Nyt kun ruotsin kieli on taas palaamassa pakolliseksi ylioppilastutkintoon, voimme varmaan muistella mitä fraaseja jäi mieleen ruotsin tunnilta.
Itselle tuli mieleen: "Hevonen är häst, pappi är präst. Kylmä är kallt, suola är salt. Borta bra, men hemma bäst". Toivottavasti meni oikein, ei viitsi enää tarkastastaa.
Mitä sinä muistat ruotsin tunnilta?
105
1554
Vastaukset
- Anonyymi
Ett land, landet, länder, ländarna. 3. Deklinaatio.
Yle taivuttaa ohjelman Egen land.- Anonyymi
Muistan keskikoulun toisella luokalla kuinka ruotsinopetuksen alussa pänttäsimme sanojen taivutuksia:
ett fönster, fönstret, fönster, fönstren.
Yksi meistä joutui tällöin opettajan silmätikuksi ja hän hermostui aivan lukkoon joutuessaan luokan edessä tätä taivutusta esittämään.
Simputtajahenkinen opettaja nälvi vieressä.
Me muut ajattelemattomuuttamme kutsuimme sen jälkeen nöyryytettyä luokkatoveriamme fönsteriksi.
Fönsteri ei tullut kolmannelle luokalle. Ehkä pyysi vanhemmiltaan näin.
Osaltani olen hyvin pahoillani että mekin tulimme näin osallisiksi vääryyteen.
- Anonyymi
Tre små troll leker med en boll. Och bollen är av guld, de hette Tripp, Trapp, Trull.
Lienee virheitä täynnä. Mitä en itse kirjoittanut sen vääntää kännykkä älykkäästi :)Älykännykän sanakorjauksista alkaa tulla melkoinen riesa. Poikani otto koko toiminnon pois päältä, itse harkitsen vakavasti samaa.
Muistan myös tuon runon,
Tree små troll..
taisi olla ruotsin kielen ensimmäisen oppikirjan ensimmäisellä sivulla,
silloin tuntui kivalta, jotain uutta ja ihmeellistä aukeaa, kun ensimmäisen uuden kielen pariin pääsi perämettien lapsikin.
Nyt meillä on ministeri, joka ei meinannut pysyä mekossaan kun oli niin iloinen kun sai vaatimuksensa läpi ja
pääsee taas pakolla kiduttamaan suomalaisia koululaisia.
haloo kaikki muihin töihin menneet ruotsinkielenopettajat kiireesti muuntokoulutukseen.- Anonyymi
....en boll, bollen är rund o världen är ont!
- Anonyymi
Kan jag ha en flaska Jaffis?
Hjälp, min motorn är sönder!
Kom hit Luffe
Tuffe Uffe Isberg spelar ishockey - Anonyymi
Nojoo
Ihmeen paljon meteliä toisesta kotimaisesta. Kaitpa se perustuu suomalaisten jonkinlaiseen alemmuuskompleksiin. Mun mielestä asia ihan selkeä, niin kauan, kuin lain mukaan suomi on kaksikielinen, suomi on kaksikielinen.
Aika teoriittistahan toi ruotsiksi kommunikointi tahtoo olla käytännössä, mutta kielitaito on aina hyvä asia. Pitäis niinkuin ajatella niin, suomessa on mahdollista opiskella muitakin kieliä, kuin äidinkieltä. Ruotsi avaa paljon mahdollisuuksia muidenkin kielten opiskelemiseen. Suomessa muuten huutava pula kiinankielen osaajista. Samaten venäjän osaaminen aika heikkoa. Sitäpaitsi harvempi puhuu ranskaa, tai espanjaa. Sentään periaatteessa kaikki osaa edes heikosti ruotsia.
Itellä on joitamia suomenruotsalaisia tuttavia. Noh, net puhuu pakkosuomea, kun muuten ei tahdo pärjätä. Tavallaan omituista, ihminen ei pärjää suomessa äidinkielellään, kakskielisessä maassa.
Ei ole siis miään ruotsinkieltä vastaan, lähinnä tulee tämä alemmuskompleksi, kun ei itse osaa häävisti toista kotimaista.
=DW=Asun paikkakunnalla, jossa suomenruotsalaiset olivat enemmistö vielä 25 vuotta sitten. Tuttavapiirissäni heitä on paljon ja hattua nostan heidän murteelliselle, mutta hyvin ymmärrettävälle suomenkielelle. Täällä on tapana, että jos yksikin porukasta on äidinkieleltään suomalainen, niin silloin kaikki puhuvat suomea.
Työpaikallani ei enää kuule ruotsia, vaan englannin kieli on vallannut myös äidinkieleltään suomalaiset. Ihan hirveätä lukea ja kuunnella, kun suomea raiskataan englanninkielen taivutuksilla esim ei kirjoiteta ilmoitustaululle, vaan dashboardille, sähköpostit ovat meilejä ja kokoukset meetinkejä yms.
Ruotsia on mukava kuunnella kaupungilla, kun suomenruotsalaiset keskustelevat keskenään. Ymmärtää melkein kaiken, mutta ei kuitenkaan voi olla varma että ymmärtääkö.- Anonyymi
PorvoonParoni kirjoitti:
Asun paikkakunnalla, jossa suomenruotsalaiset olivat enemmistö vielä 25 vuotta sitten. Tuttavapiirissäni heitä on paljon ja hattua nostan heidän murteelliselle, mutta hyvin ymmärrettävälle suomenkielelle. Täällä on tapana, että jos yksikin porukasta on äidinkieleltään suomalainen, niin silloin kaikki puhuvat suomea.
Työpaikallani ei enää kuule ruotsia, vaan englannin kieli on vallannut myös äidinkieleltään suomalaiset. Ihan hirveätä lukea ja kuunnella, kun suomea raiskataan englanninkielen taivutuksilla esim ei kirjoiteta ilmoitustaululle, vaan dashboardille, sähköpostit ovat meilejä ja kokoukset meetinkejä yms.
