Kävin eilen vähän radalla (baarissa) muka tuulettumassa kun kukaan ei enää muista korornaa, koska viattoma ihmisiä Ukrainassa yhden vanhan ja vainoharhaisen ukon päähänpinttymä johdosta. Ei ole enää muita uutisotsikoita. Radalla totesin sen minkä tiesinkin tapahtuneen. Minusta on tullut ruma ja vanha sinkku-ukko, jollaisia on juottokuppilat täynnä.
No mitä tässä parissa vuodessa on tapahtunut? Sosiaalinen elämäni on ollut minimissä ja lähinnä puheluiden ja naapurijutteluiden varassa, toki lapset tuovat iloa elämääni,mutta yhteenkään uuteen ihmiseen en ole tutustunut livenä kahteen vuoteen. Töitä teen kotoa käsin ja perjantinen iso live työpalaveri kahden vuoden tauon jälkeen jopa pelotti, no niin muitakin, joten naureskeltiin porukalla tuntemuksillemme.
Työjutut palailevat vaivihkaan vanhaan normaaliin ja ehkä jossain vaiheessa jopa työmatkoineen. Siitä selvitään vanhalla rutiinilla, mutta tunnen menettäneeni itseluottamukseni naisiin tutustuessani. Sen huomasin baarissa eilen. En jotenkin koe olevani kosketuksen arvoinen. Olen vanhentunut kahdessa vuodessa kymmenen vuotta. En osaa enää ottaa osaa keskusteluihin ja tunnen olevani ulkopuolinen lähes kaikessa. ”Tanssitaito” tai oikeastaan rytmitaju ei ole mihinkään kadonnut, mutta tanssin nykyisin vain itselleni, en kiiinnostavalle naiselle. En edes osaa osaa kuvitella, miksi nainen olisi kiinnostunut vanhasta, erakoituneesta, sitoutumiskammoisesta ja lähes sammakoksi muuttuneesta ukosta. Olen alannut jopa pelätä lähikontaktia.
En varmaankaan ole näiden tuntemuksieni kassa yksin ja haluaisin avata avointa keskustelua aiheesta – ”että mitäs nyt”. Kirjoittaminen on mulle terapiaa, toivottavasti edes osalle tämän palstan lukijoista
Erakoituneen sammakon mietteitä
20
75
Vastaukset
- Anonyymi
Tästähän oli uutisissa, että moni kokee nyt näin. Tuskin olet ainoa siinä? Hyvin sanottu ja ilmaistu tuo kymmenen vuoden vanheneminen kahdessa.
- Anonyymi
Erittäin hyvä ajankohtainen aloitus.
- Anonyymi
Joku työntantaja kertoi taannoin, että nuoret eivät kestäneet enää töissä ihmisvilinää ja irtisanoutuivat.
Varmaan moni ihminen kokee olevansa omituinen ja hyljeksittävä, kun on totutusta kontaktimäärästä ihmisiin vähentänyt kaiken minimiin.
Eihän monikaan ole siihen tottunut. Se yksin pönöttäminen saattaa jopa tuntua hyvälle, mutta takaisin siitä sosiaaliseksi ei tupsahdetakaan ihan tuosta vaan.
Mutta kannattaa antaa itselleen aikaa. Ja vähän ymmärrystä. Kuitenkin hyvä, että lähdit kylille. Se jokin varmuus itsestä ja toisten ihmisten rentous sinuakin kohtaan kyllä aikanaan palaa. 😊
Todella hyvä kirjoitus sulta ja mietintä. Hyvä sä. 😊Kiitos ja kunnioitukseni siitä, että kirjoitat sinisellä etkä täysin anonyymisti. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vain muutama ihminen maalimassa osaa yhdistää siviilimimäni nimikerkkiini. Sama lienee monilla muillakin, jotka enää uskaltavat sinisellä kirjoittaa. Onneksi vielä on olemassa ihmisiä, jotka tietävät harhailevan ihmisen mr-groove nimimerkin takana. Niistä pidän kiinni
Aikaisemmin olen ollut jopa yltiösosiaalinen, tai siis sosiaalisempi, kun minusta hyvältä tuntui. Tämä meitä kaikia koskenut pakkoerakoituminen ei ole välttämättä paha juttu. Aikaisempia parisuhteita neljän seinän sisällä miettiessäni olen vaan huomannut olevani ihminen, jolla on yhteisöllinen paine jakaa elämäänsa toisen kanssa, mutta ei riittävää kykyä siihen.
