Ilmastonmuutoksen kotitesti

Vaikuttaa kehnolta arvaukselta, mutta katsotaan mitä asiantuntijat sanovat.

Minä (idioottien APH:ksi haukkuma) olen kanssasi aivan samaa mieltä. Jos ne lasipullot kestäisivät lämmittämisen tuottaman paineen juuri tuo ero siinä tulisi.

Koe olisi helpompi tehdä viemällä ne pullot pariksi minuutiksi kuumaan saunaan, ja turvallisempaa olisi käyttää muovipulloja. Kokemukseni mukaan kaasut laajenee saunassa melkoisen paljon.

Toiseen alarmistipöljäilyyn vastaan, että kokeileppa ensin, itse ja kerro sitten lopputulos. Minä nimittäin olen kaikki kokeeni tehnyt ensin itse, ja kertonut sitten lopputuloksen.

Anonyymi kirjoitti:

Minä (idioottien APH:ksi haukkuma) olen kanssasi aivan samaa mieltä. Jos ne lasipullot kestäisivät lämmittämisen tuottaman paineen juuri tuo ero siinä tulisi.

Koe olisi helpompi tehdä viemällä ne pullot pariksi minuutiksi kuumaan saunaan, ja turvallisempaa olisi käyttää muovipulloja. Kokemukseni mukaan kaasut laajenee saunassa melkoisen paljon.

Toiseen alarmistipöljäilyyn vastaan, että kokeileppa ensin, itse ja kerro sitten lopputulos. Minä nimittäin olen kaikki kokeeni tehnyt ensin itse, ja kertonut sitten lopputuloksen.

Lue lisää

Voisitko tarkentaa mielipiteesi perusteita.

Tuo väite tarkoittaisi sitä, että CO2 lämpenisi enemmän, ja kasvihuoneilmiö olisi näin oikeutettu väite ?

Niinkö, ja miksi juuri 3,8 % ?

Anonyymi kirjoitti:

Minä (idioottien APH:ksi haukkuma) olen kanssasi aivan samaa mieltä. Jos ne lasipullot kestäisivät lämmittämisen tuottaman paineen juuri tuo ero siinä tulisi.

Koe olisi helpompi tehdä viemällä ne pullot pariksi minuutiksi kuumaan saunaan, ja turvallisempaa olisi käyttää muovipulloja. Kokemukseni mukaan kaasut laajenee saunassa melkoisen paljon.

Toiseen alarmistipöljäilyyn vastaan, että kokeileppa ensin, itse ja kerro sitten lopputulos. Minä nimittäin olen kaikki kokeeni tehnyt ensin itse, ja kertonut sitten lopputuloksen.

Lue lisää

Tämä se on oikeaa fysiikkaa ja ilmastotiedettä.

Joku kakara heittää hihastaan jonkun prosenttiluvun, ja toinen kakara, joka ei myöskään tiedä asiasta mitään, kertoo asian olevan juuri näin.

Kovaa on meno huh huh ?

Anonyymi kirjoitti:

Voisitko tarkentaa mielipiteesi perusteita.

Tuo väite tarkoittaisi sitä, että CO2 lämpenisi enemmän, ja kasvihuoneilmiö olisi näin oikeutettu väite ?

Niinkö, ja miksi juuri 3,8 % ?

Lue lisää

Kyllä sen CO2:n lämpötila olisi tuossa tapauksessa aivan täsmälleen sama kuin ilmankin. Siinä energiamäärässä, joka lämpötilan on nostanut esim 60 astetta, on kuitenkin tuo 3,8 % ero. Onko tämä liian vaikea ymmärtää.

Energiamäärä mitataan jouleina ja kilojouleina. Jokaisella aineella on yksilöllinen kyky absorboida noita jouleja itseensä. Kun aine absorboi tietyn määrän energiaa, sen lämpötila nousee yhden asteen.

Kun se on absorboinut sata kertaa enemmän energiaa, sen lämpötila nousee 100 astetta. Nämä arvot, kuinka paljon mikäkin aine absorboi, jotta lämpötila nousisisi yhden asteen on mitattu laboratoriossa jo kauan sitten.

Tuo kaveri, jolle vastasin, ilmiselvästi tiesi tuon asian, vaikka ilmastoapostoleilla persidenttiä ja EU komissiota myöten ei ole siitä hajuakaan. Se kun on ammatillista tietoa.

On hälyyttävää, että meidän asioista päättää ihmiset, joiden tietotaso fysiikasta on 1800 luvun tasolla tai vielä sitäkin huonompi. Sitä totaalista tietämättömyyttä vastaan minä olen nyt "sotinut" pian 5 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen CO2:n lämpötila olisi tuossa tapauksessa aivan täsmälleen sama kuin ilmankin. Siinä energiamäärässä, joka lämpötilan on nostanut esim 60 astetta, on kuitenkin tuo 3,8 % ero. Onko tämä liian vaikea ymmärtää.

Energiamäärä mitataan jouleina ja kilojouleina. Jokaisella aineella on yksilöllinen kyky absorboida noita jouleja itseensä. Kun aine absorboi tietyn määrän energiaa, sen lämpötila nousee yhden asteen.