Ruotsia on mukava kuunnella kaupungilla, kun suomenruotsalaiset keskustelevat keskenään. Ymmärtää melkein kaiken, mutta ei kuitenkaan voi olla varma että ymmärtääkö.Ihan niin se meilläkin on aina ollut tapana että sitä kieltä puhutaan mitä kaikki porukassa hallitsee
- Anonyymi
God morgon lärarinnan, ja hyvästi kiva päivä.
Ulla bakar bullar små - - -
Mutta asiasta aivan vakavasti. Olen ollut lukuisissa tilanteissa joissa, paremmin tai huonommin ruotsia osaavat suomalaiset neuvottelevat tai keskustelevat ruotsiksi ruotsalaisten kanssa.
Varsinkin neuvottelutilanteissa tämä epäoikeudenmukaista.
Toinen osapuoli kommunikoin äidinkielellään ja toin osapuoli vääntää itselleen vierasta kieltä kehnommin tai paremmin mutta joka tapauksessa paljon huonommin vivahteita ja sävyjä tajuten kuin äidinkieliset.
Minusta on taspsuolisempaa, että neuvottelussa käytetään kummallekin osapuolelle vierasta kieltä. Svedut osaavat enkkua keskimääräisesti paremmin kuin suomalaiset joten se olisi, ja on osoittautunut käytännössäkin parhaaksi neuvottelukieleksi.
Miksi hiivatissa suomalaiset sönkkäävät sitä ruotsiaan svedujen kanssa?
Ps. Lukion jälkeen asuin ruotsissa 3 vuotta. Minulla oli osan aikaa ruotsalainen asuinkaveri ja osan ajasta asuin alivuokralaisena sveduperheen rivarissa.
Mennessäni tajusin miten avuttoman käyttövalmiuden 50 / 60 lukujen kielen opetus antaoi.Jokaiseen tilanteeseen kannattaa valita paras mahdollinen ja sopivin kieli. Eivät suomalaiset mitään muuta kieltä puhe koskaan hyvin muuten kuin muuttamalla kyseiseen maahan asumaan.
Itselle oli yllätys, kun matkustelen paljon Kreikassa ja ihmettelin miten he osaavat epäillä minun olevan Suomesta? Kysyin johtuuko se pukeutumisesta tms. mutta vastaus oli yksinkertainen. Se johtuu englanninkielen ääntämisestä, joka on kuulemma lähellä kreikkalaisten omaa puhetta englanniksi. Mielestäni he puhuvat hyvin, joten olin vähän ylpeä.- Anonyymi
PorvoonParoni kirjoitti:
Jokaiseen tilanteeseen kannattaa valita paras mahdollinen ja sopivin kieli. Eivät suomalaiset mitään muuta kieltä puhe koskaan hyvin muuten kuin muuttamalla kyseiseen maahan asumaan.
Itselle oli yllätys, kun matkustelen paljon Kreikassa ja ihmettelin miten he osaavat epäillä minun olevan Suomesta? Kysyin johtuuko se pukeutumisesta tms. mutta vastaus oli yksinkertainen. Se johtuu englanninkielen ääntämisestä, joka on kuulemma lähellä kreikkalaisten omaa puhetta englanniksi. Mielestäni he puhuvat hyvin, joten olin vähän ylpeä.Puhuvat ketkä puhuvat ja missä puhuvat! Sama koskee Euroopan latinomaita ja myös Saksan maaseutua, kyliä ja pikkukaupunkeja.
Nuorista löytyy jonkin tason osaajia.
- Anonyymi
From now on MC:s NB, Hell´s Angels, BANDIDOS, iron bar mc and are known as MC STUPID´S (karavaanarit)
karavaanari karavaanari on kaikkien kaveri!
https://www.youtube.com/watch?v=Nr30k0gFprg
https://www.youtube.com/watch?v=h-tBCGvc_FE - Anonyymi
Olen käyttänyt ruotsinkieltä esim. Tukholmassa käydessäni. Lainaan englantia, jos on tarvis. Asennoitunut, jos olen jotain kieltä opiskellut, että osaan aina jotain. Ei estoja. Yleensä olen saanut hyvää palvelua ja kohtelua, oli sitten kyse ruotsin- , viron- , saksan-, englannin tai italiankielestä .
En ole mikään kielinero, mutta ajattelen, että suurin ongelma on kenties kuulijan korvissa.
Yksi kieli muiden joukossa. Mitäs tuosta.
BengOlet ollut suorapuheinen näillä foorumeillakin, joten uskon sinun puhuvan ruotsia ruotsalaisten kanssa. Kuten myös muitakin vieraita kieliä. Skål på den saken!
- Anonyymi
"När går nästa bussen till Slussen?" ja "Glöm inte din väska!" jäivät parhaiten mieleen. Enpä ole kumpaakaan lausetta vielä tarvinnut.
- Anonyymi
En oikein muista, mitä opin koulussa ruotsin tunneilla ja mitä sen jälkeen vapaaehtoisesti. Sanajärjestystä, oikeinkirjoitusta, prepositioita, lausumista. Hyödyllisiä tunteja. Nyt olen kaksikielinen. Harmi, että äidinkielen vaihtaminen maistraatissa maksaa. Mutta jo nyt saan esim veroilmoituksen ruotsiksi. Vihastuttaa, että monen suomelaisen yrityksen kotisivuilla on vain ja ainoastaan suomea, asiakastuki puhuu vain suomea ja usein huonoa englantia, mutta ei ruotsia lainkaan. Samaan aikaan Ruotsissa vaaditaan ruotsissa syntyneille kolmannen polven suomalaisille lisää suomemkielen opetusta varsinaisella kouluajalla. Moinen vaatimus on ihan sairas.
En oikein ymmärrä tuota, että sinua vihastuttaa, jos suomalaisen yrityksen kotisivulla on vain suomea.
Hyvin vaikutat vieläkin ymmärtävän myös suomea, koska osaat suomeksi kirjoittaakin.
