Tällä palstalla on esitetty väitteitä, että kasvit menestyvät paremmin lämpenevässä ilmastossa ( tosin samat väittäjät myös kieltävät lämpenemisen).
Maanviljelijät tietävät, että viljat kasvavat parhaiten, kun päivälämpötila on max 21 astetta. Jos sen yli mennään, viljat rasittuvat ja kasvu hidastuu.
Lämpeneminen tuo mukanaan myös kuivuuskausia ja rankkasateita.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat moninaiset. Ihmiskunta on sopeutunut nykyisiin ilmasto-olosuhteisiin. Kaikki muutokset edellyttävät uutta sopeutumista.
Ja se maksaa.
Paranevatko viljasadot kun lämpenee?
20
109
Vastaukset
- Anonyymi
Viljasadot ovat todellakin n. 8-kertaistuneet sadassa vuodessa (1920-2020)
Syy on yksinkertaisesti siinä, että keskilämpötila on noussut n 1 C-asteen verran runsaassa 200 vuodessa..
Ja syy lämpenemiseen johtuu suurelta osin vesimolekyylien ylivertaisesta kyvystä absorboida ja varastoida auringon säteilemää energiaa itseensä.
On hyvä muistaa että pohjoinen pallonpuolisko aina Marokossa sijaitsevaa Atlas-vuoristoa myöten oli paksun jäätikön peittämiä vielä n. 25000v sitten.
Jäätiköiden sulamiseen tarvittiin lämpöä ja sitähän oli tarjolla.
(EIKÄ TAATUSTI OLLUT IHMISEN AIHEUTTAMAN HIILIDIOKSIDIN SYYTÄ, EIKÄ EDES LUONNOLISEN)
Jäätikkö- ja sedimenttikairausten analyysit osoittavat ilmaston olleen n. 8-10 C-astetta nykyistä lämpimämpää.
Lämpenemisen myötä ilmakehään luonnollisesti tuleva hiilidioksidi alkoi lisääntyä, tosin hitaasti koska sulamisvesien jäähdyttämiin meriin hiilidioksidi liukeni nopeasti.
Jäätiköiden lopullisesti sulaessa n 11500 vuotta sitten. meret alkoivat varastoida energiaa sillä seurauksella että meret lämpenivät myös syviltä kerroksiltaan joka näkyy tämän hetken leutoina talvina ja kesäisinä hellekausina.
Merien lämpeneminen johti myös siihen että hiilidioksidi ei liuennut enää niin nopeasti merien ollessa kylmempiä.
Syy-/seuraussuhde on siis päinvastainen kuin IPCC olettaa.
Katso Henryn nesteiden ja kaasujen tasapainotilaa käsittelevät kaasulait.
Pienen jääkauden hellittäessä lopullisesti n. 1867 maapallon väestö oli n. 1 miljardi.
Myt meitä on kohta 8 miljardia.
Meistä noin 7,5 miljardia ihmistä kuolisi nälkään jos ilmasto olisi yhtä viileää kuin pienen jääkauden aikaan eli vain runsaan 1 C-asteen nykyistä viileämpi.- Anonyymi
Viljasatojen moninkertaistuminen johtuu keinolannoituksesta, maatalouskoneiden kehityksestä, rikkaruohojen myrkyttämisestä ja kasvinjalostuksesta. Lämpötiloilla ei ole asian kanssa tekemistä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viljasatojen moninkertaistuminen johtuu keinolannoituksesta, maatalouskoneiden kehityksestä, rikkaruohojen myrkyttämisestä ja kasvinjalostuksesta. Lämpötiloilla ei ole asian kanssa tekemistä.
Eri kasvit vaativat kasvaakseen eri suuruisia tehoisia lämpösummia. Jos tehoisa lämpösumma on yli 600 astetta kasvaa puita. Etelä-Suomessa tehollinen lämpösumma on keskimäärin noin 1 300–1 400 astevuorokautta.
