Ootko perso rakkauvelle?

Anonyymi

Vai juoksetko pakkoon, jos vähänki siihen suuntaan viisari värähtää?

37

59

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oon perso kyllä rakkaudelle. En muusta mitään tajuakkaan. :D

      • Anonyymi

        Eli ymmärrät rahan päälle eli raha on aito rakkaus eli mitä rikkaampi mies niin sitä rakkaampi mies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ymmärrät rahan päälle eli raha on aito rakkaus eli mitä rikkaampi mies niin sitä rakkaampi mies

        Kyllä, juuri näin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli ymmärrät rahan päälle eli raha on aito rakkaus eli mitä rikkaampi mies niin sitä rakkaampi mies

        Rahalla ei niin väliä kunhan rakkautta piisaa. Mulle on sama vaikka asuttais jurtassa, kamiinan kanssa ja kaivovesien varassa.


      • Bätääs kirjoitti:

        Rahalla ei niin väliä kunhan rakkautta piisaa. Mulle on sama vaikka asuttais jurtassa, kamiinan kanssa ja kaivovesien varassa.

        Tietysti jos itse olisin vauras ei se haittaiskaan, mutten minä kumppanin rahoilla halua porskuttaa. Siitä tulee aina velkaantumisen olo, jos toinen jotain kustantaa.

        Vaikee oppia ulos siitä, kun on vuosia kustantanut itse kaiken. Se on jääny selkäytimeen, että omillaan tarttis pärjätä.


      • Bätääs kirjoitti:

        Tietysti jos itse olisin vauras ei se haittaiskaan, mutten minä kumppanin rahoilla halua porskuttaa. Siitä tulee aina velkaantumisen olo, jos toinen jotain kustantaa.

        Vaikee oppia ulos siitä, kun on vuosia kustantanut itse kaiken. Se on jääny selkäytimeen, että omillaan tarttis pärjätä.

        Kaikki mitä kumppani ostaa meillekin, niin mulla on aina olo että se on mulla vaan lainassa. En kiinny mihkään ja osaa omia mitään hänen rahalla ostettua. Voi haitata kotiutumistakin, mun on ollut vaikeeta kotiutua tänne. Miehen taloon, nyt jotenkin jo olen ok, mutten mä vieläkään ole kiintynyt tähän paikkaan. Lapset taas on.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Kaikki mitä kumppani ostaa meillekin, niin mulla on aina olo että se on mulla vaan lainassa. En kiinny mihkään ja osaa omia mitään hänen rahalla ostettua. Voi haitata kotiutumistakin, mun on ollut vaikeeta kotiutua tänne. Miehen taloon, nyt jotenkin jo olen ok, mutten mä vieläkään ole kiintynyt tähän paikkaan. Lapset taas on.

        Tuo on tosi surullinen ajatus, että tunnet niin. Sinne vois tulla kuitenkin (jos oikein tylyä haetaan), miehesi kutsumana joku tyhjäpää naikkonen, joka heti pitäis sitä omanaan.

        Et kykene arvostamaan itseäsi. Sen kanssa sinulla on paljon tekemistä ja töitä. Sen ymmärryksen löytäminen on kaikkein tärkeintä sinulle itsellesi. Muut voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaikka sitä se ei ole. Mutta sitä kiitosta on heiltä turha odottaa, kun eivät ymmärrä sen luonnetta.

        Tuon oman arvostuksen löytäminen tekee sinut vahvaksi. Toivon että saat käsiteltyä sen. Minä näen tilaan, mutten tiedä keinoja joilla sisäinen vahvuutesi palautetaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on tosi surullinen ajatus, että tunnet niin. Sinne vois tulla kuitenkin (jos oikein tylyä haetaan), miehesi kutsumana joku tyhjäpää naikkonen, joka heti pitäis sitä omanaan.

        Et kykene arvostamaan itseäsi. Sen kanssa sinulla on paljon tekemistä ja töitä. Sen ymmärryksen löytäminen on kaikkein tärkeintä sinulle itsellesi. Muut voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaikka sitä se ei ole. Mutta sitä kiitosta on heiltä turha odottaa, kun eivät ymmärrä sen luonnetta.