Miksi sinulle tulee veroilmoitus ruotsiksi, jos asut Suomessa ja vasta koulussa olet nähtävästi oppinut ruotsinkielen alkeet? Mikä on syynä, että haluaisit vaihtaa äidinkieltä? Onko se olevinaan jotenkin hienompaa näyttää olevansa suomenruotsalainen kuin suomalainen?- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
En oikein ymmärrä tuota, että sinua vihastuttaa, jos suomalaisen yrityksen kotisivulla on vain suomea.
Hyvin vaikutat vieläkin ymmärtävän myös suomea, koska osaat suomeksi kirjoittaakin.
Miksi sinulle tulee veroilmoitus ruotsiksi, jos asut Suomessa ja vasta koulussa olet nähtävästi oppinut ruotsinkielen alkeet? Mikä on syynä, että haluaisit vaihtaa äidinkieltä? Onko se olevinaan jotenkin hienompaa näyttää olevansa suomenruotsalainen kuin suomalainen?Miksi?
Mikä?
Onko?
Vidun kyselyiässä oleva sekunda-svedu. Tällaisesta en ole kuullutkaan:
""" Ruotsissa vaaditaan ruotsissa syntyneille kolmannen polven suomalaisille lisää suomemkielen opetusta varsinaisella kouluajalla"""
Varmaan jotain ihan uutta. Vai onko kysymys Ruotsin suomalaisesta koulusta?
Omille lapsilleni tarjottiin aikoinaan kotikielen opetusta, mutta se oli varsinaisen kouluajan ulkopuolella.
Kyllä he siellä jossain välissä kävivätkin ihan vain siksi, että tulisi tarpeeksi suuri ryhmä. En muista, montako halukasta piti olla, että sellainen opetus järjestettiin.
Turhaa se kotikielen opetus minun lapsilleni oli, koska olen aina puhunut heille vain suomea ja he minulle. Kumpainenkin lukee ja kirjoittaa myös suomea. Kävivät suomalaisen ala-asteen, jossa heille annettiin myös ruotsinkielen tunteja helpottamaan ruotsalaiseen luokkaan siirtymistä nelosluokalla.Anonyymi kirjoitti:
Miksi?
Mikä?
Onko?
Vidun kyselyiässä oleva sekunda-svedu.Tuoko oli vastauksesi?
Olisit sinä sen saanut minulle ruotsiksikin kirjoittaa, koska olet niin kaksikielinen ja vihastunut suomenkieleen.- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Tuoko oli vastauksesi?
Olisit sinä sen saanut minulle ruotsiksikin kirjoittaa, koska olet niin kaksikielinen ja vihastunut suomenkieleen.Tuo = den!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo = den!
Håkan Loob är den homosexuell.
- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Tällaisesta en ole kuullutkaan:
""" Ruotsissa vaaditaan ruotsissa syntyneille kolmannen polven suomalaisille lisää suomemkielen opetusta varsinaisella kouluajalla"""
Varmaan jotain ihan uutta. Vai onko kysymys Ruotsin suomalaisesta koulusta?
Omille lapsilleni tarjottiin aikoinaan kotikielen opetusta, mutta se oli varsinaisen kouluajan ulkopuolella.
Kyllä he siellä jossain välissä kävivätkin ihan vain siksi, että tulisi tarpeeksi suuri ryhmä. En muista, montako halukasta piti olla, että sellainen opetus järjestettiin.
Turhaa se kotikielen opetus minun lapsilleni oli, koska olen aina puhunut heille vain suomea ja he minulle. Kumpainenkin lukee ja kirjoittaa myös suomea. Kävivät suomalaisen ala-asteen, jossa heille annettiin myös ruotsinkielen tunteja helpottamaan ruotsalaiseen luokkaan siirtymistä nelosluokalla.Aivan mahtavaa täällä Ruotsissa kun suomenkielestä on virallisesti tullut vähemmistökieli. Meitähän on täällä kolmea polvea jo miljoona asukasta.
Lapsillekin ekaluokasta lähtien tulee kuntien järjestää suomenkielen tunteja, Ei se haittaa kun eihän sitä opetusta ole ruotsalaisissa kouluissa kuin tunnin verran viikossa.
Me isovanhemmat ja kolmannen polven vanhemmat aina emme osaa kieliopillisesti oikeaa Suomen kieltä ja siksi on hyvä että pätevät suomenkieliset opettavat sitä.
Näille tunneille ei kouluviranomaiset pakota vaan tämä on vapaaehtoista. Olen tosi iloinen että on mahdollisuus.
Omilla lapsillani ei ollut mahdollisuutta kuin kaksi ensimmäistä oppivuotta ja sitten kunta säästi suomenkielenopettajasta.
Hytinäx1 Anonyymi kirjoitti:
Aivan mahtavaa täällä Ruotsissa kun suomenkielestä on virallisesti tullut vähemmistökieli. Meitähän on täällä kolmea polvea jo miljoona asukasta.
Lapsillekin ekaluokasta lähtien tulee kuntien järjestää suomenkielen tunteja, Ei se haittaa kun eihän sitä opetusta ole ruotsalaisissa kouluissa kuin tunnin verran viikossa.
Me isovanhemmat ja kolmannen polven vanhemmat aina emme osaa kieliopillisesti oikeaa Suomen kieltä ja siksi on hyvä että pätevät suomenkieliset opettavat sitä.
Näille tunneille ei kouluviranomaiset pakota vaan tämä on vapaaehtoista. Olen tosi iloinen että on mahdollisuus.
Omilla lapsillani ei ollut mahdollisuutta kuin kaksi ensimmäistä oppivuotta ja sitten kunta säästi suomenkielenopettajasta.
Hytinäx1Monet vanhemmat ja isovanhemmat tekevät lapselle karhunpalveluksen siinä, kun eivät edes puhu lapselle suomea vaikka itse osaavat.
Lapset oppivat niin nopeasti kieliä, että ei heillä mene sekaisin vaikka heille kotona puhuttaisiinkin suomea heti pienestä saakka. Se ruotsinkieli tulee siinä kylkiäisinä sitten kavereilta, esikoulussa ja viimeistään koulussa.
Ja jos yleiskieltä tai murretta puhuisikin lapsille, niin niille lastenkirjojen lukeminen tuo sen kieliopillisesti oikean suomenkielen. Siihen sitten lisää sanastoa pikkuhiljaa sitä mukaa kun lapsi kasvaa.
