Millaista on asua miehen kanssa?

ihan kivaa katsoin alkkareihini niin kyllä se mies on ja minun paras kaverini ja mitä se sanoo niin luotan siihen

Niin ei kannata ottaa loukkaantuneeksi kaikkea mitä voin heittää, koska heitän vain huvikseni jotain sanontoja joskus jotka voivat olla aika rankkoja, mutta, niin tarkoitettuja neuvotteluihin... eivät ole tarkoitettuja loukkauksiksi sinänsä kenellekään.

Olen ja riippuu ihan miehestä.

Minä luulen että joo-oh, varmasti aika huvittavaa voisi jonkun naisen asua minun luona...

Miehet ei siivoo, asun mielelläni yksin.

On siinäkin ollut puolensa. Kivahan se on ollu mennä työpäivän jälkeen kotiin, kun mies siivonnut ja pyykännyt. Ja remonttityöt hoitunut.
Mutta yksin on kyllä paras, saa tehdä mitä huvittaa.

DarkFear on paras vastaamaan tähän.

Olen sitten vissiin umpihomo kun olen asunut samassa nukkumatilassa 7 muun miehen kanssa ainaski sen 6 kuukautta, enkä tullut edes raskaaksi. Vaarallista touhuahan se oli, siellä oli kovapanosammuntojaki mutta onneksi RK pyssynä.

AsianVierestä

En tiedä, mutta näitä partakarvoja on joka paikka täynnä.

Niin joopa joo, minunkanssa ei pysty tai pystyy neuvottelemaan juuri lainkaan, pystyy kengät ja vaatteet aina välillä omilla paikoillaan.

Jokainen päivä ei tietystikään kaikkien tarvitse olla omilla paikoillaan, mutta niin viikottain sillä tavoin.

Mjoo, olen 3 eri miehen kanssa asunut. Ja asun yhden heistä kanssa parhaillaan. Onhan se välillä riippuen päivistä ja fiiliksistä joko mukavaa tai rasittavaa.

Ainakin pariin otteeseen.
Oman kokemuksen mukaan meininki on rennompaa kuin naisen kanssa. Aika on tosin voinut kullata muistoja.

Minä luulen että itseni kanssa asuminen voisi olla hauskaa ja jännittävää, mutta minulla on sotkuja, jotka pitäisi siivota, ei ole kammotusmäärin nojaa on roskapussit ja jne, vain niin poistaisi roskat :D

Minullakin on tuollaisia metallisia purkkeja yhderssä nurkassa, paljon, aina olen ajatellut että no ehkä seuraavana päivänä, kun eivät ne mitään pahaa ne tee...

Olen. Se on keskimäärin ihan siedettävää.

Olen kyllä asunut, vaan en asu enää.
Ei kai siinä mitään ihan sormella osoitettavaa suurempaa vikaa ollut, jokin kuitenkin hiersi kuin kivi kengässä. Yksin parempi. Kun kotiin tullessa jo parkkipaikalla kotitalon nähdessä tulee ahdistus että tuonne pitää taas mennä ja se on siellä, on korkea aika tajuta että jotain on tehtävä.
En osaa sanoa mikä ahdisti, se kai kun en voinut yksin ja itse päättää elämästäni. Oli pakko ottaa huomioon se toinen. Se sitoi ja vei vapautta. Ja sitä en siedä.
Mies ei ollut juoppo, kävi töissä ja työhaluja oli vielä lisätienesteihinkin. Ei ollut väkivaltainen, ei isommin riidelty. Parempi erota kuin kärsiä.
Kaikille ei parisuhde sovi, se on fakta, ja minä olen yksi niistä joille ei sovi.
Meillä on suvussa paljon vanhojapiikoja ja -poikia ja naisia joilla yksinäinen lapsi. Jokin luonteenpiirre tekee sen ettei pysty elämään toisen ihmisen kanssa. Ei pysty olemaan onnellinen. Nyt olen, ja aion olla, elämäni loppuun!

Niin se taitaa olla: miehet tekevät uusia eivätkä ikinä siivoa vanhoja jälkiään.

Yhden miehen kanssa on hankalaa asua, toisen kanssa mukavaa. Eipä se jalkovälin killutin vielä kerro mitään yhdessäasumiskemioista. Harva huonon kämppäkaverin kanssa jaksaa pitkään saman osoitteen jakaa.

Menee hulinaksi ☝️

Monet naiset asuneet jännämiehen kanssa ja se olikin naisten loppu kun jännämies tappaa.

Nainen asuu miehen kanssa koska joi baarissa viinaa ja mies tuli juttelee ja tutustumaan. Nainen ja mies päätti alkaa seurustella ja muuttivat yhteen.
Vain viinaa juomalla mies ja nainen alkaa parisuhteeseen.

T viinamies

Olen asunut ja asun parhaillaan. Ihan mukavaahan tämä on.
Mies on siitä hauska tapaus, sitä voi käyttää moneen asiaan ja tarpeeseen. Suostuttelu ei ole ollut ongelma. Se on aika sopeuttuvanen ja kiltti mies. :)