        Tuon oman arvostuksen löytäminen tekee sinut vahvaksi. Toivon että saat käsiteltyä sen. Minä näen tilaan, mutten tiedä keinoja joilla sisäinen vahvuutesi palautetaan.

        Yym, ehkäpä se tunne tulee siitä ettei mulla oikeastaan ole mitään omaa täällä. Eikä vaikutusvaltaa mihkään kuin leikisti.

        Toinen päättää kuitenkin, vaikka muodon vuoksi kysyisi jotain mielipidettä. Kysyy vaan jotta voi sanoa kysyneensä, mutta ei mun mielipide mene läpi, kun hän on jo päättänyt miten mikäkin on parempi. Turhaan siis otan kantaa mihinkään, enkä nykyään enää otakkaan.

        Iso muutos mulle joka oon tottunut pitämään ohjakset itselläni ja päättämään itsenäisesti tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa. Nyt mä vaan haahuilen toisen talossa ja mietin mitä uskaltas tehdä ettei tuu valitusta.

        Se vaikuttaa siihen etten kiinny tähän paikkaan, kun tää ei ole silleen koti missä olis mun näköistä. Tämä on tehty miehelle miehen mieltymysten mukaan.

        Omat kodit tuntui aina kodille. Kun sain touhuta vapaasti ilman kenenkään urputuksia.


      • Bätääs kirjoitti:

        Yym, ehkäpä se tunne tulee siitä ettei mulla oikeastaan ole mitään omaa täällä. Eikä vaikutusvaltaa mihkään kuin leikisti.

        Toinen päättää kuitenkin, vaikka muodon vuoksi kysyisi jotain mielipidettä. Kysyy vaan jotta voi sanoa kysyneensä, mutta ei mun mielipide mene läpi, kun hän on jo päättänyt miten mikäkin on parempi. Turhaan siis otan kantaa mihinkään, enkä nykyään enää otakkaan.

        Iso muutos mulle joka oon tottunut pitämään ohjakset itselläni ja päättämään itsenäisesti tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa. Nyt mä vaan haahuilen toisen talossa ja mietin mitä uskaltas tehdä ettei tuu valitusta.

        Se vaikuttaa siihen etten kiinny tähän paikkaan, kun tää ei ole silleen koti missä olis mun näköistä. Tämä on tehty miehelle miehen mieltymysten mukaan.

        Omat kodit tuntui aina kodille. Kun sain touhuta vapaasti ilman kenenkään urputuksia.

        Ehkäpä mä arvostan itseäni, mutta musta tuntuu ettei mun kumppani arvosta mua ja se tekee usein onnettomaksi. Kritiikkiä tulee tekee miten vaan.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ehkäpä mä arvostan itseäni, mutta musta tuntuu ettei mun kumppani arvosta mua ja se tekee usein onnettomaksi. Kritiikkiä tulee tekee miten vaan.

        Ja itseasiassa se on varmaan syykin miksen innostu hänen läheisyysyrityksistäkään. Intiimeistä siis. Tympii lähinnä.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Yym, ehkäpä se tunne tulee siitä ettei mulla oikeastaan ole mitään omaa täällä. Eikä vaikutusvaltaa mihkään kuin leikisti.

        Toinen päättää kuitenkin, vaikka muodon vuoksi kysyisi jotain mielipidettä. Kysyy vaan jotta voi sanoa kysyneensä, mutta ei mun mielipide mene läpi, kun hän on jo päättänyt miten mikäkin on parempi. Turhaan siis otan kantaa mihinkään, enkä nykyään enää otakkaan.

        Iso muutos mulle joka oon tottunut pitämään ohjakset itselläni ja päättämään itsenäisesti tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa. Nyt mä vaan haahuilen toisen talossa ja mietin mitä uskaltas tehdä ettei tuu valitusta.

        Se vaikuttaa siihen etten kiinny tähän paikkaan, kun tää ei ole silleen koti missä olis mun näköistä. Tämä on tehty miehelle miehen mieltymysten mukaan.