Minusta se lapsen suomenkielenopetus pitäisi olla enemmän lasten vanhempien ja mahdollisten isovanhempien vastuulla, kuin koululaitoksen.- Anonyymi
Luule että riippuu eri kunnista miten järjestävät suomenkielen opetusta . Sillä sekin maksaa , ja ainaisesta säästämisestä puhutaan . Ja moni lapsi ei edes halua opetella .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan mahtavaa täällä Ruotsissa kun suomenkielestä on virallisesti tullut vähemmistökieli. Meitähän on täällä kolmea polvea jo miljoona asukasta.
Lapsillekin ekaluokasta lähtien tulee kuntien järjestää suomenkielen tunteja, Ei se haittaa kun eihän sitä opetusta ole ruotsalaisissa kouluissa kuin tunnin verran viikossa.
Me isovanhemmat ja kolmannen polven vanhemmat aina emme osaa kieliopillisesti oikeaa Suomen kieltä ja siksi on hyvä että pätevät suomenkieliset opettavat sitä.
Näille tunneille ei kouluviranomaiset pakota vaan tämä on vapaaehtoista. Olen tosi iloinen että on mahdollisuus.
Omilla lapsillani ei ollut mahdollisuutta kuin kaksi ensimmäistä oppivuotta ja sitten kunta säästi suomenkielenopettajasta.
Hytinäx1Monessa paikassa on saatu suomenkielinen hallintoalue lävitse ja esim esikoulussakin jo pitäisi olla suomenkielinen opettaja . Joten suomea opetellaan monessa paikassa . En tiedä kuinka moni kunta on saanut jo hallintoalueen , meidän kaupungissa on. Mutta kun itsellä ei omatkaan lapset puhu suomea niin ei lastenlapsetkaan kuuleman halua sitä opetella . Yksi lapsenlapsi kävi jotain suomenkielistä kurssia ja oppiikin muutamia sanoja . Joten kehitys menee eteenpäin . Kunnassa on myös joku henkilö joka puhuu suomea jolle saa soittaa ja kysyä neuvoja jos ei jotain tiedä . Tulkin apua ei vissiin enää monikaan tarvitse meidän ikäluokista mutta voi olla niinkin että tarvitsee, en ole niin syventynyt niihin asioihin
Ruotsinkieltä ei osattu ennen opettaa oikein suomessa tai opettaja ei osannut arvioida oikein oppilaan kielitaitoa. Oppitunnit olivat jotenkin hyvin kiusallisia ja opetustilanteet oudon jäykkiä. Annan esimerkin. Olin keskikoulussa ja ruotsista sain numeroksi päästötodistukseen, viitonen. Siis olin oppettajan mukaan erittäin heikko ruotsinkielessä. Olin ihan lukkiutunut oppitunneilla. Muutin sitten Ruotsiin ja yllätys, osasinkin ruotsia heti ihan hyvin. Jotenkin sellainen ihmeellinen sanainen arkku aukesi ja hämmästyin itsekin suuresti, osasin puhua ruotsia. Jostain syövereistä kumpusi mitä ihmeellisemmät sanat joita en tiennyt ollenkaan osaavani. Ja kun sitten kuuden vuoden ruotsissa olon jälkeen muutin suomeen takaisin, menin opiskelemaan ruotsinkieliseen kouluun. Ensin oli kielitesti, sitten ammattikoulu ja myöhemmin opiskelin vielä opistotason ja yliopistossakin kaikki ruotsin kielellä. Jostain syystä en kyllä osaa tulkata tai kääntää sanoja suomesta ruotsiin tai ruotsista suomeen, mutta käytän kieltä tarvittaessa jos suomea ei toinen osaisi.
- Anonyymi
Minä kävin ruotsintunneilla 1960-70 -lukujen taitteessa ja minulle on jäänyt tunneilta parhaiten mieleeni noin nuori ruotsinmaikka, joka käytti 30 sentin pituista minihametta.
- Anonyymi
Minä kävin ruotsintunneilla enemmän 1970-luvun puolella, ja muistan ruotsin lyhytkurssin: hevonen-häst, pappi-prest, suola-salt, mallas-malt, kaikki-alt. Ruotsinopettaja ei ollut kovin nuori, eikä käyttänyt minihametta. Kerran eräs poika (en minä) kirjoitti taululle ennen ruotsin tuntia väännöksen opettajan nimestä: "Naima Nänninkäinen". Opettaja ei ollut kovin mielissään, kun näki.
Kemian sijaisopettajalla keskikoulussa oli kyllä lyhyt hame, Kun hän kumartui näyttämään takariville, miten pitäisi tehdä, koko eturivin poikajoukko seurasi hänen hameensa nousua.
- Anonyymi
So monigon smälter snön och havet is frii eli suomeksi on
Sitten vähitellen lumi sulaa ja meri vapautuu jäistä.
Ruotsin kielen sanoista en ole aivan varma onko ne oikein kirjoitettu, mutta lause oli suunnilleen tuollainen."Anonyymi"
So monigon smälter = Småningom
frii = fri
is = är
lumi = isen
Småningom smälter isen, och Havet är fri
-
Lumi ei pidättele Merta.
Jää pidättelee.
Pysyttelehän Savossa.
H.- Anonyymi
hunksz kirjoitti:
"Anonyymi"
So monigon smälter = Småningom
frii = fri
is = är
lumi = isen
Småningom smälter isen, och Havet är fri
-
Lumi ei pidättele Merta.
Jää pidättelee.
Pysyttelehän Savossa.
H.Sanojen taivutuksethan me savolaiset muistetaan. Sen verran hyvä olin niissä. Lapsi on ruotsiksi praa. Ett praa, praanet, praaner, praanerna. Eikö mennytkin oikein?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sanojen taivutuksethan me savolaiset muistetaan. Sen verran hyvä olin niissä. Lapsi on ruotsiksi praa. Ett praa, praanet, praaner, praanerna. Eikö mennytkin oikein?
