Uskontojen alkuperä

Silloin kun oppivat puhumaan. Kertoivat kokemuksistaan ja uskottelivat tuntevansa touuden

En tiedä noista yksityiskohdista, mutta arvelun mukaan jopa eläimillä saattaisi olla joitain uskonnollisia tunteita muistuttavia ilmiöitä.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Religious_behavior_in_animals


Lisää juttua löytyy hakemalla.

Ensimmäiset merkit kuolleiden hautaamisesta ajoittuvat 300 000 vuoden taakse (1). On kiistanalaista, mitkä veistokset yms todistavat uskonnollisuudesta, mutta yleisesti ensimmäiset selvät näytteet uskonnollisista ajatuksista sijoitetaan 15 000 - 50 000 vuoden taakse.

Tietääkseni ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä teoriaa uskonnollisten ajatusten syntymisestä. Yksi ajatus on, että ihmiset yrittivät selittää luonnonilmiöitä ja ihmiselle on luontaista kuvitella joku tekijä havaintojen taakse. Itseasiassa ihmiset näkevät tutkitusti jopa täysin satunnaisissa tapahtumissa tai datassa säännönmukaisuuksia. Kyseessä olisi siis sama ilmiö kuin urheilijalla, joka vakuuttuu, että voitto johtui onnensukista tai alushousuista. Selitystä voi hakea myös ihmisten taipumuksesta nähdä pimeässä mörköjä ja kummituksia etenkin pimeällä.

Hautaamista voi selittää hygienialla, mutta se voi myös olla osoitus uskonnollisuudesta. Ihmisille on ollut tärkeää kyetä ennustamaan toisten ihmisten käyttäytymistä. Muodostammekin toisista ihmisistä mieleemme malleja, joiden kanssa voimme jopa kuvitella keskustevamme silloinkin, kun kyseinen henkilö ei ole läsnä. Tästä on voinut aiheutua harhaluulo, että kuolleen ihmisen henki (vrt mieleemme luoma malli) jää elämään näkymättömänä henkenä.

Jumaluskon on myös spekuloitu tarjoavan helpon keinon kontrolloida suuria ihmisjoukkoja, Tätä käyttivät hyväkseen mm egyptiläiset hallitsijat. Yksi ajatus onkin, että uskonnolliset kansat muodostivat suuria joukkoja ja tappoivat vääräuskoiset pois. Jos näin, niin uskonnollisuus olisi yleistynyt ”luonnonvalinnan” kautta.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/History_of_religion

Vanhimmat kirjalliset lähteet sielun tai hengen elämän jatkumisesta ruumiin kuoleman jälkeen voidaan johtaa yli 3000-4000 vuoden taakse Gilgamesh eepokseen ja Inannan manalanmatkaan. Nämä Babyloniasta alkuisin olevat tarut levisivät sen ajan tunnettuun maailmaan ja niistä kehittyi nykyinen tuonela- ja helvettiusko. Helvettioppia edeltäviä kertomuksia löytyy Egyptin kuolleiden kirjasta, kreikkalaisesta jumaltarustosta ja filosofiasta (Platon) ja zarathustralaisuudesta (Persia).

Juutalaiset (osa heistä) omaksuivat pakanallisen tuonelaopin Babylonian pakkosiirtolaisuudessa 500-luvulla eKr ja se tuli pysyväksi osaksi heidän uskomuksiaan. Jeesus viittasi näihin uskomuksiin kertomuksessaan Rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, mutta emme voi tämän johdolla väittää varmaksi sitä, että Jeesus olisi itse uskonut samalla tavalla kuin ne fariseukset, joille hän sanansa osoitti. Mahdollisesti uskoi, mahdollisesti ei.

Ihmisten uskonnollista käyttäytymistä on arveltu esiintyneen noin 40000-50000 vuotta sitten, mutta tästä ei ole varmuutta. Syitä uskontojen syntymiseen on monia eikä mikään yksittäinen syy ole johtanut niiden syntymiseen vaan ne ovat vaikuttaneet yhdessä rinnakkain ja peräjälkeen historiallisena kehityksenä.

- luonnonvoimien ja sääilmiöiden takana uskottiin olevan jumala tai jumalia
- ihmiset kokivat pelkoa ja toivottomuutta kuoleman edessä, mikä johti mielikuvituksen kautta ajatuksiin siitä, että ihminen jatkaa elämäänsä henkenä tai sieluna ruumiin kuoleman jälkeen
- kun ihmiset alkoivat uskoa keksittyjä kertomuksia jumalista ja kuoleman jälkeisestä elämästä, niin heitä voitiin hallita pelon ja uhkailun avulla
- uskonnot loivat yhtenäisyyttä samoin uskovan kansan keskuudessa
- poppamiehet, noidat, shamaanit ja kansojen johtajat ovat toimineet varhaisesta asti yhdessä hallitakseen kansaa pelolla ja uhkailulla sekä saadakseen varallisuutta uskon avulla

Jotakin saattoi unohtua, mutta on tästä olemassa tallennettuakin tietoa, jahka viitsin kaivaa esille - jos en, niin jatkakaa toki. Wikipediasta ei löydy kovinkaan paljon tästä aiheesta (englanninkielisestä löytyy enemmän).

