Ootko perso rakkauvelle?

Anonyymi

Vai juoksetko pakkoon, jos vähänki siihen suuntaan viisari värähtää?

37

107

Äänestä

    Vastaukset 37

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oon perso kyllä rakkaudelle. En muusta mitään tajuakkaan. :D

      • Anonyymi

        Eli ymmärrät rahan päälle eli raha on aito rakkaus eli mitä rikkaampi mies niin sitä rakkaampi mies


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli ymmärrät rahan päälle eli raha on aito rakkaus eli mitä rikkaampi mies niin sitä rakkaampi mies

        Kyllä, juuri näin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Eli ymmärrät rahan päälle eli raha on aito rakkaus eli mitä rikkaampi mies niin sitä rakkaampi mies

        Rahalla ei niin väliä kunhan rakkautta piisaa. Mulle on sama vaikka asuttais jurtassa, kamiinan kanssa ja kaivovesien varassa.


      • Bätääs kirjoitti:

        Rahalla ei niin väliä kunhan rakkautta piisaa. Mulle on sama vaikka asuttais jurtassa, kamiinan kanssa ja kaivovesien varassa.

        Tietysti jos itse olisin vauras ei se haittaiskaan, mutten minä kumppanin rahoilla halua porskuttaa. Siitä tulee aina velkaantumisen olo, jos toinen jotain kustantaa.

        Vaikee oppia ulos siitä, kun on vuosia kustantanut itse kaiken. Se on jääny selkäytimeen, että omillaan tarttis pärjätä.


      • Bätääs kirjoitti:

        Tietysti jos itse olisin vauras ei se haittaiskaan, mutten minä kumppanin rahoilla halua porskuttaa. Siitä tulee aina velkaantumisen olo, jos toinen jotain kustantaa.

        Vaikee oppia ulos siitä, kun on vuosia kustantanut itse kaiken. Se on jääny selkäytimeen, että omillaan tarttis pärjätä.

        Kaikki mitä kumppani ostaa meillekin, niin mulla on aina olo että se on mulla vaan lainassa. En kiinny mihkään ja osaa omia mitään hänen rahalla ostettua. Voi haitata kotiutumistakin, mun on ollut vaikeeta kotiutua tänne. Miehen taloon, nyt jotenkin jo olen ok, mutten mä vieläkään ole kiintynyt tähän paikkaan. Lapset taas on.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Kaikki mitä kumppani ostaa meillekin, niin mulla on aina olo että se on mulla vaan lainassa. En kiinny mihkään ja osaa omia mitään hänen rahalla ostettua. Voi haitata kotiutumistakin, mun on ollut vaikeeta kotiutua tänne. Miehen taloon, nyt jotenkin jo olen ok, mutten mä vieläkään ole kiintynyt tähän paikkaan. Lapset taas on.

        Tuo on tosi surullinen ajatus, että tunnet niin. Sinne vois tulla kuitenkin (jos oikein tylyä haetaan), miehesi kutsumana joku tyhjäpää naikkonen, joka heti pitäis sitä omanaan.

        Et kykene arvostamaan itseäsi. Sen kanssa sinulla on paljon tekemistä ja töitä. Sen ymmärryksen löytäminen on kaikkein tärkeintä sinulle itsellesi. Muut voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaikka sitä se ei ole. Mutta sitä kiitosta on heiltä turha odottaa, kun eivät ymmärrä sen luonnetta.

        Tuon oman arvostuksen löytäminen tekee sinut vahvaksi. Toivon että saat käsiteltyä sen. Minä näen tilaan, mutten tiedä keinoja joilla sisäinen vahvuutesi palautetaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on tosi surullinen ajatus, että tunnet niin. Sinne vois tulla kuitenkin (jos oikein tylyä haetaan), miehesi kutsumana joku tyhjäpää naikkonen, joka heti pitäis sitä omanaan.

        Et kykene arvostamaan itseäsi. Sen kanssa sinulla on paljon tekemistä ja töitä. Sen ymmärryksen löytäminen on kaikkein tärkeintä sinulle itsellesi. Muut voi pitää sitä itsestäänselvyytenä, vaikka sitä se ei ole. Mutta sitä kiitosta on heiltä turha odottaa, kun eivät ymmärrä sen luonnetta.

        Tuon oman arvostuksen löytäminen tekee sinut vahvaksi. Toivon että saat käsiteltyä sen. Minä näen tilaan, mutten tiedä keinoja joilla sisäinen vahvuutesi palautetaan.