Lapsi on ruotsiksi barn
- Anonyymi
Tre små troll
de lekker med om av ball
och ball är av gull
Sitten oli yks ruottinkielen
oppitunti:
Lika ren som den blanka bil.
Muuta en muista.- Anonyymi
Tre små troll, de lekte med en boll,
Och bollen var av gul,
De hette Trio, Trap och Troll
Trollar jag nu?
- Anonyymi
Meillä oli aika kamala ruotsin opettaja.
Ilmoitti joka tunnin alussa: Minä puhun ja te olette hiljaa.
Tosin huumoriakin oli välillä: Ope aina haukkui meidän suomalaisten tapaa lausua r kirjain lepsuksi. Ruotsalaiset lausuvat esim: sanan räv kunnolla rrreev. Vieruskaverini kysyi opettajalta: Onko reva sen rrreevin monikkomuoto?- Anonyymi
Näyttikö opettaja sen revan?
- Anonyymi
Opin vain sanomaan Jag talar inte Svenska.
- Anonyymi
Tre små troll, de leker med en boll. Och bollen är av guld, de heter trip trap trul.
Ruotsin kielen opettaja, sanoi eräällä tunnilla
Tyst nu mina lilla kyclingarna.
opettaja sanoi eräällä ruotsin tunnilla ja
luokka hiljeni täysin hämmästyksestä,
olimme luulleet, ettei opettaja tiennyt omaa lempinimeään Hönä- Anonyymi
Asumisen Tukholmassa useissa kaupunginosissa, Västeråsissa, Visbyssä, Göteborgissa, Trollhättanissa..
Ainakin täällä meillä päin ruotsalainen r-kirjain on voimakas vain harvoilla, yleensä se on lepsuuntunut joksikin lähinnä r ja j-kirjaimien välimuodoksi etenkin ennen konsonantteja tai tuplana.
***
No, se voi olla paikallinen murre.
Minä en tykännyt ruotsista ja ruotsi ei tykännyt minusta. Vitonen tais olla todistuksessa. Punakynän muistan, Ja Eban joka leipoi pullia… Ne kuvitteli että olin ruotsinkielentaitoinen kun tulin tänne 1987 vaikka en ollut kuullut ruotsin sanaakaan saati sitten puhunut sitä sen jälkeen kun karistin suomen tomut jaloistani 1970.- Anonyymi
Turussa, jonka karistit, oli 1920-luvulla ruotsi pääkieli ja Rkp suurin puolue nyt sieltä ei ruotsinkielistä löydy suurennuslasilla ehkä
Ruotsissa (kuten Turussakaan) ei myöskään ruotsia tarvitakaan
vaan pakkoruotsi (joka ei ole kieli) on vain ansaintalogiikka Rkp:n jakojäännöseliitille - Anonyymi
No miten se menikään?
Ebba bakar bullar små... ja sitten???
Miten??? Anonyymi kirjoitti:
No miten se menikään?
Ebba bakar bullar små... ja sitten???
Miten???lilla Barbro tittar på
bullar bullar bullar små
lilla Barbro snart skall få
- Anonyymi
Tyst nu mina SMÅ kycK-lingar ILMAN NA
Pakkoruotsi pois se on jäänne menneisyydestä ja tilalle kohtuu taidot suomi englanti ja sitten ranska ja tai saksa tasosta riippuen,
espanja sitten jos vanhana haluaa laajentaa
ei puolaa ei norjaa ei kreikkaa ei kiinaa ei venäjää eikä muita diktatuurikieliä ei italiaa ei ....
Sitten jos on esim. latinofriikki on eri asia voi aloittaa espanjasta joka on laaja ja jossa on kaikki ne oleelliset ongelmat joita latinokielissä on mutta se on eri asia samoin kun on eri asia jos sukua on jossain maassa vaikka opiskelisi retoromaniaa sitten
Ei tänne mitään ylioppilasruotsia ehdi tulla, Rinteen hörhöhallitus (kommunisti ja Rkp-läinen ei pääse muullaisiin hallituksiin enää) ehdi mitään valmistella sisäisten jännitteiden takia prof. Rostila kertoo https://www.suomenuutiset.fi/rostila-vihastuttaa-suomalaisia-poistaa-ruotsin-valinnaisuus-yo-kirjoituksista/ - Anonyymi
Hejjsan !
Mie muistan parhaiten: Intte taala svenska halituli penska...Hei!
Aslak- Anonyymi
Eikö kodassa ollunna talvella hieman hankalloo opiskella? Eikö savu ja kitku pakanna silimmiin mänemmään ? Kerrostalossa se ei kitku silimmiin mänek! Siellä ne vesipatterit pakkasella paukku ja pienois puu porot kirjahyllyn reunalla kilippoo juoksoovat.
- Anonyymi
Muistan hyvin sen, että meihin tyhjiin astioihin yritettiin kaadella tietoa ja taitoa varsin vaatimattomalla menestyksellä. Monelle lapsiparalle oli mahdotonta lausua jo b- ja g-kirjain.
Niinpä sanottiin: Portta praa men hemma pest. No, eipä asia kuulu muuttuneen niistä 1960-luvun ajoista, kun kuuntelee tv:n urheiluruutua. "Marcus Kröönholm päätti uransa." - Anonyymi
"Portta praa men hemma pest"
tämä on piirre suomalaisugrilaisissa kuten myös paino sanan alussa
ja korostunut latinokielisissä siis pehmeät konsonantit
ja paino toiseksi viimeisellä peso de la penultima
kun sitten suomalaisugrilaiset kansat matkoillaan saavuttivat baskimaan
Unkarin jne. jälkeen
he muuttivat ranskan-tyyppisen latinokielen englanniksi
a) poistamalla osan pehmeistä vokaaleista
b) siirtämällä painoa hiukan alkupäähän
Näinollen saatiin lopputulos:
englannin kieli on suomeksi puhuttua ranskaa
kielitieteilijän lausunto https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-uutta-lahestymistapaa-kielikokeiluun/ Pakkoruotsi ei ole varsinainen ongelma vaan seuraus Suomen oudosta kielipolitiikasta- Anonyymi
a) poistamalla osan pehmeistä KONSONANTEISTA
- Anonyymi
Mukavat ja innostavat opettajat. Nyt ystävyysseurassa toimivana nautin kielestä edelleen, ruotsinkieliset ovat mukavia, rentoja ja fiksuja ihmisiä. Toisin ovat asiat suomenkielisten puolella: jurnutusta, persuilua ja kateutta.