Ennen erakoitumistani minulla oli aika laaja kaveripiiri, ei sinänsä ystäviä, mutta ihmisiä, joiden kanssa vietin aikaa ja jaoimme ns. hyviä hetkiä. Se aika ja hyvän päivän kaverit menivät ja jäljelle jäi vain kourallinen ihmisiä, joihin haluan oikeasti pitää yhteyttä.
Koen, että minun pitäisi löytyä jonkinlainen välimaasto. En voi vaan linnottautua luottoystäviini. Tideä olevani se ystävä, joka tulee kantamaan ystävän hautaan lähivuosina, koska ovat minua vanhempia ja terveydellisiä riskejä on ilmassa ihan liikaa. Jotenkin en vaan osaa tai uskalla enää luoda uusia inmissuhteita. Tarvin, haluan ja pelkään niitä samassa lauseessa!mr-groove kirjoitti:
Kiitos ja kunnioitukseni siitä, että kirjoitat sinisellä etkä täysin anonyymisti. Omalta kohdaltani voin sanoa, että vain muutama ihminen maalimassa osaa yhdistää siviilimimäni nimikerkkiini. Sama lienee monilla muillakin, jotka enää uskaltavat sinisellä kirjoittaa. Onneksi vielä on olemassa ihmisiä, jotka tietävät harhailevan ihmisen mr-groove nimimerkin takana. Niistä pidän kiinni
Aikaisemmin olen ollut jopa yltiösosiaalinen, tai siis sosiaalisempi, kun minusta hyvältä tuntui. Tämä meitä kaikia koskenut pakkoerakoituminen ei ole välttämättä paha juttu. Aikaisempia parisuhteita neljän seinän sisällä miettiessäni olen vaan huomannut olevani ihminen, jolla on yhteisöllinen paine jakaa elämäänsa toisen kanssa, mutta ei riittävää kykyä siihen.
Ennen erakoitumistani minulla oli aika laaja kaveripiiri, ei sinänsä ystäviä, mutta ihmisiä, joiden kanssa vietin aikaa ja jaoimme ns. hyviä hetkiä. Se aika ja hyvän päivän kaverit menivät ja jäljelle jäi vain kourallinen ihmisiä, joihin haluan oikeasti pitää yhteyttä.
Koen, että minun pitäisi löytyä jonkinlainen välimaasto. En voi vaan linnottautua luottoystäviini. Tideä olevani se ystävä, joka tulee kantamaan ystävän hautaan lähivuosina, koska ovat minua vanhempia ja terveydellisiä riskejä on ilmassa ihan liikaa. Jotenkin en vaan osaa tai uskalla enää luoda uusia inmissuhteita. Tarvin, haluan ja pelkään niitä samassa lauseessa!Kaikenlaisten mullistuksien aikaan ja jälkeen sitä huomaa eläneensä ihan toisin mitä oikeastaan edes halusi. Sekin on normaalia.
Joku korona saa kaiken hullunmyllyn hetkeksi pysähtymään ja kun siitä palaa tavallaan johonkin siihen entiseen, se ei olekaan sitä mitä luuli.
Aiksnsa se voi olla surullista, mutta kun hyväksyy, että elämä muuttuu ja oppii huomaamaan asioita mitä jo on ja mitkä onkin tärkeitä, tulee parempi fiilis. Kaikki kääntyy aikanaan vaan mahdollisuudeksi.
Mä tänään oon myllännyt vaatehuonetta. Löysin kasan käyttämättömiä vaatteita, vanhoja hritin pois ja tilaa tuli lisää. Samoin sain kaikki ovien taa. Nyt avohyllyille voi laittaa laatikoissa tavaraa, jotka on helppo siivotessa putsata pölyistä.
Sullakin ehkä on vähän vastaava järjestely/siivous menossa sosiaalisissa ympyröissä. 😊
- Anonyymi
Kyllä ne työtkin kohta päättyvät lamaan kun mennään. Pelko pois
- Anonyymi
Sota on hyvä opetus kaikille persuille.
- Anonyymi
Et ole yksin tuntemustesi kanssa. Itsellä kans downgreidaus menossa vähän kaikkeen. Huomannut, et tämä tapani ajatella asioita omalla kohdallani etäännyttää enempi minut muista. En koe olevani riittävän arvokas muille, siksi etäännytän itseni muista. Tai olen jo etäännyttänyt. Kirjoittaminen on itsellekin terapiaa.
Viimeisimmän irtautumisen aistin toisen käytöksestä jo aiemmin ja aistimukseni oli oikea. Tätä mietin jo kuukausia aiemmin, et pitäisikö ottaa puheeksi, et koen nykytilanteeni enemmän haittana kuin hyötynä hänelle. Korona aika on voinut monelle olla monella tapaa haastava?
