Muuntajien, kuristimien jms. sähkökojeiden rautasydämet lämpenevät ns. rautahäviöiden vuoksi. Miten tämän häviötehon suuruuden watteina voisi mitata tai laskea?
Voi kyllä mitata paljonko on lämpötilan nousu rautasydämessä, mutta siitä on vähän vaikea laskea mikä on vastaava lämpöteho.
Lämmittävän tehon laskeminen
Anonyymi
17
254
Vastaukset 17
- Anonyymi
Tavalliseti mitataan aluksi käämien resistanssit ja induktanssit.
Sitten kytketään muuntaja tyhjäkäyntiin nimellisjännitteellä ja oikosulkuun nimellisvirralla. Mittaamalla virrat ja jännitteet ja vaihekulmat saadaan laskemalla selville kupari- ja rautahäviöt.
Laskentaohjeet löytyvät jostain Pyökärin Sähkökoneopista tms.- Anonyymi
Ideana tuossa on että muuntajalle tehdään T:n muotoinen vastinkytkentä. T:n vasen sakara on ensiökäämin resistanssi ja hajainduktanssi, T:n oikea sakara on toisiokäämin resistanssi ja hajainduktanssi ja pystyviiva on pääinduktanssi ja raudan häviöresistanssi.
Kun ensiöön kytketään jännite ja jätetään toisio joko avoimeksi tai oikosuljetaan se saadaan mittaamalla selville noiden komponenttien arvot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ideana tuossa on että muuntajalle tehdään T:n muotoinen vastinkytkentä. T:n vasen sakara on ensiökäämin resistanssi ja hajainduktanssi, T:n oikea sakara on toisiokäämin resistanssi ja hajainduktanssi ja pystyviiva on pääinduktanssi ja raudan häviöresistanssi.
Kun ensiöön kytketään jännite ja jätetään toisio joko avoimeksi tai oikosuljetaan se saadaan mittaamalla selville noiden komponenttien arvot.Jos ei tarvita tarkkuutta, niin joidaan T:n oikea haara jättää pois ja kerätä vasempaan haaraan käämien resistanssit ja hajainduktanssit.
Kaikessa edelläesitetyssä on tietysti redusoitava toisiokäämi ensiöön eli sen impedanssi on skaalattava muuntosuhteen neliöllä ja virta muuntosuhteen käänteisarvolla. - Anonyymi
Muuntajille joo, mutta entäs kuristimet ja muut sähkökojeet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuntajille joo, mutta entäs kuristimet ja muut sähkökojeet?
Oikosulkumoottoreille pätee tasan sama kuin muuntajille.
Kuristimessa ei ole rautahäviöitä tasavirralla. Siitä ne erottaa kuparihäviöistä.
Muut koneet kannattaa selvittää ihan itse. Tuskin kannattaa tahtimoottoreita ruveta täällä jyystämään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muuntajille joo, mutta entäs kuristimet ja muut sähkökojeet?
Jos sähköisten suureiden mittaus ei riitä niin sitten näin:
Purat laitteen niin, että lämpenevän osan voi laittaa osaksi kalorimetriä. Mittaat kalorimetrin lämpökapasiteetin niin, että lämpenevä osa on sisällä paikallaan. Sen jälkeen riittää että mittaat kalorimetrin lämpenemistä normaalikäytössä.
Mitään yleistä helppoa ratkaisua ei ole olemassa vaan mittaukset pitää suunnitella tapauskohtaisesti ja huolella. Muuten tulee mittausvirheiden vuoksi sellaisia tuloksia että laite näyttää tuottavan energiaa tyhjästä... Onko sinulla joku tietty nimenomainen laite tai tilanne mielessäsi?
- Anonyymi
Eikös se tule suoraan energian säilymislaista? Ensiökäämiin tungetaan läjä energiaa sähkövirtana, ja toisiokäämistä otetaan ulos vähän pienempi läjä energiaa sähkövirtana. Se energia, joka ei ole siirtynyt toisiokäämiin, on muuttunut lämmöksi.
- Anonyymi
Kysymys oli aloituksessa nimenomaan rautahäviöistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys oli aloituksessa nimenomaan rautahäviöistä.
Vähännä ne muut tunnetut häviöt. Onko jotain epäselvää vai onko kaikki epäselvää?
Monta rinnakkaista lämmitintä. Kaikki vaikuttavat toisiinsa. Esim. resistanssi kasvaa lämmetessä, joten pitää hiukan tietää mitä tekee ja miten mittaa ja mitä mittaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vähännä ne muut tunnetut häviöt. Onko jotain epäselvää vai onko kaikki epäselvää?
Monta rinnakkaista lämmitintä. Kaikki vaikuttavat toisiinsa. Esim. resistanssi kasvaa lämmetessä, joten pitää hiukan tietää mitä tekee ja miten mittaa ja mitä mittaa.Itselläsi tuntuu olevan kaikki epäselvää :D
Onko kukaan kieltänyt kiinnittämästä noita kuristimia palleihisi kiinni?
- Anonyymi
Nyt löytyi kokemusta asiasta.
- Anonyymi
Raudan lämpenemisen mittaaminen on oikea tapa havaita rautahäviöt.
Rautasydämen lämpökapasiteetti on mahdollista mitata lämmittämällä rautaa lämmitysvastusten avulla tunnetulla teholla. - Anonyymi
Ehkä yksinkertaisinta on mitata kuristimen käämin resistanssi, jolloin saadaan virran avulla kuparihäviöt erilleen. Mitatusta tai lasketusta pätötehosta vähentämällä kuparihäviöt, niin erotus on rautahäviötä.
- Anonyymi
Teho = jännitehäviö x virtaa.
- Anonyymi
Teho on myös
P=U²/R
ja
P=I²*R - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Teho on myös
P=U²/R
ja
P=I²*RTaidatte puhua vain tasasähköstä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2152160
Ei enää ulkoteltta ruokaa.
Se oli sitten viimmeinen kerta kun tuonne teltalle menen.Laatu heikkenee joka vuosi ja annokset pienenee.Ei enää kiitos,511300Jos sussa toisessa on yhtään miestä
Ja kadut tekemisiäsi niin menet poliisin puheille, paljastat kaiken oman osuutesi ja kerrot mitä kaikkea se toinen on te1861157- 81996
En ole hetkeen sinulle kirjoittanut nainen
Vieläkin ajattelen sinua, jos voit uskoa. Tunteet minussa huutavat toivoa ja rakkautta, kun kylmä loogisuus taas pistää56891- 71813
- 100802
Mitä eroavaisuuksia sinulla on
kaivattusi kanssa? Esim. luonteessa. Haittaavatko erot vai ovatko vain rikkaus?77747Martinan tyttärestä hieno haastattelu IL
Martina on kasvattanut fiksun tyttären.355720- 40711