Suosittelen menemään suomenruotsalaisten pariin yhdistystoimintaan ja asumaan heidän keskuuteensa. Yhteisöllisyys kukoistaa ja rennompi ote koko elämään.Mutta sinähän olet itsekin suomenkielinen.
Ei kai se ihmisen luonnetta mitenkään muuta, mitä kieltä puhuu.
Olisihan se minullakin edestakaisin veivaamista; jurnutuksesta, persuilusta, kateudesta yhteisöllisemmäksi ja rennommaksi, sitten taas takaisin jurnuttamaan, persuilemaan ja kadehtimaan ...- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Mutta sinähän olet itsekin suomenkielinen.
Ei kai se ihmisen luonnetta mitenkään muuta, mitä kieltä puhuu.
Olisihan se minullakin edestakaisin veivaamista; jurnutuksesta, persuilusta, kateudesta yhteisöllisemmäksi ja rennommaksi, sitten taas takaisin jurnuttamaan, persuilemaan ja kadehtimaan ...Det är inte så nuga här på landet, sade pojkarna och pissade på gålvet.
- Anonyymi
Tuiran yhteiskoulussa tositarina: - Hur kallar man människörna, som bor i Island? - Pitääkö ne kaikki luetella? 35 vuotis luokkakokouksessa vielä joku muistikin tämän.
- Anonyymi
Surkeeta oli ruotsinkielen opiskelu 60-luvulla keskikoulussa. Sanasto ei käytännön läheistä ja kielioppi tärkeässä roolissa.
Kaiken kaikkiaan virheitten välttelyä kutosen ja yhdeksän pinnan virheitä.
Puhuminen aivan lapsenkengissä.
Ruotsissa käydessä jo se puhenuotti on Tukholmassa joillakin hirveä.Minusta taas se keskikoulun ruotsinkielen perusopetus oli hyvä.
Suomalaisilla keskikoulun käyneillä on ruotsin kielioppi ja kirjoittaminen paremmin hallinnassa kuin monellakaan syntyperäisellä ruotsalaisella, olen huomannut.- Anonyymi
Muistan, että yläasteen kirjat olivat "neuvostoliittolaisen" tapaiset, niissä ei paljon Ruotsin kulttuuria esitelty, vaan kieltä sinänsä, ikäänkuin kantaa ottamattomana värittömänä tieteellisenä ilmiönä. Kirjan nimi taisi olla Hej på dig! Olisin toivonut peruskoulun ja lukion Ruotsin opetukselta enemmän maan kansanlauluja ja kulttuuria. Myöhemmissä kirjoissa niitä on ollut enemmän, ainakin lauluja. Muutenkin musiikkia saisi olla enemmän kielten tunnilla, lapsienkelten laulua ikään kuin. Suomenopetus on usein heikkoa, samanlaista "neuvostoliittolaista" ja ainakin musiikkitunneilla voitaisiin käydä enemmän maan kansanlauluja ja muuta vastaavaa perinnettä, että se säilyisi tuleville sukupolville.
- Anonyymi
Saattaa olla noin, ja minä puolestani huomioin medelsvenssonin yleissivistyksen melko laihaksi.
Eivät tunteneet Ruotsin ja Suomen yhteisestä aikaa sekä Suomen ruuotsinkielisen vähemmistön olemassaoloa plus virallisesta kakskielisyydestä.
Mitä ne tunneilla koulussa tekee? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan, että yläasteen kirjat olivat "neuvostoliittolaisen" tapaiset, niissä ei paljon Ruotsin kulttuuria esitelty, vaan kieltä sinänsä, ikäänkuin kantaa ottamattomana värittömänä tieteellisenä ilmiönä. Kirjan nimi taisi olla Hej på dig! Olisin toivonut peruskoulun ja lukion Ruotsin opetukselta enemmän maan kansanlauluja ja kulttuuria. Myöhemmissä kirjoissa niitä on ollut enemmän, ainakin lauluja. Muutenkin musiikkia saisi olla enemmän kielten tunnilla, lapsienkelten laulua ikään kuin. Suomenopetus on usein heikkoa, samanlaista "neuvostoliittolaista" ja ainakin musiikkitunneilla voitaisiin käydä enemmän maan kansanlauluja ja muuta vastaavaa perinnettä, että se säilyisi tuleville sukupolville.
Häh, mistä höpäjät!
Anonyymi kirjoitti:
Muistan, että yläasteen kirjat olivat "neuvostoliittolaisen" tapaiset, niissä ei paljon Ruotsin kulttuuria esitelty, vaan kieltä sinänsä, ikäänkuin kantaa ottamattomana värittömänä tieteellisenä ilmiönä. Kirjan nimi taisi olla Hej på dig! Olisin toivonut peruskoulun ja lukion Ruotsin opetukselta enemmän maan kansanlauluja ja kulttuuria. Myöhemmissä kirjoissa niitä on ollut enemmän, ainakin lauluja. Muutenkin musiikkia saisi olla enemmän kielten tunnilla, lapsienkelten laulua ikään kuin. Suomenopetus on usein heikkoa, samanlaista "neuvostoliittolaista" ja ainakin musiikkitunneilla voitaisiin käydä enemmän maan kansanlauluja ja muuta vastaavaa perinnettä, että se säilyisi tuleville sukupolville.
Koska lienet sitten koulua käynyt.
Oliko se ennen tätä kirjaa, joka meillä oli lukiossa ja jossa jo oli ruotsalaista kulttuuria ja kirjallisuutta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/530484- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Koska lienet sitten koulua käynyt.