- Anonyymi
Viljasatojen kasvamisen syynä ovat paremmat lajikkeet ja parempi lannoitus. Googlaa "Vihreä vallankumous." 7,5 miljardin ihmisen nälkäkuolema asteen kylmenemisen takia on täyttä potaskaa.
Ja jos CO2 pitoisuuden ja lämpenemisen suhde olisi se mitä väität, niin miksi CO2 pitoisuus ei nousuut yli 11 000 vuoteen juuri lainkaan, mutta kiihtyi valtavasti fossiilisen enegian käyttöönoton jälkeen?
Kirjoitat täyttä soopaa. Jos tarkoituksesi on kiistää ilmaston lämpeneminen, niin yritä edes jotain järkevämpää argumenttia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Viljasatojen kasvamisen syynä ovat paremmat lajikkeet ja parempi lannoitus. Googlaa "Vihreä vallankumous." 7,5 miljardin ihmisen nälkäkuolema asteen kylmenemisen takia on täyttä potaskaa.
Ja jos CO2 pitoisuuden ja lämpenemisen suhde olisi se mitä väität, niin miksi CO2 pitoisuus ei nousuut yli 11 000 vuoteen juuri lainkaan, mutta kiihtyi valtavasti fossiilisen enegian käyttöönoton jälkeen?
Kirjoitat täyttä soopaa. Jos tarkoituksesi on kiistää ilmaston lämpeneminen, niin yritä edes jotain järkevämpää argumenttia.Myös moottorisoitu viljely öljyenergialla oli se iso asia joka johti elintarvikeboomiin ja liikakansoitukseen.
- Anonyymi
Harva tiedostaa miten vakava asia ilmaston viileneminen olisi.
- Anonyymi
Moni sen tiedostaa ja ihmiset tiedostivat se aikoinaan jo joskus sata vuotta sitten kun ilmaston viilenemistä tosissaan pelättiin. Siitähän koko nykyinen ilmastontutkimus varsinaisesti alkoi eli yritettiin selvittää kuinka nopeasti ollaan menossa kohti seuraavaa jääkautta. Yritettiin määrittää säätilastoja keskiarvoistamalla sitä millä nopeudella globaali lämpötila olisi laskemassa. Sitä vartenhan sovittiin ilmaston määritelmästä ja ilmastollisista vertailukausista jo vuonna 1934.
Paljastuikin, että globaalisti lämpötilat eivät ole laskemassa vaan nousevat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Moni sen tiedostaa ja ihmiset tiedostivat se aikoinaan jo joskus sata vuotta sitten kun ilmaston viilenemistä tosissaan pelättiin. Siitähän koko nykyinen ilmastontutkimus varsinaisesti alkoi eli yritettiin selvittää kuinka nopeasti ollaan menossa kohti seuraavaa jääkautta. Yritettiin määrittää säätilastoja keskiarvoistamalla sitä millä nopeudella globaali lämpötila olisi laskemassa. Sitä vartenhan sovittiin ilmaston määritelmästä ja ilmastollisista vertailukausista jo vuonna 1934.
Paljastuikin, että globaalisti lämpötilat eivät ole laskemassa vaan nousevat.Globaalisti lämpötilat todellakin vaihtelevat. Välillä lämpenee ja välillä viilenee ihan riippumatta IPCC:n ilmastoapostolien julistuksista ja alarmistien uskontunnustuksista ja rukouksista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Globaalisti lämpötilat todellakin vaihtelevat. Välillä lämpenee ja välillä viilenee ihan riippumatta IPCC:n ilmastoapostolien julistuksista ja alarmistien uskontunnustuksista ja rukouksista.
