniikkaa voitaisiin käyttää lähestyttäessä avaruudesta ilmakehää. Ihmettelen kun eivät ole NASAssa tätä keksineet. Pitäisiköhän niille kilauttaa?

Ilmakehään laskeudutaan Maapallon kiertoradalta vähitellen ja jarruna käytetään ilmaista ohuen yläilmakehän kitkaa. Jos jarruttaminen tehtäisiin rakettimoottoreilla niin siihen jarruttamiseen tarvittaisiin raskas polttoainelasti niitä jarrumoottoreita varten, ja sen polttoainelastin saamiseksi ensin avaruuteen tarvittaisiin vielä enemmän polttoainelastia ja entistä suurempi rakettimoottori. Pitääkö vielä jatkaa kertomista..