        Yym, ehkäpä se tunne tulee siitä ettei mulla oikeastaan ole mitään omaa täällä. Eikä vaikutusvaltaa mihkään kuin leikisti.

        Toinen päättää kuitenkin, vaikka muodon vuoksi kysyisi jotain mielipidettä. Kysyy vaan jotta voi sanoa kysyneensä, mutta ei mun mielipide mene läpi, kun hän on jo päättänyt miten mikäkin on parempi. Turhaan siis otan kantaa mihinkään, enkä nykyään enää otakkaan.

        Iso muutos mulle joka oon tottunut pitämään ohjakset itselläni ja päättämään itsenäisesti tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa. Nyt mä vaan haahuilen toisen talossa ja mietin mitä uskaltas tehdä ettei tuu valitusta.

        Se vaikuttaa siihen etten kiinny tähän paikkaan, kun tää ei ole silleen koti missä olis mun näköistä. Tämä on tehty miehelle miehen mieltymysten mukaan.

        Omat kodit tuntui aina kodille. Kun sain touhuta vapaasti ilman kenenkään urputuksia.


      • Bätääs kirjoitti:

        Yym, ehkäpä se tunne tulee siitä ettei mulla oikeastaan ole mitään omaa täällä. Eikä vaikutusvaltaa mihkään kuin leikisti.

        Toinen päättää kuitenkin, vaikka muodon vuoksi kysyisi jotain mielipidettä. Kysyy vaan jotta voi sanoa kysyneensä, mutta ei mun mielipide mene läpi, kun hän on jo päättänyt miten mikäkin on parempi. Turhaan siis otan kantaa mihinkään, enkä nykyään enää otakkaan.

        Iso muutos mulle joka oon tottunut pitämään ohjakset itselläni ja päättämään itsenäisesti tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa. Nyt mä vaan haahuilen toisen talossa ja mietin mitä uskaltas tehdä ettei tuu valitusta.

        Se vaikuttaa siihen etten kiinny tähän paikkaan, kun tää ei ole silleen koti missä olis mun näköistä. Tämä on tehty miehelle miehen mieltymysten mukaan.

        Omat kodit tuntui aina kodille. Kun sain touhuta vapaasti ilman kenenkään urputuksia.

        Ehkäpä mä arvostan itseäni, mutta musta tuntuu ettei mun kumppani arvosta mua ja se tekee usein onnettomaksi. Kritiikkiä tulee tekee miten vaan.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ehkäpä mä arvostan itseäni, mutta musta tuntuu ettei mun kumppani arvosta mua ja se tekee usein onnettomaksi. Kritiikkiä tulee tekee miten vaan.

        Ja itseasiassa se on varmaan syykin miksen innostu hänen läheisyysyrityksistäkään. Intiimeistä siis. Tympii lähinnä.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Yym, ehkäpä se tunne tulee siitä ettei mulla oikeastaan ole mitään omaa täällä. Eikä vaikutusvaltaa mihkään kuin leikisti.

        Toinen päättää kuitenkin, vaikka muodon vuoksi kysyisi jotain mielipidettä. Kysyy vaan jotta voi sanoa kysyneensä, mutta ei mun mielipide mene läpi, kun hän on jo päättänyt miten mikäkin on parempi. Turhaan siis otan kantaa mihinkään, enkä nykyään enää otakkaan.

        Iso muutos mulle joka oon tottunut pitämään ohjakset itselläni ja päättämään itsenäisesti tai yhteisymmärryksessä toisen kanssa. Nyt mä vaan haahuilen toisen talossa ja mietin mitä uskaltas tehdä ettei tuu valitusta.

        Se vaikuttaa siihen etten kiinny tähän paikkaan, kun tää ei ole silleen koti missä olis mun näköistä. Tämä on tehty miehelle miehen mieltymysten mukaan.

        Omat kodit tuntui aina kodille. Kun sain touhuta vapaasti ilman kenenkään urputuksia.

        Tuo on kyllä selvä parisuhdeterapian paikka. Pitää sen tuntua kodilta molemmista. Ei toinen voi päättää kaikkea, jos yhdessä asutte. Jos et saa häntä ymmärtämään miltä sinusta tuntuu, niin tarvitsette ulkopuolisen auttajan apua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Tuo on kyllä selvä parisuhdeterapian paikka. Pitää sen tuntua kodilta molemmista. Ei toinen voi päättää kaikkea, jos yhdessä asutte. Jos et saa häntä ymmärtämään miltä sinusta tuntuu, niin tarvitsette ulkopuolisen auttajan apua.