Kun se on absorboinut sata kertaa enemmän energiaa, sen lämpötila nousee 100 astetta. Nämä arvot, kuinka paljon mikäkin aine absorboi, jotta lämpötila nousisisi yhden asteen on mitattu laboratoriossa jo kauan sitten.

Tuo kaveri, jolle vastasin, ilmiselvästi tiesi tuon asian, vaikka ilmastoapostoleilla persidenttiä ja EU komissiota myöten ei ole siitä hajuakaan. Se kun on ammatillista tietoa.

On hälyyttävää, että meidän asioista päättää ihmiset, joiden tietotaso fysiikasta on 1800 luvun tasolla tai vielä sitäkin huonompi. Sitä totaalista tietämättömyyttä vastaan minä olen nyt "sotinut" pian 5 vuotta.

Lue lisää

Mitä helvetin houretta tuo nyt oli ?

Yksinkertainen kysymys mielipiteestäsi, kumpi lämpenee enemmän, miksi, ja mistä tuo 3.8 % on kotoisin.
Tähän ei liity vähääkään se millä suureella energia ilmoitetaan, vai vastailetko sinä kiemurtelemalla asioihin, joita et ymmärrä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä sen CO2:n lämpötila olisi tuossa tapauksessa aivan täsmälleen sama kuin ilmankin. Siinä energiamäärässä, joka lämpötilan on nostanut esim 60 astetta, on kuitenkin tuo 3,8 % ero. Onko tämä liian vaikea ymmärtää.

Energiamäärä mitataan jouleina ja kilojouleina. Jokaisella aineella on yksilöllinen kyky absorboida noita jouleja itseensä. Kun aine absorboi tietyn määrän energiaa, sen lämpötila nousee yhden asteen.

Kun se on absorboinut sata kertaa enemmän energiaa, sen lämpötila nousee 100 astetta. Nämä arvot, kuinka paljon mikäkin aine absorboi, jotta lämpötila nousisisi yhden asteen on mitattu laboratoriossa jo kauan sitten.

Tuo kaveri, jolle vastasin, ilmiselvästi tiesi tuon asian, vaikka ilmastoapostoleilla persidenttiä ja EU komissiota myöten ei ole siitä hajuakaan. Se kun on ammatillista tietoa.

On hälyyttävää, että meidän asioista päättää ihmiset, joiden tietotaso fysiikasta on 1800 luvun tasolla tai vielä sitäkin huonompi. Sitä totaalista tietämättömyyttä vastaan minä olen nyt "sotinut" pian 5 vuotta.

Lue lisää

Niin, vuosia on mennyt, ja yhtä väärässä olet edelleen.

Tilanyhtälön mukainen moolinen muutos noudattaa kaavaa T=PV/C.
Tuossa P*V on kaasun sisältämä energia, ja jos kummallekin kaasulle energian muutos on sama, niiden lämpötilaero riippuu kaasuvakio C suuruudesta, muuttuipa kaasun energia vakio paineessa tai vakio tilavuudessa.


HUOM !
Moolisen C .n laatu on muotoa Nm*K⁻1, ja se EI OLE SAMA kuin OMINAISLÄMPÖKAPASITEETTI .

Jos olisi ollut riittävästi mielikuvitusta niin varmaan lisääntyneen hiilidioksidin vaikutuksenkin olisi voinut arvata tai ennustaa.

Aph siirtyi kai availemaan uusia ketjuja kun meni liian vaikeaksi.

Totta kai korkit avattuna lämpötila on sama, niissähän on silloin samaa ilmaa!?

Selitäpä myös tuo 2. testi.

Suljetussa tilassa kaasun lämpötilan noustessa myös paine nousee. Mitä korkeampi lämpötila sitä korkeampi paine. Kyse oli siitä kumpi kaasu sitoo lämpöä paremmin, ja taisit tuossa myöntää että hiilidioksidi.

Anonyymi kirjoitti:

Suljetussa tilassa kaasun lämpötilan noustessa myös paine nousee. Mitä korkeampi lämpötila sitä korkeampi paine. Kyse oli siitä kumpi kaasu sitoo lämpöä paremmin, ja taisit tuossa myöntää että hiilidioksidi.

Lue lisää

Totta kai hiilidioksidi sitoo lämpöä, eihän tuota kukaan koskaan ole kieltänytkään. Kyse on siitä, että kotikonstein pullojen lämpötilaeroa on mahdoton havaita, jos koe tehdään oikein. Kiinteän korkin sijasta pullot on siis suljettava löysällä ilmapallon kuorella, jonne kaasu voi laajeta ilman, että paine pullon sisällä nousee.

Veenvetäjä kirjoitti:

Totta kai hiilidioksidi sitoo lämpöä, eihän tuota kukaan koskaan ole kieltänytkään. Kyse on siitä, että kotikonstein pullojen lämpötilaeroa on mahdoton havaita, jos koe tehdään oikein. Kiinteän korkin sijasta pullot on siis suljettava löysällä ilmapallon kuorella, jonne kaasu voi laajeta ilman, että paine pullon sisällä nousee.

