Vetyautot pysyy hengissä "range extender"versioina.

Vielä fiksumpaa olisi tehdä flexifuel range extender (kevytmoottoripyörän moottori optimaalisella kierrosluvulla?) joka toimisi siis bensiinillä ja etanolilla millä tahansa niiden suhteella, koska näitä polttoaineita saa mistä vain mutta vetyä vain harvoista paikoista Suomessa. Fossiilisen latauksen sivutuotteena tullut lämpö ohjataan matkustamon ja ajoakun lämmitykseen talvella (vertaa webasto), jolloin valmiiksi lämmitetyn ajoakun pikalataaminenkin onnistuu talvella ja auton voi myös halutessaan esilämmittää jo valmiiksi ennen lähtöä. Etanolilla pienemmät päästöt kuin bensiinillä. Pieni tankki esim. max 9l kuten kaasuautoissakin, niin kannustaa ajamaan oikeasti sähköllä eikä fossiilisilla.

Kallis vetytekniikka kannattaa unohtaa jos halutaan pitää auton hintalappu kurissa.

Tavan pulliainen ajaa sähköautolla ilman mitään välilatauksia. Sähköautoa ladataan viikossa 1-3 kertaa kotipihassa yön yli.
Näitä pitkän matkan yli 300km taipaleita harrastaa hyvin pieni osa väestöstä. Niin pieni osa ettei autonvalmistajilla ole mitään mielenkiintoa alkaa rakentamaan mitään erikoisratkaisuja heitä varten. Ei siinä ole tarpeeksi suurta populaa että sillä voisi ansaita rahaa.

Vetyauton tankkaus on ihan yhtä hidasta puuhaa kuin sähköauton pikalataus, mutta vetypommiasema on kalliimpi kuin suurteholaturi.

Vetypommiasemat maksavat 2-5 miljoonaa kappale. Pienimmillä asemilla 1 tankkauspiste, josta voi tankata vain 1 auto tunnissa. Tankkaus itsessään voi olla muutaman minuutin juttu, mutta sen jälkeen menee tunti paineen nostoon seuraavaa varten. Hätäilijä saa vajaan tankillisen.

Pienimpien asemien polttoainevarastokin riittää vain muutamaan kymmeneen tankkaukseen.

Aseman hinnan noustessa paineen korottamiaika lyhenee 20-30 minuuttiin, jolloin yhdeltä mittarilta tankkaa jopa 2 autoa tunnissa. Aikaa kannattaa verrata sähköauton pikalataukseen.... joka kestää tyypillisesti ½ h.

Kalliimmilla vetypommiasemilla on lisäksi tankkauspisteitä 2-4. Teoreettinen kapasiteetti voi tällaisella asemalla olla reilu 100 autoa vuorokaudessa, mutta käytännössä murto-osa tästä, koska harvemmin asema pyörii 100 % teholla läpi yönkin.

Vrt bensa-asemalla voisi teoriassa tankata 1000 autoa vuorokaudessa. Todellinen käyttöaste noin 1/8 osa tästä ja hyvä niin - ei ole tankkaukseen jonoa kuin satunnaisesti.

Vetypommiasemilla ei voi montaa tankkaajaa päivässä käydä jos halutaan ruuhkaantuminen välttää. 1900 bensa-asemaa riittää hyvin Suomen 2,7 miljoonalle henkilöautolle, mutta sama määrä vetypommiautoja edellyttäisi 19 000 tankkausasemaa, koska vedyn tankkaus on niin onnettoman hidasta puuhaa.

Tässäkin esimerkki autosta, jossa vety on vain sivuroolissa. Sähköauto, jonka matkaa jatketaan hieman vedyn avulla, joten tarvittaessa pysähdys voi olla nopea (jos ei ole vetytankkausasemalla ruuhkaa välipaineistusten takia).

Pohjoismaihin tuo avustava pieni polttokenno voisi toimia "webastona" kun sivutuotteena tuottaa lämpöä, joka voitaisiin ohjata sisätiloja lämmittämään. En tiedä onko tämä tehty näin oikeassa elämässä kun ei taida "erikoisautojen" suurmarkkinat sijaita pohjoismaissa?

Jos näitä sähkövetyhybridejä alkaa tulemaan lisää, niin se kertoo vain siitä että vetyautot päävoimanlähteenä ovat hävinneet kisan autotehtaiden mielestä. Jos ei kuluttajat osta täysvetyautoja, niin niitä ei myöskään kannata valmistaa.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/156b6f27-0c2b-4749-ba6a-12aca5350acc