Viiden vuoden liukuva keskiarvo on viimeksi mennyt alaspäin vuosien 1960 ja 1965 välillä. Nyt jo yli 50 vuotta lämpeneminen on ollut kiihtyvää. Pari suurta tulivuorenpurkausta näkyy käyrässä tasanteena, mutta tasanteiden jälkeen kasvu on kiihtynyt entisestään.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/Global_Temperature_Anomaly.svg/langfi-800px-Global_Temperature_Anomaly.svg.png
- Anonyymi
Alarmistipelle se jaksaa keksiä aina vain lisää hörhöjuttuja, Jatka samaan malliin. Kyllä nuo hörhöilyt ovat ihan naurattavia.
Totta kai sadot paranevat kun ilmasto lämpenee. Kasvien kasvuun vaikuttavia tekijöitä ovat lämpö, vesi ja ravinteet. Lämmön lisäys parantaa satoa jos muut tekijät säilyvät samana. Miten ihmeessä alarmistit voivat tämän päivänselvän asian kieltää?
Tanskassa, etelä-Ruotsissa ja Keski-Euroopassa sadot ovat aina olleet parempia kuin Suomessa - siis keskimäärin. Suomessakin sadot voivat olla hyviä jos säät suosivat, mutta useimmiten ne ovat huonompia kuin etelämpänä. Hallat ovat Suomessa olleet yksi pahimpia huonojen satojen syitä. Kun lämpenee niin hallatuhot vähenevät.
Kasvien kasvuun vaikuttavaksi tekijäksi voisi vielä lisätä hiilidioksidin. Kasvit ovat kuitenkin aikojen kuluessa kehittyneet niin tehokkaiksi yhteyttäjäjiksi, että ne tulevat toimeen varsin pienelläkin määrällä hiilidioksidia. Mitään tutkimusta ei ole silmiini osununut siitä, miten 40% lisäys ilmakehän hiilidioksidissa on kasvien kasvuun vaikuttanut, mutta ei se nyt ainakaan ole voinut kasvua heikentää.- Anonyymi
Suomessa pahimpia huonojen satojen syitä ovat väärään aikaan osuneet kuivuus ja märkyys, kuten viime kesäkin osoitti. Jatkossa siitä voi tulla uusi normi kun ilmasto muuttuu, ja viljelykäytäntöjä pitää sovittaa muutokseen, ehkä on jo sovitettukin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa pahimpia huonojen satojen syitä ovat väärään aikaan osuneet kuivuus ja märkyys, kuten viime kesäkin osoitti. Jatkossa siitä voi tulla uusi normi kun ilmasto muuttuu, ja viljelykäytäntöjä pitää sovittaa muutokseen, ehkä on jo sovitettukin.
Aika vaikea keksiä miten pitkittyneisiin sade- tai hellekausiin voisi Suomessa etukäteen viljojen viljelyssä varautua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika vaikea keksiä miten pitkittyneisiin sade- tai hellekausiin voisi Suomessa etukäteen viljojen viljelyssä varautua.
No jos esim. näyttää että kevät aikaistuu ja loppukesät on jatkossa sateisempia, niin kai sitä viljelyskauttakin on yritettävä aikaistaa. Valittava viljelyyn sellaisia lajeja jotka kestää muuttuneita sääoloja. Kuivuuden varalta keinokasteluakin on ehkä pakko ottaa enemmän käyttöön.
- Anonyymi
Riittäisikö sinulle hämääjälle se ,että kasvihuoneisiin lisätään C02ta kasvua lisäämään .
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Riittäisikö sinulle hämääjälle se ,että kasvihuoneisiin lisätään C02ta kasvua lisäämään .
Maapallon ilmasto ja ekosysteemi ei ole sama kuin kasvihuone. Jos CO2 pitoisuuden lisääntyminen johtaa liialliseen lämpenemiseen ja alueiden kuivumiseen, se kumoaa CO2:n kasvua lisäävän vaikutuksen moninkertaisesti.