Minulle oli haastava, minä elän fiiliksillä ja jos ne on huonoja, erakoidun mielummin kuin lähden aistimaan uusia tuulia. Huonoilla fiiliksillä irtauduin myös työympyröistä. Olen kahdesti nyt kokenut burn outin ja passivoitunut monella tapaa monista asioista, viimeisimmän jälkeen.
Vastoinkäymisiä ollut monenlaisia, monet niistä johtuneet väärinymmärryksistä ja näkemyseroista. En ole ollut kovin aktiivinen niiden korjaamiseenkaan. Ajatellut vain, et mitä se auttaa, pahimmillaan vain pahentaa asioita, jos yrittää selitellä liikaa, jollei toisilla ole halua ymmärtää.
Onneksi on vielä joitain harrasteita, joilla pidän mieltä virkeänä. Myös pienistä asioista oppinut tuottamaan itselle hyvää mieltä. Mut luottamusta toiseen ihmiseen vaikea synnyttää, olen tavallaan luovuttanut jo sen suhteen, vaikka välillä huomannut, et herätän joissakin kiinnostusta minua kohtaan? Mairittelevaa ja yllättävääkin minusta.
Ajatellut sen niin, et jos tietäisivät totuuden minusta niin heidän mieli muuttuisi toiseksi? En ole köyhä ja kipeä, enkä rikas ja kuuluisa? Pyrin ajattelemaan asioita myönteisen kautta tyyliin liike on lääke, jota pyrin toteuttamaan itsessäni, välillä paremmin ja sitten huonommin.
Myönteisen tavan ajatella koen paremmaksi, antaa paljon enemmän kuin passiivisuus. Jostain kumman syystä, en ole aktivoitunut lapsuuden aikaisiin tuttuihinkaan vielä, vaikka sieltäkin saanut toiveita ehkä paremmasta, pelko ja vaara kokea pettymyksiä ja lisää vastoinkäymisiä, tekee varovaisemmaksi.
Menneisyydessä tapahtui paljon hyviä asioita, mut päällimmäisenä kuitenkin huonot kokemukset mielessä, siksi uskallus puuttuu tai vähäisempi, että rohkenisin selvittämään, mitä siellä olisi odotettavissa. Ehkä kuitenkin vielä rohkaistun?
Pelot tuntuu korostuvat monesti, kun on yksin, eikä tule samalla tavalla ajatusten vaihtoa, kuin jos olisi toinen tasa-arvoinen ihminen frendinä/ kumppanina. Paljon on pohdittavaa jatkossakin. Jostain syystä olen kuitenkin uskovainen parempaan tulevaan.Todella hyvä avautuminen. ISO KIITOS SANOISTASI! Tuo myönteinen tapa ajatella toimii minullakin tiettyyn pisteeseen saakka. Me emme ole koneita joita voi ohjelmoida ajattelemaan myönteisesti. Omalla kohdallani siihen on aikoinaan auttanut toinen ihminen, jolle olen antanut vallan sanoa, että mitä vittua murehdit mr-groove! Sulla on kaikki hyvin ja osa pelimerkeistä tallella vaikkakin pelasit huonosti. Itsekseen miettiessäni harhaudun liian helposti ihan turhaan synkkyyskireteeseen.
- Anonyymi
mr-groove kirjoitti:
Todella hyvä avautuminen. ISO KIITOS SANOISTASI! Tuo myönteinen tapa ajatella toimii minullakin tiettyyn pisteeseen saakka. Me emme ole koneita joita voi ohjelmoida ajattelemaan myönteisesti. Omalla kohdallani siihen on aikoinaan auttanut toinen ihminen, jolle olen antanut vallan sanoa, että mitä vittua murehdit mr-groove! Sulla on kaikki hyvin ja osa pelimerkeistä tallella vaikkakin pelasit huonosti. Itsekseen miettiessäni harhaudun liian helposti ihan turhaan synkkyyskireteeseen.
Ole hyvä, tuntui vain kirjoituksesi sellaiselta, et tuntui aika tutulta monella tapaa 🧐Putinin hölmöilyistä kans maksanut jo nyt kalliisti. Pelasin, uskoen liikaa hyvään, mut niin kuin meidän Sale sitten tokaisi, et naamiot on riisuttu, jolloin Putinista paljastui todella säälimätön, häikäilemätön ihminen.
Peto suorastaan, olen maksanut siitä jo liian paljon, toki maksoin lisänä vielä tukeni Ukrainalle hyvän puolesta, katsotaan voittaako lopulta hyvä pahan, haluan uskoa siihen.