        No ei hän nöyrry ulkopuolisten apuun. Mielummin totee vaan et minä suurentelen asioita, eikä hän nyt tarkoita mitään mitä minä luulen. Sillä hyvä.


      • Bätääs kirjoitti:

        No ei hän nöyrry ulkopuolisten apuun. Mielummin totee vaan et minä suurentelen asioita, eikä hän nyt tarkoita mitään mitä minä luulen. Sillä hyvä.

        Tuntuu kurjalta sanoa tätä, mutta vaikka jokin osa minusta rakastaa häntä syvästi, niin osa minusta haluaa vaan etäälle hänestä. Ristiriitaista.

        Tekee mieli paeta vaikka pihalle, kunhan ei tartte olla nenätysten.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Ja itseasiassa se on varmaan syykin miksen innostu hänen läheisyysyrityksistäkään. Intiimeistä siis. Tympii lähinnä.

        Kieltämättä hankala tilanne, etenkin jos miehesi haluaa sinua.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kieltämättä hankala tilanne, etenkin jos miehesi haluaa sinua.

        Yym, kai silläkin tarpeensa on. Tiedä sitten sisältyykö niihin halua vaiko jotain muuta.

        Ehkäpä mulla on vaan erilainen käsitys mitä on rakkaus. Ja miten sitä toiselle näytetään.


      • Bätääs kirjoitti:

        Yym, kai silläkin tarpeensa on. Tiedä sitten sisältyykö niihin halua vaiko jotain muuta.

        Ehkäpä mulla on vaan erilainen käsitys mitä on rakkaus. Ja miten sitä toiselle näytetään.

        Pakko sanoa, että joskus hieman epäilen etten osaa tehdä ketään onnelliseksi. Teen väärin joka kerta jotain kun muutun suhteissani ilmaksi.

        Epäilen jo kykyäni olla rakastettava. Vaikka pursuan tunteita. Yritän yrittämästä päästyäni. Mutta ei vaan vaikuta toiseen..

        En usko että haluan enää uutta parisuhdettakaan, jos tämä vielä kosahtaa kivikkoon. Ei mulla ole mitään annettavaa kellekkään, en minä riitä kellekkään.

        Parempi pysyä loitolla vaan kaikista, pitää loitolla kaikki. Pääsee vähemmällä murehtimisella.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kieltämättä hankala tilanne, etenkin jos miehesi haluaa sinua.

        Ja tuo haluaa sua, haluaa kehoani mutta haluaako hän mua? Haluaako todella minua, kun käytös puhuu sitä vastaan. Jos toista ihmistä haluaa, hänet haluaa ajatuksineen kaikkineen ei vain kehoaan.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ja tuo haluaa sua, haluaa kehoani mutta haluaako hän mua? Haluaako todella minua, kun käytös puhuu sitä vastaan. Jos toista ihmistä haluaa, hänet haluaa ajatuksineen kaikkineen ei vain kehoaan.

        Minusta jos toista jotenkin vähättelee, mitätöi puheissaan tai teoissaan, niin ei kyllä silloin todella halua toista muuta kuin rusinapullana, josta nyppii maukkaat palat ja tyrkkää syrjään kaiken ei maistuvan.

        Paska suhde sellainen.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Yym, kai silläkin tarpeensa on. Tiedä sitten sisältyykö niihin halua vaiko jotain muuta.

        Ehkäpä mulla on vaan erilainen käsitys mitä on rakkaus. Ja miten sitä toiselle näytetään.

        Siihen, että siihen sisältyisi muuta, kuten vihaa tai alistamisen tarvetta, tekisi siitä täysin kestämättömän sinulle. Täällä puhutaan niin paljon seksistä, että tahtoo unohtua, ettei se ole mikään velvollisuus. Nainen voi menettää halunsa monesta syystä ja niin mieskin, vaikka siitä harvemmin puhutaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siihen, että siihen sisältyisi muuta, kuten vihaa tai alistamisen tarvetta, tekisi siitä täysin kestämättömän sinulle. Täällä puhutaan niin paljon seksistä, että tahtoo unohtua, ettei se ole mikään velvollisuus. Nainen voi menettää halunsa monesta syystä ja niin mieskin, vaikka siitä harvemmin puhutaan.

        Joo, ei siihen vihaa tai alistamista liity, onneksi. Hän kyllä perääntyy, jos yhtään näytän punaista valoa.

        Ja kohtelee mua nätisti kuitenkin intiimissä kanssakäymisessä. Ei millään tavoin halveksien tai piittaamattomasti.