Kesä oli Suomessa kesä- heinäkuun osalta lämpimin, mutta osin myös sateettomin. Viljasato jäi useilla alueilla poikkeuksellisen pieneksi. Yhden kasvutekijän lisääntyminen ei ratkaise, jos muut taantuvat. Miten kävisi kasvihuoneen, jota ei kasteltaisi tai jonka maksimilämpötilaa ei säädeltäisi? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maapallon ilmasto ja ekosysteemi ei ole sama kuin kasvihuone. Jos CO2 pitoisuuden lisääntyminen johtaa liialliseen lämpenemiseen ja alueiden kuivumiseen, se kumoaa CO2:n kasvua lisäävän vaikutuksen moninkertaisesti.
Kesä oli Suomessa kesä- heinäkuun osalta lämpimin, mutta osin myös sateettomin. Viljasato jäi useilla alueilla poikkeuksellisen pieneksi. Yhden kasvutekijän lisääntyminen ei ratkaise, jos muut taantuvat. Miten kävisi kasvihuoneen, jota ei kasteltaisi tai jonka maksimilämpötilaa ei säädeltäisi?Kasvihuoneissa säädellään myös minimilämpötilaa, jos et ymmärtänyt.
Keskiajalla, lämpimällä kaudella etelän kasvillisuus levisi pohjoiseen ja metsät kasvoivat reippaasti, olihan suurimassa osassa maailmaa lämpötilat korkeampia ja pitkäaikaisempia kuin nyt.
Pahin asia mitä Suomessa voisi tapahtua on ilmaston palaaminen pienen jääkauden tasolle.
Me muuttaisimme silloin muualle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomessa pahimpia huonojen satojen syitä ovat väärään aikaan osuneet kuivuus ja märkyys, kuten viime kesäkin osoitti. Jatkossa siitä voi tulla uusi normi kun ilmasto muuttuu, ja viljelykäytäntöjä pitää sovittaa muutokseen, ehkä on jo sovitettukin.
Voi tulla, mutta yhtä hyvi voi olla tulemattakin.
- Anonyymi
Suomen keskimääräinen viljasato on n.2900kg/ha. Esim. Belgiassa tai Hollannissa sato on n.7500kg/ha. Eli 2.5 kertainen Suomeen verrattuna. Egyptissäkin keskisato on reilusti yli 7000kg/ha.
- Anonyymi
Nasan mukaan maailma on vihertynyt kovasti, ehkä juuri pohjoisessa ja äärimmäisessä etelässä lisääntyneen lämmön vaikutuksesta ja tietenkin C02n ansiosta.
Olisi hyvä tietää tieteen sana tuostakin asiasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Simula, rakkaus, Aittakumpu
Milloin tämä rakkaus on roihahtanut? Onko molemmat herätysliikkeen jäseniä - kristillisiä etnonationalisteja ?https://ww1212278Yläkoulun seksiopas neuvoo harjoittelemaan
anaaliyhdyntää lämpöisellä ja pitkällä porkkanalla https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010859818.html2031916Pormestari käräjille?
Ei mene Puolangalla häpösesti, rinnekeskus&hotelli suljettuna ja käräjäasiana, naudat tapetaan nälkään, poliisi tutkii j571472Joukko oppilaita terrorisoi koulua Helsingissä niin
että osa opettajista pelkää töihin tulemista https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010857587.html1701273- 551218
Susta ei saisi nättiä vaikka miten paljon
meikkaisit. 😁 anna siis sen miehen olla rauhassa! Sivusta tutulta mieheltä751026Norjan tilaama koruton raportti mitä NATO-jäsenyys aiheuttaa Suomelle
Iltasanomat: "Miksi vaikenemme? Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mitä Nato-jäsenyydestä seuraa62932Voisimmeko seuraavan kerran kun
Nähdään tehdä toisille selväksi että kiinnostaa enemmän kuin kaveri mielessä. Jos keksit vielä keinon niin napakymppi36897- 52884
- 56841