Toivottavasti saan pelattua hävittyjä euroja vielä takaisin päin lähikuukausina? Putinin arvaamattomuus on mielessä vahvana. Varovainen hyvä olla osakekaupoissa samoin kuin ihmissuhteissakin 🤭 Jotain yhteistä näissä? Arvaamattomia naisiakin kohdannut.
Minulle korona-aika on ollut suopea. Olen käynyt töissä lähes koko ajan. Välillä jopa tyhjässä tehtaassa.. löysin itselleni tältä palstalta niin rakastajan kuin uusia tuttavuuksiakin .. olen päässyt vähällä. Toki sosiaaliset tapahtumat jääneet vähemmälle, mutta olen kompesoinut sitä aloittamalla uusia harrasteita, kuten esimerkiksi palapelien tekeminen.
Ymmärrän kyllä tuon mistä aloituksessasi kerroit. Aikanaan kun odotin poikaani ja sen jälkeinen aika kotona lähes yksin lapseni kanssa sai minulla aikaan saman pelon. Sosiaalisten tilanteiden pelon. Ja sen yli pääsemiseen meni aikaa. Tulee sellainen tunne, ettei osaa enää.
Mutta se ulkopuolisuuden tunne menee ohi.. tosin se että tunnet itsesi vanhaksi .. siitä tunteesta tuskin pääset enää eroon. Ei pahalla, mutta niin se on. Kun kerran huomaat sen, paluuta ei ole. Siitä alkaa villit vuodet.. heh. Kadonneen nuoruuden etsiminen...- Anonyymi
Parin kerran kakskymppisenä uteliaisuudesta reippaasti yli 70-vuotiaan äijän kanssa Ei mitenkään poikennut muusta panemisesta ja äijä oli mukava ja huomaavainen.
Mulla oli melkein kuuden vuoden selibaatti ja sit koitin yhtä miestä kehen oli hyvät kemiat. Kyllä tuntui hyvältä, vaikka mieli ja tunteet olikin vieraantuneet seksuaalisesta läheisyydestä.
Olen itsekin muuttunut naamasta vähän kireän näköiseksi kun koronavuodet ja paska ihmissuhdekuvio on stressannnut ja ärsyttänyt.
Mitä sitten, etiäppäin vaan, kyllä se siitä taas luontuu. Hyvä sulla, kun kuitenkin lähdit heti radalle, ite odottelen et tulis keikkoja taas pieniin baareihin. Varmaan kesällä viimeistään.
Ihan turhaan sätit itseesi. Suurin osa maailman ihmisistä on muuta, kun nättejä teinejä, joten kyllä sulle seuraa piisaa. Muistaa muistaa koronan. Juuri kävin kurkkimassa mitä vaaditaan koronan suhteen, jotta pääsee Ruotsiin rantautumaan.
Vanhemmilta kuin 2007 syntyneiltä koronapassit, digitaalisena. Alle 12-vuotiaat lapset pääsee huoltajan siivellä ilman covid passia.
Korjata saa, jos olen väärässä.- Anonyymi
Eli hän oli tyhmä kuin Kimi.
Jaa-a minusta nyt kyllä ukraina pressa kuuluu koronalla kansanmurhasta oikeuteen. Eipä se nyt kiva ole kun en kuulu tähän valtavirtaan kuintenkaan kun olisivat vaan pakanneet putille syytä ei olisi ollut sodalle. Varmaan tämä poistetaan. Mutta kansalaiset eivät kuulu kilviksi hallitukselle tai pressalle. Hyvin kirjoitetut käsikirjoitukset sitä paremmat arvot.
https://twitter.com/valtakunta1/status/1502969733284565002?s=20&t=1s3cY6F0LuF6TJ4318EeJwEi mene tasan nallekarkit. Kannattaa vaan bio-asetta Putinin rakentaan kukaan ei joudu oikeuteen sen aseen levittämisestä.
- Anonyymi
Muututko prinssiksi suudelmasta?
- Anonyymi
Monella tehnee tiukkaa huomata kuinka paljon turhaa siihen entiseen normaaliin elämään kuului.
- Anonyymi
Eläminenhän on rangaistus ihmisolennolle...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma2562302Paras olisi vain unohtaa
Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop812065- 981780
Mietitikö nainen koskaan
Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.1151609Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia
Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?1691191huono omatunto
johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.651190Onnistuit sohaisemaan mua
Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan641029- 1141024
Olisi hauska tietää
Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon601016Päätin juuri että
En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi331013