        Melkein vaihtaisin hyvän intiimirakastajan hyvään henkiseen huomioimiseen. Mulle kun se toimiva henkinen yhteys ja kanssakäyminen on koko suhteen ydin. Ei seksi vaikka sekin toimii, jos henkinen puoli toimii.


      • Bätääs kirjoitti:

        Joo, ei siihen vihaa tai alistamista liity, onneksi. Hän kyllä perääntyy, jos yhtään näytän punaista valoa.

        Ja kohtelee mua nätisti kuitenkin intiimissä kanssakäymisessä. Ei millään tavoin halveksien tai piittaamattomasti.

        Melkein vaihtaisin hyvän intiimirakastajan hyvään henkiseen huomioimiseen. Mulle kun se toimiva henkinen yhteys ja kanssakäyminen on koko suhteen ydin. Ei seksi vaikka sekin toimii, jos henkinen puoli toimii.

        Pitää olla olo että on hyvä ja rakastettu itsenään, muuten käy näin. Haluaa etääntyä kanssakäymisestä.


      • Anonyymi
        Bätääs kirjoitti:

        Minusta jos toista jotenkin vähättelee, mitätöi puheissaan tai teoissaan, niin ei kyllä silloin todella halua toista muuta kuin rusinapullana, josta nyppii maukkaat palat ja tyrkkää syrjään kaiken ei maistuvan.

        Paska suhde sellainen.

        Siinäpä se. Ei sinulla ole edes mahdollisuutta olla rakastettava.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinäpä se. Ei sinulla ole edes mahdollisuutta olla rakastettava.

        Ehkä mä vaan odotan jotain sellaista reaktiota, mihin toinen ei kykene?

        Epäreilua? Yritän tottua toisen erilaisuuteen, mutta välillä on haastavaa.


      • Bätääs kirjoitti:

        Ehkä mä vaan odotan jotain sellaista reaktiota, mihin toinen ei kykene?

        Epäreilua? Yritän tottua toisen erilaisuuteen, mutta välillä on haastavaa.

        Se mitä vois sanoa loppukaneettina kaikille, että älä jyrää kumppanisi yli. Älä käyttäydy pomottaen ja johtajan elkein, se saa aikaan tunteen että oot vaan tsuppari tai alempiarvoinen ja kismaa suhteeseen.

        Tasa-arvo ja kunnioittava käytös a ja o, vaikka kuinka tekis mieli päteä. Ja olla boss.

        Nyt väsyttää kun pientä pesukarhua. Nenä pyyhkii jo ruutua. :D

        Kiitos anonyymi terapiasta, oikeesti kiitos. Tuntuu hyvälle vähän purkaa ja saada näkökulmaa. Hyvää yötä. :)


    • Anonyymi

      Turha väristellä, sanoi seismologi!

      • Anonyymi

        Mitäpä siihen lehmä?


    • Anonyymi

      Sun tarttee vähä tarkentaa, onkos ny kyse ruumillisesta rakkauresta pelkästähänsä vai vai siitä pluto... eiku platoonisesta rakkauresta? Sillä on kato suuri merkitys tällä ikää kun talouressa ei enää värährä ku vaa-an viisari...

      • Anonyymi

        Hah, etpä jaksa siis karkuunkaan köpötellä! Oot siis varma nakki, värähtelyillä taikka iliman.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah, etpä jaksa siis karkuunkaan köpötellä! Oot siis varma nakki, värähtelyillä taikka iliman.

        Kyllä mä juasta jaksan palan matkaa, kynnyksen ylittekin pääsen piänellä vauhrinotolla nii että heilahtaa...


    • Anonyymi

      Pideeni neuvoo äänestämään rakkauvenkeskeytyksistä kun suomessa uudistetaan ikivanhoja luonnonsuojelulakeja. Vertausten takia setakaan ei nouse kattoon eurovertailussa kun tottumus on toinen luonto.

    • Anonyymi

      En oikeastaan kumpaakaan noista. Rakastan rakastaa heitä, joita rakasta,, mutta muiden rakkaus ei kiinnosta.

    • Taidanpa olla rakkauden kerjäläinen, pahasti addiktoitunut hörhö.
      Näin siinä käy, kun parisuhteessa päästää toisen iholle. Sitten mikään ei enää riitä.

