Vammautunut puoliso

Anonyymi

Olen 7 vuotta sitten vammautuneen mieheni omaishitja, käyn töissä. Miehellä on avustaja. Onglemana on nykyään jatkuva yksinäisyyden tunne. Huolehdin kaikesta, mies on täysin järekvä, mutta väsyy helposti ja liikkumisessa ja puheessa on aika suuria ongelmia. Me olemme liitossa kumppanukset, ei ole mitään intiimiä läheisyyttä, koska roolit ovat muuttuneet. En voisi kuvitella mitään seksiä enää. Enkä oikeastaan kaipaakaan. Mutta kaipaan henkistä kumppania ja tukea, jota en mieheltäni saa. Kärsin yksinäisyydestä ja valtavasta asioiden hoidon taakasta. Olen joskus yritellyt löytää jotain keskustelukumppania netin kautta, mutta kaikki miehet alkavat heti kysellä seksistä, vaikka ilmoitus minulla selvästi kertoo, että haen keskusteluseuraa. En tiedä, mitä tekisin. En halua erota ja jättää miestäni. Se olisi raukkamaista. Hän on pääasiassa ihana ihminen, muta emme voi oikein tehdä mitään yhdessä. Hän väsyy ja minä väsyn kuljettelusta. Olen juminut kotiin, vähän luovuttanut. Haaveilen ajasta, jolloin harrastimme ja käimme yhdessä kaupassa yms. tavallisia asioista. Sydän särkyy, kun emme voi moniakaan asioita tehdä enää. Miten tästä elämää voisi jatkaa, kun haluaisin tehdä jotain yhdessä kumppanin kanssa, mutta hän ei pysty/jaksa.

7

899

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      En ole virallisesti omaishoitaja mutta parikymmentä vuotta olen hoitanut suurimman osan arkiasioista senkin vuoksi, että lienee minun vuoroni ja olen halunnut tehdä vaimoni elämisen helpoksi.
      Viimeiset 3 vuotta ovat olleet raskaampia. Vaimo oli muutamaa otteeseen kekuskussairaalassa. Viimeinen reisu kesti 2 kuukautta.
      Viikottaiset labrakokeet. Antibiootti imppaukset kuukausittain ja punasolutankkaus 6 - 8:n viikon välein. Koko ajan on oltava varuillaan.
      Suuremmat puuhat, ruokahuolto, siivoukset, kuljetukset yms. eivät rasita mutta kaikkien pienien asioiden hoitaminen siihen lisäksi on alkanut stressaamaan.

      Jos ei tule yllätyksiä niin vaimoni kehoituksesta lähden 2:n viikon lomalle syyskuun puolivälissä. Nautin jo etukäteen kiireettomästä oleilusta. Aamuisin enne 9:ää mene ovemme edustan rantapenkille istumaan ilman muuta puuhaa kuin merelle katselu. Vakio natokahvi ja brandy takauppilassa lukien samalla ipatista hesarin ja ilpapäivilehtien uutiset. Jne.
      Sinkku etätyö tyttäremme tulee varmistelemaan vaimoni oloa.
      Oli muuttu punasolutankkausten myötä. Tankkauksen jälkeen kuin tavallinen ihminen mutta siitä kunto hiipuu tasaisesti seuraavaa tankkausta kohden.
      Hiipuminen näkyy perinteisissä vaimon oikeutetuissa nautinnoissa.

    • Anonyymi

      Tietenkin omaishoitajuus tekee rooleistanne toisenlaiset, varsinkin jos ette ole vielä vanhuksia.

      Luultavasti olisit miehellesikin parempaa seuraa, jos hoitaisit myös omaa hyvinvointiasi ja elämäniloasi. En oikein keksi, kuka tämän asian kieltäisi sinulta, sinä itsekö?

      En tietenkään osaa kuvitella tilannetta omalle kohdalleni, mutta olen aina ymmärtänyt, että jokainen on vastuussa omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan sekä onnestaan , eikä kenenkään toisen.

      • Anonyymi

        Olet oikeassa. Silti suren joka päivä, että en voi juuri mieheni kanssa tehdä niitä juttuja, joita suunniteltiin ja mistä haaveiltiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olet oikeassa. Silti suren joka päivä, että en voi juuri mieheni kanssa tehdä niitä juttuja, joita suunniteltiin ja mistä haaveiltiin.

        Eihän suremista kukaan ole kieltänytkään. Kai siitä huolimatta voit pitää huolta omasta jaksamisestasi ja huomioida myös asioita, jotka ovat hyvin?

        Kun tarpeeksi pitkään suree, alkaa se mennä itsesäälin puolelle ja sen jälkeen onkin jo suosta vaikeampi nousta kun on tottunut asennoitumaan elämään enemmän kuin negatiivisesti tai toivottomasti.

        Mutta kuten totesin, jokainen vastaa onnellisuudestaan itse.


    • Anonyymi

      Harrasta seksiä. se auttaa ja helpottaa. tuskin kukaan on väsynyt tai uupunut joka seksiä harrastaa, jos ei puolison kanssa luonaa, niin onhan vaihtoehtpja, eikä asiasta tarvitte huudella.

    • Anonyymi

      Omaishoitajien järjestöstä tukea?

    • Anonyymi

      Tarvitseeko sen ystävän olla mies? Saun sen käsityksen tekstistäsi, että etsit ystäväksi miestä ja he sitten alkavat aina kysellä seksistä. Kyllä miehistäkin voi tietysti pelkkiä ystäviäkin löytää, jopa heteromiehistä, mutta on se huomattavan vaikeaa.

      Sä tarvitse omaakin aikaa ja omaakin tekemistä, omastakin hyvinvoinnista huolehtimista. Silloin kun voi hyvin, myös jaksaa paremmin. Seurantarve on ihmisen luonnollinen tarve, mutta sun kannattaa tosiaan miettiä millaista seuraa ja miksi sä etsit.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä mieltä olet?

      Miehestä jolla ei ole yhtään kaveria, ei facebookissa eikä livenä ja hän harrasta ja tekee kaiken yksin. Onko vähän outo
      Ikävä
      160
      1522
    2. Muistakaa pojat tämä.

      Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.
      Ikävä
      131
      1196
    3. Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin

      Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset
      Ikävä
      216
      879
    4. Oletko päättänyt

      Että luovutat minun suhteeni
      Ikävä
      65
      801
    5. Pahoin pelkään nainen

      että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus
      Ikävä
      63
      717
    6. 52
      690
    7. Mikä sua mies vaivaa?

      Siis oikeasti.
      Ikävä
      46
      685
    8. 76
      586
    9. Annan aikaa jos sitä vielä tarvit

      mutta loputonta odottamista en kestä. Naiselle
      Ikävä
      52
      582
    10. Martina avaa suhdettaan

      IL 22.7: Martina avaa suhdettaan nuoreen Muhikseen. Nyt on jo vakavaa, on käyty syömässä Itä-Helsingissä. Onkohan muutt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      187
      568
    Aihe