Oliko se ennen tätä kirjaa, joka meillä oli lukiossa ja jossa jo oli ruotsalaista kulttuuria ja kirjallisuutta.
https://www.antikvariaatti.net/tuotteet/530484Olet todella harvoin samaa mieltä kenenkään kanssa.
Anonyymi kirjoitti:
Olet todella harvoin samaa mieltä kenenkään kanssa.
Mistäs sinä sen tiedät?
Silloin, kun olen samaa mieltä, niin useinmiten laitan vain peukun.
Miksi vaivautuisin kirjoittamaan jotain, että komppaan tai että olen samaa mieltä, kun tuo peukutussysteemi toimii meillä rekatuilla yhtä hyvin.
Sinulle nyt laitoin tuon peukun tosin vahingossa, kun piti painaa tuohon "kommentoi".- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Mistäs sinä sen tiedät?
Silloin, kun olen samaa mieltä, niin useinmiten laitan vain peukun.
Miksi vaivautuisin kirjoittamaan jotain, että komppaan tai että olen samaa mieltä, kun tuo peukutussysteemi toimii meillä rekatuilla yhtä hyvin.
Sinulle nyt laitoin tuon peukun tosin vahingossa, kun piti painaa tuohon "kommentoi".Länkytät tuota vanhaa virttä, vaihda välillä levyä ei tuollaista homekorvaa jaksa kukaan.
Anonyymi kirjoitti:
Länkytät tuota vanhaa virttä, vaihda välillä levyä ei tuollaista homekorvaa jaksa kukaan.
Miten tämän ketjun aloitus nyt vaihtui olemaan minusta taas kerran.
Korppistako odotellessasi?- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Miten tämän ketjun aloitus nyt vaihtui olemaan minusta taas kerran.
Korppistako odotellessasi?Olet hunkkeliakin hullumpi.
Anonyymi kirjoitti:
Olet hunkkeliakin hullumpi.
No se nyt ei vielä kovin paljon ole, se
Mutta kuvittele, jos olisin vielä sinuakin hullumpi.- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
No se nyt ei vielä kovin paljon ole, se
Mutta kuvittele, jos olisin vielä sinuakin hullumpi.maailma olisi parempi paikka ilman akkoja ja susia
Anonyymi kirjoitti:
maailma olisi parempi paikka ilman akkoja ja susia
Luultavasti, sillä ilman akkoja ei sinua olisi olemassakaan.
- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Luultavasti, sillä ilman akkoja ei sinua olisi olemassakaan.
sinun aforismisi ei ole päätynyt ihan sananlaskuksi - ihan turhaa sanahelinää
Anonyymi kirjoitti:
sinun aforismisi ei ole päätynyt ihan sananlaskuksi - ihan turhaa sanahelinää
Et sitten itse tiedä mistä olet tullut.
No minkäpä minä sille voin.- Anonyymi
Tellukka kirjoitti:
Et sitten itse tiedä mistä olet tullut.
No minkäpä minä sille voin.kylläpä rakoperse ottaa itselleen kunniaa
- Anonyymi
Titta på tavlan nu! Ei sen puoleen, kyllä ruotsin kielen osaaminen on ihan tarpeeseen.
- Anonyymi
"Jag heter Peter, men du kan kalla mig Pärre."
- Anonyymi
Muistan lukion ruotsista Anders Collinin oppikirjan, josta käännettiin. Hyvä kirja.
- Anonyymi
Muistan. 10 kpl kesäksi. Mulla oli kirja Ruotsissa kesätöiden aikaan mukana. Kun kirjoitin kirjettä ystävälleni ja että rakas Collin on tässä vieressäni laiturilla, hän luuli, että siinä on mun ruotsalainen poikakaverini. No, ei ollut. Suomesta ruotsiin sain apuja, kun käänsin tekstin ensin englanniksi ja sitten ruotsiksi. Ihan hauskaa. Mies oli ollut opettajana Ahvenanmaalla.
Beng
Minä muuten tykkään opiskella kieltä noin: kappale suomeksi ja toisinpäin. Kinasin tästä taannoin ns. asiantuntijan kanssa. Uuden polven kasvatti. Muut ikäryhmäni ihmiset olivat kanssani samaa mieltä. Lauseen rakenteet ja ilmaisu tulevat siinä sivutuotteena.
Uusimman kielen oppikirja on kuin tilkkutäkki. Tehty lapsekkaan hauskannäköiseksi.
Niin, se asia oli siinä sinisellä pohjalla, vaan en muista, mikä...et näin.
- Anonyymi
Kyllä muistan paljonkin ja nettailen ruotsiksi ainakin joka viikko. On sisar Skånessa ja on ummikko, sotalapsi, 70 v. Kivaa, kun voi keskustella suvun kanssa. Olen työssänikin tarvinnut kieliopintoja joten kyllä kannattaa niitä viljellä. Matkaillessa on kiva, kun tietää mitä tilaa syötäväkseen ravintolassa, esim.
- Anonyymi
Aivan
Ruotsin syömissanasto on aika helppoa
annos ruotsiksi köttbullar
ruoka yleensä ruotsiksi ICA
jäätelö on vaikea jos tilaa saa lasin
ja toinen hankala on olut, jos tilaa saa öljyä
ei siis kannata
lahja -sana on pannassa tulee myrkkyä lasiin
jos on kiire niin pika on brottsligt niin heti tulee mitä vain
Tietämättömyys ei ole ongelma, sellaista vain opetetaan, mutta jos halu/kiinnostus puuttuu, niin harakoille menee resurssit
"On resurssien hukkaamista ja oppilaiden kiusaamista opettaa näille kieltä, jota he eivät tarvitse ja jota useimmat heistä eivät opi, Jussi Halla-aho (ps.) kirjoittaa"
- Anonyymi
"Sablars sjusovare"! (Samperin unikeko). Hupaisa aamutervehdys minulle.
- Anonyymi
jotenkin näin se meni...
Tinge tinge later, tenn soldater, små matruser, tut tut tuu, se till höger, se till vänster, hela kompaniet tåger ut. - Anonyymi
No nyt muistin:
Sju sköna
sösjuka
sjukskörterskor
i skeppet till Shanghai.