Psykiatrin lähestyminen siihen miksi uskomme jumaliin

Tuubista löytyy Andy Thomson: Why we believe in gods

Laitan linkin seuraavaan postaukseen.

Jos uskonnolla tarkoitetaan uskoa Jumalaan, niin ensimmäinen uskonto syntyi noin 6.000 vuotta sitten, kun Jumala oli luonut ensimmäiset ihmiset.
Ensimmäiset ihmiset uskoivat Jumalaan, koska he saattoivat keskustella Hänen kanssaan. Jumala puhui heille myöskin elämästä ja kuolemasta. Jumala puhui heille myös vertauskuvallisesti tulevasta Messiaasta, Jeesuksesta, joka murskaisi saatanan vallan.

Ns. primitiivisillä kansoilla on tavanomaisesti usko henkiin, esim. puissa ynnä muualla asuviin, ja kuolleitten kummitteluun, niin että kyllä sellaiset asiat on paljon vanhempia kuin kirjoitettu kulttuuri.

Uskontojen syntyyn ovat vaikuttaneet ensin kylä, heimo tai klaanipäälliköt.
Oli helpompi motivoida "sotureita" taistoon oikean jumaluuden puolesta ja tällä tavoin jos jumalat olivat suotuisia niin päälliköt saivat lisää valtta tai arvoesineitä ja maata.
Sodissa kenraalit ovat aina voittajia, hävijäjinä aina kansat.

Ateisteilla on omituinen vimma etsiä uskonnollista käyttäytymistä eläimillä kuten elefanteilla ja kädellisillä, mutta sivuuttaa merkityksettömänä fakta, jonka mukaan uskonnot edellyttävät kehittynyttä ja monimutkaista kieltä, jossa on mahdollista uskoa näkymättömiin jumaliin/henkiin ja abstraktioihin, mikä kyky kaikilta eläimiltä puuttuu: se kyky on vain ihmisillä. Niinpä kehittynyt monimutkainen kieli on ehdoton edellytys uskonnon syntymiselle.

Uskonnot ovat psykologinen defenssi. Ilmisen on vaikea sietää tilannetta, jossa asioita tapahtuu satumanvaraisesti ja tarkoituksetta eikä niihin voi vaikuttaa mitenkään. Yliluonnollisen kautta on yritetty vaikuttaa siihen mihin ei voi vaikuttaa ja yritetty nähdä tarkoitus siinä mikä on sattumanvaraista ja tarkoituksetonta.

Jos sanot,että olet vain sattuman oikusta syntynyt(päättelin nimimerkistä)tähän maailmaan,niin etkö koe mitään tarkoituksellista omassa elämässäsi?En halua mitään kritisoida,mutta heitän vain suoran kysymyksen.Olen itse uskova,tuli vain mieleeni,eikö elämä ole jotenkin rankkaa jos ei ole mitään kiintopistettä edessäpäin ja myös kuoleman rajan toiselle puolelle?Älä pahastu suoraa kysymystäni,me kaikki elämme täällä ajassa siinä mielessä tasavertaisina,että kaikilla meillä on omat taistelunsa elämän matkan varrella.

Mutta voiko ihminen tehdä itse itselleen tarkoituksellista elämää,eli päättää omilla teoillaan mikä on riittävän tarkoituksellista?Jos elämän tarkoitus pohjautuu totuuteen,niin eikö se ole silloin sama elämän tarkoitus kaikille ihmisille,koska totuus ei ole vain yhdelle ihmiselle tarkoitettu,vaan kaikille?
Jos elämän tarkoitus tulee meidän ulkopuolelta,eikö se pidä olla silloin totuudellista,kysymys on kiinni vain siitä,että uskommeko siihen,että me tarvitsemme sitä?

Ihminen tarvitsee tarkoituksen elämälleen,eikä ihminen voi sitä itse synnyttää eikä keksiä.Totuus vain yksin voi antaa elämälle tarkoituksen.Silloin ihminen on tyytyväisempi,onnellisempi,eikä elämän vastoinkäymiset eivät aja epätoivoon ja tämän kaiken takana on Jeesus,hän antaa yltäkylläisen ja tarkoituksellisen elämän.

