Lämmittävän tehon laskeminen

Ideana tuossa on että muuntajalle tehdään T:n muotoinen vastinkytkentä. T:n vasen sakara on ensiökäämin resistanssi ja hajainduktanssi, T:n oikea sakara on toisiokäämin resistanssi ja hajainduktanssi ja pystyviiva on pääinduktanssi ja raudan häviöresistanssi.
Kun ensiöön kytketään jännite ja jätetään toisio joko avoimeksi tai oikosuljetaan se saadaan mittaamalla selville noiden komponenttien arvot.

Anonyymi kirjoitti:

Ideana tuossa on että muuntajalle tehdään T:n muotoinen vastinkytkentä. T:n vasen sakara on ensiökäämin resistanssi ja hajainduktanssi, T:n oikea sakara on toisiokäämin resistanssi ja hajainduktanssi ja pystyviiva on pääinduktanssi ja raudan häviöresistanssi.
Kun ensiöön kytketään jännite ja jätetään toisio joko avoimeksi tai oikosuljetaan se saadaan mittaamalla selville noiden komponenttien arvot.

Lue lisää

Jos ei tarvita tarkkuutta, niin joidaan T:n oikea haara jättää pois ja kerätä vasempaan haaraan käämien resistanssit ja hajainduktanssit.

Kaikessa edelläesitetyssä on tietysti redusoitava toisiokäämi ensiöön eli sen impedanssi on skaalattava muuntosuhteen neliöllä ja virta muuntosuhteen käänteisarvolla.

Muuntajille joo, mutta entäs kuristimet ja muut sähkökojeet?

Anonyymi kirjoitti:

Muuntajille joo, mutta entäs kuristimet ja muut sähkökojeet?

Oikosulkumoottoreille pätee tasan sama kuin muuntajille.
Kuristimessa ei ole rautahäviöitä tasavirralla. Siitä ne erottaa kuparihäviöistä.

Muut koneet kannattaa selvittää ihan itse. Tuskin kannattaa tahtimoottoreita ruveta täällä jyystämään.

Anonyymi kirjoitti:

Muuntajille joo, mutta entäs kuristimet ja muut sähkökojeet?

Jos sähköisten suureiden mittaus ei riitä niin sitten näin:

Purat laitteen niin, että lämpenevän osan voi laittaa osaksi kalorimetriä. Mittaat kalorimetrin lämpökapasiteetin niin, että lämpenevä osa on sisällä paikallaan. Sen jälkeen riittää että mittaat kalorimetrin lämpenemistä normaalikäytössä.

Mitään yleistä helppoa ratkaisua ei ole olemassa vaan mittaukset pitää suunnitella tapauskohtaisesti ja huolella. Muuten tulee mittausvirheiden vuoksi sellaisia tuloksia että laite näyttää tuottavan energiaa tyhjästä... Onko sinulla joku tietty nimenomainen laite tai tilanne mielessäsi?

Kysymys oli aloituksessa nimenomaan rautahäviöistä.

Anonyymi kirjoitti:

Kysymys oli aloituksessa nimenomaan rautahäviöistä.

Vähännä ne muut tunnetut häviöt. Onko jotain epäselvää vai onko kaikki epäselvää?

Monta rinnakkaista lämmitintä. Kaikki vaikuttavat toisiinsa. Esim. resistanssi kasvaa lämmetessä, joten pitää hiukan tietää mitä tekee ja miten mittaa ja mitä mittaa.

Anonyymi kirjoitti:

Vähännä ne muut tunnetut häviöt. Onko jotain epäselvää vai onko kaikki epäselvää?

Monta rinnakkaista lämmitintä. Kaikki vaikuttavat toisiinsa. Esim. resistanssi kasvaa lämmetessä, joten pitää hiukan tietää mitä tekee ja miten mittaa ja mitä mittaa.

Lue lisää

Itselläsi tuntuu olevan kaikki epäselvää :D

Nyt löytyi kokemusta asiasta.

Teho on myös
P=U²/R
ja
P=I²*R

Anonyymi kirjoitti:

Teho on myös
P=U²/R
ja
P=I²*R

Taidatte puhua vain tasasähköstä.