Tiede ja politiikka

Happosateet heikensivät puiden vastustuskyvyn jolloin hyönteiset ja kasvitaudit pääsivät tappamaan ne.

Suomessa oli samoja ongelmia. Muistan varsin hyvin millaiselta metsä näytti lapsuudessani ja miten se muuttui ajan kuluessa. Joskus 1980 - luvun paikkeilla ei esimerkiksi Hämeen metsissä enää ollut naavaa lainkaan, kun se on varsin herkkää hapolle. Normien kiristyttyä naava tuli takaisin metsiin.

Happosateilla oli toinen ikävä sivuvaikutus: happamuus liuottaa metalleita eli saa metsäteollisuuden ja hiilivoimaloiden ympäristöönsä levittämän elohopean liikkeelle.

Anonyymi kirjoitti:

Happosateet heikensivät puiden vastustuskyvyn jolloin hyönteiset ja kasvitaudit pääsivät tappamaan ne.

Suomessa oli samoja ongelmia. Muistan varsin hyvin millaiselta metsä näytti lapsuudessani ja miten se muuttui ajan kuluessa. Joskus 1980 - luvun paikkeilla ei esimerkiksi Hämeen metsissä enää ollut naavaa lainkaan, kun se on varsin herkkää hapolle. Normien kiristyttyä naava tuli takaisin metsiin.

Happosateilla oli toinen ikävä sivuvaikutus: happamuus liuottaa metalleita eli saa metsäteollisuuden ja hiilivoimaloiden ympäristöönsä levittämän elohopean liikkeelle.

Lue lisää

Ja höpö höpö.
Todellisuus on taas jotain ihan muuta.

Tämän kirjoittaja on Luken metsäpatologian professori, joka selvittää teille, että mistä oli kyse.

"Keski-Euroopassa oli 1970-luvun lopulla ankara kesäinen pakkasjakso, jonka seurauksena jo valmiiksi ilmansaasteiden rasittamat kuuset paleltuivat laajoilla alueilla. Tästä monet saastetutkijat, media, poliitikot ja lopulta myös tavallinen kansa tekivät sen johtopäätöksen, että laajat metsäkuolemat olivat ihmisen toiminnan eli ilmansaasteiden seurausta. Havainto vauhditti merkittävästi silloista vihreän aatteen läpimurtoa Euroopassa.

Kun Suomessa sitten 1980-luvun aikana oli useita koleita kesiä ja suomalaiset männyt alkoivat ruskettua vuosi vuodelta pahemmin, tarttui media aiheeseen ja sai puolelleen muutamia tutkijoita kuten Erkki Lähteen ja Satu Huttusen. Nämä antoivat professorinstatuksellaan uskottavuutta väitteille saasteiden aikaansaamista tuhoista ja maailmanlopun ennusteista suomalaisille metsille.

Ristiriita Suomen ja etenkin Lapin alhaisten saastepitoisuuksien ja metsäkuolemien välillä selitettiin pois Suomen karulla ilmastolla, jonka seurauksena maamme mäntyjen sanottiin olevan äärimmäisen herkkiä ilmansaasteille. Tähän kuvaan sopi erinomaisesti pahimpien tuhojen löytyminen pohjoisesta Sallan Rikkilehdosta, venäläisen teollisuuskaupunki Montsegorskin läheltä.

Toki Suomessa oli tutkijoita, kuten Timo Kurkela, jotka ymmärsivät että ilmiön taustalla olivat poikkeuksellisen sateiset kesät ja niiden villitsemä surmakkasieni. Media ei kuitenkaan halunnut kuunnella heidän tylsää selitystään 1980-luvun mäntytuhojen taustalla, vaan piti viimeiseen asti kiinni saasteteoriasta.

Niinpä 1980-luvun ruskeiden mäntyjen aiheuttajaksi hyväksyttiin vasta kymmenien miljoonien markkojen tutkimushankkeen tulosten pohjalta surmakan aiheuttama versosurma (silloin myös versosyöpänä tunnettu); ratkaisevia todisteita tästä esittelivät rovaniemeläinen Risto Jalkanen ja hänen oppilaansa Juha Kaitera. Sekä tietenkin itse mäntymetsät, jotka hankkeen valmistuessa olivat jo karistaneet ikävän sienen niskoiltaan ja kasvoivat taas yhtä vihreinä kuten aina ennenkin."

Ei tarvitse mitään toimenpiteitä Suomessa lainsäädännön avulla vaan luonto hoitaa itse säätönsä.
Ihmisen tuottama hiilidioksidi on vain n 5% kaikesta hiilidioksidista.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tarvitse mitään toimenpiteitä Suomessa lainsäädännön avulla vaan luonto hoitaa itse säätönsä.
Ihmisen tuottama hiilidioksidi on vain n 5% kaikesta hiilidioksidista.

Lue lisää

Kulutushysterisen ihmisen puolusteluja sen puolesta ettei vaan tarvitse luopua mistään kun ei kykene itsenäisesti enään elämään vaan tarvitsee huoltajakseen älylaitteen järjestelmineen?