Lue lisää

Olipa taas selitys. Miksi paine ei saisi nousta? Kyllä lämpötilaeron näkee kotikonstein.

Anonyymi kirjoitti:

Olipa taas selitys. Miksi paine ei saisi nousta? Kyllä lämpötilaeron näkee kotikonstein.

Jos puristat kaasua kokoon, nousee sen lämpötila ilman erillistä lämmitystäkin eikä tuohon tarvita edes lämpömittaria. Jos joskus olet pumpannut ilmaa pöyrän kumiin, olet varmaan itsekin huomannut asian pelkällä kämmenellä. Jos sen sijaan teet tuon pullokokeen kuvaamallani tavalla tai jätät korkit hitusen raolleen, et takuulla pysty kaasujen lämpötilaeroa kotikonstein mittaamaan. Kokeile itse äläkä jankuta.

Veenvetäjä kirjoitti:

Jos puristat kaasua kokoon, nousee sen lämpötila ilman erillistä lämmitystäkin eikä tuohon tarvita edes lämpömittaria. Jos joskus olet pumpannut ilmaa pöyrän kumiin, olet varmaan itsekin huomannut asian pelkällä kämmenellä. Jos sen sijaan teet tuon pullokokeen kuvaamallani tavalla tai jätät korkit hitusen raolleen, et takuulla pysty kaasujen lämpötilaeroa kotikonstein mittaamaan. Kokeile itse äläkä jankuta.

Lue lisää

Kalorimetriaa on vaikeaa tehdä tarkasti laboratoriossakin. Se oppivat aikanaan myös Fleischmann ja Pons. Kylmäfuusio osoittautui kalorimetrian virheeksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cold_fusion

Alussa esitetyssä kokeessa "2" liekin näkyminen ei loppuisi, kun tilannetta katsottaisiin lämpökameralla. Liekki himmenisi taustaansa nähden siksi, että CO2 absorboisi osan pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä ja uudelleenlähettäisi sen satunnaisiin suuntiin. Lämpökamera katselee myös CO2 absorptiospetrin ulkopuolella joten se näkisi läpi pääsevän osan säteilystä ongelmitta.

Näitä kotitestejä on yritetty esittää esimerkiksi lämpösäteilyn epäilijöille vuosien ajan liittyen paljon yksinkertaisempaan asiaan eli kylmemmästä kappaleesta lämpimämpään kappaleeseen tapahtuvaan lämmönsiirtoon (lämmön nettosiirto oli silloinkin lämpimästä kylmään). Vaikka kokeet olivat tehtävissä avaamalla lähimmän arkkupakastimen ovi ei niitä siltikään haluttu tehdä. Syynä se, että koetulos olisi kumonnut kokeen tekijän väärän kuvitelman asiasta ja osoittanut tietyn väitteen paikkansapitämättömäksi.

Veenvetäjä kirjoitti:

Jos puristat kaasua kokoon, nousee sen lämpötila ilman erillistä lämmitystäkin eikä tuohon tarvita edes lämpömittaria. Jos joskus olet pumpannut ilmaa pöyrän kumiin, olet varmaan itsekin huomannut asian pelkällä kämmenellä. Jos sen sijaan teet tuon pullokokeen kuvaamallani tavalla tai jätät korkit hitusen raolleen, et takuulla pysty kaasujen lämpötilaeroa kotikonstein mittaamaan. Kokeile itse äläkä jankuta.

Lue lisää

Tämä ei ole fysiikkapalsta, mutta kapea vihje perusteista näyttää olevan tarpeen.

Kaikki kaasut noudattavat tilanyhtälöä n*c*T = P*V.
Vakio C vaihtele hyvin vähän eri kaasujen välillä ja kun lämpötilaa muutetaan, niin joko paine tai tilavuus, tai molemmat muuttuvat niin että energia ( P*V) vastaa lämpötilan muutosta.

Kaasun energiasisältöä voidaan kasvattaa myös mekaanisesti, eli tilavuutta muuttamalla, jolloin sekä paine että lämpötila muuttuvat.
Koska paine ja lämpötila ovat toisiinsa vaikuttavia, niin tässä tapauksessa ne molemmat muuttuvat eksponentiaalisesti suhteessa tilavuuden muutokseen, ja kaasut, joiden molekyylissä olevien atomien määrä on pienempi, reagoivat muutokseen enemmän, ts. eksponentti on esim. vety 1,66, ilma 1,4 jne.

Kaasun massalla, eli molekyylipainolla ei ole merkitystä, vaan lämpö on molekyylien liikkeen lisäksi myös molekyylien sisältämien atomien liikettä.
----

Oikaistaan vielä palstan muuan "fyysikon" sitkeä väärinkäsitys.
Ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa (Cp) tarkoittaa lämmön ja tilavuuden lisäykseen tarvittavaa energiaa, vakiotilavuudessa (Cv) lämmön ja paineen.
Ominaislämpökapasiteetit kertovat siis tarvittavan kokonaisenergiamäärän, eivät suinkaan kaasun sisältämän energian muutosta.