    • Sitten oon, jos siihen pääsen käsiks, mutta eipä se viisari sinne nykyään vähällä värähdä. 😄

    • Olen perso rakkaudelle, mutten mille tahansa pikkuihastukselle, enkä millä tahansa hinnalla. Rakkaus ei saa olla esimerkiksi vahingoittavaa tai yksipuolista. Onhan romanttinen rakkaus suuri ja arvokas asia, jos sen saisi. Äidin ralkautta ja lähimmäisen rakkautta minulla jo on.

    • Anonyymi

      Taidat olla perso hillopullalle.

    • Anonyymi

      Jeesus rakastaa mua, vaikka mä en edes usko siihen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta

      Sinulle! Olen miettinyt sinua paljon yön aikana. 🫂
      Ikävä
      65
      998
    2. Mitä ihmettä pitäisi tapahtua

      Että me kohdataan ja saadaan tämä tilanne etenemään?
      Ikävä
      69
      742
    3. Viesti sinulle

      Tiedät että tunteet ja ajatukset ja meillä on vahva yhteys mistä molemmat tiedetään. Odotan sinua ☀️
      Ikävä
      40
      706
    4. Jos mies naisen prinsessakohtelu

      on sinulle liikaa, älä valitse prinsessaa 🦋🧚🏼‍♀️👸🏼
      Ikävä
      145
      692
    5. Olen kironnut sinut alimpaan helvettiin

      Hyvää matkaa.
      Ikävä
      72
      656
    6. Miksi meille jäi

      Niin huonot välit vaikka meistä kumpikaan ei ole tunteilleen mitään voinut. Ehkä se kohtalo on sitä mieltä ettei kuitenk
      Ikävä
      37
      645
    7. SAHIMÄKI LOPETA

      Miksi käyt Tupamäen Pekan kimppuun.?? Hänen asia mitä hän tekee tiloillaan. Oletko omista POTKUISTASI yhä katkera turve
      Ähtäri
      46
      633
    8. Ikävö sinua nainen!

      Rakastan sua! ❤️💛❤️💜🧡🧡💚🤎:💜💜❤️
      Ikävä
      43
      570
    9. Rakas, rakkaampi, rakkain

      Olen tullut siihen johtopäätökseen, ettei minun kannata rakastaa. Kaikki joita olen koskaan rakastanut vain kohtelevat m
      Sinkut
      112
      535
    10. Tunteiden käsittely kertoo ihmisestä.

      Kun puhutaan "tavallisesta" ihmisestä, joka on suht tasapainoinen eläjä, niin puhutaan oikeastaan taitavasta tunteiden k
      Sinkut
      186
      518
    11. Mitä sinulle on tapahtunut lapsena

      Kun olet noin sairas päästäsi? Pikkupojalle ( Miehen kehossa)
      Ikävä
      70
      512
    12. Haluan purkaa vielä tuntemuksia

      Tykkään sinusta kovin paljon❤️ olen surullinen tilanteestasi ja siitä mitä me olemme yhdessä joutuneet kokemaan. Tämä ei
      Ikävä
      19
      510
    13. Ketä ajattelen

      kun mietin, mitä sinulle kuuluu? En tunne sinua oikeasti, ja se on ehkä hyvä, koska jos tietäisin enemmän, se varmaan v
      Ikävä
      18
      471
    14. Pilkettä sunnuntain silmässä

      😉 Jos tästä ketjusta löytyisi yksi ihminen, joka saisi sut hymyilemään tänään… Millainen hän olisi? Ei tarvitse kerto
      Sinkut
      62
      406
    15. Jos olet aidosti jostakin

      kiinnostunut, niin yrität myös lähestyä irl. 😁
      Ikävä
      52
      383
    16. Tiedätkö kun on

      Ikävä sinua melko usein.
      Ikävä
      17
      382
    17. Kyllä tiedän sun

      Likaiset pelit selän takana
      Ikävä
      42
      378
    18. Sara Sieppi ja hissi tänään

      Voi helvetin helvetti. Nytkö tätä naikkosta täytyy palvoa ja antaa etuoikeus hissiin, kun hän on vääntänyt kakaran maail
      Kotimaiset julkkisjuorut
      88
      375
    19. Työttömän miehen ihmisarvo

      ..parisuhdemarkkinoilla on olematon. Työtön mies on naisille ihmisjätettä, varsinkin jos sattuu olemaan vielä kunnolline
      Sinkut
      97
      371
    20. YLINEN pilaa Ähtärin mahdollisuudet.

      Vuodeosastopäätös jossa Nina Ylinen (sdp) äänesti niiden lopettamisen puolesta, hoitajille potkut ja silti arviointimene
      Ähtäri
      22
      358
    Aihe