        Omat kodit tuntui aina kodille. Kun sain touhuta vapaasti ilman kenenkään urputuksia.

        Tuo on kyllä selvä parisuhdeterapian paikka. Pitää sen tuntua kodilta molemmista. Ei toinen voi päättää kaikkea, jos yhdessä asutte. Jos et saa häntä ymmärtämään miltä sinusta tuntuu, niin tarvitsette ulkopuolisen auttajan apua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on kyllä selvä parisuhdeterapian paikka. Pitää sen tuntua kodilta molemmista. Ei toinen voi päättää kaikkea, jos yhdessä asutte. Jos et saa häntä ymmärtämään miltä sinusta tuntuu, niin tarvitsette ulkopuolisen auttajan apua.

        No ei hän nöyrry ulkopuolisten apuun. Mielummin totee vaan et minä suurentelen asioita, eikä hän nyt tarkoita mitään mitä minä luulen. Sillä hyvä.


      • Bätääs kirjoitti:

        No ei hän nöyrry ulkopuolisten apuun. Mielummin totee vaan et minä suurentelen asioita, eikä hän nyt tarkoita mitään mitä minä luulen. Sillä hyvä.

        Tuntuu kurjalta sanoa tätä, mutta vaikka jokin osa minusta rakastaa häntä syvästi, niin osa minusta haluaa vaan etäälle hänestä. Ristiriitaista.

        Tekee mieli paeta vaikka pihalle, kunhan ei tartte olla nenätysten.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Ja itseasiassa se on varmaan syykin miksen innostu hänen läheisyysyrityksistäkään. Intiimeistä siis. Tympii lähinnä.

        Kieltämättä hankala tilanne, etenkin jos miehesi haluaa sinua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kieltämättä hankala tilanne, etenkin jos miehesi haluaa sinua.

        Yym, kai silläkin tarpeensa on. Tiedä sitten sisältyykö niihin halua vaiko jotain muuta.

        Ehkäpä mulla on vaan erilainen käsitys mitä on rakkaus. Ja miten sitä toiselle näytetään.


      • Bätääs kirjoitti:

        Yym, kai silläkin tarpeensa on. Tiedä sitten sisältyykö niihin halua vaiko jotain muuta.

        Ehkäpä mulla on vaan erilainen käsitys mitä on rakkaus. Ja miten sitä toiselle näytetään.

        Pakko sanoa, että joskus hieman epäilen etten osaa tehdä ketään onnelliseksi. Teen väärin joka kerta jotain kun muutun suhteissani ilmaksi.

        Epäilen jo kykyäni olla rakastettava. Vaikka pursuan tunteita. Yritän yrittämästä päästyäni. Mutta ei vaan vaikuta toiseen..

        En usko että haluan enää uutta parisuhdettakaan, jos tämä vielä kosahtaa kivikkoon. Ei mulla ole mitään annettavaa kellekkään, en minä riitä kellekkään.

        Parempi pysyä loitolla vaan kaikista, pitää loitolla kaikki. Pääsee vähemmällä murehtimisella.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kieltämättä hankala tilanne, etenkin jos miehesi haluaa sinua.

        Ja tuo haluaa sua, haluaa kehoani mutta haluaako hän mua? Haluaako todella minua, kun käytös puhuu sitä vastaan. Jos toista ihmistä haluaa, hänet haluaa ajatuksineen kaikkineen ei vain kehoaan.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ja tuo haluaa sua, haluaa kehoani mutta haluaako hän mua? Haluaako todella minua, kun käytös puhuu sitä vastaan. Jos toista ihmistä haluaa, hänet haluaa ajatuksineen kaikkineen ei vain kehoaan.

        Minusta jos toista jotenkin vähättelee, mitätöi puheissaan tai teoissaan, niin ei kyllä silloin todella halua toista muuta kuin rusinapullana, josta nyppii maukkaat palat ja tyrkkää syrjään kaiken ei maistuvan.

        Paska suhde sellainen.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Yym, kai silläkin tarpeensa on. Tiedä sitten sisältyykö niihin halua vaiko jotain muuta.