Anonyymi kirjoitti:

Kalorimetriaa on vaikeaa tehdä tarkasti laboratoriossakin. Se oppivat aikanaan myös Fleischmann ja Pons. Kylmäfuusio osoittautui kalorimetrian virheeksi.

https://en.wikipedia.org/wiki/Cold_fusion

Alussa esitetyssä kokeessa "2" liekin näkyminen ei loppuisi, kun tilannetta katsottaisiin lämpökameralla. Liekki himmenisi taustaansa nähden siksi, että CO2 absorboisi osan pitkäaaltoisesta lämpösäteilystä ja uudelleenlähettäisi sen satunnaisiin suuntiin. Lämpökamera katselee myös CO2 absorptiospetrin ulkopuolella joten se näkisi läpi pääsevän osan säteilystä ongelmitta.

Näitä kotitestejä on yritetty esittää esimerkiksi lämpösäteilyn epäilijöille vuosien ajan liittyen paljon yksinkertaisempaan asiaan eli kylmemmästä kappaleesta lämpimämpään kappaleeseen tapahtuvaan lämmönsiirtoon (lämmön nettosiirto oli silloinkin lämpimästä kylmään). Vaikka kokeet olivat tehtävissä avaamalla lähimmän arkkupakastimen ovi ei niitä siltikään haluttu tehdä. Syynä se, että koetulos olisi kumonnut kokeen tekijän väärän kuvitelman asiasta ja osoittanut tietyn väitteen paikkansapitämättömäksi.

Lue lisää

Tuohon kokeeseen en ole törmännyt, mutta selitys on varsin looginen.

Myös kommetti 13.02.2022 00:49, on selvää pässinlihaa jokaiselle lukion fysiikan sisäistäneelle, mutta jos joku heti kättelyssä kieltää kaasujen tilayhtälön, niin millä sellaista mistään kykenee vakuuttamaan?

Tällä palstalla on muutama, jotka tuntevat jotenkin ilmastonmuutoksen perusteet ja joilla on edes säälliset tiedot fysiikasta. Heille näitä ei edes tarvitse selittää (paitsi ehkä tuo kynttiläkoe). Sitten on pari aikoja sitten reestä pudonnutta, joille selittäminen on ajahukkaa. Palstalla ei taida enää olla muuta kuin ääripäät jäljellä; ne joille asia on selvä ja ne jotka eivät enää kykene sitä omaksumaan.

Kiitos kuitenkin kommenteistasi.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ei ole fysiikkapalsta, mutta kapea vihje perusteista näyttää olevan tarpeen.

Kaikki kaasut noudattavat tilanyhtälöä n*c*T = P*V.
Vakio C vaihtele hyvin vähän eri kaasujen välillä ja kun lämpötilaa muutetaan, niin joko paine tai tilavuus, tai molemmat muuttuvat niin että energia ( P*V) vastaa lämpötilan muutosta.

Kaasun energiasisältöä voidaan kasvattaa myös mekaanisesti, eli tilavuutta muuttamalla, jolloin sekä paine että lämpötila muuttuvat.
Koska paine ja lämpötila ovat toisiinsa vaikuttavia, niin tässä tapauksessa ne molemmat muuttuvat eksponentiaalisesti suhteessa tilavuuden muutokseen, ja kaasut, joiden molekyylissä olevien atomien määrä on pienempi, reagoivat muutokseen enemmän, ts. eksponentti on esim. vety 1,66, ilma 1,4 jne.

Kaasun massalla, eli molekyylipainolla ei ole merkitystä, vaan lämpö on molekyylien liikkeen lisäksi myös molekyylien sisältämien atomien liikettä.
----

Oikaistaan vielä palstan muuan "fyysikon" sitkeä väärinkäsitys.
Ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa (Cp) tarkoittaa lämmön ja tilavuuden lisäykseen tarvittavaa energiaa, vakiotilavuudessa (Cv) lämmön ja paineen.
Ominaislämpökapasiteetit kertovat siis tarvittavan kokonaisenergiamäärän, eivät suinkaan kaasun sisältämän energian muutosta.

Lue lisää

Tuo sepustuksesi oli yhtä aikaa järkevä ja järjetön ja ihmettelin, mihin sinä tuolla pyrit kunnes tulin viimeiseen kappaleeseen. Yritit vahoilla opeilla poisselittää ominaislämpökapasiteettia.

Et taida itse edes ymmärtää, mikä ristiriita viimeisessä kappaleessasi on. Ensin selität ominaislämpökapasiteetin oikein, ja sitten kumoat oman selityksesi. Kyllä se teorioiden päähän pänttääminen voi sekoittaa pään perusteellisesti.

Pilkotaanpa tuo termi ominaislämpökapasiteetti osiin ominais lämpö kapasiteetti.

Sana ominais tarkoittaa kullekkin aineelle ominaista luonnon vakiota. Se on siis luonnonlaki.

Sana lämpö kuvaa energiaa, joka ilmoitetaan jouleina.

Kapasiteetti taas tarkoittaa, kuinka monta joulea energiaa aine voi vastaanottaa, jotta lämpötila muuttuu yhden asteen.

Toivottavasti tämä nyt selvitti jotakin. Termi ei siis sisällä lainkaan lämpötilan muutoksesta seuraavaa paineen tai painon muutosta. Se kuvaa ainoastaan sitä, kuinka monta joulea energiaa tarvitaan lämpötilan muutokseen.