Tai jotakin sinne päin. - Anonyymi
Suomi ja Ruotsi menivät huonosti. Englanti melko hyvin piti kuitenkin lopettaa koska ruotsinkieli oli pakollinen, ei se mitään yli 49 vuotta on ruotsinkieli hyvin toiminut ja nykyään pääkieli.
Kirjoittamisella en kehu itseäni kielissä. - Anonyymi
Ruotsia on kiva osata myös käytännön tasolla mutta kyllä se on täysin hyödytöntä.
Palattuani Suomeen opiskelemaan meillä oli yhtenä vuotena kerran viikossa yksi ruotsin tunti. En mahtanut mitään mutta opettajamme, herttainen mummeli, punasteli puolestani koska ruotsini oli "jätkäkieltä".- Anonyymi
Suomessa opettajat eivät puhu ruotsia kuin Ruotsissa samoin TV jne. tosin olen tavannut eräitä jotka puhuvat ja vain asuneet Suomessa.
- Anonyymi
Hoppas att Ni får höra detta.
https://www.youtube.com/watch?v=hayOt9Kwv7w - Anonyymi
alottajalle:
Jag älgar dei
senkin väärin kirjoitettuna,
hoono ruotti vielä hoonompi suomi vaikka äidinkieli onnnniii,,, - Anonyymi
en muista juuri ollenkaan mitä peruskoulussa ruotsintunneilla opiskeltiin. Niin suomen kuin ruotsinkielen grammatiikka on vieläkin aivan hukassa. Muistan vaan että ruotsinkielen opettajamme oli hoikka ja tummatukkainen nainen , silloin tuntui että hän oli vanha, mutta ei varmaan edes neljääkymmentä täyttänyt, Hän oli pirtsakannäköinen ja poikien urheiluopettajamme rakastui häneen palavasti. En usko että heillä sen kummempaa suhdetta olisi ollut mutta kiusoittelimme tätä miestä. aina kun saimme tilaisuuden:)
Täällä opiskellessani ylioppilaaksi piti olla suomi-ruotsi-suomi sanakirja oppitunneilla, että pääsi kärryille opintojen sisällöstä..
Hytinäx1 Minusta ruotsin kielen opiskelu oli kivaa ja monella tapaa hyödyllistä. Sitä voi aina halutessaan harjoitella käytännön tilanteissa kaupungilla, olihan se "de andra inhemska".
Ruotsin kieli tarjosi hyvän alkupohjan muiden germaanisten kielten opiskeluun. Pitkän saksan opiskelu aikoinaan tarjosi myös monenlaista etua ja avasi monia ovia elämän varrella.
Moni joutui toteamaan, että lyhyen saksan opiskeku lukiossa oli paljon lyhyttä englantia vaikeampaa. Moni totesi, että lyhyt saksa unohtui erityisen nopeasti, ellei sitä tarvinnut käyttää jatkuvasti.- Anonyymi
Poikani luki pitkän saksan--koulu ja käytäntö ovat eri asia, saksa on lähes kuin ruotsi huomasin matkoilla....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Poikani luki pitkän saksan--koulu ja käytäntö ovat eri asia, saksa on lähes kuin ruotsi huomasin matkoilla....
Pitemmän Saksassa oleskelun jälkeen pyrki alkuun Ruotsissa saksa tunkemaan läpi.
- Anonyymi
Muistan kuinka opettaja ei ollut tyytyväinen, kun luimme ääneen "Ebba bakar bullar små". Siitähän tuli "eppa pakar pullar små"
Kyllä ruotsalaisilla on mahtanut olla monet hauskat meidän suomalaisten kanssa. jos niin työnjohtajatkin saaneet harmaita hiuksia meidän kanssa, kun ei ole ymmärtäneet meidän puhetta vaikka selvää ruotsiahan me ollaan puhuttu.
Jotkut ruotsalaiset katsoivatkin sitten parhaaksi opetella itse suomea.- Anonyymi
Minulla aina ärsytti kun äitini sanoi että ”Taksa mykke ” ja oli vähän leuhkan näköinen kun luuli osaavansa ruotsia.
Kerroin ettei se mitään taksaa ole , vaan tack så mycket . Mutta mummo ei oppinut huuteli niitä taksojansa , samoin sana smörgås , niin hän sanoi mörkoos . Joten oli toivoton tapaus . Mutta ymmärsi lukemaansa kun testasin mitä hän oli lukenut niin tiesi sisällön .
- Anonyymi
De tre bockarna Bruse skulle gå till skogen och äta sig feta, men först måste de gå över bryggen.... Sen pidemmälle en muista tapahtumia, mutta tais olla en troll siellä sillan alla ja Bruset pääsivät perille.
- Anonyymi
Mistä saisi vanhat träffas 1 ja 2 kirjat?
- Anonyymi
meillä vanhoilla sota-ajan lapsukaisilla
oli aikoinaan ruotsin opettajana JELLU
mukava ukko, ei piitannu jos joku putosi kärryistä sanoi vaan että se on hänen asiansa,
usein oli hutikassa tunnilla,
JAAK ÄLKAR DEI, sen muista,- Anonyymi
tais kirjooootus tulla vääsin mutta haitanneeko se enää,
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
tais kirjooootus tulla vääsin mutta haitanneeko se enää,
ei haittaa,
JELLU ei ole enään hengissä,
eikä moittimassa kirjoitusvirheistä,
kollu lähes viiskyt vuotta sitten,
- Anonyymi
Dorrit !
:D - Anonyymi
Mors lilla Olle i skogen gick
- Anonyymi
Olin parikymmentä vuotta sitten koulutuksessa. Siellä ruotsinkielen tunnilla joku kysyi mikä ero on sanoilla sin ja hans.
Opettaja naurahti ja kirjoitti taululle
Han älskar sin fru
Han älskar hans fru
Ja sanoi miettikääpä tätä. Mehän mietittiin. Kummassa tapauksessa hän rakastaa omaa vaimoaan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 636043
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap253821Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei2452151Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei261850MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna311299- 951266
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel3031065Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee541010Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.76939Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35888