        Ehkäpä mulla on vaan erilainen käsitys mitä on rakkaus. Ja miten sitä toiselle näytetään.

        Siihen, että siihen sisältyisi muuta, kuten vihaa tai alistamisen tarvetta, tekisi siitä täysin kestämättömän sinulle. Täällä puhutaan niin paljon seksistä, että tahtoo unohtua, ettei se ole mikään velvollisuus. Nainen voi menettää halunsa monesta syystä ja niin mieskin, vaikka siitä harvemmin puhutaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siihen, että siihen sisältyisi muuta, kuten vihaa tai alistamisen tarvetta, tekisi siitä täysin kestämättömän sinulle. Täällä puhutaan niin paljon seksistä, että tahtoo unohtua, ettei se ole mikään velvollisuus. Nainen voi menettää halunsa monesta syystä ja niin mieskin, vaikka siitä harvemmin puhutaan.

        Joo, ei siihen vihaa tai alistamista liity, onneksi. Hän kyllä perääntyy, jos yhtään näytän punaista valoa.

        Ja kohtelee mua nätisti kuitenkin intiimissä kanssakäymisessä. Ei millään tavoin halveksien tai piittaamattomasti.

        Melkein vaihtaisin hyvän intiimirakastajan hyvään henkiseen huomioimiseen. Mulle kun se toimiva henkinen yhteys ja kanssakäyminen on koko suhteen ydin. Ei seksi vaikka sekin toimii, jos henkinen puoli toimii.


      • Bätääs kirjoitti:

        Joo, ei siihen vihaa tai alistamista liity, onneksi. Hän kyllä perääntyy, jos yhtään näytän punaista valoa.

        Ja kohtelee mua nätisti kuitenkin intiimissä kanssakäymisessä. Ei millään tavoin halveksien tai piittaamattomasti.

        Melkein vaihtaisin hyvän intiimirakastajan hyvään henkiseen huomioimiseen. Mulle kun se toimiva henkinen yhteys ja kanssakäyminen on koko suhteen ydin. Ei seksi vaikka sekin toimii, jos henkinen puoli toimii.

        Pitää olla olo että on hyvä ja rakastettu itsenään, muuten käy näin. Haluaa etääntyä kanssakäymisestä.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Minusta jos toista jotenkin vähättelee, mitätöi puheissaan tai teoissaan, niin ei kyllä silloin todella halua toista muuta kuin rusinapullana, josta nyppii maukkaat palat ja tyrkkää syrjään kaiken ei maistuvan.

        Paska suhde sellainen.

        Siinäpä se. Ei sinulla ole edes mahdollisuutta olla rakastettava.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä se. Ei sinulla ole edes mahdollisuutta olla rakastettava.

        Ehkä mä vaan odotan jotain sellaista reaktiota, mihin toinen ei kykene?

        Epäreilua? Yritän tottua toisen erilaisuuteen, mutta välillä on haastavaa.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ehkä mä vaan odotan jotain sellaista reaktiota, mihin toinen ei kykene?

        Epäreilua? Yritän tottua toisen erilaisuuteen, mutta välillä on haastavaa.

        Se mitä vois sanoa loppukaneettina kaikille, että älä jyrää kumppanisi yli. Älä käyttäydy pomottaen ja johtajan elkein, se saa aikaan tunteen että oot vaan tsuppari tai alempiarvoinen ja kismaa suhteeseen.

        Tasa-arvo ja kunnioittava käytös a ja o, vaikka kuinka tekis mieli päteä. Ja olla boss.

        Nyt väsyttää kun pientä pesukarhua. Nenä pyyhkii jo ruutua. :D

        Kiitos anonyymi terapiasta, oikeesti kiitos. Tuntuu hyvälle vähän purkaa ja saada näkökulmaa. Hyvää yötä. :)


    • Anonyymi

      Turha väristellä, sanoi seismologi!

      • Anonyymi

        Mitäpä siihen lehmä?