Ominaislämpökapasiteetti mitataan aineen painokiloa kohti. Lasketaan vakiolämpöisen vesialtaan läpi kilo kaasua, ja mitataan kuinka paljon altaan veden lämpötila laskee. Nestemäisenä voidaan mitata, kuinka paljon kaasu painaa.

Kun tiedetään, kuinka paljon vesi voi sisältää energiaa, lämpötilan muutoksesta voi laskea kuinka paljon energiaa kaasu on absorboinut vedestä sen läpi kulkiessaan.

Todellisuudessa ominaislämpökapasiteetit on suhteellisia lukuja. Ensin on mitattu, kuinka suuren lämpötilan muutoksen vedessä aiheuttaa paineellisen nesteytetyn ilman läpivirtaus, ja sovittu sen arvoksi 1 kj/kg/ K.

Sitten siihen on verrattu erillisiä nesteytettyjä kaasuja, kuinka paljon ne muuttaa veden lämppötilaa, kun ne absorboi lämpöä vedestä. Tämä on ainoa luotettava keino mitata, kuinka paljon mikäkin aine absorboi energiaa.

Tämä on ollut aikanaan perustutkimusta, joka tuli mahdolliseksi vasta sitten, kun kaikkia kaasuja ja ilmaa oli saatavissa nesteytettynä. Se taas meni melko pitkälle 1900 luvulle. Kaasuteollisuus alkoi toimittaa nestemäisiä kaasuja vasta 1930 luvulla.

Kaikki ennen tätä esitetty tieto kaasuista on ollu pelkkää summittaista teoreettista arvausta. Sen takia en luota siihen. Minä tuotan ainoastaan laboratoriossa mitattuihin tuloksiin, koska niiden suhteen vertaisarviointi on mahdollista ja luotettavaa.

Täysin luotettavaa tietoa kaasuista on siis ollut vasta 1930 luvulla. Minä olen sen perusteellä kyseenalaistanut kaiken kaasutiedon, mikä on sitä varhaisempaa. Täällä sitten on pontevasti kuviteltu, että minä muka yritän kumota tiedettä.

Miksi se totuus ei koskiaan mene jakeluun. Minähän olen sanonut, että tiede on kumonnut aiemman tieteen jo kauan ennen kuin minä synnyin. Minä olen vain ymmärtänyt, että tiede on kumonnut tiedettä.

Ei tässä ole mitään kummallista. Tieteessähän on tapahtunut tätä kaiken aikaa. 1900 luvulla kumottiin todella paljon aiempaa tiedettä, kun tutkimusmenetelmät kehittyivät. Miksi jotku ei tätä tajua millään.

Minä olen vain huomannut ne ristiriidat vanhan ja uuden tiedon välillä. Koulupojat ei niitä havaitse. Niiden havaitsemiseen tarvitaan käytännön kokemusta, joka koulupojilta puuttuu täysin varsinkin kaupungeissa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sepustuksesi oli yhtä aikaa järkevä ja järjetön ja ihmettelin, mihin sinä tuolla pyrit kunnes tulin viimeiseen kappaleeseen. Yritit vahoilla opeilla poisselittää ominaislämpökapasiteettia.

Et taida itse edes ymmärtää, mikä ristiriita viimeisessä kappaleessasi on. Ensin selität ominaislämpökapasiteetin oikein, ja sitten kumoat oman selityksesi. Kyllä se teorioiden päähän pänttääminen voi sekoittaa pään perusteellisesti.

Pilkotaanpa tuo termi ominaislämpökapasiteetti osiin ominais lämpö kapasiteetti.

Sana ominais tarkoittaa kullekkin aineelle ominaista luonnon vakiota. Se on siis luonnonlaki.

Sana lämpö kuvaa energiaa, joka ilmoitetaan jouleina.

Kapasiteetti taas tarkoittaa, kuinka monta joulea energiaa aine voi vastaanottaa, jotta lämpötila muuttuu yhden asteen.

Toivottavasti tämä nyt selvitti jotakin. Termi ei siis sisällä lainkaan lämpötilan muutoksesta seuraavaa paineen tai painon muutosta. Se kuvaa ainoastaan sitä, kuinka monta joulea energiaa tarvitaan lämpötilan muutokseen.

Ominaislämpökapasiteetti mitataan aineen painokiloa kohti. Lasketaan vakiolämpöisen vesialtaan läpi kilo kaasua, ja mitataan kuinka paljon altaan veden lämpötila laskee. Nestemäisenä voidaan mitata, kuinka paljon kaasu painaa.

Kun tiedetään, kuinka paljon vesi voi sisältää energiaa, lämpötilan muutoksesta voi laskea kuinka paljon energiaa kaasu on absorboinut vedestä sen läpi kulkiessaan.

Todellisuudessa ominaislämpökapasiteetit on suhteellisia lukuja. Ensin on mitattu, kuinka suuren lämpötilan muutoksen vedessä aiheuttaa paineellisen nesteytetyn ilman läpivirtaus, ja sovittu sen arvoksi 1 kj/kg/ K.