Ensimmäinen luku, Jumalan kymmenen käskyä eli Jumalan laki

9.
Miksi meidän tulee oppia tuntemaan Jumalan sana?

Jumalan kymmenen käskyä on Jumalan pyhä tahto eli laki. Laissaan Jumala sanoo meille, mitä meidän tulee tehdä, mitä emme saa tehdä ja millaisia meidän tulee olla.

Miik. 6:8: Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on ja mitä muuta Herra sinulta vaatii kuin, että teet sitä, mikä on oikein, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä.

3 Moos. 19:2: Olkaa pyhät, sillä minä, Herra, teidän Jumalanne, olen pyhä.
10.
Milloin Jumala antoi lakinsa ihmiselle?

Jumala antoi lain ensi kerran jo luomisessa. Silloin hän kirjoitti sen ihmisen sydämeen eli sisimpää siten, että ihminen tunsi Jumalan tahdon täydellisesti ja eli sen mukaan.

Syntiinlankeemuksessa Jumalan lain tuntemus himmeni. Siitä jäi siis vielä jotain tietoa jäljelle, mutta se ei ole enää selkeätä eikä täydellistä, saati sitten, että ihminen kykenisi elämään Jumalan tahdon mukaan.

Lakin, jonka Jumala kirjoitti ihmisen sydämen luomisessa, vaikuttaa vielä himmentyneenä omassatunnossa.

Toisen kerran Jumala antoi lakinsa Mooseksen kautta Siinain vuorella.

1 Moos. 1:27: Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa.

Room. 2:14,15: Kun pakanat, joilla ei ole lakia, luonnostaan tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei ole lakia, ovat itse itsellensä laki ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötätodistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä.
Tehtävä: Lue 2 Moos. 19:16-20:20 ja 5 Moos. 10:1-5: lain antaminen Siinailla.

11.
Mitkä kolme lakia Jumala antoi Siinailla?

Jumala antoi Moosekselle Siinailla: 1. Luonnollisen lain, 2. seremonialain ja 3. valtiollisen lain.

1. Luonnollinen laki oli sama laki, jonka hän jo luomisessa kirjoitti ihmisen sydämeen. Nyt hän antoi sen kahteen kivitauluun kirjoitettuna kymmenessä käskyssä. Kaikki, mikä niissä on luonnollista lakia, koskee meitä ja kaikkia ihmisiä.

5 Moos. 4:13: Hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän käski teidän pitää, nimittäin ne kymmenen käskysanaa. Ja hän kirjoitti ne kahteen kivitauluun.
2. Seremonialaki oli laki jumalanpalvelusmenoista ja muista säännöistä, joita Israelin kansan tuli noudattaa. Ne ennustivat vertauskuvallisesti luvatusta Vapahtajasta, joka tuli ihmiseksi tämän kansan keskelle.

Näillä säädöksillä Jumala piti Israelin erillään pakanakansoista Vanhan liiton aikana ja opetti sitä odottamaan tulevaa Vapahtajaa.
Nyt kun Vapahtaja on jo tullut, seremonialaki ei ole enää voimassa. Omatuntomme on siis vapaa sen noudattamisesta.

Kol. 2:16-17: Älköön siis kukaan tuomitko teitä syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
Kun joku lähestyy meitä rakennuksen takaa, saatamme ensiksi nähdä hänen varjonsa ja päätellä siitä, kuka sieltä on tulossa. Mutta kun hän tulee näkyviin, emme enää katsele varjoa, vaan itse ihmistä. Seremonialaki oli kuin varjokuva Jeesuksesta. Vanhan testamentin hurskaat katselivat siitä Jeesusta, koska hän itse ei ollut paikalla. Mutta nyt, kun hän on tullut, saamme uskoa häneen suoraan ilman seremonialain säädöksiä.

Hebr. 8:13: Sanoessaan "uuden" hän on julistanut ensimmäisen liiton vanhentuneeksi. Mutta se, mikä vanhenee ja käy iälliseksi, on lähellä häviämistään.
3. Valtiollinen laki sääti, kuinka Israelin kansaa oli valtiollisesti hallittava Vanhan liiton aikana. Sen hallitsijana oli Herra itse (teo0kratia, Jumalan valta), ja se oli esikuva Kristuksen hengellisestä valtakunnasta Uuden liiton aikana.
1 Sam. 12:12: Herra, teidän Jumalanne, on kuninkaanne.
1 Moos. 49:10: Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijan sauva hänen polviensa välistä, kunnes Hän tulee.
12.
Mihin kahteen ryhmään Katekismus jakaa kymmenen käskyä?
Katekismus jakaa kymmenen käskyä kahteen tauluun, koska Mooses sai lain kahdessa taulussa.
Ensimmäisen taulun sisältä on: "Rakasta Herraa, Sinun Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi." Matt. 22:37.
Toisen taulun sisältö on: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." Matt. 22:39.
Matt. 22:40: Näistä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat.
13.
Mikä on Jumalan lain sisältö?
Jumalan lain sisältö on oikea rakkaus. Kaikki Jumalan käskyt vaativat siis meiltä oikeata rakkautta.
1 Tim. 1:5: Käskyn päämäärä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä ja hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
Room. 13:10: Rakkaus on lain täyttämys.
-Lopuksi:Ihmiset,jotka eivät ole kuulleet Jeesuksesta mitään asuessaan maan päällä,niin Jeesushan kävi Tuonelassa saarnaamassa oman ristinkuoleman jälkeen eli Ihmiset siellä pystyivät vielä ottaa Jeesuksen omaksi Vapahtajakseen,jotka olivat siis kuolleet ennen Jeesuksen ristinkuolemaa.
Jumala kirjoitti lain ihmisen sydämmeen jo luomisessa ja siinä oli elämän tarkoitus.