    • Anonyymi

      Sun tarttee vähä tarkentaa, onkos ny kyse ruumillisesta rakkauresta pelkästähänsä vai vai siitä pluto... eiku platoonisesta rakkauresta? Sillä on kato suuri merkitys tällä ikää kun talouressa ei enää värährä ku vaa-an viisari...

      • Anonyymi

        Hah, etpä jaksa siis karkuunkaan köpötellä! Oot siis varma nakki, värähtelyillä taikka iliman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah, etpä jaksa siis karkuunkaan köpötellä! Oot siis varma nakki, värähtelyillä taikka iliman.

        Kyllä mä juasta jaksan palan matkaa, kynnyksen ylittekin pääsen piänellä vauhrinotolla nii että heilahtaa...


    • Anonyymi

      Pideeni neuvoo äänestämään rakkauvenkeskeytyksistä kun suomessa uudistetaan ikivanhoja luonnonsuojelulakeja. Vertausten takia setakaan ei nouse kattoon eurovertailussa kun tottumus on toinen luonto.

    • Anonyymi

      En oikeastaan kumpaakaan noista. Rakastan rakastaa heitä, joita rakasta,, mutta muiden rakkaus ei kiinnosta.

    • Taidanpa olla rakkauden kerjäläinen, pahasti addiktoitunut hörhö.
      Näin siinä käy, kun parisuhteessa päästää toisen iholle. Sitten mikään ei enää riitä.

    • Sitten oon, jos siihen pääsen käsiks, mutta eipä se viisari sinne nykyään vähällä värähdä. 😄

    • Olen perso rakkaudelle, mutten mille tahansa pikkuihastukselle, enkä millä tahansa hinnalla. Rakkaus ei saa olla esimerkiksi vahingoittavaa tai yksipuolista. Onhan romanttinen rakkaus suuri ja arvokas asia, jos sen saisi. Äidin ralkautta ja lähimmäisen rakkautta minulla jo on.

    • Anonyymi

      Taidat olla perso hillopullalle.

    • Anonyymi

      Jeesus rakastaa mua, vaikka mä en edes usko siihen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Laitetaas nyt kirjaimet tänne

      kuka kaipaa ja ketä ?
      Ikävä
      93
      7578
    2. Pieni häivähdys sinusta

      Olet niin totinen
      Ikävä
      40
      3632
    3. Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle

      Vauva-palstalta tuttua kaipaamista uudessa ympäristössä. Kaipuu jatkukoon 💘
      Ikävä
      102
      1856
    4. Missä olet ollut tänään kaivattuni?

      Ikävä sai yliotteen ❤️ En nähnyt sua tänään söpö mies
      Ikävä
      24
      1090
    5. Taas ryssittiin oikein kunnolla

      r….ä hyökkäsi Viroon sikaili taas ajattelematta yhtään mitään https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011347289.html
      NATO
      32
      953
    6. Valtimon Haapajärvellä paatti mäni nurin

      Ikävä onnettomuus Haapajärvellä. Vene hörpppi vettä matkalla saaren. Veneessä ol 5 henkilöä, kolme uiskenteli rantaan,
      Nurmes
      27
      921
    7. Rakastuminenhan on psykoosi

      Ei ihme että olen täysin vailla järkeä sen asian suhteen. Eipä olis aikoinaan arvannut, että tossa se tyyppi menee, jonk
      Ikävä
      53
      807
    8. Olisinko mä voinut käsittää sut väärin

      Nyt mä kelaan päässäni kaikkea meidän välillä tapahtunutta. Jos mä sit kuitenkin tulkitsin sut väärin? Se, miten sä käyt
      Ikävä
      31
      732
    9. Tähän vaivaan ei auta kuin kaksi asiaa

      1. Tapaaminen uudestaan tai 2. Dementia Anteeksi kun olen olemassa🙄
      Ikävä
      60
      729
    10. Känniläiset veneessä?

      Siinä taas päästiin näyttämään miten tyhmiä känniläiset on. Heh heh "Kaikki osalliset ovat täysi-ikäisiä ja alkoholin v
      Nurmes
      26
      662
    Aihe