Sitten siihen on verrattu erillisiä nesteytettyjä kaasuja, kuinka paljon ne muuttaa veden lämppötilaa, kun ne absorboi lämpöä vedestä. Tämä on ainoa luotettava keino mitata, kuinka paljon mikäkin aine absorboi energiaa.

Tämä on ollut aikanaan perustutkimusta, joka tuli mahdolliseksi vasta sitten, kun kaikkia kaasuja ja ilmaa oli saatavissa nesteytettynä. Se taas meni melko pitkälle 1900 luvulle. Kaasuteollisuus alkoi toimittaa nestemäisiä kaasuja vasta 1930 luvulla.

Kaikki ennen tätä esitetty tieto kaasuista on ollu pelkkää summittaista teoreettista arvausta. Sen takia en luota siihen. Minä tuotan ainoastaan laboratoriossa mitattuihin tuloksiin, koska niiden suhteen vertaisarviointi on mahdollista ja luotettavaa.

Täysin luotettavaa tietoa kaasuista on siis ollut vasta 1930 luvulla. Minä olen sen perusteellä kyseenalaistanut kaiken kaasutiedon, mikä on sitä varhaisempaa. Täällä sitten on pontevasti kuviteltu, että minä muka yritän kumota tiedettä.

Miksi se totuus ei koskiaan mene jakeluun. Minähän olen sanonut, että tiede on kumonnut aiemman tieteen jo kauan ennen kuin minä synnyin. Minä olen vain ymmärtänyt, että tiede on kumonnut tiedettä.

Ei tässä ole mitään kummallista. Tieteessähän on tapahtunut tätä kaiken aikaa. 1900 luvulla kumottiin todella paljon aiempaa tiedettä, kun tutkimusmenetelmät kehittyivät. Miksi jotku ei tätä tajua millään.

Minä olen vain huomannut ne ristiriidat vanhan ja uuden tiedon välillä. Koulupojat ei niitä havaitse. Niiden havaitsemiseen tarvitaan käytännön kokemusta, joka koulupojilta puuttuu täysin varsinkin kaupungeissa.

Lue lisää

Ei voi olla totta ? ?

Lue nyt vaikka sieltä Wikistä, että ominaislämpökapasiteetti tarkoittaa energiaa, joka tarvitaan aineen lämpötilan kohottamiseen.
Kiinteille ja nesteille asia on selvä, mutta kaasut reagoivat lämmön muutokseen myös tilamuutoksin, jotka on myös sisällytettävä tarvittavaan energiaan.

Energia voidaan ilmoittaa millä tahansa käytössä olevalla suureella, ja mittausmenetelmiäkin on useita, joten voit mainiosti tunkea ne Joulet ja vesiastiasi hanuriisi.

Nyt on jo kohdallani vaikeuksia ymmärtää, kuinka pohjattoman tyhmä kukaan voi olla ?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sepustuksesi oli yhtä aikaa järkevä ja järjetön ja ihmettelin, mihin sinä tuolla pyrit kunnes tulin viimeiseen kappaleeseen. Yritit vahoilla opeilla poisselittää ominaislämpökapasiteettia.

Et taida itse edes ymmärtää, mikä ristiriita viimeisessä kappaleessasi on. Ensin selität ominaislämpökapasiteetin oikein, ja sitten kumoat oman selityksesi. Kyllä se teorioiden päähän pänttääminen voi sekoittaa pään perusteellisesti.

Pilkotaanpa tuo termi ominaislämpökapasiteetti osiin ominais lämpö kapasiteetti.

Sana ominais tarkoittaa kullekkin aineelle ominaista luonnon vakiota. Se on siis luonnonlaki.

Sana lämpö kuvaa energiaa, joka ilmoitetaan jouleina.

Kapasiteetti taas tarkoittaa, kuinka monta joulea energiaa aine voi vastaanottaa, jotta lämpötila muuttuu yhden asteen.

Toivottavasti tämä nyt selvitti jotakin. Termi ei siis sisällä lainkaan lämpötilan muutoksesta seuraavaa paineen tai painon muutosta. Se kuvaa ainoastaan sitä, kuinka monta joulea energiaa tarvitaan lämpötilan muutokseen.

Ominaislämpökapasiteetti mitataan aineen painokiloa kohti. Lasketaan vakiolämpöisen vesialtaan läpi kilo kaasua, ja mitataan kuinka paljon altaan veden lämpötila laskee. Nestemäisenä voidaan mitata, kuinka paljon kaasu painaa.

Kun tiedetään, kuinka paljon vesi voi sisältää energiaa, lämpötilan muutoksesta voi laskea kuinka paljon energiaa kaasu on absorboinut vedestä sen läpi kulkiessaan.

Todellisuudessa ominaislämpökapasiteetit on suhteellisia lukuja. Ensin on mitattu, kuinka suuren lämpötilan muutoksen vedessä aiheuttaa paineellisen nesteytetyn ilman läpivirtaus, ja sovittu sen arvoksi 1 kj/kg/ K.