Uskomukset syntyivät ennen uskontoja. Alkuperäiskansojen uskomuksista luonnon ilmiöihin on paljon tietoa. Ihmiset halusivat ymmrtää ilmiöiden takana olevia syitä ja lankesivat omituisiin selityksiin. Kalevalakin on siitä hyvä lähdeteos.
Varsinaisesti uskonnot syntyivät luonnonuskomusten perustalta omistuksen tullessa vallitsevaksi. Aikakausi ajoittuu 8000 - 12 000 vuotta sitten. Erilaiset henget yhdistettiin jumaliksi tietyille toimialoille. Vedenjakaja on maanviljelyksen ja karjatalouden syntyminen.
Silloin syntyi omaisuudet. Lait laadittiin jumalailta saaduksi. Varkauden esto tuli omaisuuden suojaksi. Jumala sääti kuninkaan puolesta "älä varasta" jne.. Omistajien eduksi "älä tapa" riippumatta siitä, että se on myös yleisinhimillinen käsite. Orjien tappaminenhan oli omistajan yksinoikeus. Sekin jumalilta saatu oikeus. Tämä seikka löytyy myös raamatusta.
Karl Marx käyttää luonnon väärinymmärtämisestä teesiä "itsevieraantuminen". Ihminen vieraantuu reaalisesta olemuksestaan ulkopuolisten henkien armoille. Kirjasukonnot ovat kauttaaltaan omaisuuden suojan uskontoja. Ohessa pitkin hampain suositaan hyväntekeväisyyttä.

Eräs lähde.
Friedrich Engels: Ludwig Feuerbach ja klassisen saksalaisen filosofian loppu (1845).

Uskomukset ovat nimenomaan syntyneet syntiinlankeamisen jälkeen.Silloin ihmiset alkoivat palvoa enemmän luotua,kuin Luojaa.Sitä on sitten jatkunut tähän päivään saakka,jatkuvasti keksitään uusia jumalia mutta ne ovat kaikki luotuja,joko saatanan tai itse ihmisen avulla.Sentähden Jeesus täytyi tulla maailmaan ja kuolla syntisten puolesta,muuten ei ketään pelastuisi jos hän ei olisi sitä tehnyt.

Dinosaurus - animaatiot on sitten lystikkäitä.

Kaikki uskonnot ja niissä esitetyt jumalat ovat ihmisten keksintöä. Ihminen loi yläpuolelleen valtiaan, joka puolustaisi häntä. Jo ns. pakanauskontojen taivas ilmaisi oleellisesti maallisen hallinnon rakennetta, kuningasvaltaa; Kuningas ylinnä, lähipiiri hallituksena ja alamaiset. Kristinuskossa Jeesus jumala ylinnä, enkelit hallituksena ja uskovat alamaisina.
Kristinusko on täynnä käsitteitä aikakauden muista uskonnoista niin ettei siinä ole paljoakaan uutuuksia. Synti, taivas, helvetti, jumala, jumalan poika, rukous, pelastusteoria, jumalan poika ihmisuhrina, tuhotulva (vedenpaisumus), alkuparatiisi, petos alkuparatiisissa, miehen ja naisen luomisen jälkeen suvun jatkaminen sukurutsalla, veljesten keskinäinen viha, neitsytsynnytys, kolminaisuus..
Kristinusko matki Välimeren ympärillä olevia uskontoja, keräsi niistä ainekset Uuteen Testamenttiin ja uskonnolliseen tapakulttuuriin.

Maailma oli valmis n. 2000 vuotta sitten keskittämään samankaltaiset uskonnot yhdeksi ainoaksi vaikka tosin kristinuskon suuntauksia on satoja. Palvomalla Jeesusta ja muuta kristinuskon opetusta, uskova palvoo samalla satoja ns. pakanauskontojen oppeja,