Sitten siihen on verrattu erillisiä nesteytettyjä kaasuja, kuinka paljon ne muuttaa veden lämppötilaa, kun ne absorboi lämpöä vedestä. Tämä on ainoa luotettava keino mitata, kuinka paljon mikäkin aine absorboi energiaa.

Tämä on ollut aikanaan perustutkimusta, joka tuli mahdolliseksi vasta sitten, kun kaikkia kaasuja ja ilmaa oli saatavissa nesteytettynä. Se taas meni melko pitkälle 1900 luvulle. Kaasuteollisuus alkoi toimittaa nestemäisiä kaasuja vasta 1930 luvulla.

Kaikki ennen tätä esitetty tieto kaasuista on ollu pelkkää summittaista teoreettista arvausta. Sen takia en luota siihen. Minä tuotan ainoastaan laboratoriossa mitattuihin tuloksiin, koska niiden suhteen vertaisarviointi on mahdollista ja luotettavaa.

Täysin luotettavaa tietoa kaasuista on siis ollut vasta 1930 luvulla. Minä olen sen perusteellä kyseenalaistanut kaiken kaasutiedon, mikä on sitä varhaisempaa. Täällä sitten on pontevasti kuviteltu, että minä muka yritän kumota tiedettä.

Miksi se totuus ei koskiaan mene jakeluun. Minähän olen sanonut, että tiede on kumonnut aiemman tieteen jo kauan ennen kuin minä synnyin. Minä olen vain ymmärtänyt, että tiede on kumonnut tiedettä.

Ei tässä ole mitään kummallista. Tieteessähän on tapahtunut tätä kaiken aikaa. 1900 luvulla kumottiin todella paljon aiempaa tiedettä, kun tutkimusmenetelmät kehittyivät. Miksi jotku ei tätä tajua millään.

Minä olen vain huomannut ne ristiriidat vanhan ja uuden tiedon välillä. Koulupojat ei niitä havaitse. Niiden havaitsemiseen tarvitaan käytännön kokemusta, joka koulupojilta puuttuu täysin varsinkin kaupungeissa.

Lue lisää

Sanot ominaislämpökapasiteetista:
"Se kuvaa ainoastaan sitä, kuinka monta joulea energiaa tarvitaan lämpötilan muutokseen."
Eli koska hiilidioksidilla tämä arvo on pienempi kuin ilmaseoksella, niin hiilidioksidi lämpenee herkemmin, eikö totta? Miten siis voit väittää että kaikki kaasut absorvoivat lämpöä aivan samalla tavalla?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo sepustuksesi oli yhtä aikaa järkevä ja järjetön ja ihmettelin, mihin sinä tuolla pyrit kunnes tulin viimeiseen kappaleeseen. Yritit vahoilla opeilla poisselittää ominaislämpökapasiteettia.

Et taida itse edes ymmärtää, mikä ristiriita viimeisessä kappaleessasi on. Ensin selität ominaislämpökapasiteetin oikein, ja sitten kumoat oman selityksesi. Kyllä se teorioiden päähän pänttääminen voi sekoittaa pään perusteellisesti.

Pilkotaanpa tuo termi ominaislämpökapasiteetti osiin ominais lämpö kapasiteetti.

Sana ominais tarkoittaa kullekkin aineelle ominaista luonnon vakiota. Se on siis luonnonlaki.

Sana lämpö kuvaa energiaa, joka ilmoitetaan jouleina.

Kapasiteetti taas tarkoittaa, kuinka monta joulea energiaa aine voi vastaanottaa, jotta lämpötila muuttuu yhden asteen.

Toivottavasti tämä nyt selvitti jotakin. Termi ei siis sisällä lainkaan lämpötilan muutoksesta seuraavaa paineen tai painon muutosta. Se kuvaa ainoastaan sitä, kuinka monta joulea energiaa tarvitaan lämpötilan muutokseen.

Ominaislämpökapasiteetti mitataan aineen painokiloa kohti. Lasketaan vakiolämpöisen vesialtaan läpi kilo kaasua, ja mitataan kuinka paljon altaan veden lämpötila laskee. Nestemäisenä voidaan mitata, kuinka paljon kaasu painaa.

Kun tiedetään, kuinka paljon vesi voi sisältää energiaa, lämpötilan muutoksesta voi laskea kuinka paljon energiaa kaasu on absorboinut vedestä sen läpi kulkiessaan.

Todellisuudessa ominaislämpökapasiteetit on suhteellisia lukuja. Ensin on mitattu, kuinka suuren lämpötilan muutoksen vedessä aiheuttaa paineellisen nesteytetyn ilman läpivirtaus, ja sovittu sen arvoksi 1 kj/kg/ K.

Sitten siihen on verrattu erillisiä nesteytettyjä kaasuja, kuinka paljon ne muuttaa veden lämppötilaa, kun ne absorboi lämpöä vedestä. Tämä on ainoa luotettava keino mitata, kuinka paljon mikäkin aine absorboi energiaa.

Tämä on ollut aikanaan perustutkimusta, joka tuli mahdolliseksi vasta sitten, kun kaikkia kaasuja ja ilmaa oli saatavissa nesteytettynä. Se taas meni melko pitkälle 1900 luvulle. Kaasuteollisuus alkoi toimittaa nestemäisiä kaasuja vasta 1930 luvulla.

Kaikki ennen tätä esitetty tieto kaasuista on ollu pelkkää summittaista teoreettista arvausta. Sen takia en luota siihen. Minä tuotan ainoastaan laboratoriossa mitattuihin tuloksiin, koska niiden suhteen vertaisarviointi on mahdollista ja luotettavaa.

Täysin luotettavaa tietoa kaasuista on siis ollut vasta 1930 luvulla. Minä olen sen perusteellä kyseenalaistanut kaiken kaasutiedon, mikä on sitä varhaisempaa. Täällä sitten on pontevasti kuviteltu, että minä muka yritän kumota tiedettä.

Miksi se totuus ei koskiaan mene jakeluun. Minähän olen sanonut, että tiede on kumonnut aiemman tieteen jo kauan ennen kuin minä synnyin. Minä olen vain ymmärtänyt, että tiede on kumonnut tiedettä.

Ei tässä ole mitään kummallista. Tieteessähän on tapahtunut tätä kaiken aikaa. 1900 luvulla kumottiin todella paljon aiempaa tiedettä, kun tutkimusmenetelmät kehittyivät. Miksi jotku ei tätä tajua millään.

Minä olen vain huomannut ne ristiriidat vanhan ja uuden tiedon välillä. Koulupojat ei niitä havaitse. Niiden havaitsemiseen tarvitaan käytännön kokemusta, joka koulupojilta puuttuu täysin varsinkin kaupungeissa.

Lue lisää

"Miksi se totuus ei koskiaan mene jakeluun. Minähän olen sanonut, että tiede on kumonnut aiemman tieteen jo kauan ennen kuin minä synnyin. "

Dementikon houreita jälleen kerran. Vai osaatko kertoa, miksi noita sinun mielestäsi kumottuja teorioita opetetaan yliopistoissa ja korkeakouluissa tänäkin päivänä?
Kyseiset yhtälöt ovat täysin valideja omilla pätevyysalueillaan sinun houreistasi huolimatta.

aqnostikko kirjoitti:

Ei voi olla totta ? ?

Lue nyt vaikka sieltä Wikistä, että ominaislämpökapasiteetti tarkoittaa energiaa, joka tarvitaan aineen lämpötilan kohottamiseen.
Kiinteille ja nesteille asia on selvä, mutta kaasut reagoivat lämmön muutokseen myös tilamuutoksin, jotka on myös sisällytettävä tarvittavaan energiaan.

Energia voidaan ilmoittaa millä tahansa käytössä olevalla suureella, ja mittausmenetelmiäkin on useita, joten voit mainiosti tunkea ne Joulet ja vesiastiasi hanuriisi.

Nyt on jo kohdallani vaikeuksia ymmärtää, kuinka pohjattoman tyhmä kukaan voi olla ?

Lue lisää

"vaikeuksia ymmärtää, kuinka pohjattoman tyhmä kukaan voi olla ?"

Tuo on merkittävä syy sille, että APH on vuosien ajan saanut vastauksia vaikka sama kuvio on toistunut alusta (kesä 2018) asti eikä mitään kehitystä ole tapahtunut. Vastailijoilla on väärää kuvitelmaa siitä, että jokainen viestien lukija oikeasti ottaisi vastaan tiedon ja muuttaisi mielipidettään huomatessaan omassa ajattelussaan virheen.

Kun on yrittänyt korjata virhettä toisessa eikä siinä onnistu toistuvista yrityksistä huolimatta niin on juuri oikea hetki lopettaa ajan tuhlaaminen siihen. Opettamisesta palkkaa saavalla voi olla velvoite yrittää loppuun asti mutta keskustelupalstalla ei sellaista velvoitetta onneksi ole.

Ilmeisesti aloittaja haluaa todistaa, että CO2 absorboi lämpösäteilyä. Koejärjestely on kuitenkin niin alkeellinen, ettei sillä pysty erottamaan mikä osuus lämpenemisestä on aiheutunut absorbtiosta ja mikä siitä, että kaasu on kosketuksissa pullon kuumaan pintaan. Al Gorehan yritti samaa kuuluisassa "nobeltutkimuksessaan" mutta epäonnistui ja joutui väärentämään tuloksen tai kukaan ei ainakaan ole onnistunut toistamaan Goren esittämää koetta.

Veenvetäjä kirjoitti:

Ilmeisesti aloittaja haluaa todistaa, että CO2 absorboi lämpösäteilyä. Koejärjestely on kuitenkin niin alkeellinen, ettei sillä pysty erottamaan mikä osuus lämpenemisestä on aiheutunut absorbtiosta ja mikä siitä, että kaasu on kosketuksissa pullon kuumaan pintaan. Al Gorehan yritti samaa kuuluisassa "nobeltutkimuksessaan" mutta epäonnistui ja joutui väärentämään tuloksen tai kukaan ei ainakaan ole onnistunut toistamaan Goren esittämää koetta.

Lue lisää

CO2:n lämpösäteilyn absorboiminen on todistettu jenkkilässä jo 1960 luvulla.
Oikonomiko se siellä